Kategoria: ohjelmistot

Tietokone ilman ohjelmia on kuin pyörä ilman renkaita.

Outlook 2003 ja juhlapyhät kalenteriin

Microsoftin Outlook on yllättävän pätevä sähköpostiohjelma ja tarjoaa kalenteritoimintonsa osalta muun muassa juhlapyhät kalenterimerkintöinä. Juhlapyhät pitäisivät näkyä ilmeisesti vakiona, mutta toiminnossa on selkeästi pieni bugi.

Juhlapyhien näkyminen pitää käydä aktivoimassa uudelleen navigoimalla
”Tools > Options > Calendar options” ja klikkaamalla ”Add holidays” ensin pois päältä ja sitten takaisin päälle.

Tämän jälkeen juhlapyhät ilmestyvät kalenteriin. Vielä kun kalenteriin saisi myös merkkipäivät, liputuspäivät sekä nimipäivät.

Mac OS X ja Samba-jaon Error code -6602

Finder antaa välillä hieman erikoisia virheilmoituksia, joista ei voi päätellä ongelman todellista syytä. Yritin jakaa Linuxissa levyä OS X:lle Samban kautta, mutta yritettäessä liittää levyä Finderin ”Connect to Server” (Omena + K) -toiminnolla osoitteen ollessa muotoa smb://<palvelin>/<jako> , sain vain ”A volume failed to mount. The volume ”Foobar” could not be mounted.” ja virhekoodin sisältävät virheilmoitukset. Todella valaisevaa, eikä Googlekaan tuosta oikein järkevää selkoa tarjonnut.

”Sorry, the operation could not be complete because an unexpected error occurred (Error code -6602)” – Apple Finderin esimerkki valaisevasta virheilmoituksesta

Onneksi asiaa voi aina tutkia komentorivin kautta ja yritettäessä Terminaalissa smbclient -L //<palvelimen osoite> -komennolla listata jaettuja hakemistoja, saatiin nätisti lista Samban kautta jaetuista levyistä. Myös Finder löysi jaot, jos osoitteeseen ei antanut jaon nimeä. Kuitenkin yritettäessä selata jaon sisältöä smbclient //<palvelin>/<jako> -U <workgroup>/<username> -komennolla, ei se onnistunut, mutta tuloksena oli hieman vähemmän kryptinen virheilmoitus:

Hibernal: ~ $ smbclient //<palvelin>/<jako> -U <workgroup>/<username>
Password: 
Domain=[JUNCTION] OS=[Unix] Server=[Samba 3.0.33]
tree connect failed: NT_STATUS_ACCESS_DENIED

Selkeästi käyttäjätunnuksen tai salasanan kanssa on jotain ongelmaa. Hieman lisää asiasta googlettamisen jälkeen löysin vinkin, että Linuxin Samba-salasana ei välttämättä olisi kunnossa, vaikka on se muistaakseni aikaisemmin toiminut. Asia korjaantuisi komentamalla totuttuun tapaan käskyttämällä Samba-palvelimena toimivassa Linux-koneessa sudo smbpasswd -a <username> ja antamalla käyttäjälle salasana.

Tämän jälkeen Finder suostui liittämään Samballa jaetun levyn ihan ongelmitta. Helppo ratkaisu, kunhan kryptinen virhekoodi oli ensin saatettu luettavaan muotoon.

Spotify tarjoaa tuoretta näkemystä nettimusiikkiin

Eikö olisi hienoa, jos sekä kotona että töissä voisi kuunnella haluamaansa musiikkia? Ennen tähän tarvittiin musiikkikokoelman kopioimista myös työkoneen levylle, mutta nyt musiikkia voi hakea Spotifysta ja aloittaa luukuttamisen. Tietenkin valikoimasta ei välttämättä löydy kaikkia tuttuja yhtyeitä tai kappaleita, mutta vastaavasti tarjonnasta voi löytää uutta materiaalia. Vajaan viikon kokeilulla voi sanoa, että Spotify toimii mainiosti, sekä tarjontansa että äänenlaatunsa osalta.

