Katsaus vuoden 2007 Se on kiva sillo -kirjoituksiin

Vuoden 2007 lähestyessä loppuaan on aika tehdä pieni katsaus blogin kirjoituksiin. Blogissa käsitellyt aiheet vaihtelivat teknillisistä Linuxiin, Windowsiin ja Mac OS X:ään liittyneistä kirjoituksista vekottimiin ja muihin kevyempiin aiheisiin.

Vuosi 2007 sisälsi monipuolisia aiheita ja muutamia hieman laajempiakin kirjoituksia. Yhteensä juttuja kertyi 185 kappaletta ja aktiivisin kuukausi oli huhtikuu 20:lla jutulla. Vastaavasti hiljaisin kuukausi oli toukokuu, jolloin teknisistä ongelmista johtuen sain aikaan vain 9 kirjoitusta. Blogin yleisin aihe oli vekottimet 96 jutulla. Bloggaamisesta kirjoitin kaikkiaan 12 kirjoitusta, liittyen WordPressin uusiin versioihin ja blogin uudistuksiin: vuoden aikana nähtiin kaksi ulkoasuvaihdosta ja blogi sai muun muassa tagit, paremman arkiston ja päivän linkit -osion.

Linux-aiheiden käsittely pysyi vahvasti edustettuna 74:lla jutulla ja aiheet sisälsivät kuivahkoa kirjoittelua Linuxin ylläpitämisestä ja kevyempää asiaa ohjelmista, peleistä ja graafisista iloista. Viihdepuolella tutustuin Linuxin pelitarjontaan, joka oli luovaa ja tasoltaan vaihtelevaa ja kokeilin Winellä ajettavien Windows-pelien vauhdittamista Direct X 9.0c:n avulla. Testailin myös Compiz Fusionia, joka oli viimeinkin saatettu toimivaksi kokonaisuudeksi ja toi työpöydälle graafista iloittelua. Yllätyin myös positiivisesti, kuinka mainiosti AmaroK ja Creative Zen V -mp3-soitin toimivat yhteen. Lisäksi asentelin Openoffice.orgiin suomenkielisen voikko-oikoluvun, optimoin Apachea ja MySQL:ää vähille resursseille ja otin toisen koneen mukaan Gentoon pakettien kääntöön DistCC:n avustuksella. Laitoin myös komentoja ajoon aina X:n käynnistyessä ja opin sammuttamaan koneen virtanapista painamalla. Ohjelmistoista testailin muun muassa IE4Linuxia, SportsTrackeria ja Pytraineria,

Matkapuhelimet saapuivat blogin aiheisiin Nokian N95:n myötä. Windowsissa puhelimien kanssa leikkiminen onnistuu hyvin, mutta S60-puhelimen kanssa kommunikointia Linuxia tai Macia käyttäen ei ole tehty yhtä helpoksi tai monipuoliseksi. Uuteen puhelimeen piti tietenkin myös asennella käteviä sovelluksia ja vaihtaa valmiustilan pikakuvakkeet.

Mac OS X:ää käsittelevät aiheet jäivät kohtalaisen vähäisiksi iBookin käytön vähentyessä ja Mac-maailmaan liittyviä tapahtumia käsittelin vaihtelevasti. Syksyllä julkistettiin kauan odotettu Mac OS X Leopard ja aiheesta kirjoitettiinkin useilla uutissivustoilla hieman liiankin paljon. Otin aiheeseen hieman erilaisen lähestymisen ja käsittelin Leopardin uusia ominaisuuksia, joilla on merkitystä. Vastaavasti jätin koko iPhone-vouhotuksen omaan arvoonsa. Kiinnostavia aiheita oli myös Safarin julkistaminen Windowsin nopeimmaksi selaimeksi, joka piti ainakin JavaScriptin osalta paikkansa. Safari 3 Public Betaa piti tietenkin myös testata käytännössä. Enää ei tarvitse Windowsissa leikkiä WebKit-selaimen kanssa. Juttuja varten tarvittiin myös kuvia, ja vaikka ruudunkaappausten ottaminen OS X:ssä on yksinkertaista, piti sitäkin erikseen blogissa käsitellä. Testailin myös Google Readerin muuttamista OS X -sovelluksen näköiseksi, mutta Hicksdesignin toteuttama teema ja sen jatkuva päivittäminen ei jaksanut pidemmän päälle innostaa.

Viihteen ja moottoriurheilun puolella jännittävän Formula 1 -kauden ratkaisuhetket huipentuivat syksyllä viimeiseen kisaan ja Formula 1 -kisoja pystyi seuraamaan netistä Windowsilla ja myöhemmin alkusyksystä testailin F1-kisojen näkymistä Linuxissa. Kuvanlaadussa täytyi tinkiä aikalailla, mutta selostuksen osalta oli vain voitettavaa. Etenkin jenkkikanavien selostus oli loistavaa. MTV3:n kanavapaketti on kuitenkin helpompi tapa Formuloiden seuraamiseen ja vuoden aikana eri maksukanavia mainostettiinkin useamman viikonlopun ajan sekä antenni- että kaapeliverkossa muun muassa Cable Open! -kampanjassa.

