Grand Prix Online tarjoaa Formula-managerointia webissä

En ole aikaisemmin juuri pelannut eri aihepiireihin liittyviä managerointipelejä, mutta kesällä ajattelin kokeilla, tai oikeastaan minut houkuteltiin kokeilemaan, webissä pelattavaa Grand Prix Online -managerointipeliä. Grand Prix Online, eli lyhyemmin GPRO, on siis selainpojainen Formula-managerointipeli, jossa tavoitteena on kehittää itselleen hyvä auto, hankkia hyvä kuljettaja ja voittaa oma sarja ja nousta ylempään sarjaan. GPRO on pyörinyt muutaman vuoden ja viime perjantaina päättyi kuudes kilpailukausi.

Pelin idea on yksinkertainen. Pelaajalla eli tiimipäälliköllä on kauden alussa käytettävissään tietty määrä rahaa, jonka avulla pitäisi 17 kilpailun ajan rahoittaa auton kehitys, vaihtaa auton kuluneet osat uusiin, maksaa palkkaa kuljettajalle, kehittää tiimiä ja kaikkea muuta mitä Formula 1 -tallin pyörittämiseen kuuluu. Joka tiistai- ja perjantai-iltaisin ajettavista kilpailuista saa lisää rahaa sijoituksen mukaan, mutta sitä ei todellakaan liikaa ole käytettävissä. Käytännössä F1-tallin managerointi tarkoittaa, että kilpailupäivänä etsitään kuskin vinkkien avulla autoon parhaimmat säädöt, pohditaan kisataktiikka radan mukaan ja mahdollisesti käytetään rahaa esimerkiksi uuteen moottoriin tai kuskin ninja-opetukseen. Yksinkertaistettuna kisamenestys perustuu tasapainoon ja jakautuu kuskin ja auton ominaisuuksiin, auton asetuksiin ja kisataktiikan laatimiseen. Kilpailuun laadittua suunnitelmaa polttoaineen ja renkaiden suhteen ei voi kisan aikana muuttaa, joten kisataktiikkaa kannattaakin hieman laskeskella. On todella ikävää, jos polttoaine tai renkaat loppuvat vain muutama kierros ennen maalia.

GPRO:n pelaamiseen ei mene kovinkaan montaa tuntia viikossa, mutta mitä enemmän aikaa käyttää tiedon keräämiseen, sitä parempia tuloksia saa. Toimivaa kisataktiikkaa on vaikea suunnitella ilman tietoja radasta ja sen vaikutuksesta autoon. Ensimmäinen kilpailukausi onkin lähinnä datan keräämistä eri olosuhteista, radoista ja auton kulumisesta. Jos kilpailupäivänä ei seuraa itse kisaa, joka kestää 2 minuuttia per kierros, menee auton säätämiseen ja muuhun toimintaan kenties vajaat puoli tuntia per kilpailu. Tukemalla pelinkehittäjiä 0,40 eurolla per kilpailu, saa käyttöönsä muutamia lisäominaisuuksia, jotka ovat käteviä muun muassa datan keräämisessä, sen hallinnoinnissa ja kilpailun seuraamisessa, mutta ilmankin pärjää ihan hyvin.

Ensimmäinen GPRO-kauteni meni heikosti ja lähinnä datan keräämisessä ja oppirahoja maksaessa. Onnistuin heti alkukaudesta hassaamaan liikaa rahaa ja muutaman epäonnisen kisan ja omien virheiden ansiosta samalla meni loppukausikin metsään. Loppukaudesta sain kuitenkin hankittua kelvollisen kuskin, mutta sekä auto että rahat olivat jo aikaa sitten ajettu loppuun, joten ei siitäkään paljon iloa ollut. Seuraavalta kaudelta odotankin ensimmäisiä pistesijoja, sillä kaukana ne eivät nytkään olleet. Hyvällä kuskilla kenties palkintopallisijoitukset ovat saavutettavissa. Suurempana tavoitteena voisi olla nousu Amateur-luokkaan. Managerit on jaettu Rookie-, Amateur-, Master- ja Elite-luokkiin ja luokkakorotukset tapahtuvat tietenkin menestymisen perusteella. Managereiden määrä on Wikipedian mukaan rajattu noin 2200:een, mutta käyttämättömiä tilejä poistetaan jatkuvasti.

