Kategoria: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Tux kertoo ajankohtaiset asiat ja paljon muuta

Tux Droid

Jos pöydänkulmalta löytyy ylimääräistä tilaa, voi siihen sijoittaa Nabaztag-pupun tai hieman katu-uskottavamman Tux-pingviinin. Firebox-verkkokaupan langaton Tux-droid osaa kertoa erilaisia tietoja ja ilmoittaa niistä heiluttamalla siipiään, tanssimalla, pyörimällä ja silmien vilkuttelulla.

Pingviini taitaa lukuisia temppuja ja avoimeen lähdekoodiin perustuva toteutus tarjoaa laajan kirjaston erilaisia temppuja, joista valita. Luettelosta löytyy perinteisten sähköposti- ja RSS-tietojen lisäksi muun muassa VOIP-puhelin, herätyskello ja erilaisia kaiutin-toimintoa, valoanturia sekä liiketunnistinta hyödyntäviä temppuja. Tux voi toimia tavallaan myös vartiokoir… pingviininä. Mukana tulee kalaa muistuttava RF-lähetin, joka liitetään tietokoneeeen ja kaukosäädin, jolla pingviiniä voi käskyttää.

(via Engadget)

Urheilusuoritusten seurantatyökalut: Pytrainer

Pytrainer on urheilusuoritusten seurantaan tarkoitettu ohjelma Linuxille. Alunperin se kehitettiin pyöräilijöitä ajatellen, mutta sitä voidaan käyttää muidenkin urheilulajien suoritusten kirjaamiseen. Toimintaperiaatteiltaan Pytrainer on samantapainen kuin SportsTracker ja monet Web-pohjaiset harjoituspäiväkirjat: urheilusuorituksia voi kirjata ja suorituksista saa erilaisia tilastoja ja graafeja. Pytrainer tarjoaa lisäksi GPS-tiedon liittämisen ja liitynnän Google Mapsiin.

Pytrainerin asentaminen on yksinkertaista, sillä saatavilla on asennuspaketit useimmille Linux-distribuutioille. Gentoolle löytyy 1.4.7.2-version ebuild, jonka avulla saadaan vaadittavat kirjastot kerralla kuntoon, ainakin teoriassa. Ebuildin tuomien pakettien lisäksi piti vielä hakea dev-python/gnome-python-extras, joka veti mukanaan lisää paketteja ja tämänkin jälkeen tarvittiin vielä dev-python/soappy. Gentoon ebuild vaatisi siis hieman korjailua tarvittavien kirjastojen suhteen. KDE- ja Gentoo-käyttäjänä tarvitsin vielä dev-python/matplotlib-kirjastolle gtk -USE-flägin. Kaikkien tarvittavien kirjastojen asettamisen ja ihmettelyn jälkeen Pytrainer viimeinkin käynnistyi.

Pytrainer on toteutettu käyttämällä Pythonia ja GTK+:aa ja lopputulos on asiallinen, joskin KDE-käyttäjän mielestä käyttöliittymän toteuttamiseen olisi voitu käyttää Qt:tä. Ulkoasultaan Gnomeen suunniteltu ohjelma ei ole kovinkaan hehkeä KDE-ympäristössä. Käyttöliittymä on kuitenkin onnistunut ja toimiva: vasemmalla näkyy kalenteri-ikkuna ja valitun päivän suoritukset ja oikealla valitun suorituksen tiedot. Tiedon tallettamiseen käytetään vakiona tiedostopohjaista SQLite-tietokantaa, joka on hyvä vaihtoehto XML-tiedostojen käyttämiselle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää MySQL-tietokantaa.

Käyttöliittymä on myös käytännössä selkeä ja uusien urheilusuoritusten syöttäminen on helppoa. Tarjolla on talletuskentät otsikolle, kokonaismatkalle, ajalle, keskinopeudelle, sykkeelle, kalorikulutukselle, kommenteille ja GPX-tiedostolle ja tiedoille. On selkeästi havaittavissa, että lähtökohdiltaan ohjelma on tarkoitettu lajeille, joissa mitataan matkaa, nopeutta ja aikaa ja lajilistalta löytyykin valmiiksi pyöräily ja juoksu. Listalle voi lisätä haluamiaan lajeja, mutta esimerkiksi kuntosalikäyntien kirjaaminen kommenttikenttään ei ole kovin mielekästä.

