Avainsana: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

S60-puhelimen kanssa kommunikointi Linuxia tai Macia käyttäen

Nokian S60-sarjan puhelimille on mielestäni ihan hyvä ohjelmistotuki Windows-alustalla Nokian PC Suiten tarjoamana, mutta Macissa ja etenkin Linuxissa luurin kanssa keskusteleminen onkin sitten jo hieman hankalampaa. Mac-käyttäjien näkökulmasta tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä Mac OS X:lle on saatavilla yhteystietojen ja kalenterin synkronointiin iSync-ohjelma ja Nokia Multimedia Transfer kuvien, musiikin ja videoiden siirtelyyn. Linux-käyttäjät jätetään tässäkin yhteydessä kolmannen osapuolen tarjoamien ohjelmistojen armoille, eikä tarjonta ole ollenkaan lupaavaa.

Ei S60-puhelimien ja Linuxin yhteistyö mahdotonta ole ja aiheeseen löytyy myös ohjeita esimerkiksi ”Playing with Series 60 Phones and Linux” -otsikolla ja aika säätämiseltä se vielä vaikuttaa. Asian helpottamiseksi saatavilla on myös ohjelmia kuten Wammu, joka käyttää kommunikointiin Gammu-kirjastoa. Gammun sivuilla on listattuna Nokian luureja, mutta toiminnallisuuden aste vaihtelee eri mallien välillä ja uudemmat mallit ovat kohtalaisen heikosti tuettuja.

Kokeilin nopeasti Wammua, mutta sen verran epätoivoiselta N95:n yhdistäminen vaikutti, että kokeilu jäi lyhyeen. Ilmeisesti Bluetoothia käytettäessä asiat voisivat olla paremmin kuin USB-datakaapelilla, mutta pöytäkoneesta ei Bluetoothia löydy. Datakaapelillakin voisi onnistaa, jos jaksaisi vain säätää riittävästi kernelin moduuleja ja kohdistaa kattolampun varjon heijastumista koneen kyljestä.

On toki ymmärrettävää, että Nokia tarjoaa PC Suitea vain Windows-ympäristöön, sillä siellähän suurin osa käyttäjistäkin on. Ainahan Linux-käyttäjät voivat virtualisoida Windowsin ja PC Suite toimiikin hyvin VMware Serverin ja Windows XP:n yhdistelmänä. Ilmeisesti tällä tavalla voi päivittää luurin ohjelmistonkin, mutta en välttämättä lähtisi yrittämään, kun vaihtoehtojakin on. Myös Macissa on mahdollista käyttää virtualisoitua PC Suitea esimerkiksi Parallelsin avulla. Ei virtualisointi koskaan oikeaa ohjelmaa korvaa, eikä ole kovin kätevää, mutta riittävän toimivaa.

Mac-käyttäjien osuus tietokoneiden käyttäjistä kasvaa, joten luulisi Nokiankin harkitsevan edes PC Suiten Mac-version toteuttamista, ihan vain asiakaspalvelun kannalta. Itseasiassa Macin ja luurin yhteistoiminta on jo nyt perustarpeet kattavaa, joten todellista tarvetta ei taida olla.

X.org server ja näppäimistön ledit

Yleensä ohjelmista löytyvät bugit eli niin sanotut ominaisuudet ovat mitäänsanomattomia, mutta välillä eteen osuu ominaisuuksia, jotka ovat mainitsemisen arvoisia. Yksi tällainen on X.org X-palvelimesta löytyvä ominaisuus, joka jättää näppäimistön ledit pimeiksi. Num Lock, Scroll Lock ja Caps Lock -näppäimet toimivat kuten ennenkin, mutta päällä olosta ilmoittavat ledit eivät vaihdu näppäimiä painettaessa. Ei sinällään mitenkään häiritsevä ominaisuus, lukuun ottamatta esimerkiksi salasanojen syöttämistä, jolloin Caps Lockin päällä olemista ei helposti huomaa.

Ovela ominaisuus ilmenee ainakin xorg-server-1.4-r2 -versiossa ja ongelma pitäisi olla korjattuna 1.4.1-version ilmestyessä ilmeisesti lähiaikoina. Tätäkään ongelmaa ei huomaa, jos pitäytyy vakaissa ohjelmaversioissa, sillä xorg-server-1.4-r2 löytyy ainakin Gentoossa testing-paketeista. Maailma on erilainen ~arkkitehtuurin silmin.

