Ultramon tuo helpotusta usean näytön käyttämiseen Windowsissa

Tietokoneen mielekäs käyttö vaatii mielestäni ison työpöydän, jotta kaikki tarvittavat ikkunat mahtuvat järkevästi esille, eikä joka välissä tarvitse pujotella alt-tabilla tai klikkailemalla alapalkkia. Yhtä näyttöä käytettäessä työpöydän koko on jokseenkin rajoitettu ja etenkin töissä käytössäni olevan 19″-näytön 1280×1024-resoluutio on turhan pieni vaikka 22″-näytön 1920×1200-resoluutio on riittävästi, on lisätilalle aina tarvetta. Onneksi työpöytää on mahdollista laajentaa toiselle näytölle ja 15.4″-kannettavani 1680×1050-resoluution valjastaminen ulkoisen näytön rinnalle tuokin mukavasti lisätilaa.

Windowsia ei kuitenkaan ole selkeästi ajateltu käytettäväksi kahdella näytöllä, sillä alapalkki on rajoitettu vain yhdelle näytölle ja kaikki ikkunat ahtautuvat tähän pieneen tilaan, vaikka toisella näytöllä olisikin runsaasti tilaa. Ongelma ei kuitenkaan ole kummoinen ja siihen on saatavilla ratkaisu: Ultramon. Nyt alapalkki saadaan levitettyä molemmille näytöille ja alapalkissa näkyvät ikkunat näkyvät vain kyseisen näytön alapalkissa. Ikkunoita on helppo siirtää näytöstä toiseen pikanäppäimillä tai ikkunan yläpalkkiin tulevilla painikkeilla ja taustakuvankin saa määrättyä molemmille näytöille erikseen. Hyvän käsityksen Ultramonin toiminnasta saa lukemalla yleiskatsauksen tai kattavamman kierroksen ohjelman ominaisuuksiin.

Sveitsiläisen Realtime Softin Ultramon ei harmillisesti ole ilmainen vaan maksaa vajaat 40 dollaria ja on saatavissa Windows XP:lle, Vistalle sekä vanhemmille Windowseille. Kätevyydestä ja tarpeellisuudesta kannattaa maksaa, joten euroiksi muuttamisen ja verojen lisäämisen jälkeen loppusummaksi muodostui 35 euroa. Maksukin onnistui kätevästi Swregin kautta Nordean Visa Electron -kortilla. Rekisteröintikoodi napsahti sähköpostiin tilauksesta seuraavana päivänä.

Tutkin myös ilmaisohjelmien tarjontaa, mutta tulos ei ollut kovinkaan palkitseva. Löysin kyllä ilmaisen Multimonin, jossa tosin on ikäviä rajoituksia toiminnallisuuden suhteen: ”Kahta näyttöä käytettäessä kakkosnäytön täytyy olla oikealla puolella ja näytöillä täytyy olla käytössä sama resoluutio.” Etenkin tuo sama resoluutio on ikävä vaatimus, joten tästä ei ollut vaihtoehdoksi.

Ultramon vaikuttaa ihan toimivalta ratkaisulta usean näytön parempaan käyttämiseen Windowsissa, vaikka välttämätön se ei ole. Tehtäväpalkin laajentaminen useammalle näytölle ja taustakuvien määrittäminen onnistuvat ja helpommin ja paremmin kuin Windowsin omilla työkaluilla tai Nvidian näytönohjaimen nView-ominaisuudella. Vielä kun ohjelman hintakin on kohtalainen, on se hankkimisen arvoinen, kun toimivia ilmaisiakaan vaihtoehtoja ei löytynyt.

Neljän 5 Megapikselin kamerakännykän kuvanlaatu vertailussa

GSMArena.com-sivusto julkaisi joulukuussa lyhyen, mutta mainion vertailun neljän 5 Megapikselin kamerakännykän kuvanlaadusta. Vertailtavina kamerakännyköinä olivat Nokia N95 8GB, Sony Ericsson K850, Samsung G600 ja LG KU990 Viewty.

