Kuukausi: syyskuu 2007

Kiintolevy-kellossa enemmän taidetta kuin kelloa

Aika ja sen kulumisen seuraaminen on ihmisille tärkeää ja ajan seuraamiseksi löytyykin mitä mielikuvituksellisimpia kelloja. Tietokoneen kiintolevyä on ennenkin hyödynnetty kellon toteutuksessa, mutta tällä kertaa kello käyttää hyödykseen kiintolevyn mekanismia.

Saksalainen Harddisc-Uhr -kello ei kenties ole kovin käytännöllinen, mutta idealtaan ovela, sillä kiintolevyn levy (eng. platter) näyttää tunnit ja levyn lukupää osoittaa minuutit. Kokonaisuus saa virtansa Compaqin virtalähteestä.

(via Gizmodo)

Harddisc-Uhr Harddisc-Uhr Harddisc-Uhr

Gentoo ja pakettien kääntöä DistCC:n avustuksella

Gentoossa kaikki paketit käännetään lähdekoodista ja tämä vie varsinkin isompien ohjelmien kohdalla ja hieman vanhemmalla tietokoneella jonkin verran aikaa. Pakettien kääntämistä voi kuitenkin nopeuttaa jakamalla käännöstyötä useampien tietokoneiden kesken. Gentoossa tämä onnistuu helposti käyttämällä DistCC:tä.

DistCC:n käyttöönotto on yksinkertaista lukemalla Gentoon DistCC -ohje. Ohje neuvoo muun muassa käyttämään samaa GCC:n versiota jokaisessa kääntöön osallistuvassa koneessa. Kokonaisuutena DistCC:n asentamisessa ja asetusten määrittämisessä ei ole mitään erikoista.

DistCC:n asentamiseen tulee kuitenkin hieman lisää vaiheita, jos käytössä olevat koneet eivät ole samaa arkkitehtuuria, eli toinen on esimerkiksi 64-bittinen amd64 ja toinen 32-bittinen x86. Lisävaiheet eivät ole monimutkaiset, sillä tarvitaan vain crossdev, muutamat linkit ja halutun käännösympäristön valmisteleminen. Ohjeet tarvittavista toimenpiteistä löytyvät Gentoon DistCC Cross-compiling -ohjeesta. Usean alustan DistCC:n valmistelu kannattaa suorittaa ennen varsinaisen DistCC:n asentamista.

Tarvittavien ohjelmien ja asetusten jälkeen paketit kääntyvät enemmän tai vähemmän nopeammin, sillä kaikki ohjelmat eivät hyödynnä useamman koneen tarjoamia mahdollisuuksia. DistCC:n käännöstyön jakamista eri koneiden välillä voi seurata käyttämällä graafista distccmon-gui -ohjelmaa tai tekstipohjaista distccmon-text -ohjelmaa. Lähiverkon lisäksi DistCC:n voi myös putkittaa normaalisti SSH:n läpi, mutta esimerkiksi lähiverkossa DistCC käyttää kaistaa 200 – 2000 kt/s, joten käytössä olevan kaistan on suotavaa olla riittävän leveä.

Pakettien kääntöaika ei ole koskaan ollut mielestäni ongelma, sillä käännökset voi suorittaa haluamaan aikana eikä järjestelmää ole tarvetta koko aikaa päivitellä. Käännöstyön jakaminen useampien koneiden välille on kuitenkin ihan kiva lisä.

Uutta ulkoasua ja WordPress 2.3

WordPressistä julkaistiin tänään 2.3 versio ja blogialustan päivityksen yhteydessä soks sai samalla uuden ulkoasun. WordPressin päivitys sujui helposti käyttämällä Subversionia ja tämä helpottanee päivittämistä myös jatkossa.

WordPress 2.3 versio tuo mukanaan muutamia uusia ominaisuuksia kuten tagit, nopeampaa Javascriptiä ja lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset, joista kirjoitin Betaa testaessani. Ihan hyviä uusia ominaisuuksia, mutta vastaavasti taas tiputettiin vanhoja hyviä ominiaisuuksia pois. Edellisellä kerralla muutettiin kirjoituksen esikatselu, ja nyt hävitettiin kategoriat tagien tieltä. Joidenkin mielestä tämä oli hyvä siirto, mutta itse en nähnyt kategorioissakaan mitään vikaa. Lisäksi kategoria -> tagi -muunnos hävitti soksin kaikki kategoriat ja varmuuskopioille oli käyttöä. Kokonaisuutena päivitys kuitenkin onnistui, mutta jäljelle jäi vielä hieman siivottavaa.

Ulkoasun osalta Soksin uusi ilme kehittyi hiljaksiltaan ja Web 2.0:n hengessä on osiltaan vielä Beta-vaiheessa, etenkin Internet Explorerin osalta. Teema ei aivan vastaa sitä mitä alunperin ajattelin, mutta ainahan sitä voi iteroida lähemmäksi. Ideana oli yhdistää hieman graafisia elementtejä, mutta silti pitäytyä yksinkertaisessa ulkoasussa. Teema taitaa olla järjestysnumeroltaan kuudes.

En ole aikaisemmin nähnyt tarvetta käyttää tageja kirjoitusten määrittämiseen, mutta kun nyt siihen oikein pakotetaan, ei idea tunnu ollenkaan tyhmältä, joskin hieman tarpeettomalta. Kirjoitusten aiheen voi nyt määrittää kuvaavammin kuin kategorioilla, mikä on ihan positiivista. Käytännössä en vain ymmärrä mitä ihmeellistä ja hienoa tageissa on kategorioihin verrattuna. Kenties en ole riittävän Web 2.0 (beta).

Vielä jos tageista saisi artikkeleiden kirjoitusikkunaan samanlaisen listauksen mitä aiheistakin.

Pahvilaatikko vai minijääkaappi

Jääkaappi on hyödyllinen varuste jokaisessa keittiössä ja toimistossa, mutta sen sijoittaminen voi olla joskus hankalaa. Yhtenä kätevänä vaihtoehtona on jääkaapin naamioiminen esimerkiksi kopiopaperilaatikoksi toimiston tarvikevarastossa. Hieman kuin kodinkoneiden upottamista keittiön kalusteisiin.

(via Gizmodo)

Piilojääkaappi

Polkupyörällä toimiva supertietokone

Elektroniset laitteet tarvitsevat toimiakseen sähköä, mutta aina sellaista ei ole saatavilla. Sähköä voidaan kuitenkin tuottaa esimerkiksi polkupyörillä, kuten SiCortex -yritys WIRED NextFest-tapahtumassa demonstroi yhdistämällä Linux-pohjaisen supertietokoneensa ja 8-10 polkupyörää. Kovin vakavahenkinen idea ei sähkön tuottaminen polkupyörillä ole, sillä tarkoituksena on osoittaa yrityksen supertietokoneen alhainen sähkönkulutus ja energian säästämisen tärkeys sekä valmistajien että kuluttajien näkökulmasta. Demonstraatiossa käytetään kustomoituja (?) Trekin polkupyöriä, joista jokainen jauhaa 260 Wattia.

Sähkön tuottaminen lihasvoimalla on mielenkiintoinen, muttei kovinkaan alkuperäinen idea. Yrityksen tiedotteessa mainitaan, että supertietokone suorittaa numeroiden murskaamista Jax Racing ja UCLA -pyöräilytiimien toimesta ja demonstraatio kelpaakin varmasti hyvästä peruskuntolenkistä. Olisi tosin mielenkiintoista tietää millaisella pyörityksellä tuon 260 Watin saa aikaan.

Ajatusta voisi tietenkin jatkaa energian ja sähkön kallistumiseen ja lopulta konesalien täyttämiseen polkupyörillä. Numerot murskautuisivat hieman samalla idealla kuten aikoinaan kaleerit seilasivat merillä. Nörtitkin saisivat lihaksia, kun koodin kääntämiseen tarvittaisiin ensin pari tuntia pyöräilyä.

Vertailun vuoksi 6 kW:n kiukaan lämmittäminen (4,5 kWh) ja saunominen (30 min, 2 kWh) kuluttaa yhteensä noin 6,5 kWh, joten kymmenellä pyöräilijällä kestäisi 260 Watin tehoilla pari tuntia saunan lämmittämiseen ja vielä tunti lisää saunomista varten. Ihan mukava kuntolenkki ennen saunaa ja ”saunan lämmittäminen” -sanonta saisi aivan uuden ulottuvuuden. (kodin energiaopas)

(via Engadget)


Supertietokone ja polkupyörät

Googlen ja hakusanojen luovaa käyttöä

Google tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet erilaisten hakujen suorittamiseen Internetistä, vaikka useimmille käyttäjille riittää hakusanan kirjoittaminen ja ”hae”-napin klikkaus. Googlen hauille voi antaa erilaisia määritteitä, joiden perusteella haku suoritetaan ja kuten Google Hacks -video osoittaa, vain mielikuvitus on rajana.

Google ei paljoa lajittele, mitä tietovarastoihinsa indeksoi ja video osoittaa, että tulokset voivat olla tietoturvaltaan arveluttavia. Toisaalta, Internetiin laitettavan materiaalin voi suojata ja piilottaa hakukoneilta useilla tavoilla, esimerkiksi käyttämällä Apachen .htaccess-määritteitä. Vaikkei sivuille olisikaan linkkiä muualta, hakukone sen kuitenkin löytää.

Compiz Fusion ja graafista iloittelua työpöydällä

Tietokoneiden tehojen kasvaessa ja prosessoriytimien määrän lisääntyessä prosessoriaikaa jää käytettäväksi esimerkiksi käyttöliittymän graafiseen kuorruttamiseen. 3D-kiihdytetty työpöytä on ollut Linuxissa työn alla muutaman vuoden eri projektien toimesta ja tänä syksynä julkaistu Compiz Fusionin ensimmäinen versio kuorruttaa työpöydän lopullisesti. Compiz on viimeinkin saanut aikaan toimivan kokonaisuuden ja tarjoaa toteutukseltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toisen tason graafista iloittelua, mitä Mac OS X tai Windows Vista pystyvät tarjoamaan.

OpenGL-kiihdytettyä ja tehosteilla viritettyä työpöytää kehittävä Compiz on ollut testauskunnossa jo vuoden verran, mutta nyt projekti tuntuu olevan käytettävässä kunnossa. Compizista viime vuonna erkaantuneen Beryl-projektin jälleenliittäminen ja Compiz Fusionin luominen tuntuvat saaneen projektiin uutta nostetta. Compiz Fusion sisältää kokoelman lisäosia ja asetuksia Compizin hallintaan ja sen tarkoituksena on tuoda Berylissä olleita lisäosia Compiziin ja jatkaa lisäosien ja oheisohjelmien kehitystä.

Noin vuosi sitten testailin Compizia ja paljon kehitystä on tapahtunut toimivuuden, vakauden ja käytettävyyden suhteen. Perusominaisuudet ja tehosteet ovat pysyneet samoina ja tuttujen ominaisuuksien lisäksi 3D-kiihdytetty työpöytä on saanut lisää karkkia. Compiz Fusionin asentaminen Gentoohon oli yksinkertaista Gentoo Xeffects Wikin ohjeiden avulla ja lisäksi asensin fusion-icon-ohjelman, joka tarjoaa tehtäväpalkkiin ikonin Compizin asetusten määrittämiseen. Kun vielä tehosteet olivat alkuun määritelty maltillisesti, ei enempää säätämistä tarvittukaan.

Maltillisilla tehosteilla viritettynä Compiz Fusion tuntuu olevan päivittäisessä käytössä ihan käytettävä ja vajaan viikon koekäytöllä ei vakaudessakaan ole ollut huomauttamista. Ei edes vaikka alkuun käytin paketeista testaukseen tarkoitettuja versioita. Nykyaikaisella koneella (Core 2 Duo 2.3Ghz, Nvidia GF7600GS 128MB ja 2GB RAM) ei Compizin käyttöä edes tehoissa huomaa ja prosessorikin pyörii puolella teholla. Vuosi sitten testaillessa Compiz pyöri ihan hyvin nykyisessä palvelinkoneessa (AMD64 2GHz, GF4200 64MB ja 1GB RAM), joten tehovaatimukset eivät ole taivaissa.

Compizin toiminnasta saa parhaiten kuvan katsomalla Youtubesta löytyviä videoita, lukemalla ominaisuuksia selkeästi esittelevän arvostelun tai tietenkin asentamalla sen omalle koneelleen. Testaukseen sopii esimerkiksi lokakuussa julkaistava Ubuntu Gutsy.

Jutun liitteeksi pari pakollista kuvaa, Compiz Fusionin Expo- ja Shift Switcher -lisäosat:

Compiz Fusion Compiz Fusion