Seagate luopunee PATA-levyistä vuoden 2007 lopussa

Tämä Arstechnican uutinen Seagaten suunnitelmista luopua PATA-levyistä ja siirtyä vain SATA-levyihin vuoden 2007 lopulla, ei juuri yllätä. ISA-väylästä päästiin aikanaan PCI-väylään ja AGP:stä siirryttiin PCIe:hen, joten kehityksen kulku on vääjäämätöntä. Jos yksi kiintolevyvalmistaja siirtyy vain SATA-levyihin, siirtynevät muut piakkoin perässä.

Tietenkin vanhempien koneiden käyttäjät kaipaavat vielä PATA-levyjä, mutta nykyisissä emolevyissä ei IDE-liittimet on karsittu usein siihen yhteen, joka menee optiselle asemalle. Siinähän sitten yrität liitellä levyjä, kun emolevyllä ei ole yhtään vapaata liitintä.

Käyttöjärjestelmien markkinaosuus: Vista yleistyy yritysmaailmassa

Muropaketti uutisoi Vistan kasvattavan tasaisesti markkinaosuuttaan ja viittaa Computerworldin uutiseen Net Applications -markkinatutkimusyrityksen tutkimuksesta. Ihan mielenkiintoinen uutinen, mutta jutussa jätetään mainitsematta, että tutkimuksessa käsiteltiin vain Webbiä selaavat tietokoneet. Lisäksi Computerworldin jutun kommenteista ja tutkijayrityksen sivuilta voi lukea, että Net Applicationin tutkimustapa käsittää pääasiassa yrityssivustoja ja täten tulokset ovat käytännössä hyödyttömät eivätkä kovinkaan tarkat.

”Net Applications’ methodology involves business-oriented websites almost exclusively. Though the results are not completely worthless, they’re also not particularly accurate. By and large, their figures represent business-to-business surfing.” – Network Guy

Käyttöjärjestelmien ja web-selainten markkinaosuudet ovat sinällään mielenkiintoisia asioita, mutta tarkkojen ja muutakin kuin suuntaa-antavien tulosten saavuttaminen on vaikeaa. Varsinkin, jos lähdeaineiston kerääminen perustuu Internet-käytön seuraamiseen. Miten määritellä mistä ja miten tiedot kerätään ja kuinka luotettavina tuloksia voidaan pitää.

Net Applicationin käyttöjärjestelmien markkinaosuus -tilastoista havaitaan, että ”yritysmaailmassa ja yrityssivustoilla” Vistan 4,52% osuus on kerätty Windows XP:n ja Windows 2000:n kustannuksella. OS X:n 6% osuus on pysynyt lähes samana. Vistan yleistyminen ei ole mitenkään yllättävää, sillä (yrityksen) konekannan uusiutuessa valinta osuu helposti Vistaan.

Kovin yleisiä johtopäätöksiä ei erilaisten tutkimuksen perusteella kannata välttämättä tehdä, koska kuten jo vanha sanonta menee: vale, emävale, tilasto. Tässä tapauksessa tiedot ovat enemmän kuin suuntaa antavia lähinnä juuri tietyillä käyttäjäryhmillä ja sivustoilla. Erilaisia tilastoja ja tutkimuksia milloin mistäkin aiheesta näkee kaikkialla, mutta aina kannattaa ottaa huomioon mistä ja miten tiedot on kerätty.

Päivän linkit: Opi FreeBSD ja Subversion

Formula 1 -lähetykset netistä

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Testasin tänään ensimmäistä kertaa netistä streamattua Formula 1 -lähetystä ja kokemus oli positiivinen. Koko kisa tuli nähtyä mainiosti ja selostus oli kerrankin asiallista. Ainoina negatiivisina puolina voi mainita kuvanlaadun ja kisan lopputuloksen.

Myp2p-sivustolta löytyy listattuna P2P-urheilukanavien ohjelmistoja ja linkit eri ohjelmien nettistreameihin, joten urheilulähetyksen katsominen netistä on helppoa. Testasin p2p-ohjelmista SopCastin ja TVU:n, joista SopCast tuntui toimivammalta. Media Player tarvitsi vielä ”performance”-asetusten nollauksen ja Core AAC -koodekit.

Formula 1 -lähetystä oli tarjolla SopCastille Embedded– ja StarSports-kanavilta, joista molemmat vaikuttivat hyviltä. Valitsin Embedded-kanavalta lähetetyn jenkkiläisen Speed-kanavan streamin, joka toimi kahden megan nettiyhteydellä mainiosti. Kuvanlaatu oli kelvollista hieman suurennettunakin, joskin tekstit pikselöityivät, ja ääni kuului selkeästi pienen huminan kera. Mainoskatkoja olisi toki voinut olla hieman vähemmän, mutta ei juuri parane valittaa. Nopeasti testattuna myös StarSports-kanava tuntui toimivan ihan hyvin.

