Vuosi: 2005

Vedenkeitin tekstiviestiaktivoinnilla

gsm-teekeitin

Britit ovat tuotteistaneet vedenkeittimen, joka kytkeytyy päälle matkapuhelimen tekstiviestillä. Teevalmistaja PG Tipsin ja matkapuhelinoperaattori Orangen yhteishankkeessa kehitetty ReadyWhenUR-keitin tulee myyntiin tammikuussa.

Vekottimessa on sisäänrakennettuna vastaanotin, joka aktivoituu tekstiviestillä. Tämä taasen aktivoi mekaanisen vivun, joka käynnistää keittimen.

Teevalmistaja uskoo vekottimen lopettavan perheriidat siitä, kenen kontolla keittimen käynnistäminen on. Ihmisille jää enemmän aikaa istuskella töllöttimen ja suosikkisarjojensa ääressä. (via digitoday.fi)

Olisihan se kivaa, jos koulusta tullessa voisi tekstiviestillä laittaa aamulla täytetyn kahvinkeittimen (suomalaiset ovat kahvi-ihmisiä) päälle ja kotiin tullessa vasta keitetyn kahvin tuoksu tervehtisi jo ovella. Aikaa säästyisi kymmeniä minuutteja, jotka voisi tuhlata sohvalla makoiluun ja kahvin nauttimiseen.

Herää tietenkin kysymys, miten keittimen täyttäminen, kuppiin kaataminen ja teen haudutus onnistuvat TV:n äärestä. Joskus se keitin pitää kuitenkin täyttää. Sonyn teenkeittäjärobottia odotellessa :)

Finder ja piilotetut tiedostot

Applen OS X on tunnettu helppokäyttöisyydestään, mutta helppokäyttöisyydellä on myös negatiiviset puolensta. Kokeneena tietokoneen käyttäjänä muutamat Mac OS X:n ominaisuudet tuntuvat hieman omituisilta. Vaikka tarkoituksena on piilottaa käyttöjärjestelmän monimutkaisuudet loppukäyttäjältä, voisi silti edistyneille käyttäjille tarjota mahdollisuus laajempaan käyttöliittymään.

Linuxissa on usein asetustiedostot (kuten .bashrc, .torsmorc jne.) piiloitettu ”.” -etuliitteen alle, jotka ovat vakiona piilossa ja näkyvät tiedostonhallinnasta ne erikseen sallimalla (”show hidden files”). Myös OS X:ssä on piiloitettuja tiedostoja, mutta Finder ei tarjoa helppoa vaihtoehtoa niiden näyttämiseen. Toki aina voi käyttää konsolia, mutta Finder on jossain tapauksissa näppärämpi.

Onneksi OS X:lle on tarjolla paljon vinkkejä ja hyviä sivustoja, joilta etsiä tietoa ongelmaa. Ei tarvinnut montaa linkkiä Googlessa selata, kun eteen tuli OS X FAQ:n päivän vinkki: The Finder II – Show Hidden Files.

Ratkaisu oli lyhykäisyydessään seuraava: avaa spotlightillä etsien ”com.apple.finder”-tiedosto, vaihda kohdassa ”AppleShowAllFiles NO” arvoksi TRUE ja käynnistä Finder uudestaan (alt+omena+esc ja relaunch finder).

Piilotettujen tiedostojen piilottaminen on tehty ihan syyllä, sillä harvoin normaali käyttäjä tarvitsee niitä näkyvillä (jos laisinkaan). Itse kyllä kaipaisin Finderiin arvoa, josta piilotetut tiedostot voisi laittaa näkymään hieman helpommin.

Hesarin tiedeblogi

Media on löytänyt blogit uutena media-alana ja blogistanissa on ollutkin puhetta yritysten mainosblogeista ja muista ”ei niin perinteisistä” blogeista. Myös Helsingin Sanomat on laajentanut tarjontaa ja Hesarin sivuilla oleva Tiede -osio löytyy myös nyt netistä Kvarkeista galakseihin -blogin muodossa. Tarkemmin sanottuna blogi toimii Tiede -osion jatkeena.

Kvarkeista galakseihin -blogissa Helsingin Sanominen tiedetoimittajat Marko Hamilo ja Timo Paukku kirjoittavat tieteestä ja tiedeuutisista. Miehet kirjoittavat: “Yksi tiedesivujen blogien tarkoitus on mielestäni laittaa verkkoon luettavaksi aineistoa, joka ei sovi lehteen.” Eli hieman kuin usean tietokonelehden nettijatkot -osio, mutta enemmän (tai vähemmän) tieteellinen.

Menee ehkä hieman mainostuksen puolelle, mutta itse pidän tiedetoimittajien kirjoittelua ihan viihteellisenä tarjontana blogimaailman sekametelisopassa. Lisäksi tarjolla on hyvä linkkilista tiedesivustoille, kattaen eri tieteenalojen uutis- ja lehtisivustot.