Vertailu on toteutettu ovelasti ja eri matkapuhelimien kuvia ei liitetä suoraan kyseiseen kamerapuhelimeen, vaan testikuvat ovat nimetty A, B, C ja D-kirjaimin. Lukija voi siis ensin itse arvuutella ja vertailla kuvanlaatuja ilman kyseiseen merkkiin liittyvien ennakkoluulojen vaikuttamista. Tarjolla on seitsemän eri kuvaa, joista viisi on ulkokuvia ja kaksi makrotyylisiä kuvia. Vertailujoukkoon olisin toivonut myös sisäkuvia ja kuvia tilanteissa, joissa on huono valaistus.

Vertailutestin ”voittaja” valittiin käyttäjien arviointien perusteella äänten jakauman perusteella parhain kuvanlaatu erottui selkeästi muista kamerapuhelimista. Tulokset löytyvät vertailun toiselta sivulta, jossa paljastetaan kirjainten takana olleet kamerapuhelimet ja niiden saamat äänet. Vertailutestin lopussa GSMArena.com kertoo, että piakkoin olisi tulossa 5 Megapikselien kamerapuhelinvertailu, jossa suoritetaan tarkempaa vertailua. Kuvanlaatu on vain yksi, joskin tärkeä, osa kokonaisuutta.

Katsaus vuoden 2007 Se on kiva sillo -kirjoituksiin

Vuoden 2007 lähestyessä loppuaan on aika tehdä pieni katsaus blogin kirjoituksiin. Blogissa käsitellyt aiheet vaihtelivat teknillisistä Linuxiin, Windowsiin ja Mac OS X:ään liittyneistä kirjoituksista vekottimiin ja muihin kevyempiin aiheisiin.

Vuosi 2007 sisälsi monipuolisia aiheita ja muutamia hieman laajempiakin kirjoituksia. Yhteensä juttuja kertyi 185 kappaletta ja aktiivisin kuukausi oli huhtikuu 20:lla jutulla. Vastaavasti hiljaisin kuukausi oli toukokuu, jolloin teknisistä ongelmista johtuen sain aikaan vain 9 kirjoitusta. Blogin yleisin aihe oli vekottimet 96 jutulla. Bloggaamisesta kirjoitin kaikkiaan 12 kirjoitusta, liittyen WordPressin uusiin versioihin ja blogin uudistuksiin: vuoden aikana nähtiin kaksi ulkoasuvaihdosta ja blogi sai muun muassa tagit, paremman arkiston ja päivän linkit -osion.

Linux-aiheiden käsittely pysyi vahvasti edustettuna 74:lla jutulla ja aiheet sisälsivät kuivahkoa kirjoittelua Linuxin ylläpitämisestä ja kevyempää asiaa ohjelmista, peleistä ja graafisista iloista. Viihdepuolella tutustuin Linuxin pelitarjontaan, joka oli luovaa ja tasoltaan vaihtelevaa ja kokeilin Winellä ajettavien Windows-pelien vauhdittamista Direct X 9.0c:n avulla. Testailin myös Compiz Fusionia, joka oli viimeinkin saatettu toimivaksi kokonaisuudeksi ja toi työpöydälle graafista iloittelua. Yllätyin myös positiivisesti, kuinka mainiosti AmaroK ja Creative Zen V -mp3-soitin toimivat yhteen. Lisäksi asentelin Openoffice.orgiin suomenkielisen voikko-oikoluvun, optimoin Apachea ja MySQL:ää vähille resursseille ja otin toisen koneen mukaan Gentoon pakettien kääntöön DistCC:n avustuksella. Laitoin myös komentoja ajoon aina X:n käynnistyessä ja opin sammuttamaan koneen virtanapista painamalla. Ohjelmistoista testailin muun muassa IE4Linuxia, SportsTrackeria ja Pytraineria,

Matkapuhelimet saapuivat blogin aiheisiin Nokian N95:n myötä. Windowsissa puhelimien kanssa leikkiminen onnistuu hyvin, mutta S60-puhelimen kanssa kommunikointia Linuxia tai Macia käyttäen ei ole tehty yhtä helpoksi tai monipuoliseksi. Uuteen puhelimeen piti tietenkin myös asennella käteviä sovelluksia ja vaihtaa valmiustilan pikakuvakkeet.

