Avainsana: sekalaiset

Fast Motors elämysvuokraamo: kokemuksia, ylellisyyttä ja autoja

Autot ovat useille ihmisille vain väline päästä paikasta A paikkaan B, toisille ne ovat lähes elämääkin suurempia tunteita herättäviä kapistuksia ja toisille jotain siltä väliltä. Itse olen jotain siltä väliltä: autolla ajamisesta on kiva nauttia, mutta loppupeleissä se on käyttöesine. Oikeastaan tallista pitäisi löytyä useampia autoja, käyttöauto ja harrasteauto, mutta kunhan ensin saisi edes autotallin polkupyörälle.

No asiaan. Muutama viikko sitten sain puhelinsoiton Fast Motors elämysvuokraamosta, ja koska kuka nyt ei haluaisi urheiluautoja koeajaa ilmaiseksi, niin sovittiin aika esittelyyn ja koeajoon. Fast Motors tarjoaa siis erilaisiin moottoroituihin laitteisiin liittyviä elämyksiä ja valikoimista löytyy muun muassa Porscheja, Ford Mustang GT, Chevrolet Corvette C6, Hummereita, Nissan 350Z ja urheiluautojen lisäksi limusiineja, moottoripyöriä, asuntoautoja, vesijettejä, mönkijöitä, moottorikelkkoja ja vaikka mitä. Pajalla näytti olevan lisäksi autenttinen englantilainen musta taksi.

Esittelytilaisuus pidettiin Viikinmäessä Helsingissä, johon Lahdesta alkujaan aloittanut yritys on laajentunut noin vuosi sitten. Ihan siisti paikka, siinä Porsche-myynnin vieressä. Alkuun hieman kartoitusta mikä kiinnostaisi, kahvia kuppiin, vuokratarjonnan, -hintojen (jäsen ja ovh) ja paikan esittelyä, jonka jälkeen päästiin asiaan, eli koeajoon. Tällä kertaa oli koeajattavana joko Ford Mustang GT tai Hummer H2. Mukavalta esittelijätytöltä mussen avaimet ja vaihde päälle.

Mukavasti oli taivaalta ripotellut ja ripotteli lunta, joten 300 hv:n 4.6 litraisen V8 -moottorisen Mustangin kanssa piti olla hieman varovainen liikennevaloista lähdettäessä, sillä hieman ärhäkkäästi tuntui kaasuun vastaavaan ja perää rinnalle puskevan, vaikka laiskan tuntuinen hieman olikin. Mukavan pehmeästi se musse kulki, painavan valtamerilaivan luonteella, mutta on ilmeisesti hieman sellainen työssä käyvän näyttöpeli kuin ratapäivärassi, joten automaattivaihteisto tuntui olevan aikamoisen kumilenkin päässä. Lyhyessä koeajossa ehti juuri käydä Kehä I:llä Kivikon risteyksessä pyörähtämässä, joten ”vauhdin” tuntuakin sai: ei tuntunut missään ja mittaria piti katella, ettei sakoille lipsauttanut. Sitten vain takaisin ja auto parkkiin. Kunnon koeajo vaatisi kyllä mutkaisemman tien ja enemmän pitoa. Harmillisesti en muistanut napata kuvaa todisteeksi.

Esittelytilaisuuden lopuksi vielä kyseltiin tunnelmia ja olivathan ne hyvät, harvoin sitä urheiluauton rattiin pääsee tunnelmoimaan, että lompakosta löytyisi tuohta enemmänkin. Lisäksi tietenkin kerrottiin, paljonko jäsenyys maksaisi, olin ilmeisesti kelvollinen jäsenehdokas, mutta tällä hetkellä kyseinen n. 3000 euron ikuisuusjäsenmaksu ja lisäksi 175 euron vuosimaksu eivät aivan tarpeeksi houkuttaneet, että olisin mukaan lähtenyt. 3-6 kertaa vuodessa järjestettävät tapahtumat ja kohtuuhintaiset jäsenhinnat vuokraukseen olisivat kyllä kiinnostaneet, eikä vuosimaksukaan jäsentapahtumat huomioiden nyt niin, mutta alkupanostus käyttötarpeisiin nähden, ”olisihan se kiva testata autoja”, oli hieman turhan tyyris.

