Kategoria: teknobula

Ministeriö: ”suojatun musiikin kopiointi laitonta”. Lakia valmistelleen opetusministeriön työryhmän hallitussihteeri Jorma Walden vahvistaa, että tuleva laki kieltää nykymuodossaan musiikin kopioinnin suojatuilta levyiltä kannettaviin soittimiin tietyissä tilanteissa.

Hieman poimintoja tietokone.fi:n uutisesta:

• CD-levyn suojaus sallittua purkaa, jos tarkoituksena on musiikin kuuntelu levyltä
• Tallennekappaleessa olevan teknisen suojauksen purkaminen teoksen saamiseksi nähtäville ja kuultaville sallittua
• Teoksen kappaleen valmistaminen suojauksen purkamisen jälkeen on kiellettyä
• Sallittua suojauksen purku salaustekniikoita koskevan tutkimuksen ja opetuksen yhteydessä
• Kopiosuojaamattoman levyn musiikkia saa laillisesti kopioida vaikka autossa tai kannettavassa soittimessa kuunneltavaksi
• Laki vahvistaa teoksen valmistajan oikeuden rajoittaa teknisen suojauksen avulla katselu- ja kuunteluoikeuden alkuperäiseen mediaan (valmistaja päättää miten ja millaisilla laitteilla teosta saa käyttää)
• Tuo rajoituksia myös mm. tietokantojen ja ohjelmien levitykseen verkossa sekä keskusteluun salausten ja suojausten purkamisesta

Laista äänestetään näillä näkymin lopullisesti syyskuun lopussa eduskunnan toisessa käsittelyssä, jonka jälkeen se etenee presidentin hyväksyttäväksi. Ja voin veikata, että tekijänoikeuslain muutoksesta tullaan vielä keskustelemaan useassakin yhteydessä.

Tekniikan kehittyessä uusien palveluiden esteenä on vain mielikuvitus ja tietenkin joku, joka rahoittaa uusien palveluiden ideoimisen ja toteuttamisen.

Nyt VTT on kehittänyt järjestelmän, jonka avulla museokävijä saa tietoja museon esineistöstä ja esimerkiksi museomiljööstä omaan matkapuhelimeensa. Järjestelmä on koekäytössä Tampereen historiallisessa ympäristössä toimivassa Mediamuseo Rupriikissa ja taidemuseossa Italiassa. Museoon tulevan vierailijan kännykkään latautuu Rupriikissa kaksi eri tietosisältöä: joko mediamuseon esineistöstä kertovaa tai museorakennuksen historiaan liittyvää tietoa.

Kun vierailija kulkee museossa, järjestelmä paikantaa hänet langattomasti ja esittää hänen kännykällään kyseisessä kohdassa olennaisia tietoja bluetooth-yhteyttä hyödyntäen. Järjestelmä toimii uusimpien älypuhelimien kanssa ja sitä olivat VTT:n ohella kehittämässä Nitro FX Oy, Profium Oy, Fraunhofer Gesellshaft -tutkimuslaitos ja Process Wear Gmbh. (ITviikko)

Kännykät, bluetooth ja mobiilipaikannus ovat olleet toimivia jo useampia vuosia, mutta ensimmäistä kertaa kuulen, että palvelu on Suomessa toteutettu ja otettu käyttöön. Viime keväänä oli puhetta Lappeenrannan seudulla vastaavasta toteutuksesta käyttäen täällä olevaa WLAN-verkkoa ja PDA-laitetta, mutta ideaa pidemmälle ei asia tainnut edetä.

Eduskunnan käsittelyyn on tullut hallituksen esitys uudeksi tekijänoikeuslaiksi. Asiasta on kirjoitettu useilla sivuilla. Tietokone.fissä Kari Haakana, Yle uutiset on uutisoinut aiheesta ja Effi on tehnyt asiantuntijalausunnon aiheesta. Lakiesitys pitää sisällään mm. kopiosuojatun levyn musiikin siirtäminen omaan soittimeen, kopiosuojauksen murron, ja dvd- ja cd-levyjen tuonnin EU:n ulkopuolelta.

