Thunderbird 2 ja ominaisuus, jota et tiennyt kaipaavasi

Mozilla Thunderbirdistä julkaistiin jokin aika sitten uusi versio ja hyvä sähköpostiohjelma on muuttunut vieläkin paremmaksi. Thunderbird 2 tarjoaa paljon parannettuja ominaisuuksia liittyen viestien lukemiseen, hakutoimintoihin ja huijausyrityksiä ja roskapostia vastaan. Vaikka kyseiset parannukset ovat varmasti käteviä, ei niitä juurikaan huomaa.

Yksi parannettu ominaisuus on kuitenkin helppo huomata, ”Ilmoitukset”. Uusien viestien ilmoitukset ovat nyt yksityiskohtaisempia, sisältäen lähettäjän, aiheen ja lyhyen otteen viestin sisällöstä. Hyödyllinen parannus entiseen ”Sinulle on 1 uusi viesti” -ilmoitukseen. On kyllä hienoa, että kerrankin ohjelmistosuunnittelijat yllättävät ominaisuudella, jota et tiennyt tarvitsevasi, mutta joka on silti erittäin kätevä ja hyödyllinen.

Thunderbird 2:n myötä suomenkielinen oikoluku, ”soikko”, toimii nyt myös sähköposteja kirjoitettaessa.

MP3-kappaleiden bittimäärä ja kuultavat erot

Musiikkia on nykyään saatavilla sähköisesti useistakin verkkokaupoista eri tarkkuuksilla, siis bittimäärillä, joilla signaalia kuvataan. Mitä enemmän bittejä käytetään sekunnin tallentamiseen, sitä tarkemmin alkuperäinen teos saadaan talteen. Kysymys kuuluukin, onko bittimäärän kasvattamisella suurta vaikutusta kuultavaan musiikkiin?

Maximum PC -sivusto on suorittanut kuuntelutestin pakatun ja pakkaamattoman musiikin eroista ja lopputuloksena useissa tapauksissa eroja ei juurikaan havaittu. Vertailu suoritettiin neljän koehenkilön toimesta käyttäen pakkaamatonta, 320kbit/s ja 160kbit/s versioita MP3-koodatusta musiikista.

It’s downright humiliating, in fact, that in many cases, we were unable to tell the difference between an uncompressed track and one encoded at 160Kb/s, the bit rate most of us considered the absolute minimum acceptable for even portable players. – Maximum PC

Tietenkin eroja pakatun ja pakkaamattoman version välillä on, mutta normaalille kuuntelijalle musiikin bittimäärällä ei ole suurta merkitystä, kun tietty tarkkuus ylitetään. Vaikka testi suoritettiin korvakuulolta, pienenä otoksena ja testiolosuhteetkin olivat rajatut ja hieman kyseenalaiset testin suorittamisen kannalta, voidaan tuloksia pitää suuntaa antavina.

Käytännössä musiikin laadukkuus on paljolti riippuvainen myös kuuntelijasta ja käytettävistä laitteista. Laitteet ja käytettävä laadukkuus kannattaakin valita kuuntelijan ja käyttötarkoituksen mukaan ja kullitetut kaapelit ja optimaalisesti, kaiuttimien ja kuun asennon suhteen, sijoitettu sohva voidaan jättää hifisteille.

(via Gizmodo)

Muuta Google Readerin ulkoasu OS X -sovellukseksi

Olen käyttänyt blogien seuraamiseen Google Reader -RSS-lukijaa, joka pelkistetyn käyttöliittymän ja ominaisuuksiensa osalta tarjoaa riittävät toiminnot. Webissä toimivan sovelluksen etuna on myös se, että sitä pystyy käyttämään käytettävästä koneesta riippumatta.

Google Readerin ulkoasu on hieman karu ja värimaailma ankea, mutta siihen on olemassa vaihtoehto. Hicksdesign on toteuttanut teeman Google Readeriin, joka muokkaa RSS-lukijan ulkoasun muistuttamaan Mac OS X -sovellusta. Tekijän mukaan teeman tarkoitus ei ole olla originaali tai ”parempi” kuin alkuperäinen, vaan tarjota OS X -tyyliä.

Uusi teema perustuu sivukohtaiseen CSS-tiedostoon, joka muuttaa sivun ulkoasua käyttäjän haluamalla tavalla. Ongelmana tässä tietenkin on, että Google voi muuttaa RSS-lukijan merkkausta rankalla kädellä, jonka jälkeen käyttäjän oma teema on käyttökelvoton ilman vastaavia muutoksia.

Hicksdesignin jutusta löytyy itse Google Reader -teema, asennusohjeet eri selaimille ja muutosloki. Firefoxin kanssa uusi teema voidaan ottaa käyttöön Stylish -laajennuksen avulla tai kuten Caminon ohjeissa kerrotaan, lisäämällä teema Fx:n profiilin userContent.css -tiedostoon. Muita tuettuja selaimia ovat: Camino, Safari, Omniweb ja Opera. Mutta missä on Internet Explorer?

Oskilloskooppi-kello ajan signalointiin

Aika on suhteellista, mutta jokaisessa päivässä on vain 24 tuntia käytettävänä. Tuntien kulumista voi seurata mitä erilaisimmista kelloista ja yksi erikoinen vaihtoehto on Frank Techniekin rakentama oskilloskooppi-kello.

