Hotlinkitys

Internetissä on tarjolla useita eri sivustoja, joille voi ladata haluamansa kuvan ja linkittää kuvaa esimerkiksi foorumeille. Kaikki eivät kuitenkaan tätä tajua ja linkittävätkin suoraan haluamaansa kuvaan, joka sijaitsee jollain palvelimella. Tälläisessä hotlinkityksessä on pieni ongelma; linkitetty kuva saattaakin vaihtua aivan toiseksi kuin alkuperäinen.

Seurailen satunnaisesti www-palvelimeni logeja ja tänään huomasin ensin kuvalinkityksen jollekin foorumille ja myöhemmin kuva Linksysin Wrt-tukiasemasta oli linkitetty Italialaiseen Ebayhin. Erittäin nohevaa toimintaa. Tietenkin koin tehtäväkseni vaihtaa kyseiset kuvat, mutta vaikka ensin mieleen tulivat perinteiset hotlinkitys-kostot goatse- tai gay-kuvilla, en sellaisiin sortunut.

Foorumille linkitetty kuva ennen vaihtamista ja vaihdon jälkeen.

Ebay:n myynti-ilmoitus ennen vaihtamista ja myynti-ilmoitus kuvan vaihtamisen jälkeen.

Hieman näin kesähelteillä mielikuvitus vähissä kuvien suhteen, mutta eiköhän noillakin kuvilla hieman hotlinkkaajaa näpäytä. Sinällään ei kaistan varastaminen haittaa, koska palvelimeni on yliopiston verkossa, mutta periaatteellisista syistä hotlinkkaus on tuomittavaa. Linkitys kuviin voi varastaa kaistaa käyttäjältä, joka pitää blogia palvelimella, jossa jokainen ladattu mega on poissa kuukausittaisesta käyttövarasta ja megojen loputtua ei bloggaajalla ole hauskaa.

Lisäys 14.06.2006: Huomasin tänään yhden lisää. Kuva Wrt:stä oli linkitetty Uber Technica blogiin. Bloggaus ennen ja jälkeen.

Kuinkahan yleistä hotlinkattujen kuvien vaihtaminen on?

Kiintolevyt, SMART ja Smartctl:n tulkinta

Tietokoneen lähes väsymättömänä työjuhtana toimivat kiintolevyt, jotka tallettavat arvokkaan ja arvottaman datan myöhempää ajankohtaa varten. Yleensä moderneissa kovalevyissä on SMART-ominaisuus (S.M.A.R.T. = Self-Monitoring Analysis Reporting Technology), jolla levyn kuntoa voidaan seurata. FTFM:ssä (Fuck the fucking manual) on selkeä ohje Smartctl:n tulkinnasta, jossa on selitetty sen toiminta, periaatteet ja tulkitseminen selkeästi ja ymmärrettävästi.

"On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että SMART osaa ennustaa vain ongelmia, jotka oireilevat. Esimerkiksi kovalevyn sisältä irtoava ruuvi tai levyn elektroniikan yllättävä pettäminen ei kuulu SMARTin toimenkuvaan. Sen sijaan jatkuvasti lukuvirheitä tekevä lukupää, huonosti käynnistyvä levyn pyöritysmoottori tai liiallinen lämmöntuotto ovat asioita, jotka enteilevät levyn kuolemaa ja ovat helposti havaittavissa SMARTin avustuksella." (FTFM)

Smartctl:n avulla voidaan lukea levyn keräämää dataa ja komentaa levylle kuntotestin, jolla saadaan erilaisia numeroarvoja levyn toiminnasta. Lisäksi levylle voidaan suorittaa levyn pintaa tarkisteleva testi, joka palauttaa hyväksytty/hylätty -arvon. Tulkitsemalla Smartctl:n arvoja voidaan päätellä levyn kunto, mutta SMART ei välttämättä ole lopullinen totuus, vaan arvoja tulisikin tulkita suuntaa antavina.

Lyhyesti kerrottuna smartctl:n käyttäminen ja oleellisten testitulosten saaminen menee seuraavasti (xxx = levyn tunnus esim. hda):
smartctl -t offline /dev/xxx, joka päivittää listauksessa merkityt 'Offline'-arvot.
smartctl -t long /dev/xxx, joka testaa levyn pinnan.
smartctl -a /dev/xxx, nähdään lopputulokset.