Mac OS X:ää käsittelevät aiheet jäivät kohtalaisen vähäisiksi iBookin käytön vähentyessä ja Mac-maailmaan liittyviä tapahtumia käsittelin vaihtelevasti. Syksyllä julkistettiin kauan odotettu Mac OS X Leopard ja aiheesta kirjoitettiinkin useilla uutissivustoilla hieman liiankin paljon. Otin aiheeseen hieman erilaisen lähestymisen ja käsittelin Leopardin uusia ominaisuuksia, joilla on merkitystä. Vastaavasti jätin koko iPhone-vouhotuksen omaan arvoonsa. Kiinnostavia aiheita oli myös Safarin julkistaminen Windowsin nopeimmaksi selaimeksi, joka piti ainakin JavaScriptin osalta paikkansa. Safari 3 Public Betaa piti tietenkin myös testata käytännössä. Enää ei tarvitse Windowsissa leikkiä WebKit-selaimen kanssa. Juttuja varten tarvittiin myös kuvia, ja vaikka ruudunkaappausten ottaminen OS X:ssä on yksinkertaista, piti sitäkin erikseen blogissa käsitellä. Testailin myös Google Readerin muuttamista OS X -sovelluksen näköiseksi, mutta Hicksdesignin toteuttama teema ja sen jatkuva päivittäminen ei jaksanut pidemmän päälle innostaa.

Viihteen ja moottoriurheilun puolella jännittävän Formula 1 -kauden ratkaisuhetket huipentuivat syksyllä viimeiseen kisaan ja Formula 1 -kisoja pystyi seuraamaan netistä Windowsilla ja myöhemmin alkusyksystä testailin F1-kisojen näkymistä Linuxissa. Kuvanlaadussa täytyi tinkiä aikalailla, mutta selostuksen osalta oli vain voitettavaa. Etenkin jenkkikanavien selostus oli loistavaa. MTV3:n kanavapaketti on kuitenkin helpompi tapa Formuloiden seuraamiseen ja vuoden aikana eri maksukanavia mainostettiinkin useamman viikonlopun ajan sekä antenni- että kaapeliverkossa muun muassa Cable Open! -kampanjassa.

Vuoden aikana tuli käytyä myös muutamissa tapahtumissa. Päivälehden museon Metro-näyttely oli mielenkiintoinen ja tarjosi lehtiartikkeleita ja valokuvia Metron rakentamisen ajoilta. Vierailin myös Lahdessa Guru 07 -pelimessuilla, jossa oli esillä kaikki kolmannen sukupolven konsolit ja etenkin Microsoft oli panostanut Xbox 360:n näkyvyyteen. Microsoftin panostus markkinointiin näkyi myös syksyllä Digiexpossa ja alkuvuonna Kampissa olleen Vista-teltan muodossa. Kaikesta markkinoinnista huolimatta ostin syksyllä Nintendo Wii:n ja Windows XP vaihtui Gentoo Linuxiin.

Linuxin lisäksi myös Windowsin kanssa pitää joka arkipäivä räpellellä ja Windows XP jaksoikin ärsyttää omituisine ominaisuuksineen. Vuoden aikana pääsin kuitenkin eroon Windows Updaten muistutus-ruudusta ja Samba-jakojen talletetuista nimistä. Sain lisäksi apuja tekstin liittämiseen Wordiin ilman muotoiluja, löysin pikanäppäimen ikkunan pienentämiseen ja kätevän Launchyn ohjelmien käynnistämiseen OS X:n tyylisesti. Otin myös pikakomennot haltuun. Vistaakin piti testailla ja todeta, että User Account Control on ärsyttävä.

