Älypuhelimet ovat täynnä teknologiaa, mutta vasta niille saatavat sovellukset tekevät niistä laitteen, jota käytetään päivisin. Jollan Sailfish OS -käyttöjärjestelmälle on saatavilla kohtalaisesti sovelluksia, joita olen käsitellyt muutamassa aikaisemmassa kirjoituksessa (osa 1 ja osa 2 ja osa 3), ja vuoden aikana sovellustarjonta on kehittynyt mukavasti. Toisaalta muutamia tärkeitä sovelluksia uupuu edelleen. Tässä poimintoja kesän jälkeen julkaisuista uusista sovelluksista Sailfish OS:lle.
Jolla ja Sailfish OS -sovellustarjonta, osa 3
Sovellusten nimet vievät sovelluksen OpenRepos-sivulle, jos sellainen on, tai sovelluksen kotisivulle.
Sail Raid
Vanhan ajan ylhäältäpäin kuvattu shoot’em up -peli, jossa lennät taistelulentokoneella ja tuhoat viholliseti. Saatavilla: Jolla Kauppa.
Colordots
Yhdistä niin monta väripistettä kuin ehdit 30 siirrolla tai 60 sekunnissa. Portattu Robert Ancellin Ubuntu Phonelle tekemästä Dotty-pelistä. Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: Jolla Kauppa ja OpenRepos.
2miich
Jääkiekon Liigan ottelutuloksia. Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: Jolla Kauppa.
Helsinki Transit Stops
Näyttää HSL:n julkisen liikenteen lähtöajat pysäkeiltä. Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: OpenRepos.
SailKino
Hae Finnkinon elokuvatarjonta ja katso trailerit. Myös Forum Cineman (Viro, Latvia, Liettua). Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: Jolla Kauppa.
SailStack
Sovellus StackExchange-sivutojen kuten StackOverflown lukemiseen. Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: Jolla Kauppa ja OpenRepos.
SkyFM
Nettiradiosovellus radiotunes.com, di.fm, jazzradio.com ja rockradio.com -nettiradioille. Saatavilla: Jolla Kauppa ja OpenRepos.
SailGrande
Instagram-sovellus, joka osaa muun muassa selata kuvia, videoita ja käyttäjiä. Ei kuvien lisäystä. Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: Jolla Kauppa ja OpenRepos.
Papocchio
Käsinpiirtosovellus. Lähdekoodi: GitHub. Saatavilla: Jolla Kauppa.
Qippis
Olut-tietokantasovellus, joka käyttää BreweryDB.comin tietoja. Hae oluita ja lisää niitä suosikkeihin. Asennus vaatii tilin ja henkilökohtaisen API-avaimen. Lähdekoodi: QtQuick.me. Saatavilla: Jolla Kauppa.
Sovelluskehitystä voi toteuttaa monella eri menetelmällä, mutta viime vuosina ketterien menetelmien käyttö on yleistynyt sekä konsultoinnissa että omassa tekemisessä. Myös CGI:ssä työtä tehdään ketterästi ja Agile Community vie paremman tekemisen ja ketterän ajatusmaailman sanomaa eteenpäin myös sisäisesti. CGI Suomen Agile Community -päivä pidettiin jälleen 27.11.2014 ja aiheina olivat Scaled Agile Framework (SAFe), ketterä testaus ja jatkuva toimitus. Iltapäivän Open Spacessa keskusteltiin muun muassa kokemuksista, työvälineistä, esteistä ja ketteryyden viemisestä eteenpäin omassa organisaatiossa. Tässä lyhyt yhteenveto aiheista.
Scaled Agile Framework, eli SAFe
Scaled Agile Framework on viitekehys miten isompikin organisaatio voi toimia ketterästi ja miten lean ja agile käytäntöjä sovelletaan enterprise-skaalassa. Virpi Rowe piti aiheesta hyvän esityksen, jossa selvisi kehyksen pääpiirteet ja perusarvot. SAFe lupaa paljon, kuten että saavutetaan bisnesarvoa ja että läpimenoaika markkinoille on 30-75% nopeampi. Kehyksen ydinarvot ovat hyviä kaikissa projekteissa, eli hankkeen läpivienti, tavoitteen kohdistaminen, koodin laatu ja läpinäkyvyys. CGI järjestää koulutuksia SAFesta sekä ulkoisesti että sisäisesti.
