Kategoria: hyvinvointi

Viime vuosina hyvinvointi ja terveys-teemat ovat nousseet pienen piirin tavoista yleiseen tietoisuuteen ja yhä useampi miettii tarkemmin, mitä päivittäin syö ja pitäisikö sitä myös liikkua. Hyvinvointi on pohjimmiltaan yksinkertaista: nuku hyvin, syö hyvin, liiku, huolehdi sosiaalisista suhteista ja tee töitä maltilla. Mutta vaikka teoria on selkeä, käytäntö on usein paljon vaikeampaa toteuttaa. Mutta mikä on voittamisen anatomia? Miten päästä hyvinvoinnin kautta parempiin suorituksiin?

Hyvinvoinnista on hyvä tiedostaa, että ei ole erikseen työhyvinvointia ja vapaa-ajan hyvinvointia. Meillä jokaisella on vain yksi elämä ja yksi hyvinvointi. Elämän eri osa-alueiden balanssi lopulta ratkaisee meidän hyvinvoinnin. (Lifted: Yksi hyvinvointi -podcast)

Yksi tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on seurata Aki Hintsan oppeja, joita ”Voittamisen anatomia” -teos seikkaperäisesti avaa. Tämä kirjoitus koostaa kirjassa esitetyn ”Menestyksen ympyrän” sisältöä ja oppeja ja lainaa tekstinsä suurilta osin kirjan sisällöstä. Kirja kannattaa lukea myös itse, sillä siinä kerrotaan seikkaperäisesti ja tarinallisesti kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista sekä huippu-urheilijoiden näkökulmasta että miten asiat soveltuvat meille jokaiselle.

”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”

Aki Hintsa

Voittamisen anatomia

Oskari Saaren kirjoittama ”Voittamisen anatomia” -kirja (WSOY, 2015) kertoo Suomen Olympiakomitean ja Formula ykkösissä monen kuljettajan luottolääkärinä ja valmentajana toimineen Aki Hintsan kehittämästä kokonaisvaltaisesta hyvinvointimallista ja avaa oppeja kaiken kansan ulottuville. Kirja sisältää myös runsaasti tietoa formulamaailman kulissien takaa ja tarinoita miten hänen oppejaan ovat sittemmin hyödyntäneet kansainväliset huippujohtajat Hintsa Performance -yrityksen kautta. Teos on tarinallisesti ja omaelämänkerrallisesti mielenkiintoista luettavaa, mutta kirjan todellinen anti on esitetty elämän kuuteen osa-alueeseen jakava hyvinvointimalli.

Hyvinvoinnin loogisen viitekehyksen malli

Hintsan ”voittamisen anatomian” historia juontaa juurensa aikaan, jolloin Hintsa toimi Etiopiassa kehitysmaaprojekteissa lääkärinä. Fida käytti kehitymaaprojektien hallinnassa Yhdysvalloissa 1960-luvulla kehitettyä loogisen viitekehyksen mallia, Logical Framework Approach, joka teki Hintsaan ison vaikutuksen. Hintsa päätti kirjata oman elämänsä rajusti yksinkertaistettuun LFA-taulukkoon.

”Loogisen viitekehyksen mallin idea on lyhyesti sanottuna purkaa mikä tahansa ylittämättömän isolta tuntuva projekti pieniin loogisiin osatavoitteisiin ja laatia niistä jokaiselle konkreettinen toimintasuunnitelma. Ensin kirjataan kokonaistavoite ja sen jälkeen siihen johtavat osatavoitteet suurimmasta pienimpään. Tärkeää on myös löytää mahdollisimman objektiivinen tapa mitata tavoitteeseen pääsyä.”

Voittamisen Anatomia

Hintsan mallissa iso kokonaistavoite – hyvinvointi – , pilkotaan kuuteen osa-alueeseen: yleinen terveys, biomekaniikka, fyysinen aktiivisuus, ravinto, lepo, henkinen energia. Hänen perusolettamuksensa oli, että kun jokainen näistä osa-alueista on riittävällä tasolla, ihmisen hyvinvointi lisääntyy. Toisaalta jokainen osa-alue on riippuvainen jokaisesta muusta ja ongelmat yhdelläkin osa-alueella saattaisivat johtaa terveyden romahtamiseen.