14 viritysohjetta

Tietoviikossa 22.9.2005 Jyrki Lehtola kirjottaa kolumnissaan lehtien vuodenaikojen mukaan toistuvista vakioaiheista. Eroon kesäkiloista, ryyppyputken päättäminen, syksyn kenkämuoti, makkaratesti, oluttesti, ukkoselta suojautuminen ja tietokonelehtien miten saada kone nopeammaksi, windowsin virittäminen, hakukoneiden tehokas käyttö ja niin edelleen.

Koska Tietoviikko on hieman erilainen it-alan lehti, luonteeltaan ja lukijakunnaltaan, tarjoaa Lehtola 14 viritysohjetta, joilla saat parhaat tehot irti koneestasi ja elämästäsi. Viritysohjeet vapaasti lainattuna kuuluvat seuraavasti (ja omat kommenttini):

  1. Sähköpostin liitteenä oleva videotiedosto, jonka lataamiseen menee liian kauan. Olet ladannut videoliitteitä jo 1842 kappaletta, ja mitä hyötyä tai iloa niistä on ollut? Älä edes harkitse nopeampaa adsl-yhteyttä, vaan jätä tiedosto lataamatta.
  2. Blogin sivut näyttävät selaimessasi sotkuisilta, etkä saa niistä kunnolla selvää, sulje kone, avaa kirja ja onnittele itseäsi siitä, että taas jäi yksi blogi lukematta. (hyvä kirja pitää mielen virkeänä)
  3. Markkinointiosaston uuden työntekijän googlaaminen ei ole järkevää ajankäyttöä. Samaan lopputulokseen pääset, kun sanot ”Hei, mulla on kaksi lippua tietokonemessuille, haluaisitko lähteä mukaan?” ja samalla olet saanut levitettyä iloa lähipiiriisi. (verkostoituminen on IN ja OUT)
  4. On aika sijoittaa rahat turvaan valtion obligaatioihin, kun kymmenissä eri it-firmoissa ollut tuttusi on saanut ”killeri-idean”, ja kysyy rahallista kiinnostustasi. (veikkaamatta et voi voittaa)
  5. Vaikka windowsissa on Rekisteri, ei se tarkoita että sinun täytyisi mennä sorkkimaan sitä.
  6. Jos koneessa ei ole mitään vikaa, sitä on turha virittää nopeammaksi. Minne sitä on oikein kiire? Nettisivuille, joissa kerrotaan koneen virittelystä? (säätö on ikuista)
  7. Jos kuitenkin tunnet tarvetta kotikoneen virittelyyn, ajattele ainakin ensin perhettäsi ja kustanna heidät virittelyn ajaksi pois seuraamasta hermojesi nopeaa luhistumista. (ai mikä perhe?)
  8. ”Joskus kuluu liki minuutti ennen kuin yliviritetty koneeni saa ladattua kaikki asetuksensa ja on käyttövalmis. Mikä koneessani on vialla?” on sen tason huoli, ettei kenenkään tulisi humaanisuuden nimissä päästää sellaista suustaan. (iBook herää unesta alle kolmeen sekunttiin)
  9. Älä päästä Trivial Pursuit -peliä pelatessa vastausvuorossa olevaa vessaan 3g-puhelimen kanssa.
  10. Aikuinen saa omistaa korkeintaan kolme mp3-soitinta (se ensimmäinen, hidas ja kömpelö; se toinen, jonka voi ottaa mukaan lenkille, sekä iPod). Jos mp3-soittimia on enemmän, huolenaihe on ihan jossain muualla kuin mp3-soitinten tuotekehittelyssä.
  11. Toisen koneelle ei saa mennä lupaa kysymättä. Monikaan ystävyys- tai työsuhde ei ole valmis kestämään tietoa kaverista, jolla on vähän liian tulisia mielipiteitä Big Brotherin kilpailijoista. (onko BB:llä muka katsojia?)
  12. Pura baari-illan jälkeen kännykkäsi osiin ja sotke tietokoneesi internetyhteys. Aamulla olo tuntuu kirkkaalta.
  13. Kahdeksan megapikselin digivalokuvat kuolaavasta jälkikasvusta ovat jo liioittelua.
  14. Kun sanoin, että voisi katsella jonkun videon, en missään nimessä viitannut niihin harjoitelmiin, joita olet digivideokamerallasi kuvannut.

Sudoku, numeroita ja logiikkaa

Sudoku tai alunperin ”Number Place” -nimellä kutsuttu arvoitus on oiva numerotehtävä, jossa 9×9 ruudukkoon sijoitellaan numeroita yhdestä yhdeksään, siten että jokaisella pysty- ja vaakarivillä ja kaikissa yhdeksässä 3×3-ristikossa on tasan yksi jokaista numeroa.