Ehkä selkein kommentti aiheesta on net.nytissä Janos Honkosen kirjoitus: ”Tekijänoikeusjärjestöjen lobbaus jyrää helposti järkipuheet, minkä lisäksi eduskunnassa eletään edelleen LP-levyjen, lankapuhelimien ja vhs-nauhojen aikakautta. Oma veikkaukseni on, että suurin osa kansanedustajista ei aidosti ymmärrä mihin kaikkeen laki vaikuttaa.”

Eduskunta äänestää lakiehdotuksesta perjantaina. Hallituspuolueiden edustajien odotetaan äänestävän ehdotuksen puolesta, joten lain läpimeno näyttää varsin selvältä. Ainakin vihreiden kansanedustaja Jyrki J. Kasvi uskoo, että hallitus joutuu jossain vaiheessa tekemään lakiin korjauksia. ”Nykyisen lakiehdotuksen takana on kymmenen vuotta sitten neuvoteltu kansainvälinen Wipo-sopimus, jonka pohjalta kansallista lainsäädäntöä on tehty”. Kasvin mukaan tekniikka on tänä aikana kuitenkin muuttunut merkittävästi. Kasvi kommentoi tekijänoikeuslakialoitetta kotisivuillaan.

Päättyi äänestys lakiehdotuksesta miten vain, pysyy tekijänoikeudet sekavina ja aiheena joka aina nousee esiin. Teollisuusyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan siirtyessä eivät aina samat periaatteet päde. Toivottavasti Eduskunta kuuntelisi osapuolia, jotka asiasta jotain tietävät, sillä mielestäni tekijänoikeusjärjestöt ovat riistäneet riistettäviä vaikka millä tekijänoikeusasioilla ihan riittävästi.

Ääkkösellisiä verkkotunnuksia on mahdollista hakea huomisesta lähtien (1.9.2005). Kansallisia merkkejä sisältävissä verkkotunnuksissa (Internationalized Domain Names, IDN) on kuitenkin huomattavia teknisiä rajoituksia, eikä Viestintävirasto suosittele niitä ensisijaiseksi verkkotunnukseksi.

Koska nimipalvelimet pystyvät käsittelemään vain latinalaisten aakkosten kirjaimia (a-z), IDN-verkkotunnukset tulee koodata nimipalvelimien ymmärtämään ACE-muotoon (ASCII Compatible Encoding). Internet Explorerissa ei vielä tällä hetkellä ole IDN-verkkotunnus tukea ilman Verisignin toteuttamaa selainlaajennusta, mutta useimmista kilpailevista selaimista, kuten Firefox, Opera, Safari ja Konqueror, tuki löytyy. (via sektori.com

Eli loppujen lopuksi ainakin tällä hetkellä, ja jatkossakin, turha ominaisuus. Lämmittänee suomalaisia ja muita erikoismerkein varustettuja maita. Mitä, onko elämää englanninkielisten maiden ulkopuolellakin :)

Ja lopuksi illan kevennys:

• Tunnista päättömät elokuvat
• Tuo mahtava teksti-editori vain paranee: Vim’s newest feature

Jo aikaisemmin kesällä luin useammasta tietokonelehdestä Python ohjelmointikielestä ja nyt uudestaan Prosessori-lehdestä. Kun vielä ircissäkin oli puhetta Pythonin käytöstä, niin tottakai mielenkiinto heräsi ja kehuttu nopea sovelluskehitys (protoaminen) tietenkin kiinnosti.

”Python on monipuolinen tulkattava ohjelmointikieli, joka on alunperin kehitetty yhdistämään skriptikielten ja tavanomaisten ohjelmointikielten hyvät puolet. Pythonia pidetään helppona oppia sen yksinkertaisen syntaksin ja korkean tason tietorakenteiden takia ja monet suosittelevat sitä ensimmäiseksi ohjelmointikieleksi. Pythonia on usein verrattu sellaisiin kieliin kuin Perl, Java, Ruby, Tcl ja Scheme.” (Python Wikipediassa)

Pythonin opetteluun on hyvä lähteä lukemalla intro-materiaali ja Python tutoriaali. Sen jälkeen voikin suunnata kohti loitsukirjaa, joka pitää sisällänsä perustason ohjeita siihen, kuinka yleisiä ohjelmointiongelmia ratkaistaan Python-ohjelmointikielellä. Linkit kirjaan eri muodoissa löydät Tao of Macista.

Pythonista ehkä myöhemmin lisää, kunhan ehdin, eli lukea mainitsemani linkkien aineston ja koodailla jotain :)