Pytrainerin perustoiminnallisuuksien lisäksi erikoisuutena on mahdollisuus tuoda GPS-laitteelta tietoja ohjelmaan tai syöttää tiedot GPX-tiedostosta, jonka jälkeen reittiä voi tarkastella Google Maps -liitynnästä. GPS-dataa voi tuoda suoraan Garminista, Ipod+Nike ja Google Earthista. Periaatteessa GPX-tiedoston avulla paikkatiedon tuominen pitäisi onnistua laitteesta kuin laitteesta, mutta kun yritin liittää N95:n Sports Tracker -ohjelman tuottamaa GPX-tiedoston dataa urheilusuoritukseen, eivät tiedoston aikaleimat ohjelmalle kelvanneet. Laajennuksina löytyy muun muassa WordPress-plugin, jolla saa urheilusuoritukset lähetettyä suoraan blogiin.

Ominaisuuksiltaan Pytrainer on perustasoa ja tarjoaa mahdollisuuden urheilusuoritusten seuraamiseen. Oikeastaan parhaimpana ja painottuneena ominaisuutena on GPS-tiedon liittäminen ja sisäänrakennettu Google Maps. Itse suoritusten kirjaaminen ja niiden seuraaminen jää mielestäni hieman keskenkertaisesti toteutetuksi. Suorituksista saa erilaisia graafisia kaavioita eri arvojen suhteen, mutta kaaviot ovat suhteellisen yksinkertaisia. SportsTrackeriin verrattuna menetetään sykemittarin tietojen tuonti, mutta saadaan GPS-tiedot, joka voi käytöstä riippuen olla hyvä vaihtokauppa. Muilta ominaisuuksiltaan Pytrainer ei aivan nouse SportsTrackerin tasolle, vaikka tarjoaakin vastaavat perustoiminnallisuudet.

Pytrainerin sivuilla lupaillaan hyvältä kuulostavia ominaisuuksia 2.0.0 -versioon, mutta siihen taitaa olla vielä kohtalaisen pitkä matka. Ominaisuuslistalta löytynee tällöin reittien tilastoja, Google Maps -karttoja, karttapisteiden muokkausta, tukea GPS-laitteille, monikielisyyttä ja harjoitustulosten parempaa visualisointia. Nähtävästi osa näistä toiminnallisuuksista, kuten kartat ja karttapisteiden muokkaus taitavat löytyä jo testaamastani 1.4.7.2-versiosta. Tulevassakaan versiossa ei tosin lupailtu sykemittarin tietojen tuontia tai parempaa syketietojen tilastointia, joka olisi ollut kanssa ihan kätevä ja toteuttamisen arvoinen ominaisuus.

Valmiit urheilusuoritusten seurantaan tarkoitetut ohjelmistot eivät edelleenkään oikein vakuuta toimivuudellaan. Kesällä testaamani SportsTrackerin 2.5.1-versio jätti hieman toivomisen varaa, eikä Pytrainer ollut juurikaan parempi. SportsTrackerin eduksi on mainittava, että 3.0-version myötä toteutusalusta on vaihtunut C#:stä Javaan, joten asennus on nyt helpompaa ja suorituskyky (sivun mukaan) parempi. Käytännössä en kuitenkaan onnistunut käynnistämään SportsTrackeria Java Webstartia enkä binääriä käyttäen.

Vaihtoehtoisesti Webissä on tarjolla useampiakin ilmaisia harjoituspäiväkirjoja erilaisin ominaisuuksin. Yleiskäyttöisiä harjoituspäiväkirjoja ovat esimerkiksi Nokia Sports Tracker, Lenkkivihko.fi, Treenit.net, Kuntoportaali.fi ja Fillarointipäiväkirja panostaa pyöräilyyn. Pitänee joskus testailla.

Muutamia ruudunkaappauksia Pytrainerista testidatalla varustettuna:

Pytrainer Pytrainer Pytrainer Pytrainer

Linux pelikoneena: pelitarjonta on luovaa ja tasoltaan vaihtelevaa

On yleinen kuvitelma, ettei Linuxista ole pelikoneeksi. Tämä onkin osittain totta, sillä suurella rahalla tehtyjä pelejä on tarjolla lähinnä vain Windowsille. Linuxilla voi tietenkin pelata Windows-pelejä Winen avulla, mutta uusimpien Windows-pelien pelaaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Pelitarjonta Linuxille ei kuitenkaan ole olematonta, sillä ilmaisia pelejä löytyy paljon ja useista peligenreistä. Tasoltaan pelit ovat vaihtelevia, mutta luovia, idearikkaita ja mikä tärkeintä, ilmaisia.