Lukuun ottamatta nettistreamin kuvanlaatua, joka ei tietenkään ole television kuvanlaadun kanssa vertailukelpoinen, on nettilähetyksen katsominen hyvä korvike MTV3:n kanavapaketille. Voittaa selkeästi jälkilähetyksien katsomisen. Lisäksi, kun Speed-kanavan selostajat olivat huomattavasti miellyttävämpiä kuunnella, kuin MTV3:n Oskari Saari, puhumattakaan jälkilähetyksen Matti Kyllösestä. Eräät sentään hallitsevat työnsä, eivätkä suolla aivan mitä tahansa puppaa.

Tietoliikenne katki ja junat seis

VR:llä riittää ongelmia junaliikenteen kanssa. Jos junat eivät ole rikki, niin sitten on vikaa tietoliikenteessä. Tällä kertaa Espoon liikenteenohjausjärjestelmä ei toiminut, eikä rataosuuksia pystytty kauko-ohjaamaan. Mitähän varten junissa ylipäätään sitten on kuskit?

Hesarin alkuperäinen uutisointikaan ei luo VR:n toiminnasta luotettavaa kuvaa, kun kerrotaan, että ”Espooseen on lähetetty liikenteenohjaaja paikan päälle kokeilemaan liikenteen ohjaamista manuaalisesti.” Nyt ongelman selvittyä, kyseinen uutinen on muutettu. Missä on linkki uutisen edelliseen versioon, kysynpä vain.

Onneksi Ilmalasta pääsee pienellä kävelyllä Haagan risteykseen ja 43-bussilla Kannelmäkeen.

Mac OS X ja ruudunkaappausten ottaminen

Mac OS X:ssä erilaisten ruudunkaappausten (eng. screenshots) ottaminen on erittäin yksinkertaista vain muutamalla napin painalluksella. Ei Windowsin monimutkaista tapaa ensin painaa ”Print Scrn”, jonka jälkeen pitää vielä liittää kuva leikepöydältä kuvankäsittelyohjelmaan ja tallentaa kuva haluttuun muotoon. OS X:ssä koko operaatio hoituu painamalla ”cmd + 4” ja ruudunkaappaus tallentuu PNG-muotoon työpöydälle.

Ruudunkaappausten ottamiseen on myös erilaisia vaihtoehtoja (cmd-nappi eli ns. Omena-nappi):

cmd + Shift + 3 Kaappaa koko ruutu ja tallenna tiedostoon
cmd + Control + Shift + 3 Kaappaa koko ruutu ja kopioi leikepöydälle
cmd + Shift + 4 Kaappaa valittu alue ja tallenna tiedostoon
cmd + Control + Shift + 4 Kaappaa valittu alue ja kopioi leikepöydälle
cmd + Shift + 4 ja välilyönti Kaappaa ikkuna, valikko, ikoni yms ja tallenna tiedostoon
cmd + Control + Shift + 4 ja välilyönti Kaappaa ikkuna, valikko, ikoni yms ja kopioi leikepöydälle

Ruudunkaappausten ottaminen on siis yksinkertaista. En tosin itsekään tiennyt, että painamalla vielä välilyöntiä, kursori muuttuu kameraksi, jonka jälkeen on helppoa kaapata yksittäinen ikkuna. Itse kursoria ei ruudunkaappaus tallenna, vaan sitä varten voi käynnistää Applen Grab -työkalun, jolla voi ottaa myös ajastettuja ruudunkaappauksia.

Ruudunkaappauksia voi ottaa myös komentorivin ”screencapture” -komennolla, jonka voi yhdistää esimerkiksi AppleScript-kikkareeseen tyyliin do shell script "screencapture ~/Desktop/screenshot.png".

MacRumors:Guides ”Taking Screenshots in Mac OS X” neuvoo lisäksi miten vaihdetaan ruudunkaappauksen tallennusformaatti ja mainitsee muutaman suositun ruudunkaappaus-ohjelman.

Testissä OS X:n Safari 3 Public Beta

Nykyään iBookin käyttäminen jää hieman vähemmälle ja Safari 3:n testauskin on jäänyt. En ole aikaisemmin juurikaan käyttänyt Safaria OS X:ssä, koska selain ei ole ollut Firefoxin ja Operan tarjonnan suhteen mielestäni kilpailukykyinen. Olikin siis aika testata Safarin uutta painosta ja miettiä, josko Safarista olisi sittenkin kunnon selaimeksi. Uusin painos Safari 3 Public Beta -versiosta kirjoitushetkellä oli 3.0.2.

