Mozvoikko 2.0.1 RC 1 Mac OS X:lle, Windowsille ja nyt myös PowerPC:lle

Suomen kielen oikoluvusta, eli mozvoikosta, on nyt saatavilla 2.0.1 RC 1 versio, joka tuo korjauksen oikoluvun kielen vaihtoon liittyvään ongelmaan. Korjaus mozvoikkoon julkaistiin jo vuoden vaihteessa, mutta kaikenlaisen muun ohessa jäi lisäosan paketointi odottamaan. Kun viikonloppuna sain lisäksi viriteltyä Windows 7:lle toimimaan Visual C++ 2005 Express Editionin, niin päivitin samalla libvoikon kirjastot 3.4.1 -versioon. Mozvoikon uusia kehitysversioita voi seurata Twitterissä #mozvoikko -tagilla.

Lisäosa löytyy testattavaksi ”Voikko – Suomen kielen oikoluku” -sivultaan ja myöhemmin myös Firefoxin lisäosahakemistosta. Mozvoikko 2.0.1 RC 1 -lisäosa tukee Firefoxia/Thunderbirdia 12a1 -versioon asti Mac OS X:ssä ja Windowsissa. Testasin paketin Mac OS X 10.7:ssa, Windows XP SP3:ssa ja Windows 7 SP1:ssä.

Uutena ominaisuutena lisäosasta on nyt myös erikseen paketoitu versio PowerPC Mac OS X 10.4 ja 10.5:lle, eli PPC-arkkitehtuurin laitteille. Käytännössä tällöin pitää kuitenkin käyttää TenFourFox-selainta, joka on haaroitettu Firefoxista. PPC-prosessorien tuki pudotettiin pois Firefoxin 4 -versiosta alkaen ja täten TenFourFox tarjoaa vanhemmille laitteille tuoreempaa Firefoxia. Testasin PPC-versiota iBook G4:lla käyttäen Mac OS X 10.4:sta ja TenFourFox 9:iä. Nopealla kokeilulla näytti toimivan.

Tulevaa kehitystä mozvoikossa on luultavasti saada lisäosa toimimaan 64-bittisessä Windows-maailmassa. Tämä kuitenkin vaatii ensin libvoikon kääntämisen 64-bittiseksi myös Windowsissa ja 64-bittisen kääntöympäristön virittämisen Visual Studio Expressiin. Ainakin 2005 -version kanssa se ei oikein halunnut onnistua. Asialla ei ilmeisesti ole vielä kovinkaan kiire, sillä vaikka Firefoxista on 64-bittinen nightly-versio Windowsille, bittien valumisesta Auroraan ja siten julkaisuun, ei ole tietoa.

Projekti Euler haastaa laskennallisilla pähkinöillä

Työskentelen päivisin pääasiassa Java EE -sovelluskehittäjänä, mutta koska 7,5 tuntia päivässä sovelluskehitystä ei aina ole riittävästi, päätin jatkaa vuosia sitten kesken jäänyttä taivaltani Projekti Eulerin parissa. Eli ratkaista erilaisia laskennallisia ongelmia vapaasti valittavalla ohjelmointikielellä. Tarkoituksenani on samalla opetella myös eri ohjelmointikieliä ja ohessa harjaantuvat myös matemaattiset ja algoritmilliset taidot. Kymmenen ensimmäistä ongelmaa ratkesi Pythonilla suhteellisen helposti.

Projekti Euler tarjoaa sarjan laskennallisia ja matemaattisia ongelmia tietokoneella ratkaistavaksi ja mahdollisuuden tavoitella erilaisia saavutuksia, kisailla kavereiden kanssa ja keskustella ratkaisuista muiden käyttäjien kanssa. Projekti alkoi Colin Hughesin toimesta vuonna 2001 mathschallenge.net -sivuston alaosiona ja on nimetty uraauurtavan sveitsiläisen matemaatikon ja fyysikon, Leonhard Eulerin, mukaan. Käytännössä projekti pyörii käyttäjien toimesta, jotka ehdottavat uusia pähkinöitä, ja lahjakkaiden matemaatikkojen ja ohjelmoijien tiimi muuntaa ne ratkaistaviksi ongelmiksi. Tällä hetkellä pähkinöitä on 367 ja uusia julkaistaan epäsäännöllisin välein.

Ratkaisemani ongelmat ja niiden koodit löytyvät ”theeuler” -repostani GitHubista. Ratkaisuista huomaa, että niissä ei ole tähdätty elegantteihin ratkaisuihin. Ehkä sitten myöhemmin. Ensimmäiset kymmenen tehtävää, jotka tähän mennessä olen suorittanut, ovat kohtuullisen helppoja ja sisältävät peruskäsitteitä alkuluvujen generoinnista suurimpaan yhteiseen jakajaan. Pythonilla pähkinät ratkesivat suhteellisen helposti, samoin Javalla. Seuraavaksi ehkä Scala ja JavaScript.