Pelikonsolien osalta sain viimeinkin tehtyä päätöksen ja kolmannen sukupolven konsoleista hyllystä löytyy nyt Nintendon Wii ja Super Mario Galaxy on osoittautunut loistavaksi peliksi. Keväällä harkitsin jo kovasti Xbox 360:n ostamista, mutta etenkin Xbox 360 -konsolin tekniset ongelmat ja tuloillaan ollut uusi versio siirsivät hankintapäätöksen tekemistä.

Blogin ulkopuolella vuosi 2007 painottui mielenkiintoiseen kesätyöhön, jossa oli mukavat työkaverit ja -ilmapiiri, ja myöhemmin syksyllä työpaikan saantiin. Syksyllä tuli tutustuttua myös Helsingin vuokra-asuntomarkkinoihin, joka vaikutti aika toivottomalta: korkeat vuokrat, heikkokuntoiset asunnot tai vaihtoehtoisesti kaukana. Sopiva vuokra-asunto kuitenkin löytyi 14:sta asuntonäyttöä ja puolitoista kuukautta myöhemmin. Opiskeluiden etenemisen suhteen .NET Sovelluskehitys -intensiivikurssi oli mukava tapahtuma ja kandidaatintyön kirjoittaminen pysyi edelleen aiheen miettimisessä. Kokonaisuutena vuosi oli tapahtumarikas monellakin tasolla ja vuoteen 2008 siirrytäänkin odottavaisin tunnelmin.

Blogin osalta vuoden 2007 tilinpäätös on hyvä; Parin vuoden aikana kirjoitusten aihepiirit ovat vakiintuneet aika hyvin ja kirjoitustahtikin on pysynyt suunnilleen samana: keskimäärin 15 kirjoitusta kuukaudessa. Kaikenkaikkiaan juttuja on kertynyt 445 kappaletta ja ne ovat keränneet 76 kommenttia ja 1973 roskaviestiä. Aihepiirejä löytyy lukumäärällisesti 15 kappaletta ja tageja 112 kappaletta (joista vain osa on oikeasti käytössä). Hienoista kasvua on nähtävissä sekä kirjoitusten, että lukijamäärien osalta.

Se on kiva sillo jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla myös vuonna 2008: kirjoituksia erilaisista vekottimista, tietotekniikasta ja sen käyttämisestä. Wii:hin ja S60-puhelimiin liittyvät jutut lisääntynevät ja myös Linux pysynee vahvasti edustettuna. Windowsiin liittyvät aiheet kasvattanevat myös osuuttaan päivittäisestä Windows-käytöstä johtuen. Mac OS X:n osuus pysynee samalla tasolla, eikä siihen taida olla muutosta tulossa, ellei Macbook sitten ala houkutella. Saa nähdä mihin suuntaan blogi ensi vuonna kehittyy.

Hyvää uutta vuotta!

Urheilusuoritusten seurantatyökalut: Pytrainer

Pytrainer on urheilusuoritusten seurantaan tarkoitettu ohjelma Linuxille. Alunperin se kehitettiin pyöräilijöitä ajatellen, mutta sitä voidaan käyttää muidenkin urheilulajien suoritusten kirjaamiseen. Toimintaperiaatteiltaan Pytrainer on samantapainen kuin SportsTracker ja monet Web-pohjaiset harjoituspäiväkirjat: urheilusuorituksia voi kirjata ja suorituksista saa erilaisia tilastoja ja graafeja. Pytrainer tarjoaa lisäksi GPS-tiedon liittämisen ja liitynnän Google Mapsiin.