Safari 3 Public Beta alkoi hieman heikosti, kun Windows-versiossa oli suuria ongelmia toimivuuden suhteen ja ainakin Suomi-lokalisoinnilla, näyttää Web-sivun tekstejä. Ongelmat kuitenkin korjattiin suhteellisen nopeasti, mutta PR-tappio oli jo ansaittu. Hieman koomisesti maailman parhaimmaksi ja nopeimmaksi mainostettu selain hyytyi jo ensimetreillä, kuten asiasta aikaisemmin kirjoitinkin. Ilmeisesti OS X:llä uusin Safarin Beta toimi alusta alkaen suhteellisen hyvin.

Safari and volume requirements

Safari 3 Public Beta asentuikin OS X:lle pienen alkuhämmennyksen jälkeen normaaliin tapaan kliksutellen ja uudelleenkäynnistyksen kanssa. Ensiyrittämällä tullut ”This volume does not meet the requirements for this update” -ongelmakin selvisi Apple Support -foorumin ”Safari 3 Public Beta for Mac” -keskustelun avulla. Safarin aikaisemman version piti sijaita ”Applications”-hakemiston juuressa, eikä alihakemistossa. Ilmeisesti asennuksessa riittää vielä hiottavaa.

Selaimena Safarikaan ei ole aivan valmis paketti, vaan Firefoxin tapaan suorastaan vaatii avukseen erilaisia lisäosia. Tosin uusimman painoksensa myötä hieman vähemmän. Safarin virittelyyn on Jon Hicks luonut mainion Pimp my Safari -sivuston, josta voi helposti tarkastella erilaisia lisäosia. Lisäosia ei ole tarjolla aivan yhtä paljon kuin Firefoxille, mutta tällä kertaa laatu ilmeisesti korvaa määrän. Firefoxille onkin aivan liikaa lisäosia.

Pimp My Safari -sivuston mukaan ainakin Saft ($12), SafariStand (ilmainen) ja Pith Helmet (mainosten estäjä, $10) olisivat ”ne lisäosat”. Omaan listaan lisäsin heti Forget Me Not -lisäosan, joka tarjoaa muun muassa suljettujen välilehtien uudelleenaukaisun. Lisäosien maksullisuus osoittaa hyvin PC-maailman ja Mac-maailman ideologisia eroja: ”mulle kaikki ilmaiseksi” vs. ”hyvästä kannattaa maksaa ja tukea tekijää”. Kyseiset lisäosat tosin jäivät asentamatta. Verrattuna Firefoxin lisäosien asentamiseen, oli ainakin SafariStandin asentaminen tehty hieman turhan monimutkaiseksi, joka pätee ilmeisesti myös muihin lisäosiin.

Suomenkielinen oikoluku, joka samalla tuo oikoluvun myös muille sovelluksille, jotka osaavat käyttää käyttöjärjestelmän oikolukupalvelua (mm. Mail, TextEdit ja iChat), hoituu perinteisesti Soikon avulla. Verrattuna Firefoxiin, on oikolukukielen vaihtaminen tehty hieman hankalammaksi, jos välillä tarvitseekin englanninkielistä oikolukua.

Lisäosat asennettuna Safari on kuten muutkin nykyaikaiset selaimet. Kohtalaisen hajuton ja mauton, käyttäjän selaustarpeet tyydyttävä ja riittävät ominaisuudet tarjoava selain. Pohjimmiltaan selaimen merkitys surffauksessa nykyaikaisilla selaimilla on tekniseltä osaltaan pieni (poislukien IE), mutta tunnepuoleltaan merkittävä. Safarin sivut lupaavat kaikenlaista, pääasiassa jo muista selaimista tuttuja ominaisuuksia, ja oikeastaan en näe Safarissa mitään ylivertaista muihin selaimiin verrattuna.

Safarissa on kuitenkin käteviä ominaisuuksia. Välilehtien hallinta oli näppärää, sisäinen haku oli selkeä ja istunnon hallinta oli toteutettu kätevästi (esim. suljetun selaimen välilehtien aukaisu). Samoja ominaisuuksia kuin muissakin selaimissa, mutta toteutettuna hieman paremmin. Lisäksi Safari tietenkin sulautuu OS X:n ulkoasuun paremmin kuin muut selaimet. Jokaisessa selaimessa on omat hyvät ja huonot puolensa ja selaimen valinta onkin siis lähinnä mielipidekysymys, josta voi aina kiistellä.

Lopputuloksena nopean testin jälkeen sanottakoon, että Safari 3 tarjoaa jo paremman vastuksen Firefoxin ja Operan asettamille vaatimuksille ja kyllä nyt Opera sai väistyä Safarin tieltä. Operassa on kyllä mahtava ”Page Zoom” -toiminto, joka on erittäin näppärä iBookin pienelle 1024×768 -näytölle. Samanlainen ”Page Zoom” löytyy myös hieman yllättäen IE:stä, mutta ei Firefoxista taikka Safarista. Kehitettävää siis riittää.