SAFe tuo bisnesarvoa
Huonoa koodia ei voi skaalata
SAFessa, kuten agilessa tekemisessä yleisestikin, tekeminen koostuu ketterästä tiimistä, joka on osaamiseltaan laaja-alainen, itseorganisoituva ja itsemanageroituva. Arvoa tehdään käyttäjätarinoiden kautta. Hanketasolla SAFe koostuu ketterien tiimien tiimeistä ja arvoa tuotetaan ominaisuuksien ja hyötyjen kautta. Portfolio-tasolla SAFe näkyy siten, että strategia on keskitetty ja tekeminen on hajautettu. Arvo kuvataan bisnes ja arkkitehtuuri epicien kautta.
Sovelluskehityksen näkökulmasta SAFe on vain useampi Scrum-tiimi, jonka tuloksia integroidaan. Kehitystä tehdään aikataulussa, mutta julkaisut tehdään tarpeen mukaan. Sprintin pituudeksi on suositeltu 2 viikkoa, sillä 3 viikkoa jakaantuu helposti blokkeihin, eli muuttuu vesiputoukseksi. 4 viikossa vastaavasti asiakas muuttaa mielensä. Kuten hyvässä tekemisessä yleisestikin, koodin laatu pohjaa ketterään arkkitehtuuriin, jatkuvaan integrointiin, testit ensin lähestymiseen, refaktorointiin, parityöskentelyyn ja yhteiseen omistamiseen.
Ketterä testaus
Testausta tarvitaan myös ketterissä projekteissa, joista Jari Koivukoski kertoi muutaman case esimerkin voimin. Lyhyesti tiivistettynä testaus ketterästi on aivan samaa kuin normaalissakin projektissa, mutta sitä tehdään jatkuvasti, osana ketterää kehitysprosessia. Ei vain erillisenä vaiheena.
Case-esimerkeissä testisuunnittelu tehtiin backlogin tai käyttäjätarinoiden pohjalta ja testaus oli osana ”definition of done”, eli valmiin määritelmää. Ketterä kehitys ei rajoittanut testausmenetelmiä, vaan kysymys oli kuinka soveltaa tekemistä ketterään projektiin. Hyvänä esimerkkinä kattava testisuunnittelu jätettiin luonnosasteelle ja suoritettiin testausta alusta alkaen osana kehitystä. Näin saavutettiin enemmän arvoa sopeutumalla tilanteeseen ja tekemällä testausta ennemmin kuin suunnitelmia, jotka olisi pitänyt kuitenkin heittää pois.
Työvälineiden osalta ei mitään erikoisia valintoja esitelty, kunhan ne tukevat tiedon jakamista ja päivittäistä tekemistä. Tähän käy niin JIRA, Confluence tai kuten tässä tapauksessa testibacklog QC:ssa ja vaatimukset ja käyttötapaukset Jama-sovelluksessa. Perinteistä ketterää Scrum-tekemistä pienissä 3-4 hengen mikrotiimeissä. Testit valmiina juuri oikeaan aikaan, kun sovelluskoodi oli valmiina. Jama-työväline oli itselle uusi ja se näytti monipuoliselta insinöörikäyttöliittymäiseltä Web-sovellukselta ja kätevältä vaatimusten hallintaan yhdessä paikassa, niiden liittämiseen esimerkiksi käyttötapauksiin, muutoksenhallintaan, katselmointeihin ja parempaan näkyvyyteen ja jäljitettävyyteen.
Testaus osana ketterää projektia
Jama-vaatimushallintasovellus
Jatkuva toimitus, continuous delivery
Päivän viimeisenä aiheena oli jatkuva toimitus, eli continuous delivery. Eli miten sovelluksen asennus saadaan automatisoitua ja mahdollisimman kivuttomasti ja helposti asennettua tuotantoon. Ville Hartikainen kertoi oivasti, miten jatkuva toimitus jatkaa siitä, mihin jatkuva integraatio jää ja mitä periaatteita ja käytäntöjä tarvitaan inkrementaalisten muutosten viemiseen asiakkaalle. Tätä myös isot pojat, eli Amazon, Facebook ja Google tekevät. Jopa monta kertaa päivässä.