Gimpin käyttöliittymään luvassa parannusta

Gimp on kelvollinen ellei jopa mainio avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma, mutta käyttöliittymässä on hieman parantamisen varaa. Viime viikolla julkaistu Gimp 2.4 ei tuo vielä suuria uudistuksia, vaan pieniä parannuksia työkalujen toimintaan, nopeuteen, valikkorakenteeseen ja ulkoasuun uusien ikonien kera. Red Hat Magazine esittelee uudet ominaisuudet ja muun muassa valinta-, rajaus-, teksti- ja väripoimintatyökalut ovat saaneet parempaa käytettävyyttä. Myös Gimpin www-sivut ovat saaneet modernimman ulkoasun.

Luvassa on kuitenkin isompiakin uudistuksia, sillä Gimpin seuraavaa versiota varten on meneillään aivoriihi Gimpin käyttöliittymästä. Aivoriihen ideana on kerätä ideoita käyttäjien lähettämistä hahmotelmista, joita GIMPin käyttöliittymän kehittämisestä vastaava tiimi blogimuotoisesti listaa ja arvioi. Vuorovaikutus- ja käytettävyys asiantuntijoista koostuva tiimi suunnitteli Gimp 2.4:een esimerkiksi parannellut valinta- ja rajaustyökalut.

Parempaa kuvankäsittelyohjelmaa odottaessa, voi Gimpin toimintaa hienosäätää Linuxissa KDE-työpöydän asetuksista. Linux.com -sivusto ohjeistaa kesyttämään Gimpin muun muassa asettamalla sille ikkunakohtaisia määrityksiä ja määrittämällä valikoiden käyttäytymistä. Muutokset Gimpin toimintaan eivät ole suuret, mutta hieman parempaan päin.

Gimp ei ole Photoshop eikä koskaan tule olemaankaan, vaikka moni sitä toivoisikin. Gimp on kuitenkin ilmainen, useilla alustoilla toimiva ja useimmille riittävät ominaisuudet omaava kuvankäsittelyohjelma. Jos uuden opettelu on vaikeaa, on Photoshopin käyttöön tottuneille saatavilla Gimpshop, jossa valikot on järjestetty kuten Photoshopissa.

Testattua: KDE 4.0 Beta 1, 2, 3

Linuxille on saatavissa useita työpöytäympäristöjä ja olenkin vuosien aikana siirtynyt KDE:stä Gnomeen, Xfce:hen ja Gnomen kautta takaisin KDE:hen. Jotenkin KDE on kokonaisuutena vaikuttanut toimivimmalta ja yhtenäiseltä. Syksyn aikana KDE:n seuraavasta versiosta on tihkunut tietoa ja ruudunkaappauksia ja loppuvuodesta ilmestyvä KDE 4.0 näyttääkin upealta. Viime viikolla julkaistiin KDE 4.0 Beta 3 ja uusimman Betan myötä KDE 4.0:n uusien ominaisuuksien kehitys on jäädytetty ja painopiste on KDE:n koodipohjan kiillottamisessa ja kirjastojen viimeistelyssä.

Testausta varten KDE 4 on mahdollista asentaa KDE 3:n rinnalle ja asennus on myös kohtalaisen helppoa käyttämällä esimerkiksi Gentoon KDE-overlayta. Lisäksi KDE:n Techbasesta löytyy ohjeet KDE 4:n asentamiseksi myös FreeBSD:hen, Microsoft Windowsiin ja Mac OS X:ään, jos kokeiluhalua vaan löytyy riittävästi. Tämän kirjoituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli käytännössä testata KDE 4.0:n Beta-versiota, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska KDE 4.0 Betalla varustettu SuSe:n LiveCD ei ollut oikein suostuvainen yhteistyöhön Qemun eikä VMware Serverin kanssa. SuSe:n lisäksi KDE 4:n Betaa voi kokeilla myös Kubuntussa.

Uudesta KDE:sta ja uusista ominaisuuksista saa helpoiten käsityksen lukemalla Arstechnican KDE 4.0 Beta 1 esittelyn, KDE 4 Beta 2 -testin ja Posh Linux -sivuston lyhyen katsauksen. Lisäksi ruudunkaappauksia löytyy muun muassa Vizzzion.org-sivustolta ja KDE Pinheiro -blogista. Ruudunkaappausten ja testien perusteella uusi KDE vaikuttaa lupaavalta.

Uusina ominaisuuksina KDE 4.0 tuo mukanaan muun muassa Dolphin-tiedostomanagerin, Kickoff -KDE-valikon, Phonon-multimediakehyksen, vektoripohjaiset Oxygen-ikonit ja muita graafisia uudistuksia. Kenties mielenkiintoisin uutuus on Plasma, joka korvaa KDE:n aikaisemman työpöydän ja sen toiminnallisuudet kuten paneelin, run-dialogin ja task managerin. Lisäksi Plasma tuo mukanaan muun muassa plasmoidit, jotka ovat hieman kuten widgetit Vistassa ja OS X:ssä. Graafisella osastolla KWin-ikkunamanageri saa tuen compositelle, joten Compizin tarjoaman silmäkarkin käyttäminen helpottuu eikä erillistä Compiz Fusion -ikkunamanageria tarvita.