Toisaalta, jäsenyys on ”omaisuutta” ja myytävissä, ja Huuto.netissä näytti muutamia Club Fast Motors -jäsenyyksiä olevankin kaupan. Netistä löytyy myös juttua vastaavanlaisesta, konkurssiin menneestä, Rental -erikoisautovuokraamosta, jonka jäsenet pääsivät siirtymään entisen työntekijän perustemaan kilpailevaan Fast Motors -yritykseen. Kyseessä kuitenkin eri yritykset, mutta arvostelevaa sanaa Fast Motorsistakin löytyy. Tiedä sitten, nettijutut ovat aina nettijuttuja.

No, ihan hyvältä se oma Audikin Viikistä pois ajaessa tuntui, jämäkämpi kuin musse ja sentään keppivaihteet, joita hämmentää. Esittelystä sai mukaansa 150 euron lahjakortin vuokraamoon, mutta aika suolaiseksi vuokraushinnat ovh-hinnoilla alennuksen kanssa jäävät, joten saa nähdä tuleeko tuo käytetyksi. Pelkkää autovuokrausta enemmän tosin kiinnostaisi ratapäivät asfaltilla tai hiekalla ja motocross-pyörällä olisi kanssa kiva huristella. Moottoripyöräkortti onkin hankintalistalla (lue: kun löytyy asunto autotallilla pyöriä varten) ja eihän sitä tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Oivaltavia tarroja Macbookin kanteen

Kannettavien tietokoneiden kannet ovat hyvä kohde erilaisten tarrojen ja koko pintaa peittävien vinyylien sijoittamiseen, joilla ilmaista itseään. Muista läppäreistä poiketen, Macbookkien kannet tarjoavat erityisen hyvän kohteen tarrojen sijoittamiselle, sillä kirkkaana hehkuva omena mahdollistaa oivallisten ideoiden toteuttamisen.

Etsy-verkkokaupan valikoimista löytyykin useita aivan mainioita ideoita, miten Macbookin kannen omenaa voi yhdistellä eri aiheisiin. Vinyylien hinnat vaihtelevat alle 10 dollarista reiluun 15 dollariin.

Tässä muutamia poimintoja:

Decal
Mac Evolution
Decal
Snow White’s Revenge
Decal
Snow White
Decal
Ironman
Decal
Magritte Son of Man
Decal
Baby Mario and Yoshi
Decal
Cherry Blossom
Decal
Yoshi Eating
Decal
Venusian man
Decal
Superman

Vuosikymmenen vaihde Rukalla

Vuosikymmen vaihtui tällä kertaa perinteisesti Rukalla soihtulaskun, ilotulituksen ja kivan napakan pakkasen kera. Kylmyys ei kuitenkaan juurikaan haitannut, sillä vaunussa riitti lämpöä ja alamäessä, sekä laduilla tarkeni riittävästi Pitäjänpirtin jättimunkin voimin. Rukahan sijaitsee Kuusamossa Rukatunturilla, jonka korkeus merenpinnasta on 491 metriä. Nimestään huolimatta Ruka ei ole tunturi vaan vaara, sillä sen huipulla on kasvanut puita. Rukalla on 31 rinnettä ja 19 hiihtohissiä (wikipedia).

Viime vuonna laskin vielä vuokraamon välineillä, mutta täksi vuodeksi hankin viimeinkin oman laudan, Burtonin T6:n, joka osoittautuikin hyväksi päätökseksi. Vuokraamossa piipahtaessani tuli todettua, että eipä valikoimasta löytynytkään oikein kelvollisia lautoja. Yhtenä päivänä testasin kuitenkin ekaksi tarjottua Burtonin Deucea (155 cm), joka oli aivan turha laskettava. Muutaman laskun jälkeen vaihdoinkin sen hyllystä löytyneeseen 168 cm:n Burtonin Supermodeliin, joka olikin mainio lauta, joskin puuydinlautana painava ja ehkä hieman liian pitkä. Hyvin se kuitenkin rinteissä taittui, vaikka töitä joutuikin tekemään hieman enemmän. Lisäksi ainakaan Rukan Vuosselin vuokraamon palvelu ei lautapuolen osalta vakuuttanut, sillä laudoista ei osattu kertoa juuri mitään ja Supermodelia vuokratessani piti vasemman jalan olla edessä, mutta eipäs ollutkaan. Äkkiäkös sen tosin itsekin hissin ala-asemalla käänsi.