Mutta miksi? Ideana on vähentää asennusten aiheuttamia pullonkauloja, vähentää asennusprosessin puutteiden aiheuttamia virheitä, saada uusi idea käyttöön nopeammin, nopeampaa palautetta virheistä, onnistumisen tunnetta, vähentää stressiä ja voimaannuttaa tiimia. Kuulostaa hienolta ja sitä se onkin. Miksi tehdä asioita manuaalisesti, kun niitä voi automatisoida.
Jatkuva toimitus jatkaa siitä, mihin jatkuva integrointi jäi
Jatkuva toimitus ja DevOps
Case-esimerkkinä esiteltiin tapaus, jossa alkujaan tarvittiin hitaita manuaalisia vaiheita etenkin palveluväylän kanssa, mutta lopulta päästiin alle kymmenessä minuutissa commitista valmiiksi. Osana nopeampaa tekemistä oli palveluväylän päivitys ja rajapintojen ”väärinkäyttö”, jotta asioita saatiin automatisoitua. Tekemisessä ei ollut mitään erikoista, sillä työvälineinä käytettiin Mavenia, SoapUI:ta integraatiotesteihin ja Jenkinsiä build pipeline -lisäosan kanssa.
”If it hurts, do it more frequently, and bring the pain forward”
Open Space
Iltapäivän keskusteluosuudessa aiheita saatiin yhdeksän kattaen käytännön kokemuksia, työvälineitä, miten edistää ketterää tekemistä ja kommunikointia yli yksikkörajojen.
Yksi käsitelty ongelma oli resurssien hajaantuminen ketteressä tekemissä useisiin projekteihin. Scrumissa tekijän pitäisi olla vähintään 50% osuudella ja yksi ratkaisu tähän on sovellusylläpidon ja projektien eriyttäminen. Myös Kanban boardista ja vallan ja vastuun antamisesta tiimille on hyöytyä.
Toinen keskustelua herättänyt aihe oli tiedonsiirto yksiköiden ja tiimien välillä, sillä isossa talossa tieto ei aina liiku. Ratkaisuna esitettiin sisäisiä tilaisuuksia, avointa asennetta, työtiloja, työn kiertoa, sosiaalista mediaa ja eri yksiköissä ja tiimeissä vierailua.
Aiheena käsiteltiin myös ketterän kehityksen viemistä asiakkaalle. Agilen edut ovat kiistattomat vesiputoukseen verrattuna, sillä palauteketju on nopeampi, markkinoille päästään nopeammin, mielen muuttaminen on mahdollista sprinttien välillä ja toiminta on läpinäkyvää.
Keskustelua oli hyvä jatkaa Open Spacen jälkeen yläkerran saunatiloissa, joissa kuuman saunan lisäksi oli tarjolla iltapalaa ja virvokkeita. Kiitoksia CGI:n Agile Communitylle hyvästä tilaisuudesta.
Tietokonemarkkinat ovat viime vuosina kehittyneet huimasti ja perinteisten kannettavien tietokoneiden rinnalle on tullut erilaisia tablettitietokoneita, joiden sisältä löytyy täysiverinen tietokone ja Windows-käyttöjärjestelmä. Myös yrityskannettavista enemmän tunnettu Fujitsu on muutaman viime vuoden ajan kehittänyt kannettavien tietokoneiden tarjontaa modernimpaan suuntaan. Osana Master your business -kampanjaa sain muutama viikko sitten käyttööni Stylistic Q704 2-in-1 -tabletin, jota on tarkoitus testata seuraavien kuukausien ajan erilaisten tehtävien muodossa. Mutta millainen Windows 8 -tabletti Stylistic Q704 on? Tässä hieman ensimakua.