Lopputulosten tulkitseminen on teoriassa selkeää, sillä tuloksissa on merkitty testatut attribuutit, saadut arvot, riskirajat ja attribuutin tyyppi. Alla olevassa tulosteessa levyn lämpötila on 46 astetta (WHEN_FAILED -kenttä jätetty esittämättä).

ID# ATTRIBUTE_NAME       FLAG   VALUE WORST THRESH TYPE    UPDATED   RAW_VALUE
194 Temperature_Celsius  0x0022 046   055   000    Old_age Always    46

Smartctl:n tulosteen tulkitsemisessa kannattaa lukea FTFM:n artikkeli, joka kertoo eri arvojen merkityksen ja kuinka arvoja pitää ja kannattaa tulkita.

Debian-harrastajien FTFM:ssä on muitakin hyödyllisiä artikkeleita liittyen muun muassa RAID:n tekoon ja APT:n käyttöön. "FTFM on kaikille avoin Unix-dokumentaatioprojekti, jonka tarkoituksena on kerätä kokoelma suoraan asiaan meneviä oppaita. FTFM:n toimintaperiaate muistuttaa Wikiä, joskin kaikki muutokset artikkeleihin ilmestyvät vasta ylläpidon hyväksynnän jälkeen." (FTFM) FTFM-projekti on vielä sisällöltään niukahko, mutta oppaiden määrän toivoisi kasvavan, sillä käytäntöön painottuvia ja selkeitä tekstejä voisi lukea enemmänkin.

apt-get, apt-key ja gpg-key

Debianissa paketinhallintajärjestelmä Apt:ssa on versiossa 0.6 tullut vakiona allekirjoitusten tarkistus (signature) päällä. Näin varmistetaan, että Debiania peilaavilla palvelimilla on oikeita paketteja. Allekirjoitusten tarkistaminen voi kuitenkin aiheuttaa hieman ihmetetystä, jos käytetyistä Apt:n lähteistä ei ole GPG-avainta tallessa allekirjoitusten varmistamiseksi.

Tarvittavien GPG-avainten hakeminen onnistuu kuitenkin helposti, sillä Apt (apt-get update) antaa puuttuvan avaimen numeron, jonka perusteella haluttu avain voidaan hakea avainpalvelimelta. Ensin uusi avain haetaan avainpalvelimelta koneelle, jonka jälkeen avain voidaan lisätä Apt:n tietoisuuteen apt-key ohjelmalla. Tämän jälkeen voidaan suorittaa apt-get update uudestaan, jolloin kaiken pitäisi taas olla kunnossa.

Lyhyesti sanottuna avaimen hakeminen ja lisääminen onnistuu seuraavasti:

# gpg --keyserver wwwkeys.eu.pgp.net --recv-keys <pub_key_no>
# gpg --armor --export <pub_key_no> | apt-key add -
# apt-get update

Arki ja työnhaku

Palasin takaisin normaaliin päivärytmiin kahden viikon kotona lomailun jälkeen. Helsingissä ollut työhaastattelukaan ei tuottanut tällä(kään) kertaa toivottua tulosta, mutta sentään haastatteluun asti pääsin. Yritysten painottaessa työnhakunsa web-lomakkeisiin ja ilman suhteita suoratkin kontaktit ovat hankalia, tuntuu jopa haastatteluun pääseminen melkein voittamiselta.

Yritysten työnhakulomakkeet ovat kyllä käteviä etenkin työnantajan kannalta. Kaikki yhteydenotot yritykseen liittyen töihin ohjataan web-lomakkeelle ja tuhannet kesätyöhaut tallentuvat ilman ylimääräistä työtä. Työnhakijan kannalta yritysten työnhakulomakkeet ovat osaltaan käteviä ja toisaalta inhottavia. Lomakkeen täyttäminen on yksinkertaisempaa kuin avoimen hakukirjeen kirjoittaminen ja kenttiä on helppo mekaanisesti täyttää. Lomakkeen peruskohtien kuten "opiskelu", "työkokemus" ja "taidot" huolelliseen täyttämiseen menee kuitenkin helposti yllättävän kauan aikaa. Lisäksi jos yritys haluaakin tietää enemmän hakijasta, joka on toki toivottavaa, lisäämällä hakulomakkeeseen erikoisempia kenttiä kuten "mitä odotat työskentelyltäsi ja uraltasi", "saavutukset edellisessä työpaikassa", "miksi haluat työskennellä yrityksessä X" tai "mitkä ovat tulevaisuuden näkymäsi", saa lomakkeen parissa viettää aikaa jo ihan reilusti. Tietenkin vastaukset kyseisiin kohtiin tarvitsee mietiskellä vain kerran, mutta kysymysten vaihtelevuus ja monimuotoisuus lisää erilaisten vastausten määrää.

