Avainsana: teknobula

Tekniikasta sitä ja tätä

DevOpsia ja OpenStackia OpenStackFin User Group tapaamisessa


Sovelluskehitys ja palvelinylläpito on viime vuosien aikana ollut muutoksen tuulissa, kun uusia ketteriä menetelmiä ja teknologioita on noussut haastamaan vanhat toimintatavat, ja DevOps, eli kehittäjien (developers) ja palvelinylläpidon (operations) välinen yhteistyö, on nykyään tärkeässä osassa hyvin toimivaa sovelluskehitystä. Tähän aihepiiriin keskittyi myös kolmas OpenStackFin User Group tapaaminen, jossa käsiteltiin miten DevOps ja OpenStack toimivat yhdessä. Vaikka en ole vielä DevOpsia juurikaan päässyt toteuttamaan tai soveltamaan OpenStackia, oli tilaisuus mielenkiintoinen ja herätti ajatuksia miten sovelluskehitystämme voisi parantaa.

Kolmas OpenStackFin User Group tapaaminen koostui kolmesta noin puolen tunnin esityksestä, jotka perehdyttivät DevOpsiin, Ansibleen ja DevOps PaaS -alustaan OpenStackin päällä.

Miksi ja miten hyötyä DevOpista?

Alkuun Cybercomin Ilkka Tengvall antoi lyhyen yhteenvedon ”Miksi ja miten hyötyä DevOpsista?”. Kantavana ideana on automaatio erilaisilla työvälineillä kuten Puppet, Chef, Jenkins, GitLab ja palautteen saaminen Elastic Searchin, Seleniumin ja Grafanan kautta. Ja tätä tietenkin tehdään, koska halutaan saada luottamusta sovelluksen toimimisesta, että asiat toimivat sääntöjen mukaan ja saada nopeutta idean viemiseksi tuotantoon.

Aiheen yleiskatsauksen jälkeen sukellettiin suoraan Ansiblen hyödyntämiseen OpenStackin kanssa. Tomáš Karásekin ”Using Ansible on OpenStack” meni hieman liian tekniseksi omalta osaltani, kun en ollut Ansiblea enkä OpenStackia käyttänyt. Ansible kyllä vaikutti kätevältä verrattuna Puppetiin tai Chefiin.

Red Hatin OpenStackit

Kolmantena esityksenä Red Hatin Toni Willberg kertoi miten rakentaa DevOps PaaS -ympäristö OpenStackin päälle ja mitä tarjottavaa Red Hatilla aiheeseen liittyen on. Paljon erilaisia pilviä yksityisestä julkiseen ja niiden yhdistelmiin. RedHatin OpenShift Online oli itsellekin tuttu palvelu.

Esitysten jälkeen vuorossa oli pöytäkeskusteluja, jotka jäivät mielestäni hieman vähäiselle huomiolle ja sekavaksi. Aiheet olisivat kyllä olleet kiintoisia kuten ”Openstack & DevOps: OpenStack install automation and OpenStack monitoring”, ”Docker and Docker automation” ja ”Openstack & DevOps: Tools to utilize OpenStack APIs”.

Esitysten anti jäi ehkä hieman pintapuoliseksi, mutta toisaalta Ansiblen osalta mentiin liiankin tarkalle tasolle. Esitysten aika on tietenkin rajattu, mutta olisin toivonut näkevän enemmän käytännön asiaa miten DevOpsia hyödynnetään tai enemmänkin kuin markkinointihenkisiä kalvoja OpenStack PaaS -alustasta. Tilaisuuden jälkeen tosin oli ihan hyviä keskusteluita, miten asioita tehdään eri firmoissa ja tuli samalla nähtyä vanhoja tuttuja ja tavattua uusia. Lisäksi jos joskus pidän esityksiä, pitää kokeilla reveal.js:ää, jolla kaksi kolmesta esitykstä oli tehty.

Kiitokset Cybercomille tilaisuuden järjestämisestä ja tilaisuuden sponsoreille tarjoiluista. Tapahtuma tarjosi esitysten ja virvokkeiden lisäksi muutamia ajatuksia, miten asioita voisi kehittää omassa toiminnassaan. Vielä jos ideat saisi muutettua käytännöksi.