LFA-taulukon kuusi saraketta muodostivat ympyrän, jota Hintsa kutsui nimellä ”Circle of Success”, menestyksen ympyrä. Ympyrän keskelle hän kirjoitti vielä sanan core, ydin.

Menestyksen ympyrä

”Voittamisen anatomia” -kirja keskittyy selventämään menestyksen ympyrä -mallin kehittämistä ja erilaisia käyttötapoja. Aihetta käsitellään Mika Häkkiseen, Kimi Räikköseen ja Sebastian Vetteliin keskittyvien tarinoiden kautta, vaikka lopulta ei ole väliä, mistä urheilulajista on kyse. Kokonaisuuden hallinnan opetteleminen ja tavoitteellisen elämän hallitseminen yhteistä kaikkien lajien urheilijoille. Kolmen ajajan tarinat kuvaavat, miten erilaisia teitä voi kulkea huipulle.

Formulat toimivat Hintsalle tärkeänä koekenttänä oman elämännäkemyksen kehittämisessä. Hintsa haluaa lähestyä potilaita ennaltaehkäisevästä näkökulmasta, joskin monen kohdalla täytyy ensin hoitaa oireet pois ennen kuin voidaan ehkäistä uusia vaivoja.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi voidaan Hintsan mallissa jakaa kuuteen osa-alueeseen, joiden keskellä on core, ydin ja sitoutuminen.

1. Yleinen terveys
2. Lepo (palautuminen)
3. Ravinto (ruokavalio)
4. Fyysinen aktiivisuus
5. Biomekaniikka
6. Henkinen energia

Tässä pitkähkö yhteenveto eri osa-alueista, siten kuin ne on kirjassa esitetty.

Core

Hintsan mallissa ydin on keskeisin osa ja tarkoittaa sitä, mitä ihminen haluaa ja mitä hän on, niin sanottu henkinen profiili. Oman ytimen tunteminen tarkoittaa itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa perinpohjaista tuntemista. Se edesauttaa päätöksentekoa sekä toimii motivaation lähteenä.

Ydin koostuu kolmesta tekijästä ja muodostuu vastauksista kolmeen kysymykseen:

• Tiedätkö, kuka olet (identiteetti)?
  Vahvalla pohjalla oleva identiteetti perustuu arvoihin, eikä se voi koskaan pohjautua pelkästään ulkoisiin seikkoihin tai olosuhteisiin. Esimerkiksi jos minäkuva perustuu voimakkaasti vain esim. ammattiin, se on huteralla pohjalla. Jos työpaikka menee alta, omalta minuudelta katoaa perusta. Kannattaa pohtia mitä minuutesi on ilman ulkoisia tekijöitä.

• Tiedätkö, mitä haluat (elämän tarkoitus)?
  Oletko tyytyväinen siihen, mihin käytät aikaasi? Ovatko tavoitteesi pysyviä, vai vaihtuvatko ne usein? Vaikuttavatko muiden ihmisten päätökset ja valinnat voimakkaasti omiisi? Kun päivästä toiseen selviytyminen vie valtaosan energiasta, oman elämän selkeä suunta häviää. Oravanpyörä vie mennessään. Samalla merkityksellisyyden kokemus katoaa aiheuttaen epämääräistä tyytymättömyyttä. Myös jos arvojen ja tavoitteiden välillä ei ole logiikkaa, on todennäköisin seuraus turhautuminen ja pahoinvointi – identiteettikriisi. Tavoitteiden pitäisi perustua arvoihin, ei toisin päin. Nykyhetkeenkin pitäisi voida olla tyytyväinen, vaikka tavoitetta ei vielä olekaan saavutettu. On vaikea olla onnellinen, jos tavoittelee koko ajan jotain, mikä on tulevaisuudessa. Matkasta nauttiminen ja hetkessä eläminen ovat yhtä tärkeitä kuin tavoitteiden saavuttaminen ja intohimo.

