Radiokanavien soittolistat ovat kuin karuselli

Kuuntelen suhteellisen vähän radiota, noin vajaat parisen tuntia päivittäin, mutta siinäkin ajassa ehtii huomaamaan, että soittolistat ne rullaavat. Ymmärrän, että uusia bändejä ja levyjä pitää markkinoida soitattamalla niitä hieman enemmän kuin vanhempia kappaleita, mutta rajansa kaikella. Hieman ikävänä tapana kun on, että ensin julkaistaan single, jota sitten renkutetaan parisen kuukautta tauotta, jonka jälkeen kappale onkin niin sanotusti kulunut puhki. Etenkin eräillä radioasemilla tämä on erittäinkin yleistä ja yhtyeiltä soitetaan vain muutamia tai pahimmillaan vain yhtä ja samaa kappaletta uudestaan ja uudestaan.

Valitettavasti sisällöllisesti lupaava ja vuoden verran radioaalloilla kuulunut Radio Rock ei soittolistojen käytön osalta eroa kovin merkittävästi muista kaupallisista radiokanavista. Musiikkivalikoima on sentään selkeästi parempaa kuin esimerkiksi YleX:llä saati sitten Radio Novalla. Lisäksi Heikelän ja Linnanahteen aamushow on mukavaa kuunneltavaa, vaikkakin vain sen parinkymmenen minuutin ajan, joka työmatkaan menee ja vetää melkein vertoja Radiomafian Peltsille ja Juusolle.

Aivan ”musta tuntuu”-periaatteella ei tarvitse arvioida soittolistojen laajuutta. Useat radiokanavat tarjoavat sivuillaan tietoa radiossa kuuluvasta kappaleesta ja tähän informaatioon onkin erikoistunut Soitto.info-sivusto, joka tarjoaa kätevän tilaston eri kanavilla soitetuista kappaleista.

Esimerkiksi Radio Rockilla viikon aikana soitetuimmat olivat:
ke 9.1.2008 – ke 16.1.2008:

esittäjä kappale soittokerrat
sixx:a.m life is beautiful 39
megadeth/cristina scabbia set me free (a tout le monde) 38
foo fighters the pretender 35
Bruce Springsteen radio nowhere 30
nightwish bye bye beautiful 30
serj tankian empty walls 27
linkin park given up 26
amorphis silent waters 24
cult dirty little rockstar 22

ja pe 16.11.2007 – pe 23.11.2007:

esittäjä kappale soittokerrat
foo fighters the pretender 33
sixx:a.m life is beautiful 27
fair to midland dance of the manatee 25
nightwish amaranth 23
megadeth/cristina scabbia set me free (a tout le monde) 22
killswitch engage holy diver 22
linkin park given up 21
amorphis silent waters 21

Kuten listasta helposti huomaa, on soittolistassa pientä vaihtelua, mutta samat kappaleet pyörivät karusellissa marraskuussa ja tammikuussa, ja useasti. Ehkä vain kuvittelen, mutta jotenkin tuntuu että osun aina sellaiseen ajanjaksoon radion ääreen, että varmasti kuulen päivittäin muun muassa sekä Foo Fightersin että Megadethin uusimmat hitit ja parhaimpina päivinä vielä useamman kerran. Ei siinä mitään, kyseiset kappaleet ovat ihan siedettäviä.

Hieman huvittavasti Radio Rockilla arkipäivisin tulevaa Jone Nikulan radioshowta mainostetaan ”uuden rockin illaksi”, mutta mitkä muutkaan kappaleet siellä usein sattuvat soimaan, kuin päivisin juuri pyörineet rillutukset. Kanavahan myös mainostaa itseään lauseella ”soitetaan mitä halutaan”, mutta ilmeisesti tuo ”halu” käsittää vain aika rajallisen kappalevalikoiman. Lisäksi kanavan omia ohjelmia mainostetaan välillä hieman liiankin aktiivisesti. Onneksi asia ei ole aivan näin yksiselitteinen, vaan taajuudelta tulee myös paljon hyvää musiikkia.

Vertailun vuoksi YleX:n soittolista näyttää soittomääriltään aika samanlaiselta kuin Radio Rockinkin, vain kappaleet ovat vaihtuneet. Hieman yllättäen kappalevalikoima näyttää hieman monipuolisemmalta. Radio Rockilla listalta löytyy kyseisten vertailujaksojen aikana neljä samaa kappaletta, kun vastaavasti YleX:n listalta vain kaksi.