Seitsemäs kilpailukausi alkaa joulukuun alkupuolella, joten vielä on runsaasti aikaa varata oma GPRO-talli.

Jos pelaaminen on liian helppoa, rakenna Guitar Hero -botti

Pelien pelaaminen on usein kovin mekaanista ja loppujen lopuksi kohtalaisen yksinkertaista, mutta viihdyttävää ajanvietettä. Jos pelaaminen kuitenkin tarjoaa liian vähän haasteita, kannattaa esimerkiksi opettaa tietokone pelaamaan. Eräänä päivänä Xbox 360:lla Guitar Hero 2:sta pelatessaan Kevin Herron päätti toteuttaa ainakin yhden jänskän projektin sinä kesänä ja lopputuloksena oli Tom Hannu -Guitar Hero botti. Tietokoneohjelma, joka ensin opettelee Guitar Hero -pelin kappaleen ja tämän jälkeen soittaa sen.

Tom Hannun rakenne on selkeä ja toteutuskin kohtalaisen selkeä. Kokonaisuus jakautuu kahteen osaan: kitaraohjaimeen liitettyyn rautapuoleen ja kappaleiden opetteluun ja soittamiseen liittyvään ohjelmistopuoleen. Kitaraohjaimeen liittyvä puoli on toteutettu käyttämällä Parallax BASIC Stamp 1 Project -mikrokontrolleria, jossa on 4 MHz prosessori, 16 tavua muistia ja 8 I/O liitintä. Käytännössä mikrokontrolleri siis liitetään peliohjaimen nappeihin, jonka jälkeen voidaan välittää komentoja tietokoneelta sarjaliitäntää käyttäen ja painella soittimen nappeja.

Soittavan botin ohjelmistopuoli koostuu kolmesta erillisestä ohjelmasta: silmät, aivot ja sormet. ”Tomin silmät” -ohjelma toimii konenäkönä, jolla analysoidaan harjoitusmoodissa pelin soittovideo ja kerätään talteen kappaleen nuottikartta. ”Tomin aivot” -ohjelmalla tarkastellaan kerätty nuottikartta kappaleesta ja samalla voidaan tarvittaessa muokata nuotteja. Itse soittaminen tapahtuu ”Tomin sormet” -ohjelmalla, jolla voidaan lähettää napin painallus Xbox 360:n kitarasoittimelle ja soittaa kappaleen nuottikartta.

Tom Hannun projektisivuilta löytyy kuvia Tom Hannu -botista ja videoita ohjelmien toiminnasta. Lopputulos näyttää hyvältä, joskin onko pelaaminen enää hauskaa, jos tietokone tekee sen puolestasi. Sivuilta on lisäksi saatavilla lähdekoodit Tomin silmille ja aivoille, mutta Tomin sormia ei ole saatavilla. Ohjelmat on toteutettu käyttämällä Mac OS X:n frameworkkeja ja Xcodea.

Oivaltavaa ja varmasti erittäin opettavaista harrastelua pelaamisen sivutuotteena.

X.org server ja näppäimistön ledit

Yleensä ohjelmista löytyvät bugit eli niin sanotut ominaisuudet ovat mitäänsanomattomia, mutta välillä eteen osuu ominaisuuksia, jotka ovat mainitsemisen arvoisia. Yksi tällainen on X.org X-palvelimesta löytyvä ominaisuus, joka jättää näppäimistön ledit pimeiksi. Num Lock, Scroll Lock ja Caps Lock -näppäimet toimivat kuten ennenkin, mutta päällä olosta ilmoittavat ledit eivät vaihdu näppäimiä painettaessa. Ei sinällään mitenkään häiritsevä ominaisuus, lukuun ottamatta esimerkiksi salasanojen syöttämistä, jolloin Caps Lockin päällä olemista ei helposti huomaa.