Spotify on siis loppuvuodesta 2008 julkaistu verkkomusiikkipalvelu, joka tarjoaa kaikkien neljän suuren (EMI, Sony BMG, Warner Music ja Universal Music) levy-yhtiöiden musiikkia striimattuna. Käyttäjille musiikkia tarjotaan kahtena eri versiona: mainosrahoitteisena ja tilausmaksullisena. Mainosrahoitteinen maksuton versio on tällä hetkellä vielä kutsun takana, mutta tilausmaksulla palveluun saa rajattoman kuunteluoikeuden ilman mainontaa. Vuorokausitilaus maksaa euron, kuukauden saa kympillä.

Spotifyn kuunteleminen tapahtuu hieman iTunesia muistuttavan tietokoneelle asennettavan ohjelmiston kautta ja striimattavan musiikin äänenlaatu on hyvää. Teknologiapuolella on ideoita haettu vertaisverkoista. Musiikkia voi kuunnella radiomaisesti eri musiikkityyppien perusteella tai hakea haluamaansa yhtyettä. Kätevänä ominaisuutena on mahdollisuus omien soittolistojen luomiseen, joita voi sitten jakaa muiden käyttäjien kesken. Myös levyihin ja kappaleisiin voi linkittää. Palvelussa kuunnellun musiikin voi lisäksi scrobblata Last.fm:ään. Miinuspuolena mainittakoon, että musiikkia etsimisessä saa hakutuloksiin usein useita samoja biisejä moneen kertaa.

Ei Spotify tietenkään musiikin omista korvaa, sillä sitä ei voi ottaa mukaansa lenkkipoluille tai kuunnella kätevästi olohuoneen mediakeskuksesta, mutta tarjoaa kätevän tavan löytää uutta musiikkia ja ”yhteisöllisyyttä”. Lisäksi nyt töissä ei aina tarvitse kuunnella samoja kappaleita, nettiradioita tai avokonttorin hälinää.

Saa nähdä, miten ensi viikolla tapahtuva musiikkivalikoiman kaventaminen karsii palvelun tarjontaa.

Spotify Spotify
Spotify Spotify

Pieni Mac OS X -ohjelmaopas

Pieni Mac OS X -ohjelmaopas löytyy nyt Pieni Mac OS X -ohjelmaopas -sivulta

Mac OS X:n ohjelmatarjonta on kattavaa ja joskus voi olla vaikeaa löytää halutun toiminnon toteuttava sovellus. Saatavilla olevista ohjelmistoista löytyykin erilaisia käyttötarkoituksen mukaan järjestettyjä ohjelmaoppaita kuten Snadiomenan softaopas tai hieman vanhentunut Omenatarhan ilmaisohjelmaopas, jossa on lisäksi lyhyt kuvaus kyseisestä sovelluksesta.

Mutta koska toisesta puuttuu ohjelmakuvaukset ja toinen ei ole ajantasainen, on tässä oma versioni pienestä Mac OS X -ohjelmaoppaasta. Lista täydentyy ajanmyötä, mutta sen tarkoitus ei ole olla kattava. Pieni Mac OS X -ohjelmaopas keskittyy ilmaisiin ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Lisäksi listalla on Mac OS X:n mukana tulevia ohjelmia.

Audio (MP3, streamaus)
Songbird
Avoimen lähdekoodin vaihtoehtosoitin iTunesille, joka ”lupaa olla mediasoittimien Firefox”. Laajennettavissa erilaisilla lisäosilla kuten Last.fm ja iPod-tuella. Saatavilla lisäksi useille käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

iTunes
Applen näkemys musiikkisoittimesta, joka tarjoaakin toimivan kokonaisuuden. Saatavissa myös Windowsille. (Ilmainen, Mac OS X:n mukana)

Last.fm
Musiikin streamaukseen Last.fm -kuuntelutottumusten ja tyylisuuntien mukaan. Saatavilla useille käyttöjärjestelmille. (Ilmainen)