On kuitenkin selvää, ettei Linuxille pääasiassa vapaaehtoisvoimin ja ilman rahoitusta toteutetuista peleistä ole varsinaisesti samaan taistoon Windows-pelien kanssa, mutta jos huikaisevat grafiikat jätetään huomioimatta, tarjoavat Linux-pelit kuitenkin hyvän vastuksen pelillisistä näkökohdista katsottuna. Lisäksi Linuxin pelimahdollisuudet ovat nykyään kasvamassa myös kaupallisten pelien osalta, sillä yhä useammin Windowsille julkaistuista peleistä on saatavissa myös Linux-käännös, muutamina esimerkkeinä Neverwinter Nights, Doom III ja Quake 4.

Internetistä löytyy Linux-peleihin keskittyviä sivustoja, mutta en nopealla googlauksella löytänyt kattavaa ja ajantasaista katsausta Linux-peleihin. The Linux Game Tome listaa pelejä ja Linux Games -sivusto tarjoaa uutisia, mutta kaipaisin jotain kevyempää versiota Gamespotin tai IGN:n tapaisista sivustoista. Toki lähtökohdat konsoli- ja Windows-pelien markkinoilla ovat hieman erilaiset. Koska en tyydyttävää listaa Linux-peleistä löytänyt, täytyi siis itse hieman kartoittaa tilannetta.

Linux-pelitarjonnasta on viime aikoina kirjoitettu Online Games -blogissa, joka esittelee kymmenen 3D-peliä ja Daily Bits -blogi listaa 10 peliä Ubuntulle. Sivustojen tarjoamat listat ovat kuitenkin kovin suppeat ja yksipuoliset, joten pelilistaus kaipaakin hieman parantelua. Tässä oma listaukseni Linux-peleistä, lyhyiden kuvausten ja osa kuvien kera. Useat pelit ovat saatavilla Linuxin lisäksi myös muille alustoille. Rajasin listan käsittämään ilmaiseksi saatavilla olevia pelejä, jotka ovat tasoltaan viihteellisiä ja hauskoja. Räiskintäpelit, eli pääasiassa moninpelattavat FPS:tä jätin mainitsemisen asteelle, kuten myös lento- ja avaruuspelit.

Lista täydentynee ajan mukaan.

Toiminta:

  • Extreme Tux Racer
    Perinteisen Tux Racerin kehittyneempi versio lisäradoilla ja -ominaisuuksilla. Haastavuutta ei ole laskettu, joten pingviinillä on kiire kerätä silakat mäen varrelta. Pingviinillä voi laskea mäkeä sekä Linuxissa että Windowsissa.

    Extreme Tux Racer
  • Turbo Sliders
    Slicks n’ Slide tyylinen autopeli, jossa voi kisata netissä kavereita vastaan. Maksullinen (17e), mutta hyvästä kannattaa maksaa. Demo-versio on ilmainen, mutta rajoittunut kolmeen rataan. Täysversiossa pelattavana on satoja ratoja, eri pelimuotoja ja autoja. Kaahailua 2D-maailmassa voi harrastaa sekä Linuxissa että Windowsissa.

    Turbo Sliders Turbo Sliders Turbo Sliders Turbo Sliders
  • Xmoto
    Viihdyttävää omenoiden keruuta moottoripyörällä pitkin erilaisimpia ratoja. Pelissä on tehtävänä kerätä kaikki hedelmät ja päästä kukan luokse ja on varmasti tuttu Elasto Manian -tunteville. Peliin on saatavilla lisäkenttiä netistä ja niitä voi taiteilla myös itse. Moottoripyörällä voi taiteilla Linuxissa, Mac OS X:ssä, Windowsissa ja FreeBSD:ssä.

    Xmoto Xmoto Xmoto Xmoto
  • Abuse-sdl
    Sivuttain vierivä ja nopeatempoinen räiskintä, joka alkujaan oli saatavilla DOSille. Ilmeisesti alkuperäisestä pelistä tehty käännös Linuxille on ilmainen. Mukavaa alienien ammuskelua.

    Abuse Abuse Abuse Abuse
  • Frets On Fire
    Mainio kitaranrämpytyspeli Guitar Heron tyyliin, mutta toimii näppäimistöllä ja lisäksi ilmeisesti myös Guitar Heron ohjaimella Windowsissa ja Mac OS X:ssä. Mukana tulee vain kolme kappaletta, mutta lisää voi ladata netistä. Jos vielä olisi musikaalinen ja Logitechin Ultra X soveltuisi paremmin F-näppäinten paineluun, niin tämähän voisi olla hauskaa. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille. Jos peli-idea ei ole tuttu, voi katsella aiheesta Google videon.