Pelkällä raa’alla voimalla ei ongelmia luultavasti enää alkupään jälkeen ratkaista, vaan vastauksen saaminen vapaasti asetetussa minuutin aikarajassa vaatii sekä tietoa että taitoa kehittää sopiva algoritmi. Koska ongelmat ovat matemaattisia, auttaa niiden ratkaisemiseen muun muassa matemaattisten teorioiden kuten lukuteorian tunteminen. Tuskin kuitenkaan pyyhin pölyjä hyllyssä olevasta Calculuksesta tai Betasta, sillä hakukone tarjonnee vastauksia teorioiden osalta.

Internetissä on tarjolla myös muita vastaavia projekteja, jotka tarjoavat ohjelmoijille keinon virkistää ja kehittää taitojaan. Code Academy opettaa ohjelmoimaan (JavaScriptiä) kädestä pitäen, CodeKata tarjoaa 21 harjoitusta paremmaksi ohjelmoijaksi tulemiseen koodauksen ja ajattelun kautta, Rubyn opetteluun voi seurata Ruby Koans -polkua, logiikkaongelmia voi ratkoa 99 Prolog ongelman kautta ja Python Challenge tarjoaa kuvavihjeellisiä pähkinöitä. Kaikilla sivustoilla on hieman oma lähestymisensä ohjelmoijien aktivoimiseen.

Vuoden 2011 pelaamisen arvoisen pelit

Vuodessa julkaistaan lukuisia erinomaisia pelejä, jotka taistelevat pelaajien ajankäytöstä. Vuosi 2011 ei tehnyt poikkeusta ja pelaamisen arvoisten pelien lista kasvoi entisestään, kun viime vuodeltakin on vielä pelejä pelaamatta. Onneksi pelaajien ”mitä pelaisin” -päätöksen tueksi on perinteiseen tapaan Joystiq listannut vuoden 2011 Top 10 -pelit ja tehnyt poimintoja listan ulkopuolelta. Ei kovin yllättäviä valintoja. Suuret nimet hallitsevat listoja, mutta muutamia omituisia tiputuksia ja nostoja Top 10 -listalla näytti olevan.

Omat poimintani vuoden 2011 peleistä ovat seuraavat, jaettuna kolmeen ryhmään: Ehdottomasti, mahdollisesti ja epäilen.

Ehdottomasti

Uncharted 3: Drake’s Deception: Nathan Drake on jälleen valmis uuteen aarrejahtiin seuraten Sir Francis Draken jättämiä vinkkejä ja pelaajalle vyörytetään toinen toistaan näyttävämpiä pelitilanteita. Jo sarjan edellinen osa ”Uncharted 2: Among Thieves” lukeutuu näyttävimpien ja vetoavimpien pelien joukkoon, mutta jatko-osa pistää siitä vielä paremmaksi. Naughty Dog jatkaa PS 3:n teknisten rajojen koettelemista ja tarjoaa jälleen erinomaisen toimintaseikkailu -pelikokemuksen. Kuvaavaa on, että Joystiqin arvostelija pelasi pelin läpi yhdellä istunnolla, koska ei malttanut jättää sitä kesken. Pelaaja-lehdessä pelikokemus kesti noin yhdeksän tuntia, 3 tuntia vähemmän kuin kakkososa, mutta tarinallisesti loppu tuli sopivasti. Ja kun 9 tuntia ammattipelaajalla vastaa omissa pelitunneissani vähintää tuplaa, on pelattavaa varmasti riittävästi. Pelaaja-lehti 9/10 pistettä, Joystiq 4,5/5 tähteä.

The Elder Scrolls V: Skyrim: Vuoden 2011 odotetuin peli on nettikirjoittelun perusteella Skyrim. Lohikäärmeet ovat palanneet Tamrieliin (Bethesdan Elder Scrolls -maailman manner) ja lohikäärmesielun omaava sankarimme, Dovahkiin, pyydetään pelastamaan ihmiskunta. Eli lohikäärmeet on pysäytettävä, mutta muu onkin sitten avointa. Pelattavaa laajassa, avoimessa ja kauniissa maailmassa ilmeisesti riittää, sillä Joystickin arvostelija suoritti päätehtävän 65 pelitunnin jälkeen, kun oli suorittanut noin puolet eri osapuolten tarjoamista sivutehtävistä. Mielenkiintoiselta myös kuulostaa, että 18 haaraisen taitopuun taidot kehittyvät harjoittelulla, ei ominaisuuspisteillä ja että eri kykyjä omaavat hahmot ovat yhtä pelattavia. Pelaaja-lehti 9/10 pistettä, Joystiq 5/5 tähteä ja vuoden 2011 parhaat 1.