Audacity
Vapaa monialustainen äänieditori, joka tukee muun muassa WAV, AIFF, Ogg Vorbis ja MP3 -tiedostomuotoja. (Avoin lähdekoodi)

CD- ja DVD-poltto
BurnX Free
Selkeä tiedostojen levylle polttamiseen tarkoitettu ohjelma. (Ilmainen)

ImageBurner
”Vedä ja pudota” -tyylinen polttosovellus CD- ja DVD-levyimageille. Tarjoaa käyttöliittymän OS X:n komentorivin ”hdiutil”-työkalulle. Tarjoaa samat toiminnot kuin Applen DIsk Utility, mutta helpommin lähestyttävästi. (Ilmainen)

Chat, Messenger, IRC
Adium
Useita eri pikaviestinpalveluita kuten MSN, Jabber, ICQ, Yahoo ja AIM tukeva pikaviestinohjelma. (Avoin lähdekoodi)

Irssi
Perinteinen terminaalista käytettävä IRC-sovellus, joka hieman korkeasta aloituskynnyksestä huolimatta on hyödyllistä opetella käyttämään. Saatavissa Linuxille ja Unixille. (Avoin lähdekoodi)

iChat
Applen monipuolinen pikaviestinohjelma, jota voidaan lisäksi käyttää ruudun jakamiseen ja ääni- ja videopuheluihin. Toimii lisäksi AIM-palvelun kanssa. (Mac OS X:n mukana)

Skype
Internet-puhelut, Riiing! riiing! Saatavilla myös Windows- ja Linux-ympäristöihin. (Ilmainen)

E-Mail
Thunderbird
Mozilla Thunderbird toimii myös OS X:ssä. Saatavilla useille käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

Mail
Applen sähköpostiohjelma, joka tulee Mac OS X:n mukana. Mailin toimintaa voi myös laajentaa lisäosilla. (Mac OS X:n mukana)

Editorit
Smultron
Monipuolinen ja yksinkertainen tekstieditori. Tarjoaa muun muassa koodin värikoodausta ja avoimet tekstit näkyvät sivupalkissa. (Avoin lähdekoodi)

TextWrangler
Tekstieditori, joka tarjoaa perinteisen tekstinkäsittelyn lisäksi monipuolisempia toimintoja. (Ilmainen)

Grafiikka (katselu, arkistointi, hallinta, kuvagalleriat)
iPhoto
Kuvien arkistointi- ja katseluohjelma. (Mac OS X:n mukana)

Preview
Kuville ja PDF-dokumenteille tarkoitettu luku- ja katseluohjelma. (Mac OS X:n mukana)

Grafiikka, piirto
Gimp.app
Hieman omalaatuisella käyttöliittymällä varustettu kattava kuvankäsittelyohjelma, joka hallitsee melkein kaiken mitä kaupallisetkin ohjelmat. Gimp on tarjolla OS X:n lisäksi myös muille käyttöjärjestelmille. (Ilmainen, avoin lähdekoodi)

Inkscape
Vektorigrafiikan piirtelyyn tarkoitettu ohjelma. Saatavilla OS X:n lisäksi myös muille käyttöjärjestelmille. (Ilmainen, avoin lähdekoodi).

Internet-selaimet
Firefox
Firefoxin käyttämisestä ei tarvitse luopua OS X:ään siirryttäessä. Saatavilla käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

Safari
Aurinkohattu päähän ja Internetiin. Applen näkemys WWW-selaimesta, joka on saatavilla myös Windowsille. (llmainen, Mac OS X:n mukana)

Kalenterit, osoitekirjat, pda, kännykkä- yms synkkaus
Addressbook, iCal, iSync
Applen ohjelmistokokonaisuus osoitteiden, kalenterin ja tietojen tahdistamiseen. (Mac OS X:n mukana)

Kehitystyökalut
Aptana Studio
Aptana tarjoaa useita Eclipseen pohjautuvia kehitystyökaluja, joilla onnistuu Ruby / Rails, Python, PHP, Ajax, HTML, CSS, Adobe AIR ja mobiili kehitys. Toiminnot ovat mahdollista liittää myös Eclipseen plugineina. Saatavilla käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