Muina päivinä Burtonin T6 palveli hyvin ja luisto oli aivan toista luokkaa kuin vuokraamon välineissä. Pohjustus ja voitelu olivat siis ensiluokkaista, siitä suuri kiitos faijalle. Itsellä ei olisi oikein ollutkaan paikkaa lautaa alustaa. T6 on yhdistelmä puuydintä ja alumiinia, joka tekee laudasta kevyemmän, mutta ilmeisesti hieman tunnottomamman (vrt. puuydinlauta), jota en kylläkään huomannut. Myös K2:n Auto Ever -siteet osoittautuivat mainioiksi, sillä yhden remmin kiristäminen on paljon kivempaa kuin vuokralaudassa olleiden Burtonin Mission -siteiden kahden remmin kiristäminen. Kokonaisuutena ennen joulua hankittu lautapaketti tienasi käytännössä jo nyt hintansa, sillä laskukokemus oli mahtava. Etenkin kun vuokraamosta ei Levin tapaan kunnon lautaa saanut.

Rinteiden osalta Ruka oli perusvarmaa kauraa, eli rinteet eivät tosilaskijoiden tarpeita varmastikaan tyydytä. Onhan niissä rinteissä toivomisen varaa, mutta valikoimalla Eturinteen, Pessarin, Kelon ja Saaruan loitimmaisen rinteen, välttyy pahimmilta jonoilta ja mäissäkin riittää sopivasti jyrkkyyttä. Leveyttä ja pituutta voi hakea Vuosselista, jossa on tosin ikävät jonot, jos tuolihissi ei ole käytössä, kuten muutamana päivänä ilmeisesti tuulen takia asian laita oli. Kun aamulla heti yhdeksän jälkeen lähtee rinteeseen ja poistuu hiihtämään puolen päivän jälkeen, sai rinteissä laskea rauhassa. Rinteet myös menivät aika paakkuisiksi ja jäisiksi iltapäivällä, joten parhaat laskukelit olivat aamuisin. Pimeä kun tuli jo kolmen jälkeen, oli parempi lähteä hiihtämään ajoissa, jos Vuosselin tai Valtavaaran lenkin tahtoi kiertää.

Rukan ladut olivat nyt vielä paremmat kuin aiemmin, sillä viime vuonna avattu Rukatunturin kiertävä ympäryslatu on mainio saunalenkki, vaikkakin aika mäkinen. Vuosseli on mainio kevyt lenkki ja mäkiä haluavat voivat suunnata kohti Valtavaaraa. Pidemmälle lenkille kannattaa suunnata Pyhävaaralle, jossa on hieman mäkeä ja sopivaa loivaa. Tällä kertaa pakkasta oli kuitenkin hieman liikaa, joten omat hiihdot jäivät ympärysladun kiertämiselle, jossa on mukavasti sekä ylä- että alamäkiä. Ei mikään turistireitti, vaikka sellaiseksi se hieman väkisinkin muodostuu, kun se lähtee sopivasti hotellien nurkalta.

Ruka on talven lomakohteista perusvarma, sillä rinteet ovat suhteellisen suojaisia ja tunturi selkeä, joten Levin tyylistä ”hississä jäätyy” tai Ylläksen tapaista ”eihän täällä näe laskea” -kokemusta ei löydy. Se minkä rinteiden osalta joudutaan tinkimään, se laskukeleissä tienataan. Toisaalta on pakko kyllä myöntää, että Levin rinteet ovat profiililtaan kivempia kuin Rukan, mutta jotenkin viime talvilomasta Levillä jäi hieman turhan tuulinen ja kylmä fiilis. Iltaelämän osalta en osaa hiihtokeskuksia vertailla, sillä siihen ei ole tullut tutustuttua. Levi tosin vaikutta aikamoiselta menomestalta varmaan etenkin keväthangilla.