    Frets on Fire Frets on Fire Frets on Fire
    (kuva Frets on Firen sivuilta.)
  • Stepmania
    Tanssipeli, jota voi naputella näppäimistön avulla, mutta parhaiten tietenkin tanssimaton kanssa. Jos tanssipelit kiinnostavat ja näppäimistöllä ei irtoa, niin sivuilta löytyy informaatiota tanssimatoista ja suositellaan RedOctane Ignition 3.0 -tanssimattoa, jonka kerrotaan toimivan samoilla alustoilla kuin pelinkin, eli Linuxissa, Mac OS X:ssä ja Windowsissa.

Autopelit:

  • Racer
    Realismiin tähtäävä autosimulaatio. Ajotuntuman vuoksi ohjaus on vakiona hiirellä ja peli tarvitsee kaverikseen rattiohjaimen, sillä hiirellä ohjaaminen on hieman hankalaa. Lisäratoja ja -autoja voi ladata netistä Racer-Xtreme- ja iroker.com-sivustoilta, vaikka valitettavan usein linkit eivät tunnu toimivan. Tuorein Racer versio on kirjoitushetkellä 0.5.3, joka on saatavissa Linuxille, Windowsille ja Mac OS X:lle. Linuxille Racerin tuoreimman version asennus onnistuu helposti Lokin asennusohjelmalla. Parempia kuvia pelistä voi katsella Racerin galleriasta. Racer ei ole avoimen lähdekoodin projekti vaan kaikki koodilisäykset menevät pelinkehittäjän kautta.

    Racer Racer Racer Racer
  • The Open Racing Car Simulator
    TORCS-autosimulaattori. Lyhyesti kommentoituna TORCS on hieman VDriftin tyylinen autopeli, jossa voi kisailla tietokonetta vastaan useilla eri radoilla ja autoilla sekä asfaltilla että soralla. Peli löytyy Linuxille, FreeBSD:lle, Mac OS X:lle ja Windowsille. Ajotuntumaltaan peli ei ole kovinkaan jouheva ja auto tuntuu pomppivan sinne sun tänne. Myös grafiikoiltaan peli on hieman karkea. Ei tätä kovinkaan pitkään jaksanut testailla.

    TORCS TORCS TORCS TORCS
  • VDrift
    Autopeli, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut simuloida drift-kisailua. Peli tarjoaa kuitenkin ihan perinteistä kisailua ja mukana tulee 19 rataa ja 28 autoa. Grafiikaltaan peli on kohtalaisen yksinkertaista. Ohjaustuntuma on hieman erikoinen ja nopeasti testattuna peli ei ole mitään arkademaista mutkiin räiskimistä. Peli löytyy Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille. Kokonaisuutena peli vaatii vielä paljon kehittämistä, että sitä jaksaisi ajella.

    VDrift VDrift VDrift VDrift
  • Trigger Rally
    Yksinkertainen rallipeli kolmella autolla Tommi Mäkinen -aikakaudelta; Ford Focus, Seat Cordoba ja Mitsubishi Lancer Evo. Ajomallinnus on yksinkertainen ja grafiikka ankeahkoa, mutta kyllä tässäkin pelissä muutaman kymmenisen minuuttia saa menemään. Erillistä asetusvalikko ei ole, vaan tarvittaessa asetuksia voi muokata suoraan tekstitiedostostoon. Pelille ei kirjoitushetkellä ole myöskään varsinaista kotisivua, vaan pelin voi ladata suoraan sourceforgesta.

    Trigger Rally Trigger Rally Trigger Rally
  • ManiaDrive
    Trackmanian tapainen autopeli, jossa autolla taiteillaan arkademaisesti akrobaattisilla radoilla. Radat ovat lyhyitä ja pelitempo nopea. Sisältää myös verkkopelimahdollisuuden ja on saatavissa sekä Linuxille että Windowsille.

Avaruus/lentopelit:

  • Flightgear
    Lentosimulaattori.
  • Vega Strike
    3D avaruuslentelyä, jossa voit pelin kehittyessä kohti 1.0 -versiota, tehdä kauppaa, taistella ja tutkia linnunrataa.