YleX:n viikon aikana soitetuimmat ke 9.1.2008 – ke 16.1.2008:

esittäjä kappale soittokerrat
Kylie Minogue wow 31
gwen stefani early winter 22
Him bleed well 21
leona lewis bleeding love 21
one republic apologize 21
foo fighters long road to ruin 21
paramore misery business 21
mokoma marras 21
kanye west good life 20

ja pe 16.11.2007 – pe 23.11.2007:

esittäjä kappale soittokerrat
foo fighters long road to ruin 30
hard-fi can’t get along (without you) 23
kanye west good life 22
Kylie Minogue 2 hearts 21
craig david Hot Stuff 21
Irina selkä selkää vasten 20
nightwish bye bye beautiful 20
maroon 5 won’t go home without you 19

Harmillisesti Soitto.infossa ei ole kuin muutaman (9) radiokanavan soittolista, koska eräät asemat eivät ilmeisestikään pidä tuollaisesta palvelusta ja hankaloittavat tai kieltävät tiedon keräämisen, eikä ihme. Näin joskus tilastoja Radio Novan soitetuimmista kappaleista vuoden aikana ja se oli kyllä karua katsottavaa. Samat biisit rullasivat päivittäin useammankin kuin muutaman kerran. Kun yhtälöön vielä lisätään mauttomat kappalevalinnat, radiokanavan ja kuunneltavan ohjelman nimen jankuttaminen, tiheät mainoskatkot ja lässyttävät puheosuudet, on lopputulos jotain karmaisevaa. No joo, tuo lista voisi liittyä enemmän tai vähemmän muihinkin radiokanaviin.

Yleisesti ottaen olen kohtalaisen tyytyväinen kuuntelemani radion tarjontaan ja ainahan voi vaihtaa mp3-soittimen puolelle tai etsiä vaihtelua nettiradioiden tarjonnasta. Tietenkin voisi kuunnella Radio Helsinkiä, jonka musiikkivalikoima on hieman liiankin laveaa ja vaihtelevaa. Jotenkin vaan tuntuu, että vuosia sitten, kun Radiomafiakin oli Radiomafia (ennen vuotta 2003) eikä mikään YleX, olivat soittolistatkin hieman väljempiä ja kappalevaihtelultaan suurempia.

SimCity julkaistiin avoimella lähdekoodilla

SimCity oli aikanaan mahtava peli ja oman kaupungin rakentamisessa kului tunti jos toinenkin. Nyt SimCity on julkaistu avoimen lähdekoodin GPL v3-lisenssin alla ja tavaramerkeistä johtuen nimi on vain vaihtunut Micropolikseksi, joka oli SimCityn työnimi.

Aivan ilman syytä ei SimCityä julkaistu, vaan peli julkaistaan One Laptop Per Child -projektin OLPC XO-kannettavan mukana pienien parannuksien ja uudenaikaistamisien kera. XO-käännöksen ja aikanaan SimCityn käännökset useille alustoille on toteuttanut Don Hopkins, jonka sivuilta peli on myös ladattavissa. Boing Boingin jutusta selviää mitä muutoksia peliin tehtiin.

Micropoliksesta ei vielä löytynyt Gentoon bugzillasta ebuildia, mutta valmis binääri auttoi alkuun. Kun vielä Ubuntun foorumin ohjeilla laittoi Numlockin pois päältä, oli hiirikin taas käytössä ja peli valmis aloitettavaksi. Aivan oikein peli ei kuitenkaan pelittänyt, sillä tiilet ja maa jäivät näkymättä. Pelin käyttöliittymäkin tuntui olevan sekavampi kuin aikaisemmin. Nykyajan mittapuilla arvioituna SimC^^ Micropolis on kyllä kohtalaisen karun näköinen. Muistaakseni (tämäkin) peli oli paljon hienompi silloin nuoruudessa.

Grafiikoiden näkymistä ja näin ollen pelaamista saattaisi auttaa, jos pelin kääntäisi lähdekoodeista, mutta sekään ei onnistunut heittämällä, joten odottanen josko Micropolis tulisi joskus Portageen.