Vuosi vaihtui siis Rukalla tutuissa tunnelmissa ja tänne tullaan varmasti myös uudelleen. Toivottavasti seuraavan kerran kelit ovat hieman lämpimämmät ja rinteissä hieman enemmän tilaa.

Vuoden 2009 pettymykset ja odotukset vuodelle 2010

Vuoden 2009 lähestyessä loppuaan, on hyvä muistella mitä kaikkea tänä vuonna luvattiin erilaisten tuotteiden, sovellusten ja pelien suhteen julkaista, mutta joiden alkuperäiset julkaisupäivät ovat siirtyneet. On helpompaa puhua suuresti, kuin varsinaisesti tuottaa jotain suurta ja vielä aikataulussa.

Wired listaa vuoden 2009 epätuotteet ja -sovellukset, joista poimittakoon CrunchPad-tabletti-PC, huimiin nopeuksiin yltävä D-Link Xtreme N450 -WLAN-tukiasema ja Black Mesa -uudelleentoteutus Half-Lifesta. Vastaavasti TechCrunchin keskittyy pettymysten palveluihin ja listaa muun muassa videopalvelu-Joostin ja suomalaisen yhteisöllisen kauppapalvelun fruugon. Itse lisäisin vuoden 2009 pettymyksiin Nokian lopettaman Widsets-palvelun, joka tarjosi pieniä enemmän tai vähemmän käteviä sovelluksia. Tilalle tullut Ovi-palvelu kun ei tarjoa mitään. Pelien saralla Big Download on listannut lunastamattomiin lupauksiin muun muassa Onlive-pelistreamauksen ja Half-Life 2 Episode 3.

Vuoden lopussa on myös tapana ennustaa, mitä uusi vuosi tuo mahdollisesti tullessaan ja ReadWriteWebissä on laadittu Web-maailman ennusteita vuodelle 2010. Ensi vuodeksi povataan muun muassa netbookkien ja pienten laitteiden yleistymistä, Androidin menestystä, Facebookin kasvua ja Applen iTabletin julkaisua.

Jos omia vuoden 2010 teknologiaan liittyviä toiveita ja odotuksia pitäisi listata, niin siinä olisi varmasti mobiililaitteiden hintojen asettuminen hieman järkevämmälle tasolle, Nokian luopuminen Symbianista ja siirtymistä kehittäjäystävälliseen alustaan eli Maemoon, joka loisi mahdollisuuden kehittää myös Maemo-luureille innovatiivisia ja hauskoja sovelluksia, kuten nyt iPhonelle on saatavilla. Lisäksi Widsetsin korvanneesta Ovi-palvelusta tehtäisiin jotain oikeasti hyödyllistä.

Suuremmalla linjalla vedettäessä odotukset ovat, että JSF 2 mullistaa Web-kehityksen Javalla, Oracle laittaa sovelluspalvelimensa parempaan kuosiin, Java EE 6 on laajalti tuettu ja CSS 3:n ja HTML 5:n käyttö on oikeasti mahdollista, eli vanhoista selaimista päästään viimeinkin eroon. Todennäköisesti joudutaan kuitenkin vielä pitkään tekemään sovelluskehitystä vanhentuneella teknologialla.

Uusi vuosikymmen tuo tullessaan varmasti paljon odottamattomia ja odotettuja asioita, sillä teknologian kehitys ei pysähdy. Saa nähdä, mitä kaikkea edessä tulevaisuudessa siintääkään.

Hyvää uutta vuotta 2010! Täällä Rukalla vanha vuosi vaihtuu uudeksi vuodeksi huomenna soihtulaskun ja ilotulituksen myötä.

Joulu

”Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä kristinuskoon liittyvä juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin ennen kristinuskoa vietetyn talvipäivänseisauksen juhlan (Yule) nimestä.”
– Wikipedia

Joulu on kristillisissä maissa yksi vuoden suurimmista juhlista, uskoi tai ei, ja sitä edeltää kauppiaitten jo hyvissä ajoin aloittama markkinahöttö ja joululaulujen soittaminen kaupoissa. Nykyajan joulua voisikin sanoa suureksi kulutusjuhlaksi, jossa aattona sitten rauhoitutaan ja hiljennytään perheen pariin, käydään haudoilla, saunotaan, nautitaan hyvistä ruoista ja jaetaan lahjat, joita on metsästetty ja pohdittu monta viikkoa. Moni varmaan jouluaaton jälkeen huokaisee helpotuksesta, kun joulusta on viimeinkin taas selvitty.