Räiskintä, FPS:

  • Tremulous
    Sekoittaa tiimipohjaista FPS-peliä strategiaelementeillä kuten rakennuksilla. Palkittu “Player’s Choice Standalone Game of the Year” -nimityksellä Mod Databasen “Mod of the Year” 2006 kilpailussa.
  • Nexuiz
    FPS Deathmatch -räiskintä pohjautuen Quake 1 -moottorista jalostettuun DarkPlaces-moottoriin. Pelin ideana on tuoda moninpelimättöön nopeatempoisuutta aseita tasapainottamalla ja erottua realismiin tähtäävistä räiskinnöistä.
  • Urban Terror
    Quake III:een pohjautuva moninpeliräiskintä, jota sivuilla kuvaillaan Hollywoodimaiseksi taktiseksi ammunnaksi. Peli hyödyntää realismia, mutta säilyttää hauskuuden nopeatempoisena ja toiminnantäytteisellä pelattavuutena. Saatavilla Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle.
  • Wolfenstein: Enemy-Territory
    Return to Castle Wolfenstein -peliin perustuva moninpelattava räiskintä.
  • TrueCombat: Elite
    Tiimipohjaista moninpeliräiskintää.

Strategia, RTS:

  • Freeciv
    Rakenne oma valtakuntasi ja johda sivilisaatio kivikaudelta avaruusaikakaudelle. Jos Civilization-peli on tuttu, olet tässä kuin kotonasi. Viimeksi testatessani vaikeusaste tietokonepelaajien suhteen oli kohtalaisen ankara. Mukava peli, jos vain olisi ylimääräistä aikaa käytettävissä.

    Freeciv
    (kuva Freecivin sivuilta.)
  • Scorched 3D
    Scorched Earth oli aikanaan hauskaa moninpelattavaa ja Scorched 3D siirtää tankkitaistelun kolmiulotteiseksi. Peruspeli on yksinkertaista ja lisämausteena tankkiin voi ostaa lisäaseita, suojia ja muita varusteita. Taistelu onnistuu tekoälyä vastaan tai netissä moninpelinä. Saatavilla on myös erilaisia modeja. Tankkitaistelu onnistuu Linux, Unix, Mac OS X ja Windows-alustoilla. Pelin etenemistä voi katsella videosta.

    Scorched Scorched Scorched
    (kuvat Scorched 3D:n sivuilta.)
  • Wormux
    Hienonnäköinen Worms-klooni, eli moninpelattavaa taistelua kavereita vastaan. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle, Windowsille sekä FreeBSD:lle.

    Wormux Wormux Wormux
    (kuvat Wormuxin sivuilta.)
  • The Battle for Wesnoth
    Vuoropohjainen strategiapeli fantasiateemalla maustettuna. Taistele tiesi takaisin Wesnothin valtaistuimelle tai valitse joku muista seikkailuista.
  • Warzone 2100 RP
    3D tosiaikastrategiaa. Julkaistu alunperin PC:lle ja Xboxille 1999 Pumpkin Studiosin ja Eidos-Interactiven toimesta ja 2004 siirtyi GPL:n alle. Peli muistuttaa ruudunkaappausten perusteella Command & Conquer -tyyppisiä pelejä.
  • Widelands
    Tosiaikastrategiaa Settlers-pelien tyyliin.

RPG:

  • Savage: Battle for Newerth
    Moninpelattavaa FPS-tyylistä taistelua. Tarkoituksena on vallata vastustajan linna, jonka saavuttamiseksi joukkueen johtaja rakentaa erilaisia rakennuksia, joista saadaan aseita ja varusteita. Ihan mukavaa verkkopelaamista etenkin laneilla. Peli oli aikaisemmin kaupallinen ja S2Games julkaisi sen ilmaispeliksi 1.9.2006.

    Savage 1 Savage 1 Savage 1
    (kuvat S2Gamesin sivuilta.)
  • Nethack
    Vanhan kansan ylhäältä päin kuvattu luolastoseikkailupeli, jota pelataan terminaalin merkkipohjaisella käyttöliittymällä. Saatavilla myös graafinen ulkoasu. Peli löytyy useille alustoille: Linux, Windows, MS-DOS, Windows CE, OS/2, Mac OS X, Amiga ja Atari. Nethackin tyylisiä pelejä ovat myös Tolkienin maailmaan sijoittuva Angband ja kehittyneempi Zangband.

    Angband

Puzzle ja Arkade:

  • Neverball
    Pallon tasapainottelua laudalla hieman Super Monkey Ball -pelin tapaan ja viihdearvo on mainio. Lautaa voi ohjailla hiirellä, mutta itse pidin enemmän näppäimistöllä tasapainottelusta. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle, Windowsille sekä FreeBSD:lle.