• Hallitsetko omaa elämääsi (mahdolliset esteet)?
  Kuinka hyvin pystyt elämään arkeasi omien arvojesi ja tavoitteidesi mukaisesti. Jari Sarasvuo on sanonut: ”Jos arvosi eivät maksa sinulle mitään, ne eivät ole arvoja vaan mielipiteitä. Omien arvojen noudattaminen vaatii uhrauksia.” Esimerkiksi vahvasti perhekeskeinen ihminen voi huomata käyttävänsä kaiken aikansa omaisuuden hankkimiseen ja uralla etenemiseen juuri hänelle kaikkein tärkeimmän asian eli perheen kustannuksella.

Kestävä motivaatio ja pysyvä muutos

Oman ytimensä, eli itsensä, omien arvojensa sekä tavoitteidensa tunteminen lisää hyvinvointia ja auttaa synnyttämään kestävää motivaatiota pysyvien elämänmuutosten ja suurien tavoitteiden tavoitteluun. Vahva ydin myös auttaa kohtaamaan vastoinkäymisiä ja kriisejä ilman että ne vaikuttavat merkittävästi elämäsi suuntaan tai tavoitteisiin.

Itsensä tuntemisen merkityksen Hintsan konseptissa voi kiteyttää viiden kohdan ajatusketjuun:

1. Vain motivoitunut ihminen pystyy muuttamaan edes pieniä asioita elämässään pysyvästi.
2. Aito motivaatio ei voi koskaan voi tulla ulkoa vaan lähtee aina sisältä, ihmisestä itsestään.
3. Jotta voi motivoitua aidosti, pitää tietää, mitä oikeasti haluaa.
4. Jotta tietäisi mitä haluaa, on tunnettava itsensä ja perusarvonsa.
5. Jotta voi tavoitella haluamaansa, pitää itse kontrolloida elämäänsä.

Tutkimukset osoittavat, että pienenkin tottumuksen muuttaminen on pitkä prosessi. Yhden elämäntapamuutoksen vaatimaa aikaa on mahdotonta sanoa tarkasti, mutta Hintsan mallissa käytetään kahden kolmosen nyrkkisääntöä: muutetaan korkeintaan kolmea tapaa kerrallaan, vähintään kolmen kuukauden ajan ennen seuraavia muutoksia.

1. Yleinen terveys

Hintsan mallin lähtöruutu ja päätepiste. Jos olet sairas, sinut pyritään tuomaan takaisin terveiden kirjoihin. Jos et ole vielä sairas, sinut pyritään pitämään mahdollisimman terveenä mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on positiivinen kierre: mitä terveempi olet, sitä parempi mahdollisuus sinulla on välttää vakava sairastuminen.

Hintsalla on neljä yleiseen terveyteen liittyvää kultaista sääntöä:

1. Selvitä ja hoidata akuutit vaivasi. Tee perusteellinen selvitys tämänhetkisestä terveydentilasta ja mahdollisesti hoitoa vaativista vaivoista.
2. Selvitä perinnölliset riskitekijäsi. Eri kansallisuuksilla ja suvuilla on yksilölliset riskinsä sairastua kroonisiin sairauksiin.
3. Selvitä henkilökohtaiset riskitekijäsi. Elintavat määräävät pitkälti sen, mitkä sairautta edistävät geenit alkavat toimia ja mitkä ei.
4. Panosta ennaltaehkäisyyn. Omilla elintavoilla ja oikeilla valinnoilla voi puolittaa riskin sairastua kroonisiin sairauksiin.

2. Lepo, palautuminen

Riittävän yöunen puute on modernin yhteiskunnan yksi merkittävämpiä terveysriskejä. Unenpuute alentaa työtehoa, työn laatua, itsehillintää, vastustuskykyä ja mielialaa sekä muun muassa altistaa lihavuudelle lisäämällä ruokahalua sääteleviä hormoneja.