Vuoden aikana tuli käytyä myös muutamissa tapahtumissa. Päivälehden museon Metro-näyttely oli mielenkiintoinen ja tarjosi lehtiartikkeleita ja valokuvia Metron rakentamisen ajoilta. Vierailin myös Lahdessa Guru 07 -pelimessuilla, jossa oli esillä kaikki kolmannen sukupolven konsolit ja etenkin Microsoft oli panostanut Xbox 360:n näkyvyyteen. Microsoftin panostus markkinointiin näkyi myös syksyllä Digiexpossa ja alkuvuonna Kampissa olleen Vista-teltan muodossa. Kaikesta markkinoinnista huolimatta ostin syksyllä Nintendo Wii:n ja Windows XP vaihtui Gentoo Linuxiin.

Linuxin lisäksi myös Windowsin kanssa pitää joka arkipäivä räpellellä ja Windows XP jaksoikin ärsyttää omituisine ominaisuuksineen. Vuoden aikana pääsin kuitenkin eroon Windows Updaten muistutus-ruudusta ja Samba-jakojen talletetuista nimistä. Sain lisäksi apuja tekstin liittämiseen Wordiin ilman muotoiluja, löysin pikanäppäimen ikkunan pienentämiseen ja kätevän Launchyn ohjelmien käynnistämiseen OS X:n tyylisesti. Otin myös pikakomennot haltuun. Vistaakin piti testailla ja todeta, että User Account Control on ärsyttävä.

Pelikonsolien osalta sain viimeinkin tehtyä päätöksen ja kolmannen sukupolven konsoleista hyllystä löytyy nyt Nintendon Wii ja Super Mario Galaxy on osoittautunut loistavaksi peliksi. Keväällä harkitsin jo kovasti Xbox 360:n ostamista, mutta etenkin Xbox 360 -konsolin tekniset ongelmat ja tuloillaan ollut uusi versio siirsivät hankintapäätöksen tekemistä.

Blogin ulkopuolella vuosi 2007 painottui mielenkiintoiseen kesätyöhön, jossa oli mukavat työkaverit ja -ilmapiiri, ja myöhemmin syksyllä työpaikan saantiin. Syksyllä tuli tutustuttua myös Helsingin vuokra-asuntomarkkinoihin, joka vaikutti aika toivottomalta: korkeat vuokrat, heikkokuntoiset asunnot tai vaihtoehtoisesti kaukana. Sopiva vuokra-asunto kuitenkin löytyi 14:sta asuntonäyttöä ja puolitoista kuukautta myöhemmin. Opiskeluiden etenemisen suhteen .NET Sovelluskehitys -intensiivikurssi oli mukava tapahtuma ja kandidaatintyön kirjoittaminen pysyi edelleen aiheen miettimisessä. Kokonaisuutena vuosi oli tapahtumarikas monellakin tasolla ja vuoteen 2008 siirrytäänkin odottavaisin tunnelmin.

Blogin osalta vuoden 2007 tilinpäätös on hyvä; Parin vuoden aikana kirjoitusten aihepiirit ovat vakiintuneet aika hyvin ja kirjoitustahtikin on pysynyt suunnilleen samana: keskimäärin 15 kirjoitusta kuukaudessa. Kaikenkaikkiaan juttuja on kertynyt 445 kappaletta ja ne ovat keränneet 76 kommenttia ja 1973 roskaviestiä. Aihepiirejä löytyy lukumäärällisesti 15 kappaletta ja tageja 112 kappaletta (joista vain osa on oikeasti käytössä). Hienoista kasvua on nähtävissä sekä kirjoitusten, että lukijamäärien osalta.

Se on kiva sillo jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla myös vuonna 2008: kirjoituksia erilaisista vekottimista, tietotekniikasta ja sen käyttämisestä. Wii:hin ja S60-puhelimiin liittyvät jutut lisääntynevät ja myös Linux pysynee vahvasti edustettuna. Windowsiin liittyvät aiheet kasvattanevat myös osuuttaan päivittäisestä Windows-käytöstä johtuen. Mac OS X:n osuus pysynee samalla tasolla, eikä siihen taida olla muutosta tulossa, ellei Macbook sitten ala houkutella. Saa nähdä mihin suuntaan blogi ensi vuonna kehittyy.

Hyvää uutta vuotta!

Urheilusuoritusten seurantatyökalut: Pytrainer

Pytrainer on urheilusuoritusten seurantaan tarkoitettu ohjelma Linuxille. Alunperin se kehitettiin pyöräilijöitä ajatellen, mutta sitä voidaan käyttää muidenkin urheilulajien suoritusten kirjaamiseen. Toimintaperiaatteiltaan Pytrainer on samantapainen kuin SportsTracker ja monet Web-pohjaiset harjoituspäiväkirjat: urheilusuorituksia voi kirjata ja suorituksista saa erilaisia tilastoja ja graafeja. Pytrainer tarjoaa lisäksi GPS-tiedon liittämisen ja liitynnän Google Mapsiin.