Ovela ominaisuus ilmenee ainakin xorg-server-1.4-r2 -versiossa ja ongelma pitäisi olla korjattuna 1.4.1-version ilmestyessä ilmeisesti lähiaikoina. Tätäkään ongelmaa ei huomaa, jos pitäytyy vakaissa ohjelmaversioissa, sillä xorg-server-1.4-r2 löytyy ainakin Gentoossa testing-paketeista. Maailma on erilainen ~arkkitehtuurin silmin.

Päivän linkit 20.11.2007

  • Ovelaa sanailua ja huumoria sisältävä Fingerpori on viimeinkin myös netissä.
  • Tiedä sanan merkitys ja lahjoitat riisiä WFP:n kautta. Englanninkieliset sanat tekevät tehtävästä haastavan. Missä on suomenkielinen versio?

Hartsiin jäädytetty iPod tarjoaa funktionaalista taidetta

Jos perinteinen mp3-soitin olohuoneen viihdekeskuksessa tuntuu liian tylsältä ratkaisulta, kannattaa seurata taiteilija Billy Chasen mallia ja niin sanotusti räjäyttää iPod hartsikuution sisään. Jääkuutiolta näyttävään kokonaisuuteen upotettu iPod on purettu osiin, mutta samalla säilytetty soittimen toiminnallisuus. Lopputuloksena on funktionaalista taidetta.

(via Gizmodo)

Resinpod Resinpod Resinpod

Super Mario Galaxy: prinsessa ja galaksit pelastettavana

Hain tänään Konsolinetistä perjantaina virallisesti ilmestyvän Super Mario Galaxyn ja aika ovelan Marion ovat Nintendon pojat tälläkin kertaa kehittäneet. Harmillisesti ehdin vain ensimmäisen tähden verran testata, mutta ihan hyvältä vaikutti. Super Mario Galaxy on saanut myös korkeita pisteitä muun muassa Gamespotin arvostelussa, joten viihdyttävää pelaamista on odotettavissa.

Wiille on ennen joulua ilmestymässä myös muita mainioita pelejä, puhumattakaan kaikista Virtual Consolesta saatavista peleistä, joten pelattavaa riittää. Pitänee hankkia Wiimotelle latausasema ja ladattavat akut.

Telaketjuvetoinen maastopyörä ei liukastele talven hangilla

Syksyn sateissa talven pakkasia ja nietoksia odotellessa on hyvä valmistautua talven aktiviteetteihin tarkistamalla varusteet ja miettiä uusien hankintaa. Etelä-Suomen talvet ovat tosin viime aikoina olleet valitettavan leutoja ja vähälumisia, joten talvisessa maastopyöräilyssä on pärjännyt ilman erikoisempia lisävarusteita. Hyvälumisena talvena ja etenkin pohjoisempana Suomessa voi kinoksia olla enemmänkin ja maastopyöräilijöillä on tällöin varmasti käyttöä Ktrakin valmistamille telaketjulle ja sukselle, jotka kiinnitetään renkaiden tilalle. Hieman kuin luontoystävällisempi versio moottorikelkasta.

Parempia kulkuominaisuuksia, tehokkaampaa pitoa ja talvista hauskuutta on tarjolla 26″, 24″ ja 20″ -vaihtoehtoina. Normaaliin maastopyörään verrattuna painoa tulee 2,2 – 3 kg lisää, joka on suuruudeltaan ihan kohtuullista. Pitoa telaketjuilla varustetusta maastopyörästä löytyy 25 kertaa enemmän kuin normaalisti, mutta juttu ei tosin kerro verrataanko pitoa nastarenkaisiin vai normaaleihin renkaisiin. Hintaa taakse vaihdettavalla telaketju-yksiköllä on 519 dollaria ja eteen kiinnitettävän suksen saa 169 dollarilla.

Luulisi, että telaketjuvetoinen maastopyörä olisi kohtuullisen raskas polkea, mutta sivujen mukaan näin ei olisi. En itse ole kovinkaan innokas talvipyöräilijä, mutta olisi silti mukavaa lukea esimerkiksi Fillari-lehden testi telaketjuvetoisesta maastopyörästä.

(via Treehugger)

Ktrak