Hintsalla on viisi perussääntöä parempaan uneen:

1. Kunnioita unentarvettasi. Ole rehellinen itsellesi. Kuulut todennäköisesti siihen suureen enemmistöön, joka tarvitsee 7,5 – 8,5 tuntia unta yössä. Aseta nukkuminen etusijalle ja varaa sille riittävästi aikaa.
2. Vältä valoa illalla. Valo on aivoja ja kehoa stimuloiva ärsyke ja viestittää, että on syytä olla hereillä ja vireä. Valon vaikutukset kestävät useita tunteja senkin jälkeen, kun valot on sammutettu, joten kirkkaan ja niin sanotun sinisen valon määrä kannattaa minimoida useita tunteja ennen nukkumaanmenoa. Valoja on hyvä himmentää vähän kerrallaan. Mitä pidempi himmennysjakso on, sitä helpommin nukahtaa.
3. Pimennä näytöt ajoissa. Monet sähkölaitteet altistavat käyttäjänsä paitsi intensiiviselle myös siniselle valolle. Siksi ei ole suositeltavaa käyttää tietokonetta, kännykkää tai tablettia tuntia tai kahta ennen nukkumaanmenoa. Myös televisioruudulta aistittu valo saattaa häiritä unta.
4. Rajoita kofeiinin ja alkoholin käyttöä. Nukkumiseen valmistautuminen tulisi aloittaa jo päivällä. Kofeiinilla on pitkä puoliintumisaika, ja siksi se haihtuu elimistöstä hyvin hitaasti. Jopa aamulla kymmeneltä nautittu kofeiini voi vaikuttaa negatiivisesti seuraavan yön uneen, vähentäen syvän unen määrää. Riittävä syvä uni on tarpeen, jotta voisi herättyään tuntea itsensä täysin virkeäksi. Rajoita kofeiinin käyttö aamupäivään ja tehokkain tapa lisätä valppautta kahvin avulla on juoda sitä vähän mutta usein. Alkoholi vaikuttaa unen laatuun merkittävästi ja kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa ei kannata juoda kuin korkeintaan lasillinen viiniä.
5. Menen nukkumaan aina samaan aikaan. Nukkumaanmenon vaihteluvälin tulisi olla enintään puoli tuntia, ja sama koskee myös vapaapäiviä.

Nukkumista helpottavat hieman myös tietyt ravinnosta ja juomasta saatavat aineet.

• Vihreän teen teaniini rentouttaa ja vähentää fyysistä ja henkistä stressiä, tukee kehon immuunijärjestelmää ja tehostaa kognitiivisia toimintoja.
• B12-vitamiini helpottaa nukahtamista hieman.
• Hapankirsikkamehu helpottaa hieman nukahtamista, alentaa elimistön tulehdustasoja ja lisää unihormoni melatoniinin määrää.
• Lievästi rauhoittavia ja siis nukahtamista helpottavia vaikutuksia on mm. rohtovirmajuuresta uutetulla valeriaanalla ja kamomillalla.
• Tryptofaani on aminohappo, jota elimistö tarvitsee melatoniinin tuotannossa. Sitä on runsaasti kalkkunassa, banaanissa, monissa pähkinöissä ja siemenissä, kananmunissa, juustoissa, lihassa ja kalassa.

3. Ravinto (ruokavalio)

Ravinto herättää suuria tunteita, mutta ravinnon ja terveyden yhteyteen ei kiinnitetä riittävästi huomiota. On yksi ravintoon liittyvä perusasia, jonka Helene Patounas toivoisi jokaisen iskostavan mieleensä: ei ole olemassa yhtä superdieettiä, yhtä ruoka-ainetta, yhtä juomaa, yhtä lääkettä tai lisäravinnetta, joka ratkaisisi terveysongelmasi.

Mitä tai miten sitten pitäisi syödä? Sen meistä lähes jokainen jo tietää. Terveellinen ruokavalio on monipuolinen, vaihteleva, tasapainoinen ja luonnonmukainen. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, kiteytyy Patounasin kuudessa säännössä paremmasta ravinnosta.