Pytrainerin asentaminen on yksinkertaista, sillä saatavilla on asennuspaketit useimmille Linux-distribuutioille. Gentoolle löytyy 1.4.7.2-version ebuild, jonka avulla saadaan vaadittavat kirjastot kerralla kuntoon, ainakin teoriassa. Ebuildin tuomien pakettien lisäksi piti vielä hakea dev-python/gnome-python-extras, joka veti mukanaan lisää paketteja ja tämänkin jälkeen tarvittiin vielä dev-python/soappy. Gentoon ebuild vaatisi siis hieman korjailua tarvittavien kirjastojen suhteen. KDE- ja Gentoo-käyttäjänä tarvitsin vielä dev-python/matplotlib-kirjastolle gtk -USE-flägin. Kaikkien tarvittavien kirjastojen asettamisen ja ihmettelyn jälkeen Pytrainer viimeinkin käynnistyi.

Pytrainer on toteutettu käyttämällä Pythonia ja GTK+:aa ja lopputulos on asiallinen, joskin KDE-käyttäjän mielestä käyttöliittymän toteuttamiseen olisi voitu käyttää Qt:tä. Ulkoasultaan Gnomeen suunniteltu ohjelma ei ole kovinkaan hehkeä KDE-ympäristössä. Käyttöliittymä on kuitenkin onnistunut ja toimiva: vasemmalla näkyy kalenteri-ikkuna ja valitun päivän suoritukset ja oikealla valitun suorituksen tiedot. Tiedon tallettamiseen käytetään vakiona tiedostopohjaista SQLite-tietokantaa, joka on hyvä vaihtoehto XML-tiedostojen käyttämiselle. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää MySQL-tietokantaa.

Käyttöliittymä on myös käytännössä selkeä ja uusien urheilusuoritusten syöttäminen on helppoa. Tarjolla on talletuskentät otsikolle, kokonaismatkalle, ajalle, keskinopeudelle, sykkeelle, kalorikulutukselle, kommenteille ja GPX-tiedostolle ja tiedoille. On selkeästi havaittavissa, että lähtökohdiltaan ohjelma on tarkoitettu lajeille, joissa mitataan matkaa, nopeutta ja aikaa ja lajilistalta löytyykin valmiiksi pyöräily ja juoksu. Listalle voi lisätä haluamiaan lajeja, mutta esimerkiksi kuntosalikäyntien kirjaaminen kommenttikenttään ei ole kovin mielekästä.

Pytrainerin perustoiminnallisuuksien lisäksi erikoisuutena on mahdollisuus tuoda GPS-laitteelta tietoja ohjelmaan tai syöttää tiedot GPX-tiedostosta, jonka jälkeen reittiä voi tarkastella Google Maps -liitynnästä. GPS-dataa voi tuoda suoraan Garminista, Ipod+Nike ja Google Earthista. Periaatteessa GPX-tiedoston avulla paikkatiedon tuominen pitäisi onnistua laitteesta kuin laitteesta, mutta kun yritin liittää N95:n Sports Tracker -ohjelman tuottamaa GPX-tiedoston dataa urheilusuoritukseen, eivät tiedoston aikaleimat ohjelmalle kelvanneet. Laajennuksina löytyy muun muassa WordPress-plugin, jolla saa urheilusuoritukset lähetettyä suoraan blogiin.

Ominaisuuksiltaan Pytrainer on perustasoa ja tarjoaa mahdollisuuden urheilusuoritusten seuraamiseen. Oikeastaan parhaimpana ja painottuneena ominaisuutena on GPS-tiedon liittäminen ja sisäänrakennettu Google Maps. Itse suoritusten kirjaaminen ja niiden seuraaminen jää mielestäni hieman keskenkertaisesti toteutetuksi. Suorituksista saa erilaisia graafisia kaavioita eri arvojen suhteen, mutta kaaviot ovat suhteellisen yksinkertaisia. SportsTrackeriin verrattuna menetetään sykemittarin tietojen tuonti, mutta saadaan GPS-tiedot, joka voi käytöstä riippuen olla hyvä vaihtokauppa. Muilta ominaisuuksiltaan Pytrainer ei aivan nouse SportsTrackerin tasolle, vaikka tarjoaakin vastaavat perustoiminnallisuudet.

Pytrainerin sivuilla lupaillaan hyvältä kuulostavia ominaisuuksia 2.0.0 -versioon, mutta siihen taitaa olla vielä kohtalaisen pitkä matka. Ominaisuuslistalta löytynee tällöin reittien tilastoja, Google Maps -karttoja, karttapisteiden muokkausta, tukea GPS-laitteille, monikielisyyttä ja harjoitustulosten parempaa visualisointia. Nähtävästi osa näistä toiminnallisuuksista, kuten kartat ja karttapisteiden muokkaus taitavat löytyä jo testaamastani 1.4.7.2-versiosta. Tulevassakaan versiossa ei tosin lupailtu sykemittarin tietojen tuontia tai parempaa syketietojen tilastointia, joka olisi ollut kanssa ihan kätevä ja toteuttamisen arvoinen ominaisuus.