Yksi asia joulussa on varmaa: joulun aikaan sijoittuva talvipäivänseisaus päättää vuoden pimeimmän ja synkimmän ajan ja sen jälkeen tietää päivän pidentyvän ja valon lisääntyvän. Yleensä myös maa saa lumisen peitteen, joka tuo valoisuutta, vaikkakin eteläisimmässä Suomessa tästä on useina vuosina jouduttu tinkimään.

Joulusta ja siihen liittyvistä perinteistä voi olla montaa mieltä, mutta joulun ajan vapaapäivät kelpaavat varmasti monelle ja ihminen tarvitsee jotain jota odottaa. Kun on jotain, jota odottaa, aika kuluu nopeammin. Erilaiset juhlat ovatkin ripoteltu ympäri vuotta, jolloin vuoden kulku tahdittuu mukavasti.

Hyvää joulua!

Expert Expo toi näytille uusinta tekniikkaa

Viikonloppuna tuli vierailtua Messukeskuksessa Expert Expo -myyntimessuilla, jossa oli esitteillä 9000m^2 kodintekniikkaa eri valmistajilta. Tilaa oli varattu yläkerrassa muutaman hallin verran ja tapahtuma tarjosikin runsaasti nähtävää, oheistapahtumaa ja arvontoja. Messut olivat ilmaiset ja oikein antoisat sisällöllisesti, ainakin jos vertaa muutama viikko sitten järjestettyihin Games People Play -messuihin.

Päämotiivinani messuilla oli tutustua eri taulutelevisioiden tarjontaan ja se onnistuikin suhteellisen hyvin, vaikka kuvapuolella piti tyytyä mainosvideoihin, eikä telkkareihin päässyt katselua lukuun ottamatta tarkemmin tutustumaan. Kuvanlaadullisesti kaikki nähtävillä olevat mallit olivatkin hyviä, enkä esillä olleen kuvamateriaalin perusteella huomannut eroa 50Hz:n ja 100Hz:n tekniikoissa. Mielenkiintoni kohdistui Sonyn ja Samsungin eri malleihin, joista messuilla oli ihan hyvät tarjoukset. Televisio jäi kuitenkin ostamatta, sillä Sonyn ulkoasu ei kohtuuhintaisissa malleissa (mm. W5500) miellytä silmääni ja Samsungissa jäin miettimään 300e hintaeroa 50Hz:n ja 100Hz:n mallien välillä ja foorumeilla kommentoitua input lagia pelatessa. Voi olla, että pitää katsella Sonyn 40E5500 -mallin suuntaan tai sitten vain luottaa Samsungin pelimoodin toimivuuteen 40B655-mallissa. Oman hintaluokkani yläpuolelta nähtävillä oli LG:ltä, Samsungilta ja muistaakseni myös Philipsiltä ja Sonylta LED-televisioita, jotka näyttivät kyllä hyviltä sekä ulkonäöllisesti että kuvallisesti. Hintaa vain oli ihan liikaa televisioksi.

Televisioiden ja niihin liittyvän tekniikan ohella paikalla oli Expertin edustamista merkeistä nähtävillä kannettavia tietokoneita, äänentoistoa, kameroita, navigaattoreita, konsoleita ja perinteisempää kodintekniikkaa kuten pesukoneita, imureita ja partakoneita. Nokian ständillä oli esitteillä muun muassa X6 ja ExpressMusic -puhelimet, jotka vaikuttivat ihan asiallisilta laitteilta. Etenkin kyseisten puhelinten ilmeisesti uusi S60-käyttöjärjestelmä vaikutti paljon paremmalta ja reaktiivisemmalta kuin omassa N95:ssä oleva, jossa jokaista toimintoa saa odotella ikuisuuden. Näytteillä oli myös N900-luuri, mutta en jaksanut odotella sen vapautumista, kun jotkut eivät tajua, että messuilla on muitakin ihmisiä. Kosketusnäytöllisiä puhelimia kokeiltaessa kuitenkin tuntui, että QWERTY-näppäimistö voisi olla ihan paikallaan, jos luurilla aikoo jotain kirjoitella. N97:n ja N97 minin näppäimistöt olivat ihan näppärän tuntuisia, vaikka käytännössä kokeileminen jäikin vähälle.