1. Löydä rytmisi. Pidä verensokerisi tasaisena itsellesi parhaiten sopivalla rytmillä. Joillekin kaksi ateriaa päivässä on tarpeeksi, toisille viisi, toiset voivat paastota kaksi päivää viikossa. Kuuntele kehoasi. Alhainen verensokeri ilmenee usein jatkuvana nälkänä, huimauksena tai ärtymyksenä. Useimmille verensokerin pitää tasaisena kolme pääateriaa ja 2-3 terveellistä välipalaa päivässä.
2. Syö oikeaa ruokaa. Vältä pitkälle prosessoituja ruokia. Niitä on käsitelty joko säilyvyyden tai maun vuoksi, joista kumpikaan syy ei edistä terveyttä. Lähes kaikki pitkälle prosessoitu ruoka on kaloripitoista ja ravintoarvoltaan huonoa eikä sisällä juuri lainkaan kuituja tai vettä, eli niitä aineita, jotka saavat meidät tuntemaan olon kylläiseksi. Tutki pakattujen ruokien tuoteselosteita, jos et tiedä onko tuotteesi alkuperä uinut, kävellyt tai kasvanut maasta, älä syö sitä. Jos et osaa lausua sitä, älä syö sitä. Jos isoäitisi ei ole koskaan kuullutkaan siitä, älä syö sitä. Tai pystytkö luettelemaan annoksesi raaka-aineet annosta katsomalla?
3. Älä ryhdy kuureille. Laihdutuskuurit eivät toimi. Mielestään dieetillä olevien ihmisten elimistö alkaa tuottaa voimakkaita hormoneja, jotka estävät kylläisyyttä ja lisäävät näläntunnetta. Keho tarvitsee riittävästi proteiinia, rasvaa ja hyvälaatuisia hiilihydraatteja. Karsi ruokavaliostasi lisätty sokeri ja nopeat hiilihydraatit.
4. Syö sateeenkaari päivässä. Kaikki tietävät, että kasvisten runsas syönti on hyödyllistä. Syö mahdollisimman monia erivärisiä kasviksia päivittäin. Kasvien sisältävät ravintoaineet eli fytoravinteet edistävät terveyttä monin tavoin. Ne stimuloivat entsyymejä, jotka auttavat elimistöä puhdistumaan toksiineista, kohentavat vastustuskykyä, parantavat sydämen ja verisuoniston terveyttä. Syö kasviksia 7-10 annosta päivässä, joista kaksi tai kolme voi olla hedelmiä. Hyvä sääntö on täyttää puolet lautasesta kasviksilla joka aterialla.
5. Rakasta vettä. Joka päivä pitäisi juoda vähintään noin kaksi litraa vettä. Siihen ei sisälly urheillessa kulutettu neste. Yhtä treenatessa menetettyä kiloa kohden pitäisi juoda litra vettä.
6. 80-20 – pidä hauskaa! Jos syö ja juo järkevästi 80 prosenttia ajasta, voi mainiosti ottaa rennommin loppujen 20 prosentin aikana. Ruoka ei ole vain polttoainetta vaan myös nautinnon lähde. Kaikki on sallittua, mutta maltti ja kohtuus kannattaa muistaa – niin mieliteoissa kuin rajoitteissakin.

4. Fyysinen aktiivisuus

Hikoilusta ja hengästymistä aiheuttavasta liikunnasta on kiistatonta hyötyä terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta tärkein liikunnan tuoma hyöty tulee aivan muualta: päivittäisestä, aktiivisesta elämäntavasta, perusliikunnasta.

Hintsalla on kolme ohjetta aktiivisempaan elämään:

• Huolehdi, että saat riittävästi perusliikuntaa. Kävele päivittäin 8.000-10.000 askelta. Ahkerakaan urheileminen ei korvaa perusliikuntaa. Esimerkiksi puolen tunnin kohtalaista rasitusta tuottava harjoitus päivässä ei kompensoi haittaa, joka koituu pitkittyneestä istumisesta aineenvaihdunnalle.
• Tee aktiivisuudesta tapa – liiku säännöllisesti. Viikottainen pitkä kävelylenkki, kauppareissut, auton parkkeeraaminen kauemmaksi tai kävelypalaverit. Pienistä reippailuista kertyy nopeasti monta tuhatta askelta lisää.
• Liiku monipuolisesti, niin elät pidempään. Kannattaa harjoittaa erityisesti kahta osa-aluetta: aerobista kestävyyttä ja lihaskuntoa. Kestävyysliikuntaa harrastavat sairastavat selvästi vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. Hyvä lihaskunto puolestaan lisää pitkäikäisyyden todennäköisyyttä.

