Avainsana: mac

Digitoday uutisoi MacBookin WiFi -ajureiden olevan sittenkin turvalliset. Aikaisemmin netissä oli juttua, kun SecureWorksin tutkijat kohahduttivat Black Hat -tapahtumassa esittämällä videon, jossa he murtautuivat MacBookiin alle minuutissa virheellisten ajureiden avulla.

SecureWorks on julkaissut asiasta lisäselvityksen ja uusien tietojen mukaan murto suoritettiin käyttäen ajureita, jotka eivät olleetkaan MacBookin omat, vaan kolmannen osapuolen. Aikasemmat spekuloinnit käytetyistä kolmannen osapuolen ajureista saa siis varmistuksen ja tutkijoiden David Maynorin ja Jon Ellchin videota voidaan pitää hieman sensaationhakuisena. Kuka nyt haluaisi käyttää MacBookissa muita kuin mukana tulevia ajureita muutenkaan, ellei sitten korvaa Mac OS X:ää Linuxilla tai Windowsilla.

Mitä tapahtuu, kun syötät iBookin CD/DVD-asemaan levyn, jota OS X ei tunnista CD/DVD-levyksi. No, tietenkin asema imaisee levyn sisuksiinsa, ruksuttaa hetkisen ja on kuin mitään levyä ei asemaan olisikaan pistetty. Lisäksi, kun asemaan pistetty levy ei näy Finderissa, eikä myöskään Eject-näppäinkomento (F12) toimi, on koneen käyttäjä vähemmästäkin ihmeissään. Kelkattomasta CD/DVD-asemasta ei levyä voi edes repiä pois. Onneksi tässäkin tapauksessa Google kertoo, mitä yllättävälle ongelmalle voi tehdä.

OS X FAQ:ssa oli kaksikin asiaan liittyvää kirjoitusta. Toisessa oli listattu kasa neuvoja haluttoman CD:n poistamiseen asemasta ja toisessa oli kerrottu vinkkejä aseman avaamiseen Terminaalin kautta.

Ensin koitin avata asemaa Terminaalin kautta (vanhana Linux-käyttäjänä), mutta asemaa ei näkynyt df:llä, joten ohjeen kertoman hdiutil eject -force /dev/<device name> -komennon käyttäminen ei tullut kyseeseen. Seuraavaksi koitin toisessa linkissä annettua ohjetta ”Eject-ohjelman” ajamiseen erikseen, joka sitten myös toimi ja DVD tuli ulos asemasta.

Ei ongelma itsessään ollut kovin suuri, mutta taas OS X:n ”helppokäyttöisyys” iski sormille. Kun oletettu toimintatapa ei toiminutkaan, olin hetken aikaa hämilläni. Oletin, että pelkkä F12:n painaminen (Eject-nappi) olisi riittänyt Eject-toimintoon ja en kyllä edelleenkään tiedä miksi ”Eject-ohjelman” ajaminen sitten auttoi. ”Eject-ohjelma” löytyi Quicksilver -ohjelman lisäpalikoista, joten en tiedä olisiko esimerkiksi iTunesin Eject-nappi ajanut saman asian, luultavasti kyllä.

Seuraavaa kertaa varten alla on listattuna muutamia vinkkejä haluttoman CD/DVD-levyn poistamiseen asemasta:

• Käytä ”Eject Disc” -toimintoa jostain ohjelmasta (iTunes, Disk Utility, Toast) tai lisää Eject-toiminto Dock:iin.
• Käytä paperiklemmaria, jos asemassa on reikä siihen.
• Käynnistä kone uudestaan ja paina hiiren nappia käynnistysäänen aikana.
• Pidä koneen käynnistyessä ”Option” -nappia pohjassa, jolloin pääset Open Firmwaren Startup Manageriin, josta sitten voit valita Eject-toiminnon.
• Paina koneen käynnistyessä Command-Option-O-F, jolloin pääset Open Firmwaren puolelle ja kirjoitettaessa ruudulle eject cd, pitäisi CD-aseman aueta.

Kuten jo aikaisemmin odoteltiin, julkaisi Apple tänään MacBookin, joka korvaa iBookin. MacBookin saa lunastettua omaksi noin 1130e hintaan.

