Applen Macbook on aina ollut mielestäni tyylikäs ja toimiva kokonaisuus, etenkin unibody-alumiinikotelon esittelemisen jälkeen, mutta jäin kaipaamaan muutamia pieniä yksityiskohtia, kun viisi vuotta vanha 13″ Macbookkini vaihtui uusimpaan 13″ Macbook Pro -malliin. Ulkoisesti viisi vuotta ei kuitenkaan ole juurikaan muuttanut kannettavan designia, mutta muutamia mielestäni käteviä ja tyylikkäitä asioita on matkan varrella tippunut.
Tässä 6 asiaa, joita et uusista Macbook Pro Retina (late 2013) -malleista löydä.
1. Virtaledi
Näet helposti yhdellä vilkaisulla valkoisesta LED-valosta, onko koneesi päällä (palaa), nukkumassa (sykkii) vai sammutettu (pimeä).
2. Tyylikäs virtanappi
Virtanappi on upotettu runkoon.
3. Optinen asema
Nykyään vähemmän tarvittu, mutta välillä olisi käyttöä DVD-RW -asemalle.
4. Akun virtaindikaattori
Oliko siellä akussa virtaa vai ei? Paina nappia ja tarkista.
5. Langallisen verkon liitin
Vain langallinen verkko tarjolla? Ei ongelmaa.
6. Päivitettävä kokonaisuus
Lisää kiintolevyä, muistia tai uusi akku? Onnistuu.
Aika kuitenkin ajoi viisi vuotta uskollisesti palvelleen 13″ Macbook (late 2008) ohitse ja hyvän designin sisällä ollut tekniikka ei enää palvellut tarkoitustaan. Kone kuitenkin jatkaa vielä palvelustaan toisen omistajan hoteissa Etelä-Karjalassa ja tuo toivottavasti iloa vielä pitkään.
Sovelluskehitys on pohjimmiltaan määrittelyjä, suunnitelmia, koodia ja testausta, mutta sen täytyy usein toimia jonkin ennalta annetun arkkitehtuurin mukaisesti ja on usein yksi rakennuspalikka isommassa kokonaisuudessa, kokonaisarkkitehtuurissa. Vaikka työtehtäväni eivät suoranaisesti liity yritysarkkitehtuurin kehittämiseen, on myös teknisen arkkitehdin roolissa hyvä tietää perusteet maailman yleisimmin käytetystä yritysarkkitehtuuriviitekehyksestä, eli Open Groupin TOGAFista, johon myös Julkisen hallinnon JHS-179 -suositus pohjaa. TOGAF materiaali löytyy ilmaiseksi verkosta, mutta osallistuin kuitenkin Tieturin järjestämälle TOGAF 9 Foundation -kurssille, joka tarjoaa (level 1) -sertifikaatin suorittamiseen tarvittavat tiedot ja valmiudet.
TOGAF 9
”Arkkitehtuuri on tarpeettoman luovuuden rajoittamista” – antiikin kreikka
Open Groupin TOGAF, eli The Open Group Architecture Framework, on maailman yleisimmin käytetty kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä ja sekä ilmainen että vapaasti saatavilla oleva viitekehys yrityksen sisäiseen kehittämiseen. Viitekehyksen ideana on pienentää kokonaisarkkitehtuurin suunnittelemisen riskejä, kustannuksia sekä lyhentää sen suunnitteluun kuluvaa aikaa ja se tarjoaa sen saavuttamiseksi kehittämismetodin (ADM) ja työkaluja. TOGAF on myös perustana Suomen julkishallinnon käyttämässä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelumenetelmässä (JHS-179). En ala tässä käymään tarkemmin viitekehystä läpi, vaan kiinnostuneet voivat lukea siitä TOGAF-dokumentaatiosta.
Suomessa TOGAFia kouluttavat ainakin Tieturi ja Wakaru.
Tieturin TOGAF 9 Foundation -kurssi
Tieturin TOGAF 9 Foundation -kurssi on kolmipäiväinen kokonaisuus, jossa on kahden ja puolen päivän tiukka annos teoriaa yritysarkkitehtuuriviitekehyksestä ja sertifiointikokeeseen valmistautumisesta. Kurssi tarjoaa TOGAF 9 Foundation (level 1) -sertifikaatin suorittamiseen tarvittavat tiedot ja valmiudet. Täten kurssilla on kaksi päätavoitetta: TOGAFiin perehdyttäminen ja sertifiointitestiin valmentaminen.
Kokonaisuutena Jari Kasslinin vetämä kurssi toimi oivallisesti TOGAF 9 -viitekehyksen sisällön läpikäymiseen ja asioiden hahmottamisessa, vaikka Foundation-osuus on teoriapainotteista ja sisältää paljon omaksuttavaa. Asioita käsiteltiin sertifiointitestiä ajatellen ja Kasslin esitti muun muassa TOGAFin osat, Enterprise Continuumin ja Architecture repositoryn paremmin visuaalisesti kuvattuna, kuin mitä Open Groupin materiaalissa. Lisäksi muutamat harjoitukset toimivat hyvin asian käsittelyn tukena. Ensimmäisenä päivänä sai kohtalaisen kokonaiskuvan viitekehyksen eri osa-alueista ja rooleista ja toisena päivänä käytiin tarkemmin läpi muun muassa eri vaiheiden tekniikoita ja tuotoksia. Kolmannen päivän aamupäivällä käytiin läpi muutama osio tarkemmin ja kerrattiin sertifiointitestiä varten. Kurssimateriaali tarjoaa kaksi testiin valmentavaa koetta, joista toinen tehtiin kurssin aikana ja toinen toisen päivän iltana kotona.
1. päivän tuotoksia2. päivän ADM:n tuotokset -piirros
Tieturin kurssimateriaali ja aiheen läpikäynti tähtäsi mielestäni hyvin testiä varten, sillä vaikka TOGAFin Foundation osa sisältää paljon uutta asiaa sisäistettäväksi, kerrattiin aiheita sopivasti, jolloin se jäi paremmin mieleen. Tietenkään ei kurssi ilmainen ollut (1650e+alv), mutta en sitä itse maksanutkaan. Toki saman tiedon voi poimia lukemalla TOGAF 9:n dokumentaation, jonka pureskelu itsenäisesti lukemalla on työlästä, ja käyttämällä Open Group tarjoamaa opiskeluopasta (29,95 dollaria) ja harjoitustestiä (0,99 dollaria).
Omalta osaltani kurssi onnistui hyvin, pääsin tavoitteeseeni, eli nyt taskusta löytyy TOGAF 9 Foundation -sertifikaatti ja perustietämys TOGAF 9:n sisällöstä ja vaiheista. Sertifiointitestistä mainittakoon, että se onnistui jekuttamaan 30 prosentissa kysymyksissä. Testin läpipääsyraja on suhteellisen matala, 55 prosenttia, joten kysymyksistä on tehty hankalia ja jossain määrin termeillä ja sanamuodoilla leikkimistä. Hieman jäi sellainen fiilis, että niitä asioita, joita kertasin toisen päivän iltana ja kahdessa esimerkkitestissä, ei juurikaan kysytty siinä muodossa varsinaisessa testissä. Selkeästi aktiivinen seuraaminen ja kuunteleminen kurssilla oli tuottanut tulosta ja tieto oli sisäistetty :)
Seuraavaksi edessä on kolmen viikon päästä Foundation-vaiheessa opitun teorian yhdistäminen käytäntöön ja aihepiiriin syventyminen TOGAF 9 Certified -kurssilla ja Certified-sertifiointitesti.