Eclipse
Java ja JavaEE -kehitykseen suunnattu kehitystyökalu, jolla onnistuu myös C++ ja erilaisten lisäosien kanssa vaikka mitä. Saatavilla käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

Sequel Pro
MySQL-tietokantojen hallintaa. Kehityslistalla lisäksi SQLite ja PostgreSQL -tietokannat. (Avoin lähdekoodi)

Pakkaus & purku
Stuffit Expander
Mac-maailmassa on keksitty pakkausformaatti, joka aukeaa vain Stuffit Expanderilla. Ohjelman lataus on syvältä. (Ilmainen)

UnrarX
Yleisesti käytössä olevien pakkausformaattien purkamiseen (Avoin lähdekoodi)

Finder
Finder osaa käsitellä zip ja gzip -pakatut tiedostot. (Mac OS X:n mukana)

Sekalaiset
Quicksilver
Sovellusten käynnistämiseen ja tiedon käsittelyyn tarkoitettu ohjelma, jolle on saatavilla useita erilaisia lisäosia. Etenkin ohjelmien käynnistämisessä parempi kuin Spotlight. (Ilmainen)

MacPorts
MacPorts tuo Unix- ja Linux-ympäristöistä tuttuja ohjelmia Mac OS X:lle. Paketin hallinta toimii FreeBSD:stä tutulla port -komennolla ja ohjelmat käännetään lähdekoodista, joten asennuksessa voi hieman kestää. Vastaavaa ideaa tarjoaa myös Fink-projekti, mutta se on hieman vanhentunut. (Avoin lähdekoodi)

TinkerTool
Apuohjelma Mac OS X:n erilaisten piilotettujen asetusten säätämiseen. Mahdollisia asetuksia on paljon. (Ilmainen)

Namemangler
Kätevä työkalu useiden tiedostojen uudelleen nimeämiseen. (Ilmainen)

Soundstream
Äänen mukaan muuttuva näytönsäästäjä. (Ilmainen)

SSH, FTP, SCP, SFTP & muut
Terminal
SSH sisäänrakennettuna. (Mac OS X:n mukana)

Cyberduck
FTP, SFTP, SSH, SCP, WebDAV, Mosso Cloud Files ja Amazon S3 -tekniikoita osaava selain selkeällä käyttöliittymällä. Saatavilla myös suomeksi. (Avoin lähdekoodi)

iTerm
Vaihtoehtoinen terminaaliohjelma, jossa tuki muun muassa välilehdille. (Ilmainen)

Toimisto-ohjelmat
OpenOffice.org
Dokumenttien ja taulukoiden käsittely onnistuu OpenOffice.org -sarjan ohjelmilla myös OS X:ssä. Saatavilla käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

OpenOffice.org-voikko
Dokumentit on järkevää oikolukea. Saatavissa samoille käyttöjärjestelmille kuin OO.org. (Avoin lähdekoodi)

Verkko (verkkotyökalut, VNC, P2P, Torrent)
Transmission
Monipuolinen BitTorrent-ohjelma, joka löytyy useille eri käyttöjärjestelmille. (Avoin lähdekoodi)

uTorrent
Monipuolinen BitTorrent-ohjelma, joka löytyy useille eri käyttöjärjestelmille. (Ilmainen)

Chicken of the VNC
VNC-asiakasohjelma, kehitys pysähtynyt. (Avoin lähdekoodi)

Ruudun jakaminen Leopardissa
Leopardissa on sisäänrakennettuna mahdollisuus ruudun jakamiseen. Asiasta kannattaa lukaista Peachpitin artikkeli tai Mac FixIt:n kirjoitus aiheesta.