Jos perusliikunnan lisäksi alkaa urheilla, kannattaa pitää mielessä fyysisen harjoittelun viisi perussääntöä:

1. Spesifisyys: Harjoitusten pitää valmistaa lajiin.
2. Kuormituksen annostelu: Kehoa pitää kuormittaa aiempaa enemmän tai uusilla tavoilla.
3. Lepo: Levon merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kunto kasvaa oikeastaan vasta levon myötä, kun elimistön voimavarat palautuvat edeltänyttä harjoitusta korkeammalle tasolle. Kuormituksen oikeaa annostelun, levon ja ravinnon yhdistelmää kutsutaan superkompensaatioksi.
4. Adaptaatio: Keho kehittyy jatkuvasti siinä mitä tehdään. Peruskuntolenkit lisäävät lihassolujen hiussuonistoja ja nopeuttavat lihasten hapensaantia. maksimivauhdilla tehtävät spurtit parantavat hermoston toimintaa ja lisäävät voimantuottoa.
5. Reversibiliteetti eli palautuvuus: Jos on liian pitkään harjoittelematta, kunto heikkenee.

5. Biomekaniikka

Kirjan mukaan länsimaiden kallein ja yleisin sairaus on selkäkipu. Selkäkivuista tohtoriksi väitelleellä Hannu Luomajoella on neljä sääntöä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien ennaltaehkäisemiseksi:

1. Testaa biomekaaninen toimivuutesi. Moni oireetonkin kuormittaa kehoaan väärin ja on hyvää vauhtia luomassa itselleene eelämää rajoittavaa tuki- ja liikuntaelinongelmaa. Luomajoki on kehittänyt kahdeksan kohdan testin (Movement Control Test Battery), jolla jokainen voi testata biomekaniikkansa toimivuuden, se löytyy kirjan liitteistä.
2. Pidä huolta lihaskunnostasi. Ihmisen lihasmassa alkaa luonnostaan pienentyä kolmenkymmenen ikävuoden jälkeen, 1-2 prosenttia vuodessa. Viisikymmentävuotiaana lihasvoimaa on 10 prosenttia ja seitsemänkymmentävuotiaana 40 prosenttia vähemmän. Laadukkaalla voimaharjoittelulla tätä kehitystä voidaan vähintäänkin hidastaa merkittävästi. Kyky lisätä lihasmassaa säilyy läpi elämän.
3. Keskity erityisesti keskivartalon tukilihasten kuntoon. Keskivartalon tukilihakset (poikittaiset vatsalihakset, vinot vatsalihakset, suora vatsalihas ja syvät selkälihakset) ovat olennaisia tuki- ja liikuntaelimien ongelmien torjunnassa. Niitä on syytä harjoittaa monipuolisesti ja mahdollisimman usein.
4. Venyttele! Samoin kuin lihasmassamme, myös nivelten liikkuvuus ja liikelaajuus heikentyvät iän myötä. Hyvä liikkuvuus vapauttaa, hermojen hapensaanti paranee, happi kulkee, ja olo tuntuu energiseltä. Liike voitelee niveliä ja avaa hengitystä sekä poistaa lihasjännitystä ja stressiä. Liikkuvuusharjoitukset aktivoivat lisäksi nivelten, nivelsiteiden ja lihasten aistinelimiä ja parantavat tasapainoa. Liikkuvuusharjoitukset eivät vielä paljon aikaa, mutta hyöty tuntuu välittömästi.

6. Henkinen energia

Henkinen energia on Hintsalle itselleen hänen mallinsa kuudesta osa-alueesta kaikkein läheisin. Kyseessä on hänen omiin kokemuksiinsa perustuva teoria, joka kuvaa jaksamista, elinvoimaisuutta ja energisyyttä. Ihmissuhteet, työ, elämanarvot ja elämäntavat kuten uni ja ravinto, on oltava tasapainossa. Monille henkinen energia on vaikea käsite, koska sitä ei voi mitata objektiivisesti. Silti jokainen huomaa, kun se loppuu.

Perusajatus on yksinkertainen: akkuja pitää ladata enemmän kuin niistä ottaa virtaa. Rakenna elämäsi niin, että päivittäiset toimesi lataavat henkistä energiaasi enemmän kuin kuluttavat sitä.