Sudoku on mainiota matkaviihdettä sanaristikoiden ohella muun muassa junalla matkustaessa. Asemalta vain Iltalehti matkaan (ei maksettu mainos), kynä taskuun ja sanaristikot ja sudoku täyttäen matka menee nopeasti. Hyvää vaihtelua lukemiselle tai nukkumiselle.

Numeroristikkoa, kuten asian voi ilmaista, voi pelata myös netissä Web Sudoku-sivustolla ja Helsingin Sanomien tarjoamana. Tarkempaa lisä- ja nippelitietoa löytyy englanninkielisen wikipedian artikkelista .

Linux kernelin suorituskyky

Kerneltrap.org kirjoittaa Linux Kernel Performance Projektista, jonka tarkoituksena on:

”Our goal is to work with the Linux community to further enhance the performance of the Linux kernel. The data available on the site allows community members to closely track performance gains and losses with every version of the kernel. Ultimately, we hope that this data will result in performance increases in Linux kernel development.”

Lähinnä suunnattu siis kernelin kehittäjille ja muille asiasta todella kiinnostuneille. Linux Kernel Performance Project ei ole ainut ”projekti”, jolla kernelien toimivuutta voi mitata.

Performance Matrix näyttää eri benchmarkeilla ajettuja tuloksia verrattuna kernelin päälinjaan, mm-linjaan ja muihin linjoihin.

Con Kolivas eli ck-sources kernelipatchien tekijä, tarjoaa Interbench-nimistä ohjelmaa, jolla ajaa suorituskykytestit ja toimii eri kernelipatchien kanssa.

Interbench keskittyy kernelin interaktiivisuuden ja latenssin mittaamiseen ja huolellisella testauksella eri rautakokoonpanoja voidaan verrata. Interbench on suunniteltu mittaamaan muutoksia Linuxin kernelissä tai systeemin kokoonpanossa (kuten CPU, I/O ajanjakaja ja levyjärjestelmä). Tarkempaa informaatiota Interbenchin toiminnasta löytyy Interbenchin sivuilta.

Oikeastaan tämä blogi-kirjoitus olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten, koska suoritin Interbench-testit jo heinäkuun lopussa. Ajelin testit ”AMD64 3000+, 1GB DDR muistia ja Seagate 7200.1 PATA-levy” -kokoonpanolla, käyttäen cpufreq-governoria ja 2.6.12 ja 2.6.13 -sarjan kerneleitä sisältäen ck, cko, mm, vanilla, gentoo ja morph kernelpatchit.

Kätevimmin tulokset ovat nähtävissä seuraavista kuvista:

ja seuraavista logeista:

Ainakin itselle jäi testeistä sellainen mielikuva, että gentoon vanilla-pohjainen kernelilinja toimii ihan yhtä hyvin interaktiivisuuden ja latenssien puolesta kuin agressiivisesti patchatut kernelit. Jos ei ”eksoottisten” valintojen ansiosta (ReiserFS jne.) tarvitse ck/cko/mm/ac-linjan kerneleitä, ei niiden suosimiselle omien testieni pohjalta näy syytä. Toki jatkan silti ck-sarjan kernelipatchien käyttämistä työpöytäkoneessani.

Henkisellä puolella ne suurimmat erot on ennenkin nähty, oli kyseessä sitten kännykän toimivuus, auton ominaisuudet tai kernelin patchit :)

Helsinki – kaupunki, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan

lappeen Rannan teknillisen yliopiston tietotekniikan kilta Clusterin vuosijuhlaviikon (26.9 – 2.10.2005) päätteeksi matkani suuntasi kohti Otaniemeä ja Helsinkiä. Kaupunkiin, jossa ihmiset eivät tunne edes naapuriaan, kuten laulun sanoissa asia ilmaistaan.

Otaniemessä laskettiin teekkarien lakit PMMP:n ja Maj Karman tahdittamana. Teekkarihymnikin kuultiin torvensoittajilta tahdittoman hitaasti ja porukkaa oli enemmän kuin riittävästi. Mutta ei niistä juhlista enempää. Paluu arkeen.

Helsinki on maailman mittakaavassa pienehkö kaupunki, mutta ulkopaikkakuntalaiselle aina elämys. Helsinki-turistina ja varmaan varsinkin Helsingissä asuville Helsingin kortteleista tehty mainio korttelit.fi -sivusto on mielenkiintoista luettavaa iltapäivien täytteeksi. Kyllä kaikkien olisi hyvä hieman pääkaupunkiaan tuntea. (nim. merkillä. ”etsin Kalliossa oikeaa raitiovaunupysäkkiä 15 minuuttia”)

Korttelit.fi esittelee kuvin Helsingin korttelien rakennuksia ja tarjoaa mm. turistipelin, jossa voi arvuutella tunnetuimpia rakennuksia. Enemmän Helsinkiä tuntevat voivat testata tietoaan sijoittamalla rakennuksia oikeille kaduille tai näyttää osaamisensa tunnistamalla rakennusten arkkitehtejä.