Tietoverkko-osaajille töitä tulevaisuudessa

Digitoday uutisoi tietotekniikkaa opiskeleville ja alalla työskenteleville mielenkiintoisesta aiheesta: ”Suomea uhkaa yli 5000 tietoverkko-osaajan puute”. Vuoteen 2008 mennessä Euroopasta puuttuu jopa puoli miljoonaa tietoverkkojen syväosaajaa ja Suomessa tämä vaje on 15,9 prosenttia. Luvut selviävät Cisco Systemsin tutkimuslaitos IDC:llä teettämästä Euroopan laajuisesta Skills Survey -tutkimuksesta.

Keväällä toteutettu tutkimus kattoi tietoverkkojen osaamisen sekä tietoverkkojen syväosaamisen, kuten ip-puheratkaisuihin, langattomaan tietoverkkoon ja tietoturvaan liittyvät taidot. Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yli 950 tietohallintojohtajaa 31 Euroopan maasta, ja lisäksi aineistona käytettiin muun muassa Eurostatin, ILOn, OECD:n ja Euroopan maiden omaa kansallista tilastotietoa.

Vaje asettaa haasteita teknologian hyödyntämiselle, Euroopan ja yksittäisten maiden kilpailukyvylle ja talouskasvulle. 89 prosenttia haastatelluista organisaatioista oli sitä mieltä, että tietoverkkojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja 70 prosenttia koki tietoturvataitojen merkityksen korostuvan tulevaisuudessa. Langattoman tietoverkko-osaamisen tärkeyden kasvamiseen uskoi 69 prosenttia ja 57 prosenttia uskoi ip-puheratkaisuihin liittyvien taitojen kasvattavan merkitystään tulevaisuudessa. Yli puolet organisaatioista koki tarvitsevansa tulevaisuudessa monipuolisia, myös oman organisaationsa liiketoiminnan hallitsevia osaajia.

Oikeiden osaajien löytäminen koettiin vaikeaksi. Koko Euroopan tasoisia syitä osaamisvajeen syntymiseen arvioidaan olevan tietotekniikan mittava hyödyntäminen Euroopassa, sähköisen liiketoiminnan nopea kasvu ja tarpeeseen verrattuna vähäinen koulutustarjonta.

Suomen ylikoulutetulla kansalla on siis toivoa saada työpaikka diplomityön jälkeen. Työpaikka, joka vastaisi myös koulutusta. Alkoikin heti kiinnostamaan Ciscon Networking Academy -ohjelma.

Kahvi ja sen keittämisen salaisuus

Yhteishyvä -lehti kirjoittaa numerossa 11/2005 kahvin keittämisestä. Tarkennettakoon, että selailen kyllä kaikki ilmaislehdet, jotka talouteen tulevat. No kuitenkin. Kahvinkeitin löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista ja Suomessa juodaan yli 25 miljoonaa kupillista kahvia päivittäin. Kahvinkeittimellä on suuri merkitys valmistettavan kahvin makuun, joten keittimen valintaan ja huoltoon kannattaa panostaa.

Kahvinkeittämisessä suodatinkahvin teko on kaikkein vaivattomimpaa. Liikkeissä on kyllä tarjolla erilaisia espresso-/cappucinokeittimiä ja yhden kupin keittimiä, mutta perinteinen lasikannukeitin on se yleisin. Perus keittimissä erot ovat pieniä ja suurimmat erot löytyvät muotoilussa, väreissä ja lisävarustuksissa. Kuuluisin kahvinkeittimistä on kenties Moccamaster, tuo kahvinkeitintin kruunaamaton kuningas. 92-96 asteisen veden suodattaminen suodattimeen mitatun kahvijauheen läpi on yksinkertaisuudessaan silti vaikeaa. Veden tasainen ja oikea lämpötila irrottavat kahvista parhaiten sen oikeat maut ja aromiaineet.

Kahvin paras tarjoilulämpötila on 75-80 astetta ja kahvin olisi hyvä antaa hautua noin viisi minuuttia ennen tarjoilua. Seisottaminen ei tosin ole maulle hyväksi. Suomalaisten päivittäinen kofeiiiniannos on parhainta siis hetki keittämisen jälkeen, mutta tunninkin seissyt huoltoasema/taukohuonekahvi maistuu yllättävän monelle.

Keitintä valittaessa on järkevää tutkailla laitteen puhdistusta. Voiko suodattimen, vedenjuoksutusputken tai vesisäiliön irroittaa puhdistamista varten ja kuinka hyvin tippalukon pystyy pesemään. Asiantuntijoiden mukaan kahvinkeitin pitäisi puhdistaa joka käyttökerran jälkeen. Keittimeen tarttuva kahvin rasva pinttyy helposti ja antaa kahviin huonon, eltaantuneen maun. Kannun pohjan oltava puhdas ja kuiva, kun pannu asetetaan lämpölevylle.