Valmiit urheilusuoritusten seurantaan tarkoitetut ohjelmistot eivät edelleenkään oikein vakuuta toimivuudellaan. Kesällä testaamani SportsTrackerin 2.5.1-versio jätti hieman toivomisen varaa, eikä Pytrainer ollut juurikaan parempi. SportsTrackerin eduksi on mainittava, että 3.0-version myötä toteutusalusta on vaihtunut C#:stä Javaan, joten asennus on nyt helpompaa ja suorituskyky (sivun mukaan) parempi. Käytännössä en kuitenkaan onnistunut käynnistämään SportsTrackeria Java Webstartia enkä binääriä käyttäen.

Vaihtoehtoisesti Webissä on tarjolla useampiakin ilmaisia harjoituspäiväkirjoja erilaisin ominaisuuksin. Yleiskäyttöisiä harjoituspäiväkirjoja ovat esimerkiksi Nokia Sports Tracker, Lenkkivihko.fi, Treenit.net, Kuntoportaali.fi ja Fillarointipäiväkirja panostaa pyöräilyyn. Pitänee joskus testailla.

Muutamia ruudunkaappauksia Pytrainerista testidatalla varustettuna:

Pytrainer Pytrainer Pytrainer Pytrainer

Ota pikakomennot ja näppäimistö haltuun AutoHotkeyn avulla

Windowsissa asiat voidaan tehdä joko helposti tai vaikeasti ja valitettavan usein turhankin vaikeasti. Windows itsessään ei tarjoa mahdollisuuksia pikakomentojen määrittämiseen käyttäjän haluamalla tavalla, vaan tätä varten tarvitaan kolmannen osapuolen ohjelmistoja. Yksi pikakomentoja ja näppäimistön hallintaa toteuttava ohjelmisto on avoimen lähdekoodin AutoHotkey, joka tarjoaa monipuoliset ominaisuudet erilaisten komentojen toteuttamiseksi.

Windows XP:ssä on vakiona tarjolla lukuisia käteviä pikakomentoja, mutta yksi jää uupumaan: ikkunan pienentäminen alapalkkiin. Se toki onnistuu Alt+välilyönti+n -yhdistelmällä, mutta on hieman liian monimutkaista. Tähän pieneen ongelmaa tarvitaan ratkaisuksi siis ohjelmaa, joka antaa käyttäjän määrittää omat pikakomentonsa.

AutoHotkey on käteväntuntuinen ohjelma, mutta valitettavasti sen käyttäminen ei ole ”klikkaa ja valitse” -tyylistä komentojen määrittämistä, vaan toiminnot määritellään erilliseen skripti-tiedostoon. Ohjelman käyttöön on kuitenkin saatavilla hyvät ohjeet ja malliskriptit, joten haluamansa pikakomennon määrittäminen onnistuu kohtalaisen helposti. Hieman hankalampaa kuin maksullisten ohjelmistojen kanssa, mutta ilmainen on aina ilmainen.

Yksinkertaiset skriptit ovat kohtalaisen helppoja määritellä ja esimerkiksi aktiivisen ikkunan pienentäminen alapalkkiin Win+h -yhdistelmällä onnistuu määrittelemällä seuraava komento ohjelman skripti-tiedostoon:

#h::WinMinimize,A

Saatavilla on myös skripti, jolla ikkunan voi pienentää tehtäväpalkkiin, ja kätevä skripti äänenvoimakkuuden säätöön OSD:n kera.

AutoHotkey tarjoaa monipuoliset ominaisuudet erilaisten komentosarjojen määrittelyyn, mutta ohjelman käytettävyys jättää hieman toivomisen varaa. Kätevä ohjelma kuitenkin, kunhan löytää oikeat komennot ja kasaa niistä haluamansa toiminnot tai etsii valmiit skriptit. Ehkä hieman liioittelua käyttää erillistä ohjelmaa vain ikkunoiden pienentämiseen, mutta eiköhän listalle löydy muitakin tarpeellisia komentosarjoja.

Ohjelmointi kuin urheiluharrastus, harjoittelulla parempiin tuloksiin

Joulun kiireiden keskellä on hyvä pysähtyä ja irtautua arkielämän hössötyksistä ja syventyä hyvän kirjallisuuden ääreen tai tietoteknisten harrastusten pariin. Vaihtoehtoja ajanvietteeksi on monia ja Codeulate-blogi tarjoaa vaihtoehdoksi harjoittelua: ohjelmoinnin harjoittelua. Vaikka ohjelmointitaidot olisivatkin jo hallussa valitsemallasi ohjelmointikielellä, on hyvä silti panostaa harjoitteluun. Ohjelmointia voi käsitellä kuin mitä tahansa urheilu- tai musiikkiharrastusta; paremmaksi kehitytään vain harjoittelemalla.