OpenStackin käyttäminen ei ehkä ole aivan omissa näköpiireissäni, mutta jatkossa pitää syventyä etenkin DevOpsin hyödyntämiseen sovelluskehityksessä. Omassa työssäni ei päästä täyteen kehityksestä tuotantoon ketjuun, vaan se rajoittuu lähinnä kehitysympäristöihin. Toisaalta myös sovellusten monitorointia pitäisi kehittää kattavammaksi. Devopsin tavoitteenahan on automatisoida tuotteiden paketointi-, laadunvarmistus- ja julkaisuprosesseja, jolloin kehitystyöstä tulee avoimempaa ja laadukkaampaa.

Passionate Mind

Soks listaa teknologiablogien kärjen

Teknologiablogeja ja -uutissivustoja on maailmalla nippukaupalla ja niitä löytyy useita Suomestakin, etenkin jos valikoimaan laskee erilaiset uutissivustot. Cision julkaisi elokuussa Suomen suosituimpien teknologiablogien kärkikymmenikön, jossa myös ”Se on kiva sillo” -blogini menestyi, sijoittuen kymmenenneksi. Vaikka listaus on hieno, on se mielestäni harhaanjohtava ja paremminkin voisi valita. Eli on aika esittää vaihtoehtoinen ”kärkikymmenikkö”.

Suomen teknologiablogeista ja -uutissivustoista monet ovat keskittyneet tiettyjen aihepiirien käsittelyyn tai tietotekniikkalehtien yhteyteen, joten Top 10. -lista on parempi suorittaa jakamalla blogit ja uutissivustot aihepiirien mukaan. Jos Cisionin arvio suosiosta perustui kävijämäärän lisäksi linkityksiin muualla, päivitystahtiin ja vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa, on oma listaukseni puhtaasti mutu-tuntumaan pohjaava, ilman varsinaista järjestystä.

Tietokonelehtien uutissivustot ja blogit:

  • Tietokone-lehti: Tietotekniikan alaa käsittelevä uutissivusto, jolla on myös blogeja
  • MikroPC-lehti: Tietotekniikan alaa käsittelevä uutissivusto
  • Mobiili-lehti: Mobiilimaailman tietoa laaja-alaisesti, niin laitteista, sovelluksista kuin palveluista
  • Net.nyt: MBnetin blogi hieman tosiharrastajia kiinnostavalla näkökulmalla.

Mobiiliaiheita käsittelevät:

  • Androidsuomi: Androidiin keskittynyt uutis- ja artikkelisivusto laitetestien kera
  • Taskumuro: Muropaketin mobiiliosasto uutisoi ja testaa taskukokoisia ja langattomia vempaimia
  • Puhelinvertailu.com: AfterDawnin mobiiliosasto uutisoi alan tapahtumista ja tuotejulkistuksista
  • MobiiliBlogi: Uutissivusto, jossa myös arvosteluita mahdollisuuksien mukaan

Erilaisia vekottimia ja rautaa käsittelevät:

Lisäksi haeskelin Blogilistalta teknologia-aiheisia blogeja, mutta joko hakusanat eivät osuneet tai aktiivisia teknologiablogeja (blogin oikeassa merkityksessä) ei Suomessa paljoa ole. Muutamia poimintoja kuitenkin enemmän tai vähemmän aktiivisista blogeista.

Harrastajien ja käyttäjien sekalaisempia teknologiaa käsitteleviä blogeja:

Jos palataan vielä Cision tekemään listaukseen, jossa ilmeisesti sivuutettiin niin sanotut uutissivustot ja keskityttiin vain enemmän blogeja muistuttaviin sivustoihin, on listan tulosten uutisointi otsikolla tyyliin ”suosituimmat teknologiablogit ovat alan yritysten pitämiä” muun muassa MikroPC:ssä ja Markkinointi & Mainonnassa (vaatii kirjautumisen) ihan oikein, vaikka tuloksista voi olla montaa mieltä. En sanoisi, että tietoturvaan keskittynyt F-Securen ”News from the Lab”, Nokian Nokiaan liittyviä aiheita käsittelevä Nokia Ääni ja Microtaskin yleisöosallisuus-aiheinen Microtask -blogi ohittaisivat esimerkiksi eri uutissivustot, vaikka mielenkiintoisia blogeja ovatkin. Voisi kysyä, että mihin pitäisi vetää raja teknologiauutissivuston ja -blogin välillä?