Käyttäjille suoraan näkyvien ominaisuuksien lisäksi KDE 4.0 uudistaa paljon käyttäjälle näkymätöntä puolta. Yksi näistä taustalla olevista uudistuksista on Trolltechin Qt 4.3:n käyttäminen. Qt 4.3 -kirjaston tuomien uusien ominaisuuksien lisäksi KDE 4:n kirjastot ja ohjelmistot eivät ole enää sidottu tietylle alustalle, koska Qt on saatavilla X:lle, OS X:lle ja Windowsille. Ohjelmat, jotka eivät ole sidottu X:ään kuten esimerkiksi AmaroK, voidaan nyt kääntää muillekin alustoille. KDE 4 voidaan esimerkiksi asentaa OS X:n alle.

KDE 4.0 pitäisi olla aikataulun mukaan julkaisukunnossa joulukuun 11. päivä. Kirjoitusten perusteella uusien ratkaisujen ja kirjastojen todelliset hyödyt ja viimeistelty lopputulos nähtäneen vasta 4.1/4.2 -versioissa.

Ensin Linux-käyttäjän työpöytää koristamaan saatiin Compiz ja kohta uusittu KDE, joten hyvältä näyttää.

Linux ja hämmentynyt DVD-asema

Päivitin noin kuukausi sitten kotikoneen Windowsin Linuxiin ja vaihdos sujuikin helposti. Ainut mikä ei ilman googlettamista toiminut oli DVD-RW-asema, joka oli logien mukaan hämmentynyt. Ongelma johtui Intelin P965 -piirisarjalla varustetun Asus P5B Deluxe -emolevyn Jmicron piirillä toteutetusta IDE-liitännästä (JMicron 20360/20363 AHCI Controller), johon DVD-RW-asema oli liitetty. Gentoon foorumilta löytyi kuitenkin aihetta käsittelevä kirjoitus ja ongelma olikin helposti korjattavissa: kerneli tarvitsi hieman erilaiset asetukset kuin aikaisemmin.

DVD-RW-aseman kanssa ollut ongelma ilmeni KDEn tunnistaessa levyn olevan asemassa, vaikka asemassa ei mitään ollutkaan. Lisäksi dmesg ja logituskonsoli (F-12) näyttivät pitkän listan parin sekunnin välein toistuvia virheitä.

hda: cdrom_pc_intr: The drive appears confused (ireason = 0x01). Trying to recover by ending request.

ja

hda: status error: status=0x58 { DriveReady SeekComplete DataRequest }
ide: failed opcode was: unknown
hda: drive not ready for command

Ratkaisu oli asettaa kernelistä päälle JMicron PATA support, joka löytyy Device Drivers –> Serial ATA (prod) and Parallel ATA (experimental) drivers -kohdasta. Asuksen P5B Deluxe emolevystä ei löydy muita IDE-liitäntöjä ja perinteistä ATA/ATAPI/MFM/RLL tukea ei tarvita.

Niin sanottuun ongelmaan löytyi selkeä ja looginen ratkaisu. Kernelin lukuisat asetukset eivät ole aina kovin selkeitä ja uuden raudan ominaisuuksien määrittäminen voi välillä tuottaa hankaluuksia. Onneksi piirisarjojen ja palikoiden versioiden tarkasteluun löytyy lscpi ja dmesg ja tietenkin emolevyn käyttöohjettakin voi lukea.

Gentoo ja pakettien kääntöä DistCC:n avustuksella

Gentoossa kaikki paketit käännetään lähdekoodista ja tämä vie varsinkin isompien ohjelmien kohdalla ja hieman vanhemmalla tietokoneella jonkin verran aikaa. Pakettien kääntämistä voi kuitenkin nopeuttaa jakamalla käännöstyötä useampien tietokoneiden kesken. Gentoossa tämä onnistuu helposti käyttämällä DistCC:tä.

DistCC:n käyttöönotto on yksinkertaista lukemalla Gentoon DistCC -ohje. Ohje neuvoo muun muassa käyttämään samaa GCC:n versiota jokaisessa kääntöön osallistuvassa koneessa. Kokonaisuutena DistCC:n asentamisessa ja asetusten määrittämisessä ei ole mitään erikoista.

DistCC:n asentamiseen tulee kuitenkin hieman lisää vaiheita, jos käytössä olevat koneet eivät ole samaa arkkitehtuuria, eli toinen on esimerkiksi 64-bittinen amd64 ja toinen 32-bittinen x86. Lisävaiheet eivät ole monimutkaiset, sillä tarvitaan vain crossdev, muutamat linkit ja halutun käännösympäristön valmisteleminen. Ohjeet tarvittavista toimenpiteistä löytyvät Gentoon DistCC Cross-compiling -ohjeesta. Usean alustan DistCC:n valmistelu kannattaa suorittaa ennen varsinaisen DistCC:n asentamista.

