Kategoria: teknobula

Digitoday uutisoi tietotekniikkaa opiskeleville ja alalla työskenteleville mielenkiintoisesta aiheesta: ”Suomea uhkaa yli 5000 tietoverkko-osaajan puute”. Vuoteen 2008 mennessä Euroopasta puuttuu jopa puoli miljoonaa tietoverkkojen syväosaajaa ja Suomessa tämä vaje on 15,9 prosenttia. Luvut selviävät Cisco Systemsin tutkimuslaitos IDC:llä teettämästä Euroopan laajuisesta Skills Survey -tutkimuksesta.

Keväällä toteutettu tutkimus kattoi tietoverkkojen osaamisen sekä tietoverkkojen syväosaamisen, kuten ip-puheratkaisuihin, langattomaan tietoverkkoon ja tietoturvaan liittyvät taidot. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yli 950 tietohallintojohtajaa 31 Euroopan maasta, ja lisäksi aineistona käytettiin muun muassa Eurostatin, ILOn, OECD:n ja Euroopan maiden omaa kansallista tilastotietoa.

Vaje asettaa haasteita teknologian hyödyntämiselle, Euroopan ja yksittäisten maiden kilpailukyvylle ja talouskasvulle. 89 prosenttia haastatelluista organisaatioista oli sitä mieltä, että tietoverkkojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja 70 prosenttia koki tietoturvataitojen merkityksen korostuvan tulevaisuudessa. Langattoman tietoverkko-osaamisen tärkeyden kasvamiseen uskoi 69 prosenttia ja 57 prosenttia uskoi ip-puheratkaisuihin liittyvien taitojen kasvattavan merkitystään tulevaisuudessa. Yli puolet organisaatioista koki tarvitsevansa tulevaisuudessa monipuolisia, myös oman organisaationsa liiketoiminnan hallitsevia osaajia.

Oikeiden osaajien löytäminen koettiin vaikeaksi. Koko Euroopan tasoisia syitä osaamisvajeen syntymiseen arvioidaan olevan tietotekniikan mittava hyödyntäminen Euroopassa, sähköisen liiketoiminnan nopea kasvu ja tarpeeseen verrattuna vähäinen koulutustarjonta.

Suomen ylikoulutetulla kansalla on siis toivoa saada työpaikka diplomityön jälkeen. Työpaikka, joka vastaisi myös koulutusta. Alkoikin heti kiinnostamaan Ciscon Networking Academy -ohjelma.

Media=blogi kirjoittaa kiistellyn käytettävyysguru Jacob Nielsenin top 10 mokat blogeissa -jutusta. Nielsenin oppeja käytettävyyden saralla tuli tutkittua erään kurssin harjoitustyön ohessa. Vaikka en ”insinöörinä” aivan kaikkia Nielsenin oppeja myönnä, ovat ne ihan järkeviä hieman suodatettuina. Tässä blogien mokat Nielsenin mukaan ja omat tunnustukseni.

1. Kirjoittajan biografia puuttuu.

Nielsen kirjoittaa: ”Lukijat haluavat tietää kenen kanssa ovat tekemisissä.” Voin vain olla samaa mieltä, vaikkei omasta blogistani ”About me” -osiota vielä nimeä ja opiskelua lukuunottamatta olekaan. Ehkä lyhyt biografia-sivu olisi paikallaan.

2. Kirjoittajan kuva puuttuu.

Nielsenin pääkohtia ovat: ”Lisäät uskottavuuttasi ja se yhdistää virtuaalisen ja fyysinen maailman.” Ihmisten aivoista suuri osa on keskittynyt kasvomuistiin. Täytyy myöntää, että kyllä kuva aina blogin uskottavuutta lisää, joskaan ei sen puuttuminen sinällään moka ole.

3. Otsikot, jotka eivät anna olennaista kuvaa kirjoituksen sisällöstä.

”Lukijoiden täytyy saada kuvaus kirjoituksesta lukemalla sen otsikon.” Myös hakukoneet (käyttäjät) tykkäävät kuvainnollisista otsikoista. Olen pyrkinyt pitämään otsikot bloggauksen sisältöön liittyvinä.

4. Linkit, joista ei tiedä minne ne menevät.

”lisää asiasta täällä ja tuolla” ei ole esimerkki hyvästä linkistä. Lukijoille on hyvä kertoa minne he ovat linkistä menossa ja mitä linkin toisessa päässä on. Linkin nimeämisen lisäksi voi apuna käyttää ”link title” -ominaisuutta. Tässä asiassa pitää kyllä parantaa omaa toimintaani.

5. Blogin klassikot on haudattu muiden sekaan.

Kirjoituksia, joissa on pidempi aikaista arvoa vakituisen lukijakunnan ulkopuolelle, olisi hyvä lisätä sivulle erilliseen listaan. Myös linkkaus vanhempiin kirjoituksiin on syytä muistaa. Suositeltavaa luettavaa -otsikko lisätty työlistalle.

6. Kalenteri on ainoa navigointi julkaistuihin kirjoituksiin.

Kirjoitusten kategorisointi on helppoa ja selkeyttää kirjoitusten lajittelua ja myöhemmin löytämistä.