Ohjelmointia voi harjoitella erilaisilla tavoilla ja Internetissä on tarjolla erilaisia sivustoja, jotka tarjoavat älynystöreille harjoitteita. Project Euler lähestyy aihetta matemaattisten ongelmien kautta ja ratkaisut eivät vaadi tutkintoa matematiikasta. Python Challenge vastaa tarjoamalla 33-tasoisen haasteen. Molemmilla sivustoilla on ongelmien lisäksi tarjolla ratkaisut ja keskustelufoorumi muiden ohjelmoijien ratkaisujen tutkimiseen. Vastaavasti 99 Prolog -ongelmaa keskittyy loogiseen ongelmanratkontaa ja tarjoaa ratkaisut Prologilla toteuttuna. Ongelmia voi tietenkin ratkoa haluamallaan ohjelmointikielellä.

Ohjelmoinnin harjoittelemisessa ei kuitenkaan ole kiire ja teokset, jotka mainostavat ”Opi ohjelmointikieli X 21 päivässä” -otsikolla pitäisikin itseasiassa otsikoida ”Opettele ohjelmoimaan 10 vuodessa”. 3 päivässä, viikossa tai kuukaudessa saa vain pintapuolisen käsityksen jostakin ohjelmointikielestä ja todellinen hallitseminen ja käsittäminen tapahtuu pidemmällä aikajänteellä. Tutkimusten mukaan jonkin tietyn aiheen oppiminen ja hallitseminen vie 10 vuotta, oli se sitten shakin peluu, musisointi, maalaaminen, tennis tai ohjelmointi.

Oikotietä parempiin suorituksiin ei ole ja kuten monissa muissakin harrasteissa ja taidoissa, myös ohjelmoinnissa kehitytään paremmaksi vain harjoittelemalla ja mahdollisesti harjoittelemalla laaja-alaisesti. Yhtäläisyyksiä löytyy myös siinä, että toiset vain ovat parempia kuin toiset ja vain lahjattomat treenaavat.

Selaimien Javascript-suorituskykyä voidaan testata

Applen WebKit-tiimi on julkaissut Web-selaimien Javascript-suorituskyvyn testaukseen tarkoitetun SunSpider-testausohjelman. WebKit-tiimin kehittämä testausohjelma pohjautuu tekniikkaan, joka tekee samoja asioita kuin nykyiset web-sovellukset ja asioita, joita voimme olettaa tekevän tulevaisuudessa. Vaikka Javascriptin nopeus on vain osa web-selaimen kokonaisuutta, on se nykyään Web 2.0 -sovellusten aikakaudella kohtalaisen merkittävä ominaisuus.

Coding Horror -blogin Jeff Atwood on testannut SunSpideria ja esittelee yhdeksästä eri testistä koostuvan testin testituloksia selkeillä taulukoilla. Käytännössä nopeuskilpailun voittaja on Safari ja testin kakkossijan vie Opera ennen Firefoxia ja Internet Exploreria. Teoriassa Operan selviytyi testeistä vikkelämmin, mutta saadakseen testistä tuloksia, Operasta tätyi käyttää beta-versiota. Atwood kommentoikin Operaa seuraavasti: ”Great when it works!”. Hieman ovelasti Firefox itseasiassa häviää Internet Explorerille, jos Internet Explorerin testituloksista jättää huomioimatta ilmeisesti aika irrationaalisen teksti-osuuden. Testit suoritettiin Vistassa, joten Safarin tulos on tähänkin nähden hyvä.

Ei toki SunSpiderilla suoritetut testit koko totuutta kerro, vaan mittaa vain yhden osan suorittamisen nopeutta. Olisikin hyvä nähdä testaustuloksia käytännön testitilanteista oikeita Web 2.0 -sovelluksia käytettäessä. Toivottavasti selkeät suorituskyvyn testausmenetelmät ja testitulokset kannustaisivat selainmarkkinoita kehittämään parempia ja nopeampi selaimia.

Linux pelikoneena: pelitarjonta on luovaa ja tasoltaan vaihtelevaa

On yleinen kuvitelma, ettei Linuxista ole pelikoneeksi. Tämä onkin osittain totta, sillä suurella rahalla tehtyjä pelejä on tarjolla lähinnä vain Windowsille. Linuxilla voi tietenkin pelata Windows-pelejä Winen avulla, mutta uusimpien Windows-pelien pelaaminen on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Pelitarjonta Linuxille ei kuitenkaan ole olematonta, sillä ilmaisia pelejä löytyy paljon ja useista peligenreistä. Tasoltaan pelit ovat vaihtelevia, mutta luovia, idearikkaita ja mikä tärkeintä, ilmaisia.