Tarvittavien ohjelmien ja asetusten jälkeen paketit kääntyvät enemmän tai vähemmän nopeammin, sillä kaikki ohjelmat eivät hyödynnä useamman koneen tarjoamia mahdollisuuksia. DistCC:n käännöstyön jakamista eri koneiden välillä voi seurata käyttämällä graafista distccmon-gui -ohjelmaa tai tekstipohjaista distccmon-text -ohjelmaa. Lähiverkon lisäksi DistCC:n voi myös putkittaa normaalisti SSH:n läpi, mutta esimerkiksi lähiverkossa DistCC käyttää kaistaa 200 – 2000 kt/s, joten käytössä olevan kaistan on suotavaa olla riittävän leveä.

Pakettien kääntöaika ei ole koskaan ollut mielestäni ongelma, sillä käännökset voi suorittaa haluamaan aikana eikä järjestelmää ole tarvetta koko aikaa päivitellä. Käännöstyön jakaminen useampien koneiden välille on kuitenkin ihan kiva lisä.

Compiz Fusion ja graafista iloittelua työpöydällä

Tietokoneiden tehojen kasvaessa ja prosessoriytimien määrän lisääntyessä prosessoriaikaa jää käytettäväksi esimerkiksi käyttöliittymän graafiseen kuorruttamiseen. 3D-kiihdytetty työpöytä on ollut Linuxissa työn alla muutaman vuoden eri projektien toimesta ja tänä syksynä julkaistu Compiz Fusionin ensimmäinen versio kuorruttaa työpöydän lopullisesti. Compiz on viimeinkin saanut aikaan toimivan kokonaisuuden ja tarjoaa toteutukseltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toisen tason graafista iloittelua, mitä Mac OS X tai Windows Vista pystyvät tarjoamaan.

OpenGL-kiihdytettyä ja tehosteilla viritettyä työpöytää kehittävä Compiz on ollut testauskunnossa jo vuoden verran, mutta nyt projekti tuntuu olevan käytettävässä kunnossa. Compizista viime vuonna erkaantuneen Beryl-projektin jälleenliittäminen ja Compiz Fusionin luominen tuntuvat saaneen projektiin uutta nostetta. Compiz Fusion sisältää kokoelman lisäosia ja asetuksia Compizin hallintaan ja sen tarkoituksena on tuoda Berylissä olleita lisäosia Compiziin ja jatkaa lisäosien ja oheisohjelmien kehitystä.

Noin vuosi sitten testailin Compizia ja paljon kehitystä on tapahtunut toimivuuden, vakauden ja käytettävyyden suhteen. Perusominaisuudet ja tehosteet ovat pysyneet samoina ja tuttujen ominaisuuksien lisäksi 3D-kiihdytetty työpöytä on saanut lisää karkkia. Compiz Fusionin asentaminen Gentoohon oli yksinkertaista Gentoo Xeffects Wikin ohjeiden avulla ja lisäksi asensin fusion-icon-ohjelman, joka tarjoaa tehtäväpalkkiin ikonin Compizin asetusten määrittämiseen. Kun vielä tehosteet olivat alkuun määritelty maltillisesti, ei enempää säätämistä tarvittukaan.

Maltillisilla tehosteilla viritettynä Compiz Fusion tuntuu olevan päivittäisessä käytössä ihan käytettävä ja vajaan viikon koekäytöllä ei vakaudessakaan ole ollut huomauttamista. Ei edes vaikka alkuun käytin paketeista testaukseen tarkoitettuja versioita. Nykyaikaisella koneella (Core 2 Duo 2.3Ghz, Nvidia GF7600GS 128MB ja 2GB RAM) ei Compizin käyttöä edes tehoissa huomaa ja prosessorikin pyörii puolella teholla. Vuosi sitten testaillessa Compiz pyöri ihan hyvin nykyisessä palvelinkoneessa (AMD64 2GHz, GF4200 64MB ja 1GB RAM), joten tehovaatimukset eivät ole taivaissa.

Compizin toiminnasta saa parhaiten kuvan katsomalla Youtubesta löytyviä videoita, lukemalla ominaisuuksia selkeästi esittelevän arvostelun tai tietenkin asentamalla sen omalle koneelleen. Testaukseen sopii esimerkiksi lokakuussa julkaistava Ubuntu Gutsy.

Jutun liitteeksi pari pakollista kuvaa, Compiz Fusionin Expo- ja Shift Switcher -lisäosat:

Compiz Fusion Compiz Fusion