Pytrainerin asentaminen on yksinkertaista, sillä saatavilla on asennuspaketit useimmille Linux-distribuutioille. Gentoolle löytyy 1.4.7.2-version ebuild, jonka avulla saadaan vaadittavat kirjastot kerralla kuntoon, ainakin teoriassa. Ebuildin tuomien pakettien lisäksi piti vielä hakea dev-python/gnome-python-extras, joka veti mukanaan lisää paketteja ja tämänkin jälkeen tarvittiin vielä dev-python/soappy. Gentoon ebuild vaatisi siis hieman korjailua tarvittavien kirjastojen suhteen. KDE- ja Gentoo-käyttäjänä tarvitsin vielä dev-python/matplotlib-kirjastolle gtk -USE-flägin. Kaikkien tarvittavien kirjastojen asettamisen ja ihmettelyn jälkeen Pytrainer viimeinkin käynnistyi.

Pytrainer on toteutettu käyttämällä Pythonia ja GTK+:aa ja lopputulos on asiallinen, joskin KDE-käyttäjän mielestä käyttöliittymän toteuttamiseen olisi voitu käyttää Qt:tä. Ulkoasultaan Gnomeen suunniteltu ohjelma ei ole kovinkaan hehkeä KDE-ympäristössä. Käyttöliittymä on kuitenkin onnistunut ja toimiva: vasemmalla näkyy kalenteri-ikkuna ja valitun päivän suoritukset ja oikealla valitun suorituksen tiedot. Tiedon tallettamiseen käytetään vakiona tiedostopohjaista SQLite-tietokantaa, joka on hyvä vaihtoehto XML-tiedostojen käyttämiselle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää MySQL-tietokantaa.

Käyttöliittymä on myös käytännössä selkeä ja uusien urheilusuoritusten syöttäminen on helppoa. Tarjolla on talletuskentät otsikolle, kokonaismatkalle, ajalle, keskinopeudelle, sykkeelle, kalorikulutukselle, kommenteille ja GPX-tiedostolle ja tiedoille. On selkeästi havaittavissa, että lähtökohdiltaan ohjelma on tarkoitettu lajeille, joissa mitataan matkaa, nopeutta ja aikaa ja lajilistalta löytyykin valmiiksi pyöräily ja juoksu. Listalle voi lisätä haluamiaan lajeja, mutta esimerkiksi kuntosalikäyntien kirjaaminen kommenttikenttään ei ole kovin mielekästä.

Pytrainerin perustoiminnallisuuksien lisäksi erikoisuutena on mahdollisuus tuoda GPS-laitteelta tietoja ohjelmaan tai syöttää tiedot GPX-tiedostosta, jonka jälkeen reittiä voi tarkastella Google Maps -liitynnästä. GPS-dataa voi tuoda suoraan Garminista, Ipod+Nike ja Google Earthista. Periaatteessa GPX-tiedoston avulla paikkatiedon tuominen pitäisi onnistua laitteesta kuin laitteesta, mutta kun yritin liittää N95:n Sports Tracker -ohjelman tuottamaa GPX-tiedoston dataa urheilusuoritukseen, eivät tiedoston aikaleimat ohjelmalle kelvanneet. Laajennuksina löytyy muun muassa WordPress-plugin, jolla saa urheilusuoritukset lähetettyä suoraan blogiin.

Ominaisuuksiltaan Pytrainer on perustasoa ja tarjoaa mahdollisuuden urheilusuoritusten seuraamiseen. Oikeastaan parhaimpana ja painottuneena ominaisuutena on GPS-tiedon liittäminen ja sisäänrakennettu Google Maps. Itse suoritusten kirjaaminen ja niiden seuraaminen jää mielestäni hieman keskenkertaisesti toteutetuksi. Suorituksista saa erilaisia graafisia kaavioita eri arvojen suhteen, mutta kaaviot ovat suhteellisen yksinkertaisia. SportsTrackeriin verrattuna menetetään sykemittarin tietojen tuonti, mutta saadaan GPS-tiedot, joka voi käytöstä riippuen olla hyvä vaihtokauppa. Muilta ominaisuuksiltaan Pytrainer ei aivan nouse SportsTrackerin tasolle, vaikka tarjoaakin vastaavat perustoiminnallisuudet.