Jos kuitenkin katsotaan pelkästään teknologiablogeja, on niiden listaaminen hieman ongelmallista, sillä samanlaista aktiivisesti päivittyvää tarjontaa aihepiiriä käsittelevien sivustojen osalta ei ole kuin esimerkiksi Jenkeissä. Lisäksi kun useat harrastajien blogeista ovat aihepiiriltään laajempia käsitellen paljon muutakin kuin teknologiaa. Aivan kuten oma bloginikin.

No, erilaisista listauksista voi olla montaa mieltä, mutta onhan tuo Cision Top 10. -lista aika löyhästi rakennettu. Pienellä vaivalla olisi voitu luoda realistisempi lista, mutta onhan se toistaalta hienoa, että ”Verteksi – Se on kiva sillo” -blogi arvostettiin jo toistamiseen kärkikymmenikköön. Ensimmäisen kerran Soks oli listalla vuoden 2011 helmikuussa.

Vuoden 2013 listauksessa sitten korkeammalla!

Fujitsu Forum 2011 esittelee uusia suuntia ja ratkaisuja

Viimeisen kuuden viikon aikana olen testannut Fujitsun Lifebook S761 -kannettavaa osana Fujitsun Lifebook4Life -kampanjaa, jossa matkustin virtuaalisesti Euroopan eri maissa suorittaen niihin suunniteltuja testitehtäviä. Matka oli mielenkiintoinen ja sen toteutus matka-aiheella oli toimiva. Lifebookkien ominaisuuksia käsitteleviä tehtäviäni voi lukea kirjoituksessa, jossa luon katsauksen omaan Lifebook4Life -matkaani. Matkan päätteeksi saan pitää testaamani läppärin ja lisäksi sijoituttuani Top-10:een (10.), saan myös matkalahjakortin. Ei siis aivan turhaa kirjoittamista ja hauskaa se kyllä oli.

Yksi tehtävä on vielä kuitenkin edessä: kertoa tulevasta Fujitsu Forum 2011 tapahtumasta ja pohtia miltä tietotekniikan tulevaisuus voisi näyttää. Fujitsu Forum 2011 on vuotuinen asiakkaille ja IT ammattilaisille tarkoitettu näyttely ja konferenssi, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita yritysten tietotekniikkaan liittyen. Tapahtuma järjestetään 9.-10.11.2011 Münchenissä.

Tänä vuonna aiheet liikkuvat teeman ”Reshaping IT”, eli tietotekniikan uudistumisen ympärillä, ja käsittelevät kysymyksiä kuten ”Mihin IT maailma on suuntaamassa?”, ”Meneekö kaikki pilveen ja mitkä ovat vaihtoehdot?” ja ”Mitkä trendit ja teknologiat tulevat lähitulevaisuudessa määrittelemään IT:n?”. Kiinnostavia kysymyksiä, joihin ei varmaan yhtä ja oikeaa vastausta ole, mutta paljon mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Kansainväliset asiantuntijat, visionäärit ja alan johtavat henkilöt kertovat, mihin nykyaikainen IT infrastruktuuri kehittyy ja miten Fujitsu voi auttaa uudistamaan asiakkaiden IT:tä vastaamaan paremmin nykyisen dynaamisen ja globaalin talouden vaatimuksiin.

Fujitsu Forum 2011:n konferenssiosuudessa käsitellään siis yritysten tietotekniikan uudistumiseen liittyviä asioita. Ideat, konseptit ja innovaatiot IT:n modernisoimiseksi, ketteröittämiseksi ja optimoimiseksi määrittelevät keskusteluiden ydinsisällön. Konferenssi on jaettu neljään osa-alueeseen: avainpuheenvuorot, innovaatiofoorumi, Breakout sessiot ja asiantuntija-keskustelut. Aiheiden tarkoituksena on tehdä IT:stä nopeampi, tehokkaampi, sopeutuvampi ja edullisempi, mutta silti pysyä nopeasti etenevän globaalin talouden mukana. Tapahtuma esittelee, miten tämä voidaan saavuttaa käyttämällä laajaa valikoimaa älykkäistä tuotteista, ratkaisuista ja palveluista koostuvia rakennuspalikoita. Käsiteltävät aiheet vaikuttivat suurilta osin kiinnostavilta ja oma kuvitteellinen ohjelma, jos vaikka paikanpäälle pääsisin, täyttyi aika hyvin.

