Kuukausi: marraskuu 2005

OS X pois metallikuorrutuksesta

Apple on jo uusinut ohjelmien ulkoasua ohjelmien kuten iTunes ja iMail osalta. Käytössä ei ole enää perinteinen metallinen ulkokuori vaan hieman sileämpi ja nuorekkaampi kuorrutus.

http://gui.interacto.net/ tarjoaa UNO ohjelman, jolla voi ennakoida tulevaa ja muuttaa OS X:n muutkin ohjelmat uusiin kuoriin. UNOn sivuilla ohjelmaa kuvataan seuraavasti:
”UNO is a theme that brings the sunken unified toolbar/titlebar look&feel to every single window on your system”

Nyt muun muassa Finder ja menubar saavat uudet kuoret.
UNO

Lisää ruudunkaappauksia ja vertailua ulkoasujen välillä on nähtävissä UNOn sivuilla, koska itse en sopivasti vertailtavia ruudunkaappauksia ottanut.

Perjantain linkkivinkit

Verkon arkistoista kaivettuja Mac-sitaatteja

”Macintoshin hiiressä on tunnetusti vain yksi painike. Heti alusta alkaen painike tuntui minusta liian jäykältä.” — Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991

”Olisin mielelläni verrannut Macin nopeutta Windowsiin, mutta tämä ei ollut mielekästä, sillä testi-Mac oli luonnollisesti nopea.” — Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991

”Hitaammilla laitteilla Mac vaikuttaa nopeammalta, koska se päivittää kuvaruutuaan nopeammin kuin vastaava PC- ja Windows-yhdistelmä.” — Petteri Järvinen, Tietokone-lehti, elokuu 1991

”Uskaltaisitteko todella suositella Macin ostoa tuttavillenne? Joka haluaa pelejä, suomalaisia ohjelmia ja varmuuden siitä, että koneelle saa ohjelmia vielä 5 vuoden päästä? Minusta PC+Windows on tämän hetken suositeltavin ja varmin vaihtoehto kotikonetta ostavalle.” — Petteri Järvinen, sfnet.atk.sodat, joulukuu 1995

”Vertaukseni MacIntoshiin tarkoitti sitä, että ehkä Unix/Linux ei ole oikea valinta ihmiselle joka ei pidä roottina heilumisesta. Tai jolla ei ole varaa palkata roottia. :-)” — Sami Sihvonen

Lisää sitaattiarkistoja: Suomen Nettilegendojen Valittuja Viisauksia

Joulu alkaa jo marraskuussa

Mistä huomaa joulun lähenevän? Joululauluista kaupungilla, kaupoissa, radioissa? Lumipeitteestä ja tonttujen jäljistä maassa? Lisääntyneestä mainospostista? No, tietenkin joulu hiipii hiljaksiltaan ja viimeistään joululahjavinkit eri medioissa tuovat riisipuuron ja kinkun maun kielen päälle.

Den Gurun lahjavinkkilista sisältää tietotekniikkaan liittyviä tuotteita alkaen perustuotteilla kuten kannettavat tietokoneet, kytkin, rautapalomuuri, wlan-tukiasema, 64bit dual-core prosessorit, kuumimmat näytönohjainuutuudet, muutamat digikamerat, videotykki, PDA-laite, kannettava multimediasoitin, langattomat kuulokkeet ja USB-muistipalikka. Esiteltynä on myös hieman erikoisempia tuotteita kuten Logitechin langattomat kaiuttimet, Skype-puhelin, vesijäähdytteinen tietokone, Buffalon TeraStation verkkotallennuslaatikko, ilmatäytteiset kaiuttimet ja Gigabyten i-RAM tallennusratkaisu. Lopuksi itseään voi virkistää kofeiinisuihkusaippualla ja plasmakahvimukilla.

Tekniikkaa ja vekottimia rakastaville lista on mukavaa luettavaa, mutta ei lahjaideat oikein joululahjoiksi taivu. Seuraavia lahjavinkkiesityksiä ja lumikinoksia odotellessa voi vaikka miettiä mikä on joulun perimmäinen tarkoitus. Kiire, hössötys ja lahjat vai rauha, hyvä ruoka ja perhe.