Pytrainerin sivuilla lupaillaan hyvältä kuulostavia ominaisuuksia 2.0.0 -versioon, mutta siihen taitaa olla vielä kohtalaisen pitkä matka. Ominaisuuslistalta löytynee tällöin reittien tilastoja, Google Maps -karttoja, karttapisteiden muokkausta, tukea GPS-laitteille, monikielisyyttä ja harjoitustulosten parempaa visualisointia. Nähtävästi osa näistä toiminnallisuuksista, kuten kartat ja karttapisteiden muokkaus taitavat löytyä jo testaamastani 1.4.7.2-versiosta. Tulevassakaan versiossa ei tosin lupailtu sykemittarin tietojen tuontia tai parempaa syketietojen tilastointia, joka olisi ollut kanssa ihan kätevä ja toteuttamisen arvoinen ominaisuus.

Valmiit urheilusuoritusten seurantaan tarkoitetut ohjelmistot eivät edelleenkään oikein vakuuta toimivuudellaan. Kesällä testaamani SportsTrackerin 2.5.1-versio jätti hieman toivomisen varaa, eikä Pytrainer ollut juurikaan parempi. SportsTrackerin eduksi on mainittava, että 3.0-version myötä toteutusalusta on vaihtunut C#:stä Javaan, joten asennus on nyt helpompaa ja suorituskyky (sivun mukaan) parempi. Käytännössä en kuitenkaan onnistunut käynnistämään SportsTrackeria Java Webstartia enkä binääriä käyttäen.

Vaihtoehtoisesti Webissä on tarjolla useampiakin ilmaisia harjoituspäiväkirjoja erilaisin ominaisuuksin. Yleiskäyttöisiä harjoituspäiväkirjoja ovat esimerkiksi Nokia Sports Tracker, Lenkkivihko.fi, Treenit.net, Kuntoportaali.fi ja Fillarointipäiväkirja panostaa pyöräilyyn. Pitänee joskus testailla.

Muutamia ruudunkaappauksia Pytrainerista testidatalla varustettuna:

Pytrainer Pytrainer Pytrainer Pytrainer

Ota pikakomennot ja näppäimistö haltuun AutoHotkeyn avulla

Windowsissa asiat voidaan tehdä joko helposti tai vaikeasti ja valitettavan usein turhankin vaikeasti. Windows itsessään ei tarjoa mahdollisuuksia pikakomentojen määrittämiseen käyttäjän haluamalla tavalla, vaan tätä varten tarvitaan kolmannen osapuolen ohjelmistoja. Yksi pikakomentoja ja näppäimistön hallintaa toteuttava ohjelmisto on avoimen lähdekoodin AutoHotkey, joka tarjoaa monipuoliset ominaisuudet erilaisten komentojen toteuttamiseksi.

Windows XP:ssä on vakiona tarjolla lukuisia käteviä pikakomentoja, mutta yksi jää uupumaan: ikkunan pienentäminen alapalkkiin. Se toki onnistuu Alt+välilyönti+n -yhdistelmällä, mutta on hieman liian monimutkaista. Tähän pieneen ongelmaa tarvitaan ratkaisuksi siis ohjelmaa, joka antaa käyttäjän määrittää omat pikakomentonsa.

AutoHotkey on käteväntuntuinen ohjelma, mutta valitettavasti sen käyttäminen ei ole ”klikkaa ja valitse” -tyylistä komentojen määrittämistä, vaan toiminnot määritellään erilliseen skripti-tiedostoon. Ohjelman käyttöön on kuitenkin saatavilla hyvät ohjeet ja malliskriptit, joten haluamansa pikakomennon määrittäminen onnistuu kohtalaisen helposti. Hieman hankalampaa kuin maksullisten ohjelmistojen kanssa, mutta ilmainen on aina ilmainen.