Deus Ex: Human Revolution: Alkuperäinen, klassikko, Deus Ex oli mieleenpainuva pelikokemus ja ”Human Revolution” on jälleen lähellä samaa tasoa. Peli sijoittuu kymmeniä vuosia ennen ensimmäistä osaa ja alkaa siitä, kun ihmisten augmentaatioita (parannusosia) kehittävään Sarif Industriesin laboratorioon hyökätään, tiedemiehet tapetaan ja pelin päähenkilö, Adam Jensen, jää nipin napin henkiin. Tästä alkaa vyyhdin selvittäminen avoimessa maailmassa, jossa voi edetä vapaasti. ”Human Revolution” on arvosteluiden mukaan tunnelmaltaan erinomainen peli, sisältäen komeaa kuvasuunnittelua, kiinnostavan päähahmon ja mukavan rauhallisen tempon. Lisäksi Mary DeMarlen tekemä käsikirjoitus on korkeatasoista ja se näkyy mm. dialogeissa ja hahmoissa. Peli on myös hyvällä tavalla vanhanaikainen, ei mitään räiskintää ja pelaajaa ajetaan hakemaan muita ratkaisuja kuin vain suoraa toimintaa. Pelaajan tekemät lukuisat valinnat (taidot, tekemiset) myös vaikuttavat pelin kulkuun ja mahdollisiin tehtäviin. Lisäksi kun myös tavaroita ja aseita voi kantaa rajallisesti, ei pelaajan elämä ole läpijuoksua. Pelaaja-lehdellä sivutehtävien kanssa peliin kului noin 20 tuntia. Pelaaja-lehti 9/10 pistettä, Joystiq 4,5/5 tähteä ja vuoden 2011 parhaat 4.

L.A. Noire: Lyhyesti kuvattuna L.A. Noire on 1940-luvun lopun Los Angelesiin sijoittuva juoneen panostava etsiväpeli, jossa on avoin, elävä ja yksityiskohtainen pelimaailma, mielenkiintoisia hahmoja, väkivaltaa ja silmää nerokkaille yksityiskohdille, kuten Rockstarin peleiltä voi odottaa. Lisäksi motion scan -kasvoanimaatiotekniikan avulla peliin on saatu hämmentävän aidon näköisiä ihmisiä sekä näyttelijäsuorituksia, jota myös hyödynnetään epäiltyjä kuulusteltaessa. Käsikirjoitus sekoittaa historiallisia tapahtumia ja oikeita henkilöitä nuoren sotaveteraani Cole Phelpsin tarinaan, joka palaa toisesta maailmansodasta urhoollisuusmitalin saaneena. Hän siirtyy LAPD:n palvelukseen aloittaen rivipoliisina, mutta yleten nopeassa tahdissa. Tarina on jaettu viiteen kokonaisuuteen ja peli tarjoaa hienon, loppua kohti kiihtyvän, matkan jännittävään loppuhuipennukseen. Tie sinne kestää arvosteluiden mukaan noin 22 tuntia, jonka aikana ehtii suorittaa myös puolet yksinkertaisista sivutehtävistä. Pelaaja-lehti 9/10 pistettä, Joystiq 4,5/5 tähteä.

Mahdollisesti

Bastion: Toimintaroolipelimme sankari, ”The Kid”, herää, kun suurtuho on jyrännyt maailman ja Caelondia-kaupungin. Hän suuntaa muiden tuhosta selvinneiden kanssa kohti linnaketta, ”The Bastion”, joka voi tarjota turvaa, vastauksia ja keinot korjata maailma. Loppu onkin sitten pelaajan selvitettävä. Peli on indie-kehitystiimin kehittämä ja käsinmaalatuissa ympäristöissä liikutaan yläviistosta kuvattuna. Joystiq 4/5 tähteä ja vuoden 2011 parhaat 5.

Forza Motorsport 4: Erinomainen autopeli päivittyi ja vaikka Porschet tippuivat pois, pitänee tämä lisätä pelilistalle. Edellinenkin osa on tosin vielä ”läpäisemättä”, mutta uudet autot, hienompi grafiikka, parannettu fysiikkamallinnus ja niin edelleen ovat kai päivittämisen arvoisia. Pelistä toki löytyy edelleen omalaatuinen tekoäly ja vanhojen ratojen kierrätys, eikä siinä edelleenkään ole erilaisia säätiloja. Harmillisesti Xbox 360:n verkkopelaaminen on rahan takana, joten sunnuntaipelaajalle se jää kokematta. GT 5:ssa se toi ihan mukavaa lisää peruspeliin. Pelaaja-lehti 9/10 pistettä, Joystiq 4,5/5 tähteä.