On kuitenkin selvää, ettei Linuxille pääasiassa vapaaehtoisvoimin ja ilman rahoitusta toteutetuista peleistä ole varsinaisesti samaan taistoon Windows-pelien kanssa, mutta jos huikaisevat grafiikat jätetään huomioimatta, tarjoavat Linux-pelit kuitenkin hyvän vastuksen pelillisistä näkökohdista katsottuna. Lisäksi Linuxin pelimahdollisuudet ovat nykyään kasvamassa myös kaupallisten pelien osalta, sillä yhä useammin Windowsille julkaistuista peleistä on saatavissa myös Linux-käännös, muutamina esimerkkeinä Neverwinter Nights, Doom III ja Quake 4.

Internetistä löytyy Linux-peleihin keskittyviä sivustoja, mutta en nopealla googlauksella löytänyt kattavaa ja ajantasaista katsausta Linux-peleihin. The Linux Game Tome listaa pelejä ja Linux Games -sivusto tarjoaa uutisia, mutta kaipaisin jotain kevyempää versiota Gamespotin tai IGN:n tapaisista sivustoista. Toki lähtökohdat konsoli- ja Windows-pelien markkinoilla ovat hieman erilaiset. Koska en tyydyttävää listaa Linux-peleistä löytänyt, täytyi siis itse hieman kartoittaa tilannetta.

Linux-pelitarjonnasta on viime aikoina kirjoitettu Online Games -blogissa, joka esittelee kymmenen 3D-peliä ja Daily Bits -blogi listaa 10 peliä Ubuntulle. Sivustojen tarjoamat listat ovat kuitenkin kovin suppeat ja yksipuoliset, joten pelilistaus kaipaakin hieman parantelua. Tässä oma listaukseni Linux-peleistä, lyhyiden kuvausten ja osa kuvien kera. Useat pelit ovat saatavilla Linuxin lisäksi myös muille alustoille. Rajasin listan käsittämään ilmaiseksi saatavilla olevia pelejä, jotka ovat tasoltaan viihteellisiä ja hauskoja. Räiskintäpelit, eli pääasiassa moninpelattavat FPS:tä jätin mainitsemisen asteelle, kuten myös lento- ja avaruuspelit.

Lista täydentynee ajan mukaan.

Toiminta:

  • Extreme Tux Racer
    Perinteisen Tux Racerin kehittyneempi versio lisäradoilla ja -ominaisuuksilla. Haastavuutta ei ole laskettu, joten pingviinillä on kiire kerätä silakat mäen varrelta. Pingviinillä voi laskea mäkeä sekä Linuxissa että Windowsissa.

    Extreme Tux Racer
  • Turbo Sliders
    Slicks n’ Slide tyylinen autopeli, jossa voi kisata netissä kavereita vastaan. Maksullinen (17e), mutta hyvästä kannattaa maksaa. Demo-versio on ilmainen, mutta rajoittunut kolmeen rataan. Täysversiossa pelattavana on satoja ratoja, eri pelimuotoja ja autoja. Kaahailua 2D-maailmassa voi harrastaa sekä Linuxissa että Windowsissa.

    Turbo Sliders Turbo Sliders Turbo Sliders Turbo Sliders
  • Xmoto
    Viihdyttävää omenoiden keruuta moottoripyörällä pitkin erilaisimpia ratoja. Pelissä on tehtävänä kerätä kaikki hedelmät ja päästä kukan luokse ja on varmasti tuttu Elasto Manian -tunteville. Peliin on saatavilla lisäkenttiä netistä ja niitä voi taiteilla myös itse. Moottoripyörällä voi taiteilla Linuxissa, Mac OS X:ssä, Windowsissa ja FreeBSD:ssä.

    Xmoto Xmoto Xmoto Xmoto
  • Abuse-sdl
    Sivuttain vierivä ja nopeatempoinen räiskintä, joka alkujaan oli saatavilla DOSille. Ilmeisesti alkuperäisestä pelistä tehty käännös Linuxille on ilmainen. Mukavaa alienien ammuskelua.

    Abuse Abuse Abuse Abuse
  • Frets On Fire
    Mainio kitaranrämpytyspeli Guitar Heron tyyliin, mutta toimii näppäimistöllä ja lisäksi ilmeisesti myös Guitar Heron ohjaimella Windowsissa ja Mac OS X:ssä. Mukana tulee vain kolme kappaletta, mutta lisää voi ladata netistä. Jos vielä olisi musikaalinen ja Logitechin Ultra X soveltuisi paremmin F-näppäinten paineluun, niin tämähän voisi olla hauskaa. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille. Jos peli-idea ei ole tuttu, voi katsella aiheesta Google videon.

    Frets on Fire Frets on Fire Frets on Fire
    (kuva Frets on Firen sivuilta.)
  • Stepmania
    Tanssipeli, jota voi naputella näppäimistön avulla, mutta parhaiten tietenkin tanssimaton kanssa. Jos tanssipelit kiinnostavat ja näppäimistöllä ei irtoa, niin sivuilta löytyy informaatiota tanssimatoista ja suositellaan RedOctane Ignition 3.0 -tanssimattoa, jonka kerrotaan toimivan samoilla alustoilla kuin pelinkin, eli Linuxissa, Mac OS X:ssä ja Windowsissa.