Gentoon historia

IBM:n developerWorks -sivuilla on hyvä artikkeli ”Making the distribution: Birth of the Gentoo Linux distribution”, joka valaisee Gentoo Linuxin syntymistä. Artikkelissa on kolme osaa, jossa alkuun käsitellään Daniel Robbinsin tietä aloittelijoiden neuvojasta Stampede Linuxin kehittäjäksi. Robbins aloittaa oman ”Enoch” -nimisen distribuution kehittämisen ja lopulta Enoch saa nimen Gentoo Linux ja versio 1.0 julkaistaan.

Artikkeli on julkaistu vuodenvaihteessa 2001, mutta historia ei vanhene. Robbins ilmaisee hyvin mistä periaatteista Gentoo alunperin syntyi, miten kehitys eteni ja alkutaipaleella olleet vaikeudet voitettiin. Kirjoituksesta muun muassa selviää miksi Gentoo muistuttaa osiltaan FreeBSD:tä.

Artikkelin kolmas ja viimeinen osa loppuu Gentoo Linuxin 1.0 version julkaisun lähenemiseen. Nykyään distribuutio on saavuttanut 1.12 -versionumeron ja ympärille on kasvattanut aktiivinen kehittäjä- ja käyttäjäyhteisö. Yhteenvetona Robbins kirjoitta:
”In the end, our primary goal is to contribute something meaningful to the Linux community. Although there are many Linux distributions to choose from, we know that Gentoo Linux offers something that really isn’t available anywhere else. We’re excited about the future of Gentoo Linux development, and we hope you are too.”

Huhtikuussa 2004 Daniel päätti vetäytyä Gentoon kehittämisvastuusta. Tällä hetkellä Daniel C. Robbins työskentelee 3D käyttöliittymäsuunnittelijana Microsoft Researchissa. Danielin www-sivut kertovat työskentelyalueiksi ”visual presentation of large information spaces and scenarios for intelligent environments”.

Gentoon www-sivut kuvaavat distribuution nykytilaa ja vahvuutta seuraavasti: ”Gentoo still continues to grow, evolve and improve itself – new projects are added, new developers are joining, new packages are added every day. The Gentoo developer and user community is undoubtedly Gentoo’s strongest value.”

Gentoon käyttäjänä olen kenties jäävi arvioimaan distribuutiota, mutta ajantasaisuus, saatavilla oleva dokumentointi, paketointisysteemi ja itse systeemin rakenne luovat toimivan kokonaisuuden.

Tietoverkko-osaajille töitä tulevaisuudessa

Digitoday uutisoi tietotekniikkaa opiskeleville ja alalla työskenteleville mielenkiintoisesta aiheesta: ”Suomea uhkaa yli 5000 tietoverkko-osaajan puute”. Vuoteen 2008 mennessä Euroopasta puuttuu jopa puoli miljoonaa tietoverkkojen syväosaajaa ja Suomessa tämä vaje on 15,9 prosenttia. Luvut selviävät Cisco Systemsin tutkimuslaitos IDC:llä teettämästä Euroopan laajuisesta Skills Survey -tutkimuksesta.

Keväällä toteutettu tutkimus kattoi tietoverkkojen osaamisen sekä tietoverkkojen syväosaamisen, kuten ip-puheratkaisuihin, langattomaan tietoverkkoon ja tietoturvaan liittyvät taidot. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yli 950 tietohallintojohtajaa 31 Euroopan maasta, ja lisäksi aineistona käytettiin muun muassa Eurostatin, ILOn, OECD:n ja Euroopan maiden omaa kansallista tilastotietoa.

Vaje asettaa haasteita teknologian hyödyntämiselle, Euroopan ja yksittäisten maiden kilpailukyvylle ja talouskasvulle. 89 prosenttia haastatelluista organisaatioista oli sitä mieltä, että tietoverkkojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja 70 prosenttia koki tietoturvataitojen merkityksen korostuvan tulevaisuudessa. Langattoman tietoverkko-osaamisen tärkeyden kasvamiseen uskoi 69 prosenttia ja 57 prosenttia uskoi ip-puheratkaisuihin liittyvien taitojen kasvattavan merkitystään tulevaisuudessa. Yli puolet organisaatioista koki tarvitsevansa tulevaisuudessa monipuolisia, myös oman organisaationsa liiketoiminnan hallitsevia osaajia.