    Neverball Neverball Neverball
  • Frozen Bubble
    Paukuttele palloja kasaan hieman tetrismäisesti. Peli löytyy Linuxin lisäksi myös S60-puhelimille.

    Frozen Bubble Frozen Bubble Frozen Bubble

Omat suosikit:
Viihdearvollisesti omat suosikkini ovat: Turbo Sliders, Neverball, Frets On Fire, Xmoto ja Abuse. Eli pelit, joita teoriassa voi pelata lyhyinä annoksia. Käytäntö usein osoittaa kyllä muuta.

Yhteenveto:
Linuxin pelitarjonta on tavallaan viihdepelaamista ja painottuu yleistäen kevyempiin puzzle- ja arkade-peleihin ja moninpeli-, räiskintä- ja simulaatiopeleihin. Samalla tavalla juonellisia ja suuremman kategorian ilmaisia pelejä ei Linuxille ole oikein tarjolla kuin mitä Windowsille. Windows-peleistä tehdyt Linux-käännökset ja Winellä pelattavat pelit tuovat pelitarjontaan oman lisänsä. Tietenkin, jos vain kaipaa nopeaa ajanvietettä, tulee Linux-jakelupakettien mukana usein erilaisia pieniä pelejä kuten Tetris, Pasianssi ja Mahjong. Erilaisia pelejä on siis tarjolla runsaasti, mutta kuitenkin hieman rajoittuneesti.

Pelaamista Linuxilla: Wine ja Direct X 9.0c tuo vauhtia peleihin

Linux ei varsinaisesti ole ideaalinen valinta käyttöjärjestelmäksi, jos tarkoituksena on pelata uusimpia pelejä. Toki Linuxille käännettyjä pelejä on jonkin verran, mutta tarjonta ei ole kovinkaan positiivista. Linuxin pelitarjontaan tuokin oman lisänsä Windows-pelit, joita voi yrittää pelata Winen avulla, mutta tällöin joudutaan tinkimään suorituskyvystä.

Windows-pelien heikkoon suorituskykyyn tuo apua Direct X:n asentaminen, joka onnistuu Wine Reviews -blogin ohjeilla. Direct X:n asentamisen lisäksi Wine Review -blogissa on esiteltynä lukuisia ohjelmia ja pelejä Winellä ajettuna. Sivustolta löytyy lisäksi testi 3DMark 05 -suorituskyvystä Winellä ja noin 5000 pistettä vastannee vuoden-parin vuoden takaisten keskivertokokoonpanoiden pisteitä (hihavakio). Vertailun vuoksi olisikin kiva tietää millaisella kokoonpanolla kyseiset pisteet Linuxissa saavutettiin.

Piti tietenkin itsekin testailla, miten Direct X:n asentaminen onnistuu ja onnistuihan se. Koska mikään ei ole ikinä yksinkertaista, ei asennus ihan suoraan ohjetta seuraamalla onnistunut, vaan lisäksi piti hieman lueskella juttuun jätettyjä kommentteja ja Wine Foorumia. Avainsana oli Windows-version asettaminen Windows 2000:ksi. Lisäksi testasin nopeasti uusinta Need for Speed Pro Streetin demoa Wine Reviewin ohjeilla ja hyvinhän sekin toimi, tosin prosessorikuorma hyppäsi maksimiin ja ei se ruudunpäivityskään ihan sulavaa ollut. Demo lisäksi tuntui kaatuvan kovin herkästi. 3DMark 05 -pisteiden testaaminen jäi tarvittavan patchin lisäämiseen Winen lähdekoodeihin ja uudelleen kääntöön, jota en jaksanut alkaa suorittamaan.

Maksullisten ohjelmien puolelta löytyy Wineen pohjautuva Cedega, joka on ainakin aikaisemmin tarjonnut helpomman ja toimivamman tavan Windows-pelien pelaamiseen. Käytti sitten pelkkää Wineä tai Cedegaa, on varmaa, että sulavaan käyttöön alla olevalta koneelta vaaditaan tehoa ja paljon.

(via Muropaketti)

S60-puhelimen kanssa kommunikointi Linuxia tai Macia käyttäen

Nokian S60-sarjan puhelimille on mielestäni ihan hyvä ohjelmistotuki Windows-alustalla Nokian PC Suiten tarjoamana, mutta Macissa ja etenkin Linuxissa luurin kanssa keskusteleminen onkin sitten jo hieman hankalampaa. Mac-käyttäjien näkökulmasta tilanne on kohtalaisen hyvä, sillä Mac OS X:lle on saatavilla yhteystietojen ja kalenterin synkronointiin iSync-ohjelma ja Nokia Multimedia Transfer kuvien, musiikin ja videoiden siirtelyyn. Linux-käyttäjät jätetään tässäkin yhteydessä kolmannen osapuolen tarjoamien ohjelmistojen armoille, eikä tarjonta ole ollenkaan lupaavaa.