Vine Server (OSXvnc)
Täysiverinen VNC-palvelin. (Ilmainen)

KisMAC
WLAN-verkkojen haisteluun ja skannaukseen suunniteltu ohjelma. Etuna MacStumbleriin, iStumbleriin, NetStumbleriin on, että KisMAC käyttää monitorointi-tilaa ja passiivista skannausta. (Avoin lähdekoodi)

Video (katselu)
MPlayer OSX Extended
Epävirallinen laajennus MPlayer OS X -käyttöliitymälle, joka toimii paremmin kuin alkuperäinen. MPlayer on monipuolinen videoiden katseluohjelma, jos VLC ei miellytä. (Avoin lähdekoodi)

Perian
Quicktimen komponentti, joka lisää tuen useille suosituille videomuodoille. (Avoin lähdekoodi)

VLC
Monipuolinen videoiden katseluohjelma, jos Mplayer ei miellytä. (Avoin lähdekoodi)

Virtualisointi
VirtualBox
Aja useita eri käyttöjärjestelmiä Mac OS X:ssä. (Avoin lähdekoodi)

Parallers Desktop
Aja Windowsia Mac OS X:ssä. (Maksullinen)

VMware Fusion
Aja Windowsia Mac OS X:ssä. (Maksullinen)

Ylläpito
Disk Utility
Applen työkalu levyyn liittyville tehtäville. (Mac OS X:n mukana)

Firefoxin mozvoikko-lisäosa ja Mac OS X

Suomenkielinen oikoluku on kätevä apuväline juttuja kirjoittaessa, mutta vaikka suomenkielinen oikoluku, eli voikko, on ollut jo pidempään saatavilla OpenOffice.org:lle myös Mac OS X:ssä, ei oikoluvun Mozilla-laajennusta eli mozvoikkoa ole ollut saatavilla kuin Windowille ja Linuxille. Kukaan ei ilmeisesti ole viitsinyt kääntää vaadittavia paketteja Mac OS X:lle, mutta nyt on.

Mozvoikko-lisäosa ja sen eri versiot löytyvät nyt Mozvoikko ja Mac OS X -sivulta

Lataamalla vaadittavien kirjastojen, Firefoxin, Voikon ja mozvoikko-laajennuksen lähdekoodit, lukemalla hieman Firefoxin kääntöön ja lisäosien tekoon liittyviä asioita, seuraamalla Voikon kääntöohjeita Mac OS X:lle ja muokkaamalla hieman mozvoikon tiedostoja, saatiin lopputuloksena käännetty mozvoikko-laajennus ja suomenkielinen oikoluku toimimaan myös Firefoxissa.

Mozvoikon käännössä käytin seuraavia versioita tarvittavista kirjastoista:

Kääntöalustana toimi Mac OS X Leopard 10.5.6, kääntäjänä GCC 4.0.1 (Apple Inc. build 5465) ja käänsin mozvoikko-laajennuksen Firefoxin 3.0.5 -version lähdekoodeja vasten.

Firefoxin mozvoikko-laajennukseen tarvittavat muutokset näkyvät tekemästäni diff-tiedostosta. Muutokset eivät ole suuria; Makefileihin lisätään vain uudeksi alustaksi Darwin, osoitetaan mistä tarvittavat kirjastot löytyvät ja mihin valmis käännös tehdään, korjataan kopiokomento Unixin mukaiseksi, valitaan alusta mozVoikkoUtils.cpp:ssä ”XP_MACOSX” -arvolla ja homma on sillä selvä. Lisäksi ”HOST_OS_ARCH” piti muuttaa ”OS_ARCH”, jotta käännös tuottaa halutun ”Darwin” -lopputuloksen, eikä ”darwin9.6.0”:aa.

Lopputuloksena sain siis aikaan mozvoikko-0.9.5-Darwin_x86-gcc3.xpi -tiedoston, joka asentui sopuisasti Firefoxin laajennukseksi ja näyttäisi toimivan. Lisäosaa voi kokeilla omalla vastuulla. Jos kääntöä haluaa kokeilla itse, kirjailin asiasta lyhyet muistiinpanot.