(via OSnews)

Micropolis Micropolis

Tux kertoo ajankohtaiset asiat ja paljon muuta

Tux Droid

Jos pöydänkulmalta löytyy ylimääräistä tilaa, voi siihen sijoittaa Nabaztag-pupun tai hieman katu-uskottavamman Tux-pingviinin. Firebox-verkkokaupan langaton Tux-droid osaa kertoa erilaisia tietoja ja ilmoittaa niistä heiluttamalla siipiään, tanssimalla, pyörimällä ja silmien vilkuttelulla.

Pingviini taitaa lukuisia temppuja ja avoimeen lähdekoodiin perustuva toteutus tarjoaa laajan kirjaston erilaisia temppuja, joista valita. Luettelosta löytyy perinteisten sähköposti- ja RSS-tietojen lisäksi muun muassa VOIP-puhelin, herätyskello ja erilaisia kaiutin-toimintoa, valoanturia sekä liiketunnistinta hyödyntäviä temppuja. Tux voi toimia tavallaan myös vartiokoir… pingviininä. Mukana tulee kalaa muistuttava RF-lähetin, joka liitetään tietokoneeeen ja kaukosäädin, jolla pingviiniä voi käskyttää.

(via Engadget)

Timanttijauhetta prosessorin siilelle ja lämmöt laskevat

Timantit ovat ikuisia ja timanteille löytyy useita erilaisia sovelluskohteita työkaluista koruihin. Hieman erikoisempi käyttökohde on erikoisista projekteista tunnetun Inventgeek.com-sivuston omatekoinen timanttitahna, jonka lämmönjohtavuutta verrattiin kaupasta saatavaan hopeatahnaan. Testitulokset olivat lupaavia.

Projektissa valmistettiin timantteihin perustuvaa lämpöä johtavaa tahnaa, jota varten eBaysta ostettiin noin 30 dollarilla 5,6 grammaa eli 28 karaatia 60 000 karkeuksista timanttijauhetta. Tämän jälkeen timanttijauhe sekoitettiin polydimetyylisiloksaania ja polytetrafluorietyleeniä sisältäneeseen piitahnaan, joka ei sisältänyt lämpöäjohtavia materiaaleja, kuten sinkkioksidia. Teoriassa timanttitahnan pitäisi johtaa paremmin lämpöä kuin hopeatahnan, sillä hopean lämmönjohtavuus on 429 wattia / W/m·K, kun timantilla se on 900 – 2320 W/m·K.

Timanttitahnan toimivuutta testattiin 3,4 GHz:n kellotaajuudelle ylikellotetulla Pentium D -prosessorilla ja Arctic Cooling Freezer Pro 7 -coolerilla ja testeissä havaittiin jopa 16 astetta alhaisempi lämpötila rasituksessa, kuin käytettäessä Arctic Silverin hopeatahnaa. Aihetta käsittelevässä Muropaketin uutisessa kuitenkin epäillään tulosten luotettavuutta, sillä testitulokset ovat esitetty Inventgeekin-sivuilla melko ympäripyöreästi.

Timanttitahnalla olisi silti varmasti kysyntää tietokoneharrastajien viritysmarkkinoilla, joissa erikoisuus on valttia. Sivuilta löytyy myös yksinkertaiset ohjeet oman timanttitahnan valmistukseen, joten nyt lyömään naapurin pojalle luu kurkkuun. Kullatut liittimet eivät ole mitään timanttiseen jäähdytykseen verrattuna.

Tässä yhteydessä voidaankin huomioida, että timanteilla on lämmönjohtokyvyn lisäksi myös naisiin vaikuttavia ominaisuuksia, mutta jos kerrot ostaneesi timantteja tietokoneellesi, ei havaittavissa ole ainakaan lämmön alenemista. Kertoman mukaanhan timantit ovat naisen parhaita ystäviä

(via Muropaketti)

Hillitse Macin käynnistymisäänen voimakkuutta

Macistit ovat varmasti huomanneet, että konetta käynnistäessä kuuluu aina käynnistymisääni hieman Windows-maailman tapaan, ellei äänenvoimakkuutta ole mykistänyt. Vaikka Maceja ei tarvitse päivittäin käynnistellä ja käynnistymisäänen voi välttää, on myös vaihtoehtona säätää käynnistymisäänen voimakkuus erikseen.

StartupSound.prefPane on ohjelma, jonka avulla voidaan hallita Macin käynnistymisääntä ja voimakkuutta voidaan säätää riippumatta ääniasetuksista. Ohjelman asennuksen jälkeen ”System Preferences”-ikkunasta löytyy ”Startup Sound”-kohta. Saatavilla sekä PPC että Intel Maceille ja toimii myös Leopardissa.