Ei S60-puhelimien ja Linuxin yhteistyö mahdotonta ole ja aiheeseen löytyy myös ohjeita esimerkiksi ”Playing with Series 60 Phones and Linux” -otsikolla ja aika säätämiseltä se vielä vaikuttaa. Asian helpottamiseksi saatavilla on myös ohjelmia kuten Wammu, joka käyttää kommunikointiin Gammu-kirjastoa. Gammun sivuilla on listattuna Nokian luureja, mutta toiminnallisuuden aste vaihtelee eri mallien välillä ja uudemmat mallit ovat kohtalaisen heikosti tuettuja.

Kokeilin nopeasti Wammua, mutta sen verran epätoivoiselta N95:n yhdistäminen vaikutti, että kokeilu jäi lyhyeen. Ilmeisesti Bluetoothia käytettäessä asiat voisivat olla paremmin kuin USB-datakaapelilla, mutta pöytäkoneesta ei Bluetoothia löydy. Datakaapelillakin voisi onnistaa, jos jaksaisi vain säätää riittävästi kernelin moduuleja ja kohdistaa kattolampun varjon heijastumista koneen kyljestä.

On toki ymmärrettävää, että Nokia tarjoaa PC Suitea vain Windows-ympäristöön, sillä siellähän suurin osa käyttäjistäkin on. Ainahan Linux-käyttäjät voivat virtualisoida Windowsin ja PC Suite toimiikin hyvin VMware Serverin ja Windows XP:n yhdistelmänä. Ilmeisesti tällä tavalla voi päivittää luurin ohjelmistonkin, mutta en välttämättä lähtisi yrittämään, kun vaihtoehtojakin on. Myös Macissa on mahdollista käyttää virtualisoitua PC Suitea esimerkiksi Parallelsin avulla. Ei virtualisointi koskaan oikeaa ohjelmaa korvaa, eikä ole kovin kätevää, mutta riittävän toimivaa.

Mac-käyttäjien osuus tietokoneiden käyttäjistä kasvaa, joten luulisi Nokiankin harkitsevan edes PC Suiten Mac-version toteuttamista, ihan vain asiakaspalvelun kannalta. Itseasiassa Macin ja luurin yhteistoiminta on jo nyt perustarpeet kattavaa, joten todellista tarvetta ei taida olla.

Gimpin käyttöliittymään luvassa parannusta

Gimp on kelvollinen ellei jopa mainio avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma, mutta käyttöliittymässä on hieman parantamisen varaa. Viime viikolla julkaistu Gimp 2.4 ei tuo vielä suuria uudistuksia, vaan pieniä parannuksia työkalujen toimintaan, nopeuteen, valikkorakenteeseen ja ulkoasuun uusien ikonien kera. Red Hat Magazine esittelee uudet ominaisuudet ja muun muassa valinta-, rajaus-, teksti- ja väripoimintatyökalut ovat saaneet parempaa käytettävyyttä. Myös Gimpin www-sivut ovat saaneet modernimman ulkoasun.

Luvassa on kuitenkin isompiakin uudistuksia, sillä Gimpin seuraavaa versiota varten on meneillään aivoriihi Gimpin käyttöliittymästä. Aivoriihen ideana on kerätä ideoita käyttäjien lähettämistä hahmotelmista, joita GIMPin käyttöliittymän kehittämisestä vastaava tiimi blogimuotoisesti listaa ja arvioi. Vuorovaikutus- ja käytettävyys asiantuntijoista koostuva tiimi suunnitteli Gimp 2.4:een esimerkiksi parannellut valinta- ja rajaustyökalut.

Parempaa kuvankäsittelyohjelmaa odottaessa, voi Gimpin toimintaa hienosäätää Linuxissa KDE-työpöydän asetuksista. Linux.com -sivusto ohjeistaa kesyttämään Gimpin muun muassa asettamalla sille ikkunakohtaisia määrityksiä ja määrittämällä valikoiden käyttäytymistä. Muutokset Gimpin toimintaan eivät ole suuret, mutta hieman parempaan päin.