Yksinkertaiset skriptit ovat kohtalaisen helppoja määritellä ja esimerkiksi aktiivisen ikkunan pienentäminen alapalkkiin Win+h -yhdistelmällä onnistuu määrittelemällä seuraava komento ohjelman skripti-tiedostoon:

#h::WinMinimize,A

Saatavilla on myös skripti, jolla ikkunan voi pienentää tehtäväpalkkiin, ja kätevä skripti äänenvoimakkuuden säätöön OSD:n kera.

AutoHotkey tarjoaa monipuoliset ominaisuudet erilaisten komentosarjojen määrittelyyn, mutta ohjelman käytettävyys jättää hieman toivomisen varaa. Kätevä ohjelma kuitenkin, kunhan löytää oikeat komennot ja kasaa niistä haluamansa toiminnot tai etsii valmiit skriptit. Ehkä hieman liioittelua käyttää erillistä ohjelmaa vain ikkunoiden pienentämiseen, mutta eiköhän listalle löydy muitakin tarpeellisia komentosarjoja.

Ohjelmointi kuin urheiluharrastus, harjoittelulla parempiin tuloksiin

Joulun kiireiden keskellä on hyvä pysähtyä ja irtautua arkielämän hössötyksistä ja syventyä hyvän kirjallisuuden ääreen tai tietoteknisten harrastusten pariin. Vaihtoehtoja ajanvietteeksi on monia ja Codeulate-blogi tarjoaa vaihtoehdoksi harjoittelua: ohjelmoinnin harjoittelua. Vaikka ohjelmointitaidot olisivatkin jo hallussa valitsemallasi ohjelmointikielellä, on hyvä silti panostaa harjoitteluun. Ohjelmointia voi käsitellä kuin mitä tahansa urheilu- tai musiikkiharrastusta; paremmaksi kehitytään vain harjoittelemalla.

Ohjelmointia voi harjoitella erilaisilla tavoilla ja Internetissä on tarjolla erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat älynystöreille harjoitteita. Project Euler lähestyy aihetta matemaattisten ongelmien kautta ja ratkaisut eivät vaadi tutkintoa matematiikasta. Python Challenge vastaa tarjoamalla 33-tasoisen haasteen. Molemmilla sivustoilla on ongelmien lisäksi tarjolla ratkaisut ja keskustelufoorumi muiden ohjelmoijien ratkaisujen tutkimiseen. Vastaavasti 99 Prolog -ongelmaa keskittyy loogiseen ongelmanratkontaa ja tarjoaa ratkaisut Prologilla toteuttuna. Ongelmia voi tietenkin ratkoa haluamallaan ohjelmointikielellä.

Ohjelmoinnin harjoittelemisessa ei kuitenkaan ole kiire ja teokset, jotka mainostavat ”Opi ohjelmointikieli X 21 päivässä” -otsikolla pitäisikin itseasiassa otsikoida ”Opettele ohjelmoimaan 10 vuodessa”. 3 päivässä, viikossa tai kuukaudessa saa vain pintapuolisen käsityksen jostakin ohjelmointikielestä ja todellinen hallitseminen ja käsittäminen tapahtuu pidemmällä aikajänteellä. Tutkimusten mukaan jonkin tietyn aiheen oppiminen ja hallitseminen vie 10 vuotta, oli se sitten shakin peluu, musisointi, maalaaminen, tennis tai ohjelmointi.

Oikotietä parempiin suorituksiin ei ole ja kuten monissa muissakin harrasteissa ja taidoissa, myös ohjelmoinnissa kehitytään paremmaksi vain harjoittelemalla ja mahdollisesti harjoittelemalla laaja-alaisesti. Yhtäläisyyksiä löytyy myös siinä, että toiset vain ovat parempia kuin toiset ja vain lahjattomat treenaavat.