14 viritysohjetta

Tietoviikossa 22.9.2005 Jyrki Lehtola kirjottaa kolumnissaan lehtien vuodenaikojen mukaan toistuvista vakioaiheista. Eroon kesäkiloista, ryyppyputken päättäminen, syksyn kenkämuoti, makkaratesti, oluttesti, ukkoselta suojautuminen ja tietokonelehtien miten saada kone nopeammaksi, windowsin virittäminen, hakukoneiden tehokas käyttö ja niin edelleen.

Koska Tietoviikko on hieman erilainen it-alan lehti, luonteeltaan ja lukijakunnaltaan, tarjoaa Lehtola 14 viritysohjetta, joilla saat parhaat tehot irti koneestasi ja elämästäsi. Viritysohjeet vapaasti lainattuna kuuluvat seuraavasti (ja omat kommenttini):

  1. Sähköpostin liitteenä oleva videotiedosto, jonka lataamiseen menee liian kauan. Olet ladannut videoliitteitä jo 1842 kappaletta, ja mitä hyötyä tai iloa niistä on ollut? Älä edes harkitse nopeampaa adsl-yhteyttä, vaan jätä tiedosto lataamatta.
  2. Blogin sivut näyttävät selaimessasi sotkuisilta, etkä saa niistä kunnolla selvää, sulje kone, avaa kirja ja onnittele itseäsi siitä, että taas jäi yksi blogi lukematta. (hyvä kirja pitää mielen virkeänä)
  3. Markkinointiosaston uuden työntekijän googlaaminen ei ole järkevää ajankäyttöä. Samaan lopputulokseen pääset, kun sanot ”Hei, mulla on kaksi lippua tietokonemessuille, haluaisitko lähteä mukaan?” ja samalla olet saanut levitettyä iloa lähipiiriisi. (verkostoituminen on IN ja OUT)
  4. On aika sijoittaa rahat turvaan valtion obligaatioihin, kun kymmenissä eri it-firmoissa ollut tuttusi on saanut ”killeri-idean”, ja kysyy rahallista kiinnostustasi. (veikkaamatta et voi voittaa)
  5. Vaikka windowsissa on Rekisteri, ei se tarkoita että sinun täytyisi mennä sorkkimaan sitä.
  6. Jos koneessa ei ole mitään vikaa, sitä on turha virittää nopeammaksi. Minne sitä on oikein kiire? Nettisivuille, joissa kerrotaan koneen virittelystä? (säätö on ikuista)
  7. Jos kuitenkin tunnet tarvetta kotikoneen virittelyyn, ajattele ainakin ensin perhettäsi ja kustanna heidät virittelyn ajaksi pois seuraamasta hermojesi nopeaa luhistumista. (ai mikä perhe?)
  8. ”Joskus kuluu liki minuutti ennen kuin yliviritetty koneeni saa ladattua kaikki asetuksensa ja on käyttövalmis. Mikä koneessani on vialla?” on sen tason huoli, ettei kenenkään tulisi humaanisuuden nimissä päästää sellaista suustaan. (iBook herää unesta alle kolmeen sekunttiin)
  9. Älä päästä Trivial Pursuit -peliä pelatessa vastausvuorossa olevaa vessaan 3g-puhelimen kanssa.
  10. Aikuinen saa omistaa korkeintaan kolme mp3-soitinta (se ensimmäinen, hidas ja kömpelö; se toinen, jonka voi ottaa mukaan lenkille, sekä iPod). Jos mp3-soittimia on enemmän, huolenaihe on ihan jossain muualla kuin mp3-soitinten tuotekehittelyssä.
  11. Toisen koneelle ei saa mennä lupaa kysymättä. Monikaan ystävyys- tai työsuhde ei ole valmis kestämään tietoa kaverista, jolla on vähän liian tulisia mielipiteitä Big Brotherin kilpailijoista. (onko BB:llä muka katsojia?)
  12. Pura baari-illan jälkeen kännykkäsi osiin ja sotke tietokoneesi internetyhteys. Aamulla olo tuntuu kirkkaalta.
  13. Kahdeksan megapikselin digivalokuvat kuolaavasta jälkikasvusta ovat jo liioittelua.
  14. Kun sanoin, että voisi katsella jonkun videon, en missään nimessä viitannut niihin harjoitelmiin, joita olet digivideokamerallasi kuvannut.

Sudoku, numeroita ja logiikkaa

Sudoku tai alunperin ”Number Place” -nimellä kutsuttu arvoitus on oiva numerotehtävä, jossa 9×9 ruudukkoon sijoitellaan numeroita yhdestä yhdeksään, siten että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ja kaikissa yhdeksässä 3×3-ristikossa on tasan yksi jokaista numeroa.

Sudoku on mainiota matkaviihdettä sanaristikoiden ohella muun muassa junalla matkustaessa. Asemalta vain Iltalehti matkaan (ei maksettu mainos), kynä taskuun ja sanaristikot ja sudoku täyttäen matka menee nopeasti. Hyvää vaihtelua lukemiselle tai nukkumiselle.

Numeroristikkoa, kuten asian voi ilmaista, voi pelata myös netissä Web Sudoku-sivustolla ja Helsingin Sanomien tarjoamana. Tarkempaa lisä- ja nippelitietoa löytyy englanninkielisen wikipedian artikkelista .

Helsinki – kaupunki, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan

lappeen Rannan teknillisen yliopiston tietotekniikan kilta Clusterin vuosijuhlaviikon (26.9 – 2.10.2005) päätteeksi matkani suuntasi kohti Otaniemeä ja Helsinkiä. Kaupunkiin, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan, kuten laulun sanoissa asia ilmaistaan.

Otaniemessä laskettiin teekkarien lakit PMMP:n ja Maj Karman tahdittamana. Teekkarihymnikin kuultiin torvensoittajilta tahdittoman hitaasti ja porukkaa oli enemmän kuin riittävästi. Mutta ei niistä juhlista enempää. Paluu arkeen.

Helsinki on maailman mittakaavassa pienehkö kaupunki, mutta ulkopaikkakuntalaiselle aina elämys. Helsinki-turistina ja varmaan varsinkin Helsingissä asuville Helsingin kortteleista tehty mainio korttelit.fi -sivusto on mielenkiintoista luettavaa iltapäivien täytteeksi. Kyllä kaikkien olisi hyvä hieman pääkaupunkiaan tuntea. (nim. merkillä. ”etsin Kalliossa oikeaa raitiovaunupysäkkiä 15 minuuttia”)

Korttelit.fi esittelee kuvin Helsingin korttelien rakennuksia ja tarjoaa mm. turistipelin, jossa voi arvuutella tunnetuimpia rakennuksia. Enemmän Helsinkiä tuntevat voivat testata tietoaan sijoittamalla rakennuksia oikeille kaduille tai näyttää osaamisensa tunnistamalla rakennusten arkkitehtejä.

KGB:stä apua krapulaan

Tekniikka&Talous kertoo etelä-afrikkalaisesta Wellco Health yrityksestä, joka markkinoi krapula- ja potenssilääkkeitä. Johannesburgin pörssiin listautuneen yrityksen keihäänkärki on KGB-niminen krapulalääke, joka perustuu Neuvostoliiton salaisen poliisin kehittämiin, myrkyllisiä aineita elimistössä pilkkoviin prosesseihin.

Agentit joutuivat työssään juomaan paljon, mutta ryyppäämisen aikana hankittuja salaisia tietoja ei saanut unohtaa. Kaikkihan tietävät, että kiristys, uhkailu ja kidutus eivät ole läheskään yhtä tehokkaita, kuin henkilön humalaan juottaminen ja tietojen hienovarainen urkinta.

KGB on tulossa myös Pohjoismaiden markkinoille, jossa markkinapotentiaalia ainakin suomalaisen juomakulttuurin puolesta uskoisi riittävän. Nopeasti googlettamalla selvisi myös, että krapulalääke ei vaikutta humalatilan positiivisiin puoliin, rentoutumiseen ja sosialisoitumiseen. Vanha sanontahan kuuluu: ”Juo ittes mukavaks ja muut kauniiks.”

Vielä kun väsymykseen kehitettäisiin lääkkeet.

Simpsoneita ”äänikuvauksella”

Nettiä selatessa tuli eteen blogi, jonka kirjoittaja on sattumalta nauhoittanut Simpsonien jenkeissä alkaneen 17 kauden jakson ”blind-assist” toiminnolla. Toner Mishap blogissa on kuvattu Simpsonien kohtaukset sokeille tarkoitetun äänikuvauksen kanssa, joskin tarjolla olevien mallivideopätkien saatavuus on heikkoa.

Voin vain kuvitella millaista Simpsonien tyylisen sanalliseen ja kuvalliseen huumoriin pohjautuvan sarjan katsominen selostuksella on. Yhden lataamani pätkän perusteella ei juurikaan saanut kuvaa miltä ”sokeiden” Simpsonit ”näyttävät”. Paljon jää mielikuvituksen varaan, se on varmaa. Vilkas ja eläväinen mielikuvitus se parasta viihdettä onkin.

Huvittavana yksityiskohtana Toner Mishap -blogin kirjoittajan lapset olivat säätäneet videon ”blind-assist” toiminnolle, eikä kirjoittaja ollut vielä selvittänyt miten toiminnon saa pois päältä, vaan katsoo seuraavaksi nauhoituksia espanjalaisella dubbauksella tai käyttää jenkeissä jo yleistynyttä TiVoa (digitaalinen video).

Mac: kallista vai ei

Applen koneita pidetään kalliina ja tyylikkäinä. Tyylikkäitä laitteet ovatkin, jo tuotepakkauksesta lähtien aivain eri tasolla kuin ATK-kaupasta ostettavat PC-koneet. Mutta kalliudesta voi olla montaa mieltä. OS Newsin jutussa on pohdittu miten tuotteen hinta on suhteellista ja käsitellen Macceja. ” Whether something is expensive or not is a completely subjective matter, influenced by many, many variables.”

”Any added costs there might be in a Mac over a standard x86 are completely justified by my personal opinion about the superiority of the machine over the x86. Just like the musician and his instruments. So, if we have someone who finds looks unimportant, does not care about architectures, and is happy with using either Windows or Linux– than that person has no personal justification of spending the extra cash for a Mac.”

Tyhjentävä artikkeli tulee ilmiselviin johtopäätöksiin:
”I hope all of you now understand that something’s expensiveness or cheapness is not a fact. It’s a personal opinion, influenced by many variables, but especially the ones I mentioned in this article. This story was about the Mac, but you could basically substitute it with any other item. ”

”So, from now on, when you are participating in an online forum, or our comment’s section, think about how personal the perception of price is. It is not set in stone. It is not a fact. ”

Todella tyhjentävästi asia ilmaistaan sanomalla: ”It all ’depends’.”

Ei puoli yhdeksän uutisia

Päivä jolloin ei tullutkaan puoli yhdeksän uutisia. Paljonkohan se TV-lupa olikaan per päivä ja mistä voi hakea korvauksia?

Yleisradion ohjelmatoiminta keskeytyi iltapäivällä henkilöstön ulosmarssin takia. Työnseisaus, joka on mykistänyt Ylen tv- ja radiokanavat alkoi klo 14 ja kestää klo 24:ään saakka. Yleisradion johto pitää työntekijöiden mielenilmaisua laittomana työtaistelutoimena.

Mielenilmaus on vastalause Ylen eilen esittelemää säästöohjelmaa kohtaan. Sen myötä henkilöstömäärä vähenee vuoteen 2008 mennessä noin 500 henkilöllä. Se toteutuu valtaosin eläkejärjestelyillä. Irtisanomisia on tulossa 100-200. (digitoday.fi)