Gimp ei ole Photoshop eikä koskaan tule olemaankaan, vaikka moni sitä toivoisikin. Gimp on kuitenkin ilmainen, useilla alustoilla toimiva ja useimmille riittävät ominaisuudet omaava kuvankäsittelyohjelma. Jos uuden opettelu on vaikeaa, on Photoshopin käyttöön tottuneille saatavilla Gimpshop, jossa valikot on järjestetty kuten Photoshopissa.

Testattua: KDE 4.0 Beta 1, 2, 3

Linuxille on saatavissa useita työpöytäympäristöjä ja olenkin vuosien aikana siirtynyt KDE:stä Gnomeen, Xfce:hen ja Gnomen kautta takaisin KDE:hen. Jotenkin KDE on kokonaisuutena vaikuttanut toimivimmalta ja yhtenäiseltä. Syksyn aikana KDE:n seuraavasta versiosta on tihkunut tietoa ja ruudunkaappauksia ja loppuvuodesta ilmestyvä KDE 4.0 näyttääkin upealta. Viime viikolla julkaistiin KDE 4.0 Beta 3 ja uusimman Betan myötä KDE 4.0:n uusien ominaisuuksien kehitys on jäädytetty ja painopiste on KDE:n koodipohjan kiillottamisessa ja kirjastojen viimeistelyssä.

Testausta varten KDE 4 on mahdollista asentaa KDE 3:n rinnalle ja asennus on myös kohtalaisen helppoa käyttämällä esimerkiksi Gentoon KDE-overlayta. Lisäksi KDE:n Techbasesta löytyy ohjeet KDE 4:n asentamiseksi myös FreeBSD:hen, Microsoft Windowsiin ja Mac OS X:ään, jos kokeiluhalua vaan löytyy riittävästi. Tämän kirjoituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli käytännössä testata KDE 4.0:n Beta-versiota, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska KDE 4.0 Betalla varustettu SuSe:n LiveCD ei ollut oikein suostuvainen yhteistyöhön Qemun eikä VMware Serverin kanssa. SuSe:n lisäksi KDE 4:n Betaa voi kokeilla myös Kubuntussa.

Uudesta KDE:sta ja uusista ominaisuuksista saa helpoiten käsityksen lukemalla Arstechnican KDE 4.0 Beta 1 esittelyn, KDE 4 Beta 2 -testin ja Posh Linux -sivuston lyhyen katsauksen. Lisäksi ruudunkaappauksia löytyy muun muassa Vizzzion.org-sivustolta ja KDE Pinheiro -blogista. Ruudunkaappausten ja testien perusteella uusi KDE vaikuttaa lupaavalta.

Uusina ominaisuuksina KDE 4.0 tuo mukanaan muun muassa Dolphin-tiedostomanagerin, Kickoff -KDE-valikon, Phonon-multimediakehyksen, vektoripohjaiset Oxygen-ikonit ja muita graafisia uudistuksia. Kenties mielenkiintoisin uutuus on Plasma, joka korvaa KDE:n aikaisemman työpöydän ja sen toiminnallisuudet kuten paneelin, run-dialogin ja task managerin. Lisäksi Plasma tuo mukanaan muun muassa plasmoidit, jotka ovat hieman kuten widgetit Vistassa ja OS X:ssä. Graafisella osastolla KWin-ikkunamanageri saa tuen compositelle, joten Compizin tarjoaman silmäkarkin käyttäminen helpottuu eikä erillistä Compiz Fusion -ikkunamanageria tarvita.

Käyttäjille suoraan näkyvien ominaisuuksien lisäksi KDE 4.0 uudistaa paljon käyttäjälle näkymätöntä puolta. Yksi näistä taustalla olevista uudistuksista on Trolltechin Qt 4.3:n käyttäminen. Qt 4.3 -kirjaston tuomien uusien ominaisuuksien lisäksi KDE 4:n kirjastot ja ohjelmistot eivät ole enää sidottu tietylle alustalle, koska Qt on saatavilla X:lle, OS X:lle ja Windowsille. Ohjelmat, jotka eivät ole sidottu X:ään kuten esimerkiksi AmaroK, voidaan nyt kääntää muillekin alustoille. KDE 4 voidaan esimerkiksi asentaa OS X:n alle.

KDE 4.0 pitäisi olla aikataulun mukaan julkaisukunnossa joulukuun 11. päivä. Kirjoitusten perusteella uusien ratkaisujen ja kirjastojen todelliset hyödyt ja viimeistelty lopputulos nähtäneen vasta 4.1/4.2 -versioissa.

Ensin Linux-käyttäjän työpöytää koristamaan saatiin Compiz ja kohta uusittu KDE, joten hyvältä näyttää.