Hintsa kuvaa henkisen energian koostumusta kolmikerroksisella energiapyramidilla, hieman Maslow’n tarvehierarkian tapaan.

• Sosiaalinen ympäristö. Kaiken perusta ovat läheiset ihmissuhteet. Tiedosta, ketkä ovat sinulle tärkeimmät ihmiset, miksi ja panosta heihin. Toimivien ja läheisten ihmissuhteiden yhteys onnellisuuteen ja hyvinvointiin on kiistaton. Onnellisuus on puolestaan vahvassa yhteydessä energisyyteen ja motivaatioon.
• Työympäristö. Huolehdi, että saat energiaa myös työstäsi. Käytännössä tämä tarkoittaa työtä, josta nauttii. Listaa oman työn hyvät ja huonot puolet sekä energiaa tuovat ja sitä syövät seikat ja ihmiset. Pyri vahvistamaan positiivisia ja vähentämään negatiivisia seikkoja mahdollisuuksiesi mukaan.
• Henkilökohtainen suoritustaso. ”Minä”. Kun ihmisellä on aikaa huolehtia itsestään – nukkua hyvin, harrastaa ja viettää aikaa läheistensä parissa -, tulee töihin energisempi, aikaansaavempi ja terveempi työntekijä. Työhön käytettyjen tuntien määrässä näennäisesti vähemmän on absoluuttisesti enemmän.

Turvaa riittävä yöuni ja seuraa lisäksi neljää ohjetta:

1. Tiedosta, ketkä ovat sinulle tärkeimmät ihmiset, ja anna heille aikaasi.
2. Huolehdi siitä, että saat energiaa myös omasta työstäsi.
3. Järjestä itsellesi omaa aikaa.
4. Määritä omat perusarvosi ja elä niiden mukaan – joka päivä.

Yhteenveto

Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja energian lisääminen ei loppujen lopuksi ole rakettitiedettä. ”Voittamisen anatomia” -kirjassa kerrottu Hintsan Menestyksen ympyrä perustaa selkeille arvoille ja tavoille. Kirja antaa välineitä omien ongelmakohtien paikantamiseen ja muutosten tekemiseen askel askeleelta.

Ydin ja kuuden kohdan malli ovat helposti sisäistettävissä ja sen niiden pohjalta voi askel askeleelta lähteä tavoittelemaan hyvinvointia. Ota takaisin kontrolli omaan elämääsi, joka on saattanut unohtua kiireisen elämän viedessä mennessään.

Menestyksen ympyrän kuusi kohtaa:

• Yleinen terveys
• Lepo
• Ravinto
• Fyysinen aktiivisuus
• Biomekaniikka
• Henkinen energia

Lähtöpisteenä voi pitää oman ytimensä, eli itsensä, omien arvojensa sekä tavoitteidensa tuntemista, joka lisää hyvinvointia ja auttaa synnyttämään kestävää motivaatiota pysyvien elämänmuutosten ja suurien tavoitteiden tavoitteluun. Omien arvojen ollessa kirkkaat, ohjaavat ne sinua oikeisiin päätöksiin arvoihin perustuvien tavoitteiden kannalta.

Jos on tavoittelemassa muutosta elämässään, pitää muistaa, että nykyhetkeenkin pitäisi voida olla tyytyväinen, vaikka tavoitetta ei vielä olekaan saavutettu. Matkasta nauttiminen ja hetkessä eläminen ovat yhtä tärkeitä kuin tavoitteiden saavuttaminen ja intohimo.

Kokonaisuudesta on hyvä muistaa, että meillä jokaisella on vain yksi elämä ja yksi hyvinvointi. Elämän eri osa-alueiden balanssi lopulta ratkaisee meidän hyvinvoinnin. Esimerkiksi, jos työ kuormittaa, ei ole järkevää harrastaa raskasta liikuntaa. Tai jos henkinen hyvinvointi on koetuksella, ei kannata rehkiä töissä tai urheilussa. On hyvä tunnistaa omat voimavarat ja olotila. Pohtia tekeekö raskaan treenin ja siitä saadun endorfiiniryöpyn voimin suunnata eteenpäin, tai tukisiko ennemmin rauhallinen lepohetki, jooga tai meditaatio, omaa jaksamista.