Vierailevina puhujina paikalla ovat Iso-Britanniasta aivotieteilijä Susan A. Greenfield ja Venäjältä shakkimestari Garry Kasparov. Greenfieldin puheenvuoro käsittelee mahdollisia skenaarioita ja mahdollisuuksia ihmiselämän ylläpitämiseen tällä vuosisadalla ja sen jälkeen. En ole aivan varma mitä englanninkielisessä kuvauksessa tarkoitetaan, mutta koska sen esittää aivotieteilijä, kuvittelen sen tarkoittavan Futurama-tyylistä purkitettua päätä. Toinen vierailevista puhujista, Garry Kasparow, kertoo mitkä siirrot voivat parantaa päätöksentekoa yritysmaailmassa.

Fujitsu Forum 2011:n näyttelyosuudessa Fujitsu ja kumppanit esittelevät muun muassa konesaleihin, pilvipalveluihin, työpisteen tuottavuuteen ja IT:n tulevaisuuteen liittyviä asioita, sekä esittelee seuraavan sukupolven Fujitsu-tuotteita. Tapahtuman juhlaosuudessa illalla esiintyy Anastacia.

Fujitsu Forum 2011 vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta tapahtumalta, vaikka aiheet ovatkin suurilta osin tarkoitettu enemmän konsulttien, tietohallinnon tai käyttöpalveluiden näkökulmaan, kuin sovelluskehittäjälle. Lifebook4Life -kampanja lähettää Fujitsu Forum 2011:een viisi osallistujaa ja saa nähdä riittääkö ideat siihen. Tämän kirjoituksen lisäksi pitäisi vielä innovoida IT:n tulevaisuutta, josta voitte lukea lähiaikoina Lifebook4Life-blogista.

Suomenkielinen WordPress 2.5 ja käännöstiedosto

WordPress 2.5:n myötä etenkin blogin hallintapaneelin suomennos jäi harmittavan vajanaiseksi, eikä tarjolla ollut eikä ole vieläkään suomenkielistä WordPressiä, jota aikaisemmin Kimmo Suominen on työstänyt.

Kuten aikaisemmin kerroin, yhdistinkin aikaisemman version suomenkielisen fi-FI.po -kielitiedoston tuoreimpaan englanninkieliseen kielitiedostoon, jonka jälkeen hieman paikkailin epäyhteneväisyyksiä ja uusia tekstejä. Lopputuloksena oli kelvollinen, mutta kaukana täydellisyydestä oleva fi_FI.mo-kielitiedosto WordPressin tekstien kääntämiseksi suomeksi.

Teknisesti asia onnistui käyttämällä joko Kbabel tai poEdit -ohjelmia, joilla kielitiedostoja voidaan käsitellä ja lopuksi kääntämällä fi_FI.po-työtiedostosta WordPressin ymmärtämä fi_FI.po -versio. Linuxissa tämä onnistuu msgfmt -o fi_FI.mo fi_FI.po -komennolla.

Myös muut suomenkielistä WordPressiä halajavat ovat olleet ahkeria ja WordPress omalla kielelläsi -sivuilta löytyykin linkki Rauli Haverisen tekemään suomenkieliseen kielitiedostoon. Kirjoitushetkellä kyseinen käännöstiedosto ei ole sekään vielä täydellinen, enkä ole katsonut minkälaista käännöstä se sisältää. Ei varmastikaan ainakaan huonompaa kuin omani :)

WordPress-FI sähköpostilistan mukaan tulevaisuudessa on tarkoitus ohjata suomenkielisten jakelupakettien rakentaminen ja jakelu fi.wordpress.org -osoitteen alle, joka tarjoaa tällä hetkellä vain täytesivua. Varsinaisesta käännöstyön jakamisesta ei sähköpostilistalla ole päästy oikein mihinkään lopputulokseen, vaikka erilaisia kääntämiseen tarkoitetuista ohjelmia onkin listalla käsitelty.

Olisi hyvä, että asiaan tulisi selkeys ja käännöstyö saataisiin yhteen keskitettyyn paikkaan. Pitänee seurailla asian etenemistä.

Kolmiulotteinen näyttö tietokoneelle Wiin ohjaimen avustuksella

Nintendo Wii toi peleihin uudenlaisen idean ohjata ruudulla näkyviä pikku-ukkoja liikkeentunnistuksen avulla, mutta Wiin ohjaintekniikoita eli Wiimotea ja anturipalkkia voidaan käyttää luovalla tavalla muuallakin. Carnegie Mellon yliopiston jatko-opiskelija Johnny Lee on yhdistänyt Wiin, Wiimoten, normaalin monitorin ja tietokoneen ja saanut aikaan liikkeentunnistukseen perustuvan kolmiulotteisen efektin. Video kertoo enemmän.