Pari kertaa vuodessa on hyvä huolehtia keittimen vesisäiliön pesusta ja kalkinpoistosta. Kalkkisaostumat putkistoissa hidastavat keittimen toimintoja ja huonontavat kahvin makua. Keittimen muuttunut tai voimistunut ääni ja keittoajan muuttuminen ovat merkkejä puhdistuksen tarpeesta. Kalkinpoistoaineita löytyy kaupoista ja ruokasoodalla voi myös koittaa puhdistaa pinttymiä keittimestä. Täytä keitinkannu vedellä, lisää veteen ruokalusikallinen ruokasoodaa ja keitä ruokasoodallinen vesi. Lopuksi keitä pari kannullista vettä puhdistukseen.

Puhdas keitin, raikas vesi ja hyvä kahvi.

Applella menee lujaa

Tekniikka & Talous kirjoittaa otsikolla ”Apple maistuu kumppaneille” Applen menestyksestä. Voidaan puhua huumasta, sillä vuonna 2001 julkaistua iPodia ja sen seuraajamalleja on myyty yli 27 miljoonaa kappaletta. Soitinten markkinaosuudesta omenat ovat haukanneet 74 prosenttia. Syksyllä julkaistua Nanoa myytiin ensimmäisten viikkojen aikana miljoona kappaletta, eikä tuotanto pystynyt vastaamaan suureen kysyntään. MP3-soittimet ovatkin nostaneet Applen taas ylös suosta ja valtaväestön tietoisuuteen.

Muutama vuosi sitten, ennen iPodia, Applella ei mennyt niin hyvin. Monet olisivat olleet valmiita lyömään vetoa konkurssin tai yrityksen myynnin puolesta. Nyt tilanne on kuitenkin toinen. Applen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 68% ja tulos 384 %. Kovia lukemia.

Apple ei kuitenkaan loista niinkään tuotteiden erinomaisuudella. MP3-soitinten puolella Creative ja Sony tarjoavat vastaavia tuotteita, jopa parempia, mutta Applen markkinajohtavuus näyttää horjumattomalta. IPod ja iPodiin saatavat lisävarusteet muodostavat toimivan ja esteettisen kokonaisuuden. Samaa voi sanoa Applen tuotteista tietokoneiden puolella. Siisti ja elegantti ulkoasu yhdistettynä toimivaan käyttöjärjestelmään ja riittävään laskentatehoon luo kokonaisuuden, jolle ei PC-puolella ole mielestäni vielä kunnollista kilpailijaa. Windows-käyttäjät vaihtavat nyt tietokoneitaan Macintoshiin. Maccien myynti kasvoi edellisvuodesta 48%.

Vaikka osa Applen suosiosta selittyy trendikkyydellä, ei se kuitenkaan ole koko totuus. Kokonaisuuden toimivuus, helppokäyttöisyys ja esteettisyys ovat loistavia kilpailuvaltteja. Normaalit käyttäjät eivät tarvitse pienen helikopterin tavoin pörräävää 4 GHz:n tehomyllyä tai kymmentä eri pakkausmuotoa osaavaa MP3-soitinta. Monimutkaisessa maailmassa yksinkertainenkin voi olla kaunista.

FreeBSD:lle uusi logo

new logo

FreeBSD on saanut uuden logon. Logokilpailun voittanut logo on nähtävissä kuvasta: http://logo-contest.freebsd.org/result/640-1.png. Uusi logo ei korvaa Beastie:tä maskottina.

Beastien vaihtamisen logoon voidaan pitää samanlaisena ratkaisuna kuin Linux distroilla on maskottina Tux ja erikseen distribuution logo.

Kirjat: The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy

Sain viimeinkin luettua Douglas Adamsin kirjan ”The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy”, josta on siis tehty myös samanniminen elokuva. Alkujaan oli tarkoituksena lukea kirja ennen kyseisen elokuvan katsomista, mutta kirjakaupoista en löytänyt pelkkää ”The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy” -kirjaa, vaan tarjolla olisi ollut Adamsin ”Linnunrata” -sarja kokonaisuudessaan. En tykkää muutenkaan lukea tiiliskiven kokoisia kovakantisia teoksia, vaan pidän pokkareista.

”Linnunradan käsikirja liftareille” on kirjana hieman erilainen kuin elokuvana. Pokkarina teos on vain 216 sivua. Perusjuoneltaan elokuva on kirjan mukaan sama, mutta ohessa on paljon muita tapahtumia, joita itse kirjasta ei löydy. En ala erittelemään tarkemmin kirjan ja elokuvan eroja. Vaikka elokuva on aika hyvin uskollinen kirjan tarinalle, on toteutuksessa otettu hieman vapauksia tarinankerronnan ja juonen kuljetuksen suhteen.