Kellon rakentamiseen on oli saatavilla rakennussarja ja tarvitset osasarjan lisäksi hieman askarteluintoa, pienen sähkömiehen ja vanhan oskilloskoopin. Kello on suhteellisen tarkka ja tekstin mukaan jätättää 2-3 sekuntia viikossa. Kello näyttää ajan lisäksi myös päiväyksen ja viikonpäivän.

Valitettavasti tämäkin erikoistuote on Frank Techniekin verkkokaupan mukaan loppuunmyyty, mutta luulisi osaavan elektroniikanharrastajan rakentavan tuollaisen kohtalaisen helposti. Oskilloskooppi-kello on idealtaan loistava ja sopii vaikkapa laboratorion ja työhuoneen sisustukseen. Vanhat 80-luvun romut saavat uusiokäyttöä ja käyttäjä uniikin kellon.

Ideasta tuotteeksi?

(via Gizmodo)

Oskilloskooppi-kello

Secustick-muistitikku luo väärän turvallisuuden tunteen

Tietoturva on tärkeä asia ja tärkeitä tietoja voi joutua vääriin käsiin, kun pieni muistitikku häviää. Markkinoilla onkin muistitikkuja, jotka lupaavat tietoturvaa ja suojaa muistilla oleville tärkeille tiedoille. Valitettavasti kaikki ei aina ole sitä mitä tuotetiedotteessa lukee ja markkinamiesten puheissa kuulee.

Tweakers.net -sivusto on testannut Secustick -muistitikkua, jota markkinoidaan tietoturvallisena. Sipal Internationalin Secustickin turvaominaisuus ei perustu tiedon salaukseen, vaan itsetuho-mekanismiin, jos väärä salasana annetaan riittävän monta kertaa. Yrityksen tiedotteen mukaan muistitikku on Ranskan turvallisuuspalvelun hyväksymä ja lisäksi käytössä puolustus- ja pankkimaailmassa.

Muistitikun tietoturva joutuikin heti koville, kun Tweakers.net avasi tikun kuoret, juotti pienen johtimen piirille ja sai näin rajattoman mahdollisuuden syöttää vääriä salasanoja. Seuraavaksi oli vuorossa muistitikun käyttöön tarvittavan ohjelmiston tutkiminen. Ajamalla debuggeria ja muuttamalla muistipaikan arvoja, saatiin muistitikun sisältö luettavaksi ilman oikean salasanan syöttämistä. Tikun niin sanotun tietoturvan murtamiseen ei tarvinnut käyttää edes salasanan murtamista.

Salasanan tarkastaminen ja muistitikun sisällön avaaminen suoritettiin kahdessa eri prosessissa ja kokonaan tietokoneen puolella, joka on vakava suunnitteluvirhe. Turvallisimmat muistitikut suorittavat sekä salauksen että avaamisen muistitikun piirillä. Jutun mukaan muistitikulta ei myöskään löytynyt mitään ylimääräistä laitetta (itsetuho -mekanismia), joka olisi syöttänyt muistille enemmän jännitettä kuin piiri kestäisi ja näin tuhonnut muistin käyttökelvottomaksi.

Kaikilla tietotekniikan käyttäjillä ei välttämättä ole tietoa ja taitoa murtaa edes näinkään yksinkertaista suojausmenetelmää, mutta tälläisen suojauksen kiertämiseen ei paljoa taitoa tarvita. 130 euron hintainen 1GB Secustick on tietoturvaominaisuuksiensa suhteen turhaan tuhlattua rahaa. Yrityksen mukaan markkinoille on tulossa paranneltu versio muistitikusta ja tarjolla on myös tietoturvallisempia vaihtoehtoja.

Käyttäjän näkökulmasta normaali muistitikku ja ohjelmallisesti esimerkiksi TrueCryptillä toteutettu salaus on parempi ja luotettavampi vaihtoehto.

Digi-tv ja ensimmäinen taloyhtiöboksi: naurettavaa

Helsingin Sanomien 5G -blogi kirjoittaa Tamperelaisesta Asunto-osakeyhtiö Josefiinan päätöksestä luopua kaapelista ja ottaa tilalle antenni ja keskusdigisovitin. Runsaalla puolella asukkaista oli jo sovitin ja Josefiinan yhtiökokouksen äänestys oli tiukka. ”Mummo-osasto” kuitenkin voitti ”nuoret insinöörit”, jotka olisivat halunneet pitää kiinni kaapelista.

Koko taloyhtiöboksia kuvaa hyvin, että kyseisen talonyhtiön isännöitsijän mukaan 37 asunnon yhtiössä keskussovitin maksaa itsensä takaisin 3,5 vuodessa, kun säästetään kaapeli-tv-maksuissa. Samalla rahalla olisi tosin ostanut kaikkiin kämppiin omat boksit, mutta ”tämä ratkaisu on ikuinen”.

Jutun kommenteissa mainitaankin, että antenniverkosta saatavien lisäpalveluiden, eli kanavien, määrä on pienempi ja peruste ratkaisun ikuisuudesta melko pohjaton. Tekniikka kehittyy (HD-lähetykset) ja laitteen takuu umpeutuu parissa vuodessa (lue hajoaa).

Kyllä harmittaisi asua talonyhtiössä, jossa kaapeli-tv vaihdettaisiin antenniin ja talonyhtiöboksiin. Olen kyllä sitä mieltä, että sairaaloissa ja muissa suurissa laitoksissa keskusdigiboksi on ihan toimiva ajatus, mutta ei kyllä talonyhtiöissä.