Oikeiden osaajien löytäminen koettiin vaikeaksi. Koko Euroopan tasoisia syitä osaamisvajeen syntymiseen arvioidaan olevan tietotekniikan mittava hyödyntäminen Euroopassa, sähköisen liiketoiminnan nopea kasvu ja tarpeeseen verrattuna vähäinen koulutustarjonta.

Suomen ylikoulutetulla kansalla on siis toivoa saada työpaikka diplomityön jälkeen. Työpaikka, joka vastaisi myös koulutusta. Alkoikin heti kiinnostamaan Ciscon Networking Academy -ohjelma.

Kahvi ja sen keittämisen salaisuus

Yhteishyvä -lehti kirjoittaa numerossa 11/2005 kahvin keittämisestä. Tarkennettakoon, että selailen kyllä kaikki ilmaislehdet, jotka talouteen tulevat. No kuitenkin. Kahvinkeitin löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista ja Suomessa juodaan yli 25 miljoonaa kupillista kahvia päivittäin. Kahvinkeittimellä on suuri merkitys valmistettavan kahvin makuun, joten keittimen valintaan ja huoltoon kannattaa panostaa.

Kahvinkeittämisessä suodatinkahvin teko on kaikkein vaivattomimpaa. Liikkeissä on kyllä tarjolla erilaisia espresso-/cappucinokeittimiä ja yhden kupin keittimiä, mutta perinteinen lasikannukeitin on se yleisin. Perus keittimissä erot ovat pieniä ja suurimmat erot löytyvät muotoilussa, väreissä ja lisävarustuksissa. Kuuluisin kahvinkeittimistä on kenties Moccamaster, tuo kahvinkeitintin kruunaamaton kuningas. 92-96 asteisen veden suodattaminen suodattimeen mitatun kahvijauheen läpi on yksinkertaisuudessaan silti vaikeaa. Veden tasainen ja oikea lämpötila irrottavat kahvista parhaiten sen oikeat maut ja aromiaineet.

Kahvin paras tarjoilulämpötila on 75-80 astetta ja kahvin olisi hyvä antaa hautua noin viisi minuuttia ennen tarjoilua. Seisottaminen ei tosin ole maulle hyväksi. Suomalaisten päivittäinen kofeiiiniannos on parhainta siis hetki keittämisen jälkeen, mutta tunninkin seissyt huoltoasema/taukohuonekahvi maistuu yllättävän monelle.

Keitintä valittaessa on järkevää tutkailla laitteen puhdistusta. Voiko suodattimen, vedenjuoksutusputken tai vesisäiliön irroittaa puhdistamista varten ja kuinka hyvin tippalukon pystyy pesemään. Asiantuntijoiden mukaan kahvinkeitin pitäisi puhdistaa joka käyttökerran jälkeen. Keittimeen tarttuva kahvin rasva pinttyy helposti ja antaa kahviin huonon, eltaantuneen maun. Kannun pohjan oltava puhdas ja kuiva, kun pannu asetetaan lämpölevylle.

Pari kertaa vuodessa on hyvä huolehtia keittimen vesisäiliön pesusta ja kalkinpoistosta. Kalkkisaostumat putkistoissa hidastavat keittimen toimintoja ja huonontavat kahvin makua. Keittimen muuttunut tai voimistunut ääni ja keittoajan muuttuminen ovat merkkejä puhdistuksen tarpeesta. Kalkinpoistoaineita löytyy kaupoista ja ruokasoodalla voi myös koittaa puhdistaa pinttymiä keittimestä. Täytä keitinkannu vedellä, lisää veteen ruokalusikallinen ruokasoodaa ja keitä ruokasoodallinen vesi. Lopuksi keitä pari kannullista vettä puhdistukseen.

Puhdas keitin, raikas vesi ja hyvä kahvi.