Työnhakulomakkeet vaihtelevat suuresti myös toiminnaltaan. Toisiin lomakkeisiin voi lisätä PDF-muotoisen CV:n kun taas toisiin kelpaa vain tekstimuotoinen CV jos sitäkään. Työnhakijan kannalta on mukavaa nähdä, että useiden yritysten työnhakujärjestelmään saa omat tunnukset, joilla hakemustaan voi tarvittaessa muuttaa, viimeistään seuraavassa kesätyöhaussa. Jos hakee töitä kesätyöhaun jälkeenkin, on jo olemassa olevaa hakemusta kätevä muokata muuttuneen tilanteen mukaan. Käyttäjä arvostaa myös sähköpostiin tulevaa vastausta hakemuksen perille menosta, vaikka ei tietenkään voi olla varma ettei järjestelmä hävitä hakemusta asetettujen alkukriteerien perusteella. Mistä sitä lisäksi tietää, luetaanko hakijan tekemää työhakemusta ollenkaan.

Näin kesätyöhakujen ja "ei kiitos" -ilmoitusten jälkeen mielikuva työnhausta web-lomakkeilla on: toivotonta. Lomakkeet ylipäätään ovat kyllä ihan toimivia ja yleensä kohtalaisen selkeitä, mutta kun hakijoita on tuhansia ja paikkoja rajoitetusti, on hakijajoukosta vaikea erottua web-lomakkeella. Persoonattomat lomakkeet ja rajoitetut kentät eivät paljon jätä tilaa yksilöitymiselle ja jos yritykseen ei ole aikaisempaa kontaktia suhteiden avulla, ovat muut vaihtoehdot vähissä. Yritä sitten siinä edes ottaa yhteyttä yritykseen muuten kuin web-lomakkeilla, kun yhteystietoja ei ole esillä tai puheluihin ei vastata.

Yksi kesätyöhaku on taas takana eikä mahdollisella diplomityön tekemisellä auennut yhtään enempää haastattelupaikkoja kuin vuosi sittenkään. Nollasta on kuitenkin hyvä suunnata eteenpäin, ainakaan huonommin ei voisi haut mennä. Jääpähän aikaa taas "opiskella", urheilla ja katsella aurinkoa pilvettömältä taivaalta.

Vista, ominaisuudet ja käyttäjä

Computer World kirjoittaa Windows Vistasta painottuen Vistan ominaisuuksiin, jotka lähinnä ärsyttävät käyttäjää. "Visual Tour: 20 Things You Won't Like About Windows Vista" -artikkeli käsittelee selkeästi Microsoftin pieniä ongelmia Vistan toteutuksessa. Vaikka arvotelussa käsitelläänkin Vistan Beta 2 -versiota, ovat ominaisuudet luultavasti samat myös lopullisessa versiossa.

Jutun perusteella saa kuvan, että Microsoft on yrittänyt kehittää hyvää ja parempaa käyttöjärjestelmää, mutta jossain vaiheessa kaikki turvaominaisuudet ja "tiedämme mitä käyttäjä haluaa" -ajatukset ovat vallanneet liikaa alaa käytettävyydeltä ja käyttäjäystävällisyydeltä. Microsoft on ennenkin kopioinut ominaisuuksia muista käyttöjärjestelmistä ja hieman muokannut omaa toteutustaan aiheesta. Useimmiten huonompaan suuntaan.

Loppuyhteenvetona Vistasta artikkelin kirjoittaja Scott Finnie toteaa:
"After more than 15 years reviewing Windows operating systems, I didn't just suddenly begin hating Microsoft or Windows. (Although I have to admit, OS X is looking better and better of late.) Windows Vista has plenty of good aspects to recommend it."

Lisää Windows Vistasta ja Vistan ominaisuuksista voi lukea Toms Hardwaren 500 Hour Test of Tomorrow's Windows "Vista" -artikkelista.