Fujitsu STYLISTIC Q704 ensinäkemältä
Fujitsu STYLISTIC Q704 Windows 8 -tabletti on ensinäkemältä kooltaan suhteellisen suuri tabletiksi ja tukevan tuntuinen. 12,5-tuuman näyttö ja paksu rakenne ei tuo mieleen niinkään tablettia, vaan oikean tietokoneen, jota on helppo tökkiä sormilla tai mukana tulevalla stylus-kynällä. Tabletin jykevähkö rakenne selittyy sillä, että se on muun muassa suojattu vedeltä ja pölyltä ja testattu MIL-STD-vaatimusten mukaan. Full HD (1920×1080) -resoluution heijastava kosketusnäyttö tukee usean sormen kosketuksia ja Wacomin kynällä on helppo piirrellä. Kuoren alla suorituskyvystä vastaa Intelin Haswell-sarjan Core i7-4600U -prosessori ja integroitu HD Graphics 4400 -näytönohjain. Muistia on 8 GB ja SSD-levytilaa 256 GB. Lisäksi Q704:sta löytyy sisäänrakennettu 4G/LTE-yhteydet ja tietenkin WLAN, Bluetooth ja NFC. Saamastani paketista löytyi myös irrotettava näppäimistö ja telakka.
STYLISTIC Q704 6 sekunnissa:
Muutaman viikon kokeilun perusteella hybriditabletti on teknisesti vakuuttava ja kompakti paketti. Kosketusnäyttö ja etenkin Wacomin stulys toimivat hyvin, vaikka Windows 8:n käyttöliittymä Modern-sovelluksia lukuun ottamatta ei varsinaisesti ole suunniteltu tökittäväksi. Irrottettava chiclet-näppäimistö tuntuu paremmalta kuin esimerkiksi U904:ssa tai U772:ssa ja kosketuslevykin on hieman näpsäkämpi. Stereo-kaiuttimet ovat ääneltään aika kylmät ja mekaaniset, mutta kuulokkeilla ja HDMI:n kautta ääni on normaali. Integroitu näytönohjain riittää hyvin yrityskäyttöön ja toimii kelvollisesti kevyissä peleissäkin.
STYLISTIC Q904 on ensimmäinen tablettini, joka vastaa täysiveristä tietokonetta, joten käyttökokemusten osalta mennään tuntemattomille alueille. Nopeasti mitä on tullut havaittua, että tabletin designin ja käytännöllisyyden osalta toivoisin, että se olisi kuten Fujitsun LIFEBOOK T904, eli jossa näytön saa käännettyä näppäimistön päälle. Pelkkä tabletti ja virtuaalinäppäimistö jättää paljon toivomisen varaa käytön monipuolisuuden osalta, eikä irrotettava näppäimistö ole kovin kätevä, mutta osaltaan tämä johtuu Microsoft Windows 8.1 -käyttöjärjestelmästä. Mutta kyllähän isolla tabletilla piirtelee kynällä kivasti tai lukee mukavasti sähköisiä kirjoja ja lehtiä, vaikka siihen käyttöön kevyempi 8″ Android-tabletti on parempi.
Tarkempaa arviota ja testejä STYLISTIC Q704 on tulossa loppusyksyn ja alkutalven aikana, kun ehdin projektin aikana tablettia kattavammin testata.
Fujitsu Stylistic Q704Irroitettavalla näppäimistöllä saa tehoa kirjoittamiseen
Tekniset tiedot
Fujitsu STYLISTIC Q704 tablettia erilaisin kokoonpanoin ja testiini saama yksilö on seuraava:
Näyttö: 12.5″ IPS Full HD (1920 x 1080)
Kemiallisesti karkaistu lasinäyttö, testattu MIL-STD-vaatimusten mukaan
Käyttöjärjestelmä: Windows 8.1 Professional 64-bit
Koko (L x S x K):
Paino: 980 g
Tabletin liittimet ovat suojattu luukkujen taakse:
Virta- ja äänenvoimakkuusnapit, tuuletusaukko ja virtaliitin.MicroSD- ja SIM-paikat, USB-liitin ja microHDMI.
LIFEBOOK U904 Ultrabookista, jota testasin keväällä.
Suorituskyvyllisesti Q704-tabletti on rautapuolen osalta kyvykäs, mutta ilmeisesti rakenne ja CPU:n ja GPU:n lämpeneminen aiheuttaa sen, että tehot laskevat sitä mukaa, mitä enemmän puhallin puhisee. Ja se puhisee suhteellisen herkästi ja kovaäänisesti.
Sain Fujitsun STYLISTIC Q704 tabletin testiin osana Fujitsun Master your business -kampanjaa, jossa 24 bloggaaja testaavat alkuvuoden aikana joko LIFEBOOK T904 -