Speksit lyhyesti:

• 13,3″ (1280×800)
• 1.83GHz tai 2.0GHz Intel Core Duo
• 60GB SATA kiintolevy (5400rpm)
• 512MB DDR SDRAM muistia
• Intel GMA 950 näytönohjain 64MB jaettua muistia
• Sisäänrakennettu iSight (640×480)
• Airport Extreme WLAN ja Bluetooth 2.0
• Apple Remote -kaukosäädin
• Värit: Valkoinen tai musta
• Koko: 2.75 x 32.5 x 22.7 cm
• Paino: 2.36 kg

Ihan pätevältä kokonaisuudelta vaikuttaa, joskin Intelin integroitu näytönohjain herättää ristiriitaisia tunteita. Loppuviikosta testejä laitteesta löytynee usealtakin tietokonesivustolta.

Anandtechissä on hyvä artikkeli MacBook Pro:sta, jossa MacBook Pro:ta verrataan PowerBook G4:een. Apple’s MacBook Pro: Using it as a Mac and a PC -artikkeli on hyvää luettavaa ja ei niinkään keskity Macin hehkuttamiseen vaan oikeisiin ominaisuuksiin ja pieniin ongelmiin käyttäjän näkökulmasta. Vertailut muun muassa laitteiden fyysisistä ominaisuuksista, virrankulutuksesta ja teho/watti lukemista ovat mielenkiintoista luettavaa. Jutussa käsitellään lisäksi Applen Boot Campin toimivuutta ja suorituskykyä verrattuna virtualisointitekniikkaa käyttävään Parallels ohjelmaan. Lopuksi Anand Lal Shimpi tekee suorituskykyvertailuja Boot Camp vs. Parallels VM vs. Rosetta vs. PB G4 välillä.

Artikkeli ei tuo esille mitään yllättäviä seikkoja, virtualisointi on hitaampaa kuin oikean käyttöjärjestelmän ajaminen ja Boot Camp (sekä Parallels) ovat vielä Beta-asteella, joten toimivuudessa on vielä hieman kehitettävää. MacBook Pro tuo tupla-corellisena lisää tehoa ja PowerBookin G4:n suorituskykyyn verrattuna eron kyllä huomaa.

Apple julkaisi tiistaina uuden Mac minin Intelin prosessorilla ja kokonaisuutena mini jatkaa edellisen mallin linjoilla. Mini on saatavilla 1.66 GHz Intel Core Duo ja 1.5 GHz Core Solo prosessoreilla ja on saanut kaverikseen Frontrow ohjelmiston, infrapunaportin ja kaukosäätimen, joten nyt minin käyttäminen mediakoneena telkkarin kanssa on helpompaa. Edellisen mallin ”oikea” näytönohjain on vaihtunut Intelin integroituun piiriin, jota on arvosteltu eri sivustoilla, mutta tuloksien pohjalta integroitu piiri on tehokkaampi kuin entinen Radeon näytönohjain. Hinnat alkavat 669 ja 899 eurosta, joten hintaan on tullut reilun 100e korotus.

Samassa tiistain tilaisuudessa Apple julkasi iPod Hi-Fi tuotteen, jolla musiikkisoittimesta saa muokattua hi-fi tasoisen kotistereon 379 euron hintaan. iPod Hi-Fi ei kyllä kauneudellaan häikäise ja laitteen käyttöarvoakin on arvosteltu.

The Xlab kirjoittaa ohjeita Mac OS X:n virittämiseen liittyen.

Vinkit ovat luonteeltaan perusvinkkejä, joita voi soveltaa yleisesti muihinkin käyttöjärjestelmiin. Kaikki käyttöjärjestelmät nauttivat muistista ja mitä enemmän sitä on, sen parempi. Käynnistyslevyn ollessa täynnä, suorituskyky laskee ja vähentämällä käyttöjärjestelmän graafisia ominaisuuksia toiminta nopeutuu. Ei mitään maailmaa mullistavia ohjeita.

OS X:n ylläpitämiseen liittyvät ohjeet ovat ihan aiheellisia. Esimerkiksi tiedostojen oikeuksien korjaaminen on hyödyllistä uusien ohjelmien asennuksen jälkeen käyttämällä Disk Utilityä. Myös ylläpitoskriptien ajaminen säännöllisesti on ihan hyvä vinkki. Ylläpitoskriptit voi ajaa käyttämällä erillistä ohjelmaa kuten MacJanitor tai komentamalla terminaalissa sudo periodic daily weekly monthly.

Vaikka Mac OS X olisikin pyörinyt koneella jo pidemmän aikaa, on välillä hyvä verestää muistoja käyttöjärjestelmän ylläpitämisestä.