Kirjana Adamsin tarina on ihan hyvä, mutta en oikein ymmärrä teoksen saamaa ”kulttimainetta”. Hieman sama kuin J. R. R. Tolkienin ”Lord of The Rings” -sarjan kanssa. Yliarvostettuja kirjoja, mutta juuri sen maineen takia molemmat piti lukea. 216 sivuja kyllä sujui paljon kivuttomammin kuin Tolkienin kolme tiiliskiveä unilääkettä. Ei ”The Hitchhiker’s Guide To The Galaxy” huono kirja ole, mutta parempiakin olen lukenut.

ps. alkuperäiskielellä teokset ovat rock.

Mitä Mac OS X on?

Amit Singh on kirjoittanut Kernelthread.com:ssa mainion artikkelin Mac OS X:stä ja mitä se on syönyt sisälleen: What is Mac OS X?.

Artikkeli käsittelee lyhyesti Mac OS X:n historian, Steve Jobs:ta, NeXT tietokoneesta ja NEXTSTEP käyttöjärjestelmästä ja miten kaikkien sattumien kautta päädyttiin Mac OS X:ään sellaisenaan kuin se nykyään on. Jutussa käydään läpi OS X:n arkkitehtuuri perusosiltaan, kernel ja sen osat, käyttöjärjestelmän käynnistäminen, käyttöjärjestelmäkomponentit, levyjärjestelmä ja Macille ohjelmointi. Kattava paketti peruskäsityksen saamiseksi millainen OS X on, mistä se koostuu.

Kirjoituksessa ei unohdeta käsitellä OS X:n ominaisuuksia ja saatavilla olevia ohjelmia. Lopuksi kirjoittaja vertaa lyhyesti Windowsia, Linuxia ja Mac OS X:ää omista näkökulmistaan.

”Mac is currently the most worthy client platform in my opinion: the only operating system currently in production that, within reason, lets you have your cake and eat it too.”

Kirjoittaessaan lyhyesti Linuxista ”In the context of client computing, Linux’s greatest strengths are somewhat offset by this fragmentation and lack of consistent, overall architecture. There is no common ”glue” tying the system together.” ei voi muuta kuin nyökytellä päätä. Mahdollisuuksia ja upeita toteutuksia on paljon, mutta se yhtenäinen ”liima”, jolla OS X:n kaltainen toimiva ja yhtenäinen paketti rakennettaisiin puuttuu.

Loppuun pari poimintaa artikkelista Mac OS X:n ominaisuuksiin liittyen:

  • Aliakset: pikakuvakkeet ohjelmaan, jotka säilyvät vaikka ohjelman sijainti levyllä vaihtuisikin.
  • Tiedostojen automaattinen pirstaloitumisen estäminen (de-fragmented – on-the-fly).
  • NTFS:lle vain luku -tuki. ext2/3 ja Reiser eivät ole tuettu
  • Bundlet: ohjelma on kokonaisuudessaan yhden tiedoston alla (vrt. pakattu tiedosto).
  • Expose: pienet aktiiviset kuvat kaikista työpöydän ohjelmista työpöydälle limittäin.
  • Lukemattomat muut pienet oivallukset ja toiminnallisuudet, jotka helpottavat päivittäistä käyttöä.

Vaikka kernelthreadin artikkeli onkin hieman teknispainotteinen, on se hyvää luettavaa Macin omistajille. Jutusta saa hyvän kuvan kuinka järjestelmä toimii ja nopean katsauksen OS X:n historiaan ja sen ominaisuuksiin.

Sammakot

F1-kuljettaja Jenson Button laukoi miehille suunnatussa FHM -lehdessä mielipiteitään naiskuskien, kuten Danica Patrickin ja Katherine Leggen mahdollisuuksista F1:ssä: ”He voivat menestyä alemmissa sarjoissa, mutta eivät F1-kisoissa g-voimien takia. Ja eihän heidän kanssaan uskaltaudu edes radalle, kun on se aika kuukaudesta”, Button filosofoi. ”Isorintaiset naiset eivät voi koskaan tuntea oloaan kotoisaksi auton ratissa. Ja nehän häiritsevät mekaanikkojen keskittymistä. Voitko kuvitella auttavasi heitä laittamaan turvavyöt päälleen?”

Ymmärrettävästi brittitabloidit hermostuivat Buttonin sanailusta ja Sun -lehden autotoimittaja Emma Parker Bowles näpäytti Buttonia eilisessä kolumnissaan: ”Kasva aikuiseksi! Jos käyttäisit vähemmän aikaa varikkotyttöjen tissien tuijotteluun, voisit ehkä voittaakin joskus.”

Jos Suomessa saadaan parin päivän lööpit siitä, että Conan O’Brien mainitsee muistuttavansa Tarja ”Tarza” Halosta, niin millainenkohan haloo nousisi Kimi Räikkösen ”sovinistisista” kommenteista. Voin vain kuvitella miten Suomen päivälehdet, Ilta-Sanomat ja Ilta-Lehti, repisivät aiheesta lööppejä ja monen sivun juttuja useiden päivien täytteeksi. :)