Wii ei tietenkään ole ainoa laite, jolla päänliikkeiden seuranta on mahdollista ja Sonyn ohjelmoija Thomas Miller onkin viritellyt vastaavan tekniikan PlayStation 3:lle PlayStation Eye:n avulla. Enää vain tarvittaisiin pelejä, jotka hyödyntäisivät uudenlaisia ohjaustekniikoita. Päänliikkeisiin mukautuva näkymä olisi varmasti aika mahtavan näköinen FPS-räiskinnöissä ja seikkailupeleissä.

Yhteen peliin uusi liiketunnistus on kuitenkin jo suunnitteilla, sillä tietojen mukaan EA:n Wiille keväällä ilmestyvä ”party-peli” Boom Blox tulee sisältämään Easter Egginä ominaisuuden ohjata kuvakulmaa päänliikkeiden mukaan.

Leen Wii-projektisivulta löytyy myös muita projekteja Wiin liiketunnistustekniikkaan perustuen kuten Minority Report -tyylistä sormien seurantaa ja monipisteinen kynällä ohjattava kosketusnäyttö valkokankaalle tai pöydälle. Kaikenlaista sitä saadaankin aikaan käyttämällä infrapunakameraa eli Wiimotea ja infrapunavalolähdettä.

(via Zdnet, Ou)

Tutkijat kehittäneet laitteen, joka tunnistaa hyvän kahvin

Kahviautomaattien kahvit ovat parhaimmillaankin pahaa ja yleensäkin on positiivinen yllätys, jos kyseisen litkun kahviksi edes tunnistaa. Makuasioista ei voi kuin kiistellä, mutta makuakin voidaan mitata ja arvioida teknologian tuomilla menetelmillä.

Nestlen tutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka osaa erottaa hyvän kahvin pahasta, etenkin jos kyseessä on espresso. Laitteessa on samantyylinen makutarkkuus kuin ammattimaisilla espressomaistajilla ja tulevaisuudessa maistelu voikin siirtyä laitteiden tehtäväksi. Vielä tosin tarvitaan kehitystyötä laitteen käyttämiseksi laadunvalvonnassa.

Keinotekoinen makuarvostelu on toteutettu pohjautuen useiden espressolajikkeiden makutietoihin, anturiprofiileihin ja protonien siirtymäreaktioiden massaspektrometria dataan (PTR-MS). Tutkijoiden raportti on luettavissa pdf:nä ja web-sivuna, jos kemia kiinnostaa enemmänkin. Varmasti kiinnostava raportti asiaa tunteville, mutta käytännön sovellutukset ovat useille kiinnostavampia, kuin taustalta löytyvä tekniikka.

Olisikin toivottavaa, että hyvän kahvin tunnistava anturi asennettaisiin jokaiseen kahviautomaattiin ja täten automaatti keittäisi vain hyvää kahvia. Tai ainakin parempaa, kuin aikaisemmin ja sellaista, jota voisi juoda mieluusti.

Kahvianturi

(via Engadget)

Luke-robottikäsi luo uusia mahdollisuuksia

Luke Arm

Tieteiselokuvissa käden tai jalan menettäminen ei ole suuri ongelma, sillä tilalle voi liittää robottijäsenen. Todellisuus on kuitenkin paljon karumpaa, mutta tekniikan kehitys tarjoaa parempia mahdollisuuksia robottikäden tai -jalan toteuttamiseksi.

Dean Kamen on suunnitellut robottikäden, jota kutsuu Tähtien Sota -elokuvan ”Luke”-kädeksi ja osittain ihan syystäkin. Uudella ajatusmallilla toteutettu käsiproteesi tarjoaa toimintaa esittelevän videon ja IEEE Spectrum -blogin artikkelin perusteella paremman käytettävyyden kuin aikaisemmat käsiproteesit.

Robottikäsi odottaa vielä kliinisiä testejä ja kehitystyön rahoittaneen DARPAn hyväksyntää. Projektin tulokset näyttävät hyvältä, joten toivottavasti rahoitusta testeihin ja jatkokehitykseen löytyy.

(via Engadget)