Autopelit:

  • Racer
    Realismiin tähtäävä autosimulaatio. Ajotuntuman vuoksi ohjaus on vakiona hiirellä ja peli tarvitsee kaverikseen rattiohjaimen, sillä hiirellä ohjaaminen on hieman hankalaa. Lisäratoja ja -autoja voi ladata netistä Racer-Xtreme- ja iroker.com-sivustoilta, vaikka valitettavan usein linkit eivät tunnu toimivan. Tuorein Racer versio on kirjoitushetkellä 0.5.3, joka on saatavissa Linuxille, Windowsille ja Mac OS X:lle. Linuxille Racerin tuoreimman version asennus onnistuu helposti Lokin asennusohjelmalla. Parempia kuvia pelistä voi katsella Racerin galleriasta. Racer ei ole avoimen lähdekoodin projekti vaan kaikki koodilisäykset menevät pelinkehittäjän kautta.

    Racer Racer Racer Racer
  • The Open Racing Car Simulator
    TORCS-autosimulaattori. Lyhyesti kommentoituna TORCS on hieman VDriftin tyylinen autopeli, jossa voi kisailla tietokonetta vastaan useilla eri radoilla ja autoilla sekä asfaltilla että soralla. Peli löytyy Linuxille, FreeBSD:lle, Mac OS X:lle ja Windowsille. Ajotuntumaltaan peli ei ole kovinkaan jouheva ja auto tuntuu pomppivan sinne sun tänne. Myös grafiikoiltaan peli on hieman karkea. Ei tätä kovinkaan pitkään jaksanut testailla.

    TORCS TORCS TORCS TORCS
  • VDrift
    Autopeli, jonka suunnittelun lähtökohtana on ollut simuloida drift-kisailua. Peli tarjoaa kuitenkin ihan perinteistä kisailua ja mukana tulee 19 rataa ja 28 autoa. Grafiikaltaan peli on kohtalaisen yksinkertaista. Ohjaustuntuma on hieman erikoinen ja nopeasti testattuna peli ei ole mitään arkademaista mutkiin räiskimistä. Peli löytyy Linuxille, Mac OS X:lle ja Windowsille. Kokonaisuutena peli vaatii vielä paljon kehittämistä, että sitä jaksaisi ajella.

    VDrift VDrift VDrift VDrift
  • Trigger Rally
    Yksinkertainen rallipeli kolmella autolla Tommi Mäkinen -aikakaudelta; Ford Focus, Seat Cordoba ja Mitsubishi Lancer Evo. Ajomallinnus on yksinkertainen ja grafiikka ankeahkoa, mutta kyllä tässäkin pelissä muutaman kymmenisen minuuttia saa menemään. Erillistä asetusvalikko ei ole, vaan tarvittaessa asetuksia voi muokata suoraan tekstitiedostostoon. Pelille ei kirjoitushetkellä ole myöskään varsinaista kotisivua, vaan pelin voi ladata suoraan sourceforgesta.

    Trigger Rally Trigger Rally Trigger Rally
  • ManiaDrive
    Trackmanian tapainen autopeli, jossa autolla taiteillaan arkademaisesti akrobaattisilla radoilla. Radat ovat lyhyitä ja pelitempo nopea. Sisältää myös verkkopelimahdollisuuden ja on saatavissa sekä Linuxille että Windowsille.

Avaruus/lentopelit:

  • Flightgear
    Lentosimulaattori.
  • Vega Strike
    3D avaruuslentelyä, jossa voit pelin kehittyessä kohti 1.0 -versiota, tehdä kauppaa, taistella ja tutkia linnunrataa.

Räiskintä, FPS:

  • Tremulous
    Sekoittaa tiimipohjaista FPS-peliä strategiaelementeillä kuten rakennuksilla. Palkittu “Player’s Choice Standalone Game of the Year” -nimityksellä Mod Databasen “Mod of the Year” 2006 kilpailussa.
  • Nexuiz
    FPS Deathmatch -räiskintä pohjautuen Quake 1 -moottorista jalostettuun DarkPlaces-moottoriin. Pelin ideana on tuoda moninpelimättöön nopeatempoisuutta aseita tasapainottamalla ja erottua realismiin tähtäävistä räiskinnöistä.
  • Urban Terror
    Quake III:een pohjautuva moninpeliräiskintä, jota sivuilla kuvaillaan Hollywoodimaiseksi taktiseksi ammunnaksi. Peli hyödyntää realismia, mutta säilyttää hauskuuden nopeatempoisena ja toiminnantäytteisellä pelattavuutena. Saatavilla Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle.
  • Wolfenstein: Enemy-Territory
    Return to Castle Wolfenstein -peliin perustuva moninpelattava räiskintä.
  • TrueCombat: Elite
    Tiimipohjaista moninpeliräiskintää.