Myös Psst osaa hiljentää Macin käynnistymisäänen muuttamatta muita ääniasetuksia. Psst ei kuvien mukaan integroidu aivan yhtä saumattomasti OS X:n maailmaan, kuin kilpailijansa, mutta tarjoaa samat toiminnallisuudet. Saatavilla sekä PPC että Intel Maceille, mutta en listasta löytänyt mainintaa Leopardin kanssa toimimisesta.

Käynnistymisääni on pieni ongelma, mutta kun pari kertaa unohtaa hiljentää koneen ennen uudelleenkäynnistämistä ja ääni kajahtaa luentosalissa, olisi kyseistä säätöominaisuutta osannut arvostaa.

Ultramon tuo helpotusta usean näytön käyttämiseen Windowsissa

Tietokoneen mielekäs käyttö vaatii mielestäni ison työpöydän, jotta kaikki tarvittavat ikkunat mahtuvat järkevästi esille, eikä joka välissä tarvitse pujotella alt-tabilla tai klikkailemalla alapalkkia. Yhtä näyttöä käytettäessä työpöydän koko on jokseenkin rajoitettu ja etenkin töissä käytössäni olevan 19″-näytön 1280×1024-resoluutio on turhan pieni vaikka 22″-näytön 1920×1200-resoluutio on riittävästi, on lisätilalle aina tarvetta. Onneksi työpöytää on mahdollista laajentaa toiselle näytölle ja 15.4″-kannettavani 1680×1050-resoluution valjastaminen ulkoisen näytön rinnalle tuokin mukavasti lisätilaa.

Windowsia ei kuitenkaan ole selkeästi ajateltu käytettäväksi kahdella näytöllä, sillä alapalkki on rajoitettu vain yhdelle näytölle ja kaikki ikkunat ahtautuvat tähän pieneen tilaan, vaikka toisella näytöllä olisikin runsaasti tilaa. Ongelma ei kuitenkaan ole kummoinen ja siihen on saatavilla ratkaisu: Ultramon. Nyt alapalkki saadaan levitettyä molemmille näytöille ja alapalkissa näkyvät ikkunat näkyvät vain kyseisen näytön alapalkissa. Ikkunoita on helppo siirtää näytöstä toiseen pikanäppäimillä tai ikkunan yläpalkkiin tulevilla painikkeilla ja taustakuvankin saa määrättyä molemmille näytöille erikseen. Hyvän käsityksen Ultramonin toiminnasta saa lukemalla yleiskatsauksen tai kattavamman kierroksen ohjelman ominaisuuksiin.

Sveitsiläisen Realtime Softin Ultramon ei harmillisesti ole ilmainen vaan maksaa vajaat 40 dollaria ja on saatavissa Windows XP:lle, Vistalle sekä vanhemmille Windowseille. Kätevyydestä ja tarpeellisuudesta kannattaa maksaa, joten euroiksi muuttamisen ja verojen lisäämisen jälkeen loppusummaksi muodostui 35 euroa. Maksukin onnistui kätevästi Swregin kautta Nordean Visa Electron -kortilla. Rekisteröintikoodi napsahti sähköpostiin tilauksesta seuraavana päivänä.

Tutkin myös ilmaisohjelmien tarjontaa, mutta tulos ei ollut kovinkaan palkitseva. Löysin kyllä ilmaisen Multimonin, jossa tosin on ikäviä rajoituksia toiminnallisuuden suhteen: ”Kahta näyttöä käytettäessä kakkosnäytön täytyy olla oikealla puolella ja näytöillä täytyy olla käytössä sama resoluutio.” Etenkin tuo sama resoluutio on ikävä vaatimus, joten tästä ei ollut vaihtoehdoksi.

Ultramon vaikuttaa ihan toimivalta ratkaisulta usean näytön parempaan käyttämiseen Windowsissa, vaikka välttämätön se ei ole. Tehtäväpalkin laajentaminen useammalle näytölle ja taustakuvien määrittäminen onnistuvat ja helpommin ja paremmin kuin Windowsin omilla työkaluilla tai Nvidian näytönohjaimen nView-ominaisuudella. Vielä kun ohjelman hintakin on kohtalainen, on se hankkimisen arvoinen, kun toimivia ilmaisiakaan vaihtoehtoja ei löytynyt.