Expert oli järjestänyt kyllä hyvän tapahtuman eri valmistajien kanssa ja ainakin mitä kassojen suuntaan katseli, taisi myös kauppa käydä mainiosti. Eteisaulan noutopisteessä jono kiemurteli kohtalaisen pitkänä. En tiedä paljon tuollaisen messualueen vuokraaminen, henkilöstön palkat (palvelualttiita myyjiä oli paljon) ja järjestelyt oikein maksavat, mutta aivan ilmaista se ei varmaankaan ole. Messut ainakin osoitti, että taulutelevisioiden hinnoissa on runsaasti ilmaa, jos niistä voidaan antaa useiden satojen eurojen alennuksia. Tosin tämänhän jo tiesi, kun Suomen hintoja vertaa esimerkiksi Saksan hintoihin.

Yökerhoissa voisi olla tyytyväisyystakuu

Näin viikonlopun lähestyessä tulee taas ajankohtaiseksi asia, joka on muutaman kerran ollut ajatuksissa: baarin sisäänpääsymaksun joutuu ostamaan näkemättä ”tuotetta”. Yleisesti ottaen kaupankäynnissä on mahdollisuus palauttaa viallinen ostos ja saada siitä joko rahat takaisin tai vaihtaa se johonkin toiseen, mutta viihderavintoloissa käydessä joutuu aina ostamaan ”tuotteen” niin sanotusti sikana säkissä, eli tietämättä mitä rahalla on saamassa. Tuotteeseen ei voi edes oikein tutustua ennakolta, kuten tavaroita ja muuta konkreettista ostettaessa voi tehdä. Sama periaate pätee tavallaan myös palveluita ostettaessa, vaikka niiden osalta tietää suurin piirtein mitä on saamassa.

Baareihin on etenkin viikonloppuisin ostettava ovelta suhteellisen kallis pääsylippu, usein 8 tai 10 euroa, jonka sisällöstä ei voi koskaan ennalta tietää. Tietenkin bändien keikoille mentäessä asia on hieman toinen, kun tietää saavansa ainakin kunnollista musiikkia, mutta ihan normaalina perjantai- tai lauantai-iltana rahastus tuntuu kovalta. Lisäksi lipun päälle pitää vielä usein maksaa parin euron eteispalvelumaksu ja juomatkin ovat hinnoiteltu runsaalla katteella. Täten ennen kuin varsinaista tuotetta, eli baarin viihdetarjontaa ja ilmapiiriä, on edes nähnyt, on lompakosta hävinnyt aimo summa rahaa. Jos sitten baarin tunnelma ei miellytäkään, ei rahoja varmastikaan saa takaisin, vaikka lähtisi melkein heti pois.

Pääsymaksusta voisi saada myös palautusta, jos lähtee baarista pois ennen sulkemisaikaa, siten että tilalle päästetään toinen henkilö, joka tietenkin myös maksaa saman hinnan pääsylipusta, vaikka saa viihdettä vähemmän aikaa. Seduloissa on ilmeisesti jokin systeemi, että samalla lipulla pääsee muihinkin saman ketjun yökerhoihin, joka on ihan kätevää. En ole sitä kyllä käytännössä todentanut ja mahtaako se edes toimia, sillä baarien jonoissahan sitä menee jo useampi tovi, jos sisään edes myöhemmin illalla pääsee.

Yökerhoissa voisi olla jonkinlainen tyytyväisyystakuu, ja jos meno ei miellytä, saisi rahoista osan takaisin tai vapaalipun käytettäväksi. Toisaalta, vaikka pari kertaa on tehnyt mieli pyytää pääsymaksurahat takaisin, en ole sitä kyllä edes yrittänyt. Tiedä sitä, kenties se olisi onnistunutkin. Nykyään sitä tulee kuitenkin baareissa käytyä sen verran harvoin, että rahallinen menetys paikan vaihdoksesta ei häiritse. Harmittaa kuitenkin.