JSPWiki tarjoaa selkeän monipuolista Wiki-moottoria

Nykyaikana yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen ovat kovasti esillä ja Wikit ovat Wikipedian myötä levinneet myös työyhteisöihin. Talven aikana työskennellessäni useiden erilaisten projektien parissa, totesin että levylle alkoi kertymään lukuisia muistiinpanoja sisältäviä tekstitiedostoja projektidokumentaation lisäksi, joiden luettavuus ja etenkin haettavuus oli heikko. Päätinkin siirtää henkilökohtaiset muistiinpanoni nettiin ja Wiki-muotoon, jolloin ne olisivat hyvin organisoitu ja tarvittaessa muidenkin työyhteisön jäsenten luettavissa. Enää oli vain kysymys siitä, minkä lukuisista erilaisista Wikeistä valitsisin.

Erilaisia Wiki-sovelluksia löytyy useille alustoille ja vaikka kaikki Wikit tarjoavat periaatteessa samoja perustoimintoja, on käytännössä Wikeissä suuriakin eroja. Itselle sopivan Wikin valinta vaatiikin usein muutaman lupaavalta vaikuttavan testausta, mutta onneksi vaihtoehtoja on helppo supistaa asettamalla muutamia reunaehtoja ja karsimalla Wikejä WikiMatrixin tai Wikipedian vertailun avulla.

Pienen alkututkimuksen jälkeen ja olosuhteiden pakosta, päädyin valitsemaan Java-pohjaiset Wikit ja sovelluspalvelimeksi Apache Tomcatin. Testailin kyllä myös Caucho Resiniä ja Oracle Application Serveriä, mutta Tomcat sekä toimi että soveltui paremmin haluamaani tarkoitukseen. Wikeistä tein pienen testikierroksen JSPWikin, JAMWikin ja XWikin välillä, joihin syötin muutamia testisivuja. Lopulta päädyin valitsemaan JSPWikin, joka osoittautui riittävän selkeäksi, yksinkertaiseksi ja ominaisuuksiltaan monipuoliseksi. Myös JAMWiki vaikutti ihan lupaavalta Wikipediassa käytetyn MediaWikin kopiolta, mutta jäi hieman uupumaan ominaisuuksiltaan.

JSPWiki on Janne Jalkasen vuonna 2001 aloittama luomus ja wikillä on aktiivinen kehittäjäyhteisö. JSPWiki on Wikipedian mukaan sisällytetty Sun Java System Portal -tuotteeseen, on käytössä useiden yritysten intraneteissä ja helpon asennettavuuden ansiosta useat ihmiset käyttävät sitä henkilökohtaisen informaation organisointiin. JSPWikiä voi käyttää lisäksi myös blogina ja esimerkiksi Jannen blogi ”ButtUgly” toimii sillä ja todella on ulkoasultaan nimensä veroinen. JSPWikistä julkaistiin tämän viikon maanantaina 2.8.0-versio, joka on lisäksi ensimmäinen Apache-lisenssillä varustettu versio. Aikaisemmin JSPWikissä oli leimattu LGPL-lisenssillä.

Ennen 2.8.0-versiota käytin JSPWikistä SVN:stä haettua 2.7.0-sarjaa, joka tarjoili tulevaisuuden (eli 2.8.0:n) ominaisuuksia ihan toimivassa paketissa. JSPWikin vakioteemalla varustetun Wikini etusivu ei paljon sisältöä tarjoile ja näyttää seuraavalta:

JSPWiki

Ominaisuuksiltaan JSPWiki tarjoaa kaiken tarpeellisen, mitä Wikiltä voi olettaa ja kuorruttaa toiminnot JavaScriptillä, jota ei ole turhaan säästelty. Wikin ominaisuuslista kattaa kaikki perusominaisuudet kuten sivujen versioinnin, kuvien ja liitetiedostojen liittämisen, käyttäjähallinnan ja laajennettavuuden lisäosilla. Myös lokalisointi on mahdollista ja toimivan suomennoksen lisäksi on JSPWikin suomennoksessa käytetty ripaus huumoria.

JavaScriptin avulla Wikiin on toteutettu lukuisia käytettävyyteen vaikuttavia pieniä, mutta merkittävyydeltään suuria ominaisuuksia kuten esimerkiksi haluttaessa lisätä sivulle kategoria, saadaan lista jo olemassa olevista kategorioista, joista voi sitten valita haluamansa. Myös sivujen pikahaku tapahtuu kirjoittamalla hakukenttään muutama kirjain ja valitsemalla ehdotuksista.

JSPWiki

Tekstin muotoilussa käytettävä syntaksi on mielestäni selkeämpää kuin mitä esimerkiksi Wikipediassa käytetään, mutta tavallaan rajoittavaa. Tekstin syöttämisessä on mahdollista käyttää perinteistä naputtelutilaa, tai klikkailla halutut muotoilut työkalupalkista. Koodia sisältävä tekstiosat on mahdollista merkitä koodimuotoilulla, joka näkyy sitten värikoodattuna.

JSPWiki

Ei JSPWiki aivan täydellinen tietenkään ole, ja vaikka sivut on mahdollista tallettaa tietokantaan tekstitiedostojen asemesta, on sen toteutus hieman hankala ja vaatii erillisen tietokannan. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin ilmeisesti mahdollisuus käyttää Javalla toteutettua HSQLDB-tietokantaa, joka vastaa SQLite-tyylistä tiedostopohjaista tietokantaa. HSQLDB on käytössä muun muassa OpenOffice.orgissa.

Kokonaisuutena JSPWiki tarjoaa kaikki tarvittavat ominaisuudet ja on näppärä työkalu informaation organisointiin ja sen jakamiseen muiden kanssa. Se on lisäksi helppo asentaa, helppo käyttää ja sitä voi testata hiekkalaatikossa.

Wikeillä on tehokkaasti käytettyinä paljon potentiaalia ja työyhteisöjä ajatellen, Web-pohjaiset -työvälineet tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi Wiki on teoriassa riittävän epäformaali media kaikkien käytettäväksi ja esitystavaltaan selkeä tiedon myöhempää jakamista varten. Wikistä usein löytyy sitä tietoa, jota ei välttämättä löydy mistään muista dokumenteista, mutta joka kuitenkin tärkeää ja muistamisen arvoista.

Voitaisiin jopa sanoa, että vaikka niin sanotun hiljaisen tiedon kerääminen on vaikeaa, tarttuu Wiki-sivua kirjoittaessa osa kokemuksen kautta kerätystä tiedosta myös tekstiin ja on täten myös muiden hyödynnettävissä. Etenkin tietotyössä Wikien käyttö olisi erittäin suotavaa, sillä mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät tietäväsi. Tietenkin, Wikit eivät ole mitään ihmeiden tekijöitä, eivät täydenny tai päivity itsestään ja vaativat sitoutumista, aikaa ja panostusta tiedon jalostamiseen.

Alkuperäisenä ajatuksenani olikin, että omaan käyttööni pystyttämä Wiki olisi myös muiden saavutettavissa ja mahdollisesti jopa käytössä, mutta idea ei ole vielä oikein ottanut tulta. Ei tosin ole koko yrityksen laajuinenkaan Wiki suurta suosiota saavuttanut. Sain kuitenkin ainakin itselleni kätevän ja suhteellisen hyvin organisoidun tietovaraston.

Firefoxin lisäosat: poimi teksti URLiksi

Aika usein eri foorumeita, sivustoja ja blogien kommentteja lukiessa huomaa, etteivät web-osoitteet eli URLit ole klikattavia vaan ne pitäisi erikseen kopioida tai vetää selaimen osoitepalkkiin. Mutta kuten arvata saattaa, on tähänkin ongelmaan saatavissa ratkaisu Firefoxin ”Fetch Text URL” -lisäosan muodossa.

Lisäosan asennuksen jälkeen URLeja voi avata uudessa ikkunassa tai välilehdessä maalaamalla ensin URLin ja sen jälkeen valitsemalla halutun toiminnon hiiren oikealla napilla avautuvasta kontekstivalikosta. Kätevää.

Fetch Text URL