Kategoria: sekalaiset

Audioscrobbler, tuo tietokantapalvelu musiikille jota olet soittanut, sai uuden ulkoasun ja samalla yhdistyi Last.fm -palvelun kanssa. Plugin kiinni soittimeen ja profiili palveluun ja olet valmis kerryttämään soitettujen biisien listaasi.

Last.fm jatkaa siitä mihin Audioscrobbler jäi:
”You get your own online music profile that you can fill up with the music you like. This information is used to create a personal radio station and to find users who are similar to you. Last.fm can even play you new artists and songs you might like. It’s addictive, it’s growing, it’s free, it’s music.”

Audioscrobblerin ja Last.fm:n yhdistyessä samalla julkaistiin last.fm -soitin myös Linuxille ja Macille. Last.fm -soittimella voit kuunnella musiikki-striimiä. Hyvä syy päivittää systeemi QT4 -kirjastoihin, joka ainakin 64bit Gentoossa onnistuu helposti lisäämällä x11-libs/qt -* -rivi ”/etc/portage/package.keywords” -tiedostoon.

Samantapaista soitettujen biisien tietokantaa voi kerätä ihan itsekin mm. Amarok -soittimella. Amarokissa on myös valmiina last.fm -pluginin ja on mahtava vaihtoehto Xmms -soittimelle, joskin ehkä hieman raskaampi. Amarok on tarjolla Linuxille, mutta ohjelman saa viriteltyä myös Macille ja Windowsille.

Useat voivat pitää soitettujen biisien listausta turhana, mutta itse olen parisen kuukautta palvelua käyttänyt ja on kiva seurata mitä musiikkia tulee eniten kuunneltua. Musiikkikappaleiden kertyessä profiiliin, voi katsella musiikkinaapureilta vinkkejä uusien musiikillisten tuulien haisteluun.

Olen jo pitkään seurannut tiettyjä verkkosarjakuvia säännöllisesti. Viivi & Wagner, General Protection Fault, Sosiaalisesti rajoittuneet, Real Life, Dilbert ja Calvin and Hobbes ovat tarjonneet aamuisin mukavan piristeen kahvia juodessa. Lisäksi on muutamia sarjakuvia joita tulee seurattua enemmän tai vähemmän säännöllisesti: User Friendly, Jouko, ICCL, Ilman naista ja Sexy Losers.

Aikaisemmin listaan kuului myös mainiot Zitts (Jere) ja Mutts (Kamut), mutta verkkosarjan tarjoaja King Features päätti siirtää sarjakuvat Daily Ink -palveluun. Vaikka palvelun vuosimaksu $15 ei kovin suuri ole, ei ainakaan itselläni ole tarvetta kahden sarjakuvan seuraamisen takia kyseiselle palvelulle. Ilmeisesti myös sarjakuvien laatu olisi maksullisessa palvelussa parempi (suurempi resoluutio).

Netissä on tarjolla paljon sisältöä, enemmän tai vähemmän hyödyllistä, ilmaiseksi, rekisteröitymällä ja maksullisena. Maksullisen sisällön tarjoamisen toki ymmärrän, sillä ilmaista lounasta ei olekaan, vaikka aika lähelle lounasta netin tarjonnassa päästäänkin.

King Features teki ratkaisunsa sarjakuvien suhteen, olisi kiva tietää kuinka moni säännöllisistä lukijoista jatkaa sarjakuvien seuraamista ”Daily Ink” -palvelussa. Itse palaan kyseisten sarjakuvien kohdalla sanomalehtien tarjoamaan sisältöön.

Se toiseksi tärkein tapahtuma kesällä -69 oli varmaankin käynti kuussa. Kahdeskymmenes heinäkuuta 1969 Apollo 11-lennon Neil Armstrong ja Edwin Aldrin laskeutuivat kuun pinnalle. Siihen sitten jäi ihmiskunnan avaruuden valloitus, vaikkakin ei miehitettyjä lentoja onkin tehty Marsiin asti. Paljon on vielä matkaa Star Trekin, Far Scapen, Babylon 5, Star Warsin ja muiden sci-fi -sarjojen universumiin.

Google julkaisi vuosipäivän kunniaksi kartan kuun pinnasta. Lähikuvat kuun pinnasta ovat uskomattoman realistisia ja tarkkoja. via Pinseri

Se ”tärkein” tapahtuma -69 oli tietenkin Woodstock Music and Art Festivals elokuun 15 1969 New Yorkissa kestäen kolme päivää ja sisältäen aikakauden parhaita muusikoita. ”The Woodstock Festival represented the culmination of the counterculture of the 1960s and the high point of the ”hippie era”.”

Yksityisetsivä -nimisessä blogissa oli mielenkiintoinen merkintä tylsyydestä ja kuinka siihen voi jäädä ”koukkuun” kuten huumeisiin.

Addicted to boredom:
”The increased levels of dopamine enabled humanity to function efficiently as farmers, but this came at a cost. High levels of dopamine significantly impairs the minds ability to think creatively. Worse yet, the dopamine is highly addictive. Recent research shows that almost by definition, addictive drugs are ones that raise dopamine levels. This explains why people object so strongly to having their routine distrurbed. It triggers exactly the same resentment that you observe in junkies when they are denied their fix.” Introduction to Monster Zero

Ylläolevan ”Introduction to Monster Zero” -linkin takana oleva artikkeli laittaa ajattelemaan, en olekaan miettinyt päivärutiineja tuolta kannalta.

”We are all taught to get into a routine very early in life. We have to go to school, sit quietly in class, listen to the teacher, perform the exercises, do our homework, etc etc. This is when we get into the habit of habits. The trouble is, this predictable repetitive lifestyle is not something the human brain was originally designed for. ”

”People who work in these places tend to get stuck into a spiral of ever increasing paperwork and procedure. Everybody knows this. Government burocracies are a very good example. Common sense is thrown out the window. Procedures are only ever added, never removed. Organisations become extraordinarily resistent to change or reform. This no longer seems surprising. Anybody who tries to eliminate the procedures or introduce novel ideas is met with the resentment you would expect from an addict being denied his fix. That’s exactly what’s happening.”

Mielenkiintoista.

Vain Jenkeissä kaikki on mahdollista, Wi-Fi cloaks a new breed of intruder. Ensimmäistä kertaa kuulen, että avoimen wlan-verkon käytöstä olisi pidätetty ihmisiä. St. Petersburg Times State -onlinen artikkelin ilmapiiri on ”kun emme ymmärrä uutta tekniikka, sen täytyy olla jotain pahaa”. Juttu on kirjoitettu juuri siitä negatiivisesta näkökulmasta ja jätetty kaikki tosiasiat ja realiteetit vastarannalle. Mitä muuta jenkeiltä voi olettaa, joskin nykyään samaa on havaittavissa myös suomen lehdistön kirjoituksissa. Ei hyvä.