Strategia, RTS:

  • Freeciv
    Rakenne oma valtakuntasi ja johda sivilisaatio kivikaudelta avaruusaikakaudelle. Jos Civilization-peli on tuttu, olet tässä kuin kotonasi. Viimeksi testatessani vaikeusaste tietokonepelaajien suhteen oli kohtalaisen ankara. Mukava peli, jos vain olisi ylimääräistä aikaa käytettävissä.

    Freeciv
    (kuva Freecivin sivuilta.)
  • Scorched 3D
    Scorched Earth oli aikanaan hauskaa moninpelattavaa ja Scorched 3D siirtää tankkitaistelun kolmiulotteiseksi. Peruspeli on yksinkertaista ja lisämausteena tankkiin voi ostaa lisäaseita, suojia ja muita varusteita. Taistelu onnistuu tekoälyä vastaan tai netissä moninpelinä. Saatavilla on myös erilaisia modeja. Tankkitaistelu onnistuu Linux, Unix, Mac OS X ja Windows-alustoilla. Pelin etenemistä voi katsella videosta.

    Scorched Scorched Scorched
    (kuvat Scorched 3D:n sivuilta.)
  • Wormux
    Hienonnäköinen Worms-klooni, eli moninpelattavaa taistelua kavereita vastaan. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle, Windowsille sekä FreeBSD:lle.

    Wormux Wormux Wormux
    (kuvat Wormuxin sivuilta.)
  • The Battle for Wesnoth
    Vuoropohjainen strategiapeli fantasiateemalla maustettuna. Taistele tiesi takaisin Wesnothin valtaistuimelle tai valitse joku muista seikkailuista.
  • Warzone 2100 RP
    3D tosiaikastrategiaa. Julkaistu alunperin PC:lle ja Xboxille 1999 Pumpkin Studiosin ja Eidos-Interactiven toimesta ja 2004 siirtyi GPL:n alle. Peli muistuttaa ruudunkaappausten perusteella Command & Conquer -tyyppisiä pelejä.
  • Widelands
    Tosiaikastrategiaa Settlers-pelien tyyliin.

RPG:

  • Savage: Battle for Newerth
    Moninpelattavaa FPS-tyylistä taistelua. Tarkoituksena on vallata vastustajan linna, jonka saavuttamiseksi joukkueen johtaja rakentaa erilaisia rakennuksia, joista saadaan aseita ja varusteita. Ihan mukavaa verkkopelaamista etenkin laneilla. Peli oli aikaisemmin kaupallinen ja S2Games julkaisi sen ilmaispeliksi 1.9.2006.

    Savage 1 Savage 1 Savage 1
    (kuvat S2Gamesin sivuilta.)
  • Nethack
    Vanhan kansan ylhäältä päin kuvattu luolastoseikkailupeli, jota pelataan terminaalin merkkipohjaisella käyttöliittymällä. Saatavilla myös graafinen ulkoasu. Peli löytyy useille alustoille: Linux, Windows, MS-DOS, Windows CE, OS/2, Mac OS X, Amiga ja Atari. Nethackin tyylisiä pelejä ovat myös Tolkienin maailmaan sijoittuva Angband ja kehittyneempi Zangband.

    Angband

Puzzle ja Arkade:

  • Neverball
    Pallon tasapainottelua laudalla hieman Super Monkey Ball -pelin tapaan ja viihdearvo on mainio. Lautaa voi ohjailla hiirellä, mutta itse pidin enemmän näppäimistöllä tasapainottelusta. Peli on saatavissa Linuxille, Mac OS X:lle, Windowsille sekä FreeBSD:lle.

    Neverball Neverball Neverball
  • Frozen Bubble
    Paukuttele palloja kasaan hieman tetrismäisesti. Peli löytyy Linuxin lisäksi myös S60-puhelimille.

    Frozen Bubble Frozen Bubble Frozen Bubble

Omat suosikit:
Viihdearvollisesti omat suosikkini ovat: Turbo Sliders, Neverball, Frets On Fire, Xmoto ja Abuse. Eli pelit, joita teoriassa voi pelata lyhyinä annoksia. Käytäntö usein osoittaa kyllä muuta.

Yhteenveto:
Linuxin pelitarjonta on tavallaan viihdepelaamista ja painottuu yleistäen kevyempiin puzzle- ja arkade-peleihin ja moninpeli-, räiskintä- ja simulaatiopeleihin. Samalla tavalla juonellisia ja suuremman kategorian ilmaisia pelejä ei Linuxille ole oikein tarjolla kuin mitä Windowsille. Windows-peleistä tehdyt Linux-käännökset ja Winellä pelattavat pelit tuovat pelitarjontaan oman lisänsä. Tietenkin, jos vain kaipaa nopeaa ajanvietettä, tulee Linux-jakelupakettien mukana usein erilaisia pieniä pelejä kuten Tetris, Pasianssi ja Mahjong. Erilaisia pelejä on siis tarjolla runsaasti, mutta kuitenkin hieman rajoittuneesti.