7. Epäsäännöllinen julkaisurytmi.

Lukijoiden pitäisi pystyä ennakoimaan milloin ja kuinka usein blogi päivittyy, mutta toisaalta ei pitäisi kirjoittaa, jos ei ole mitään sanottavaa. Hieman muna-kana -ongelma :) Itse seuraan muita blogeja blogilistan kautta, jolloin on helppo nähdä onko uutta blogissa uutta sisältöä. Olen pyrkinyt ”ei välttämättä päivittäin, mutta joka toinen päivä” -rytmiin, mutta välillä ei juuri ole aikaa eikä kiinnostavia aiheita, joista kirjoittaa.

8. Moniaiheisen blogin pitäminen.

”Specialized sites rule the Web.” Soks-blogi on keskittynyt tekniikan aiheisiin, mutta viihteelle on jätetty tilaa. Ei sitä aina jaksa tekniikan kanssa säätää. En oikein tiedä omaa mielipidettäni moniaiheisista blogeista, riippuu miltä alueilta aiheet ovat.

9. Sen unohtaminen, että kirjoittaa tulevalle pomolle.

Kerran netissä, aina netissä. Soks-blogin arkistointia on rajattu kieltämällä robotit palvelimien asetuksissa, vaikka en koe, että blogin sisällössä olisi mitään hävettävää vuosienkaan kuluttua (paitsi kirjoitusvirheet :))
Mediablogi ei ymmärrä mitä tämä ohje tekee blogien top 10 mokissa. ”Mielenkiintoisimmat blogit ovat usein juuri niitä, joissa kirjoittaja unohtaa kirjoittavansa tulevalle pomolle tai ei välitä siitä.”

10. Ei omista oman blogin verkkotunnusta.

Toisen osoitteen alla asuminen (blogger, typepad) voi olla alkuun hyvä idea, mutta mitä pidempään vierailua kestää, sitä ”kalliimpaa” itsenäisyys on. Soks asustaa oman domainin alla, vaikkei omaa itsenäistä osoitetta omistakaan. Olen itseni herra ja orja :)

Avoimen lähdekoodin kehitysmalliin perustuvasta OpenOffice.org -toimisto-ohjelmisto on saavuttanut versionumeron 2.0. Edellisestä vakaasta julkaisusta 1.1.4:stä kehitystä on tapahtunut paljon ja käyttöliittymää ja toimintaa on hiottu.

Uusia ominaisuuksia on muun muassa tuki XML-pohjaiselle OASIS OpenDocument-tiedostomuodolle, uusi Base-tietokantasovellus, sisäkkäiset taulukot ja tuki XForms-web-lomakkeille. Pdf-vientiä on parannettu ja se sisältää nyt muun muassa kirjanmerkit, hyperlinkit ja pdf-lomakkeet. OASIS OpenDocument-tiedostomuoto saattaa olla merkittävä tekijä OpenOffice.orgin pyrkiessä kasvattamaan markkinaosuuttaan erityisesti julkishallinnossa.

OpenOffice.org 2.0 on alustavasti saatavilla 36 eri kieliversiona ja toimii muun muuassa Windows-, Linux-, FreeBSD-, Solaris- ja Mac OS X -ympäristöissä. OpenOffice.org:n natiivi OS X -versio NeoOffice, joka on erillinen projekti, pohjaa edelleen 1.1.4 versioon. OpenOffice-yhteisön tärkeimpänä jäsenenä ja tukijana toimii Sun Microsystems. (via sektori.com)

Toimisto-ohjelmistoissa kärkipaikkaa suvereenisti hallitseva Microsoft Office on viimeinkin saanut varteenotettavan haastajan. Vaikka OpenOffice.org 1.1.4 oli jo lupaus toimivuudesta ja vaihtoehdosta, on 2.0 version myötä hypätty uudelle asteikolle.

Tietoviikon Afterissa on juttu turvafirma F-Securen johtajien peliharrastuksesta. Ari ja Mikko Hyppönen koodasivat 80-luvulla Paha Juttu -seikkailupelisarjan Commodore-kotitietokoneelle.

Sarjan viides osa viipyy yhä, mutta Mikko kertoo:
”Inspiraatio on puutunut. Mutta ehkä se palaa. Olemme ylpeitä kaupallisestikin julkaistusta pelisarjastamme. Käsikirjoitimme juonet yhdessä. Koodasin ruudun käsittelyä ja velipoika suomensi kielen syntaksia.” Peli sisälsi jopa digitoituja äänitehosteita ja ykkösosan läpi pelannut sai kuulla veljesten onnittelut koneen kaiuttimesta.

”Meillä oli analogi-digitaali-muunnin, jollaista ei naapurin pojilla ollutkaan”, Hyppönen muistelee kehitysympäristöä.

Peli löytyy osoitteesta Suomen Commodore-arkisto : C-64 Tekstipelit ja Googlesta hakusanoilla ”paha juttu hyppönen”. Nyt vain kaivamaan kaapeista vanhat C-64:t käyttöön ja pelaamaan.