Batman: Arkham City: Batman jatkaa taisteluaan pahiksia vastaan, vaikka itselläni on edelleen myös ”Batman: Arkham Asylum” pistämättä nippuun. Arkham Cityn tarina jatkuu pari vuotta edellisen pelin jälkeen, kun mielisairaalan johtaja on noussut Gothamin pormestariksi ja luonut Gothamin vanhasta kaupungista valtavan avovankilan, Arkham Cityn, jossa vangit saavat riehua vapaasti. Kun Bruce Wayne yrittää estää sen toteutumista, Arkham Cityn vartijat nappaavat hänet ja heittävät muurien sisäpuolelle. Sitten vain ollaan lepakkomiehenä öisen kaupungin katolla edessään koko kaupungillinen roistoja kuriin pistettäväksi. Ja tekemistä riittää. Pelaaja-lehden sanoin ”Batman: Arkham City on kevyesti yksin tämän laitesukupolven parhaita pelejä. Se on alusta loppuun käsittämättömän hiottu ja yksityiskohtainen kokonaisuus jokaisella osa-alueellaan, oli kyse sitten ulkoasusta, tarinasta tai tunnelmasta.” Pelaaja-lehti 10/10 pistettä, Joystiq 4,5/5 tähteä ja vuoden 2011 parhaat 3.

Trine 2: Suomalaisen Frozenbyten jatko-osa Trinelle tuo jälleen kolme sankariamme, soturin, taikurin ja varkaan yhteen seikkailuun läpi kauniiden maisemien. 2D-seikkailupelissä edetään ratkoen ongelmia, jotka ovat fysiikkaan perustuvia ja kolmen sankarimme erilaisia kykyä hyödyntäviä. Joystiqin arvostelussa moititaan, että pelin arvoitukset ovat epäintuitiivisia ja ilman ”aha” tunnetta, taistelut itseään toistavia ja pelaaminen parhainta kolmen pelaajan porukassa. Pelinkesto noin 9 tuntia. Harkitaan. Joystiq 3,5/5 tähteä.

Lisäksi kesän Golf-kautta varten voisi harjoittelumielessä ostaa pleikkarille Movella pelattavaksi ”Tiger Woods PGA Tour 12: The Mastersin”. Ja NHL 12 tarjoaa kiekkoa sillä välin, kun talven luistelukenttiä jäädytetään.

Epäilen

The Legend of Zelda: Skyward Sword: Link jaksaa seikkailla ja edessä on jälleen suuri seikkailu, kun jättimäinen tornado imaisee ”Zeldan” pilvien alapuolella uinuneeseen pintamaailmaan ja Link saa pyhäksi tehtäväkseen neitokaisen pelastamisen apunaan neuvoa-antavan henkiolennon Fi sisältävä Jumalattaren miekka. Peli on Nintendon tavoille uskollisesti kekseliäs ja otteessaan pitävä toimintaseikkailu ja 1:1 toimiva Wii MotionPlus -palikka tekee miekkamittelöissä kiinnostavia (ja vaikeita) ja sitä hyödynnetään muissakin toiminnoissa. Graafisuus ei ole Wiin erikoisuus, joten siihen vastataan taiteellisemmalla ilmeellä, mutta äänipuoli ei kuulemma ole kummoinen. Suurin epäkohta Zeldassa tällä kertaa kuitenkin on, että se sisältää paljon turhauttavaa juoksemista edestakaisin ja keinotekoista pelin pitkittämistä, vaikka ilman niitäkin peli olisi 25-30 tuntia pitkä. Wii on saanut pölyttyä viime aikoina hyllyssä ja taitaa niin tehdä jatkossakin. Ei uskoisi, mutta tällä kertaa Zelda ei taida innostaa. Pelaaja-lehti 8/10 pistettä, Joystick 4,5/5 tähteä.

Dragon Age 2: Jos ensimmäinen Dragon Age -sarjan peli oli mainio, ei jatko-osa sitä ilmeisesti ole. Arvosteluista on tosin tulkittavissa jakautumista. Käsikirjoitus on pelissä edelleen loistaa, taistelut ovat nyt enemmän toiminnallisia (hyvä ja huono), rasittavia ja kömpelöitä mekaniikkoja on poistettu (lue yksinkertaistettu), karttoja ja kenttiä kierrätetään liikaa, grafiikka ei ole mitään kummallista ja juonen käynnistyminen kestää. Ehkä Skyrim vienee vuoden 2011 fantasiaroolipeli-sarjan paikan. Tiedä oikein mitä tästä ajattelisi. Pelaaja-lehti 9/10 pistettä, Joystiq 4/5 tähteä.

Eli jos blogissa on hiljaista vuoden 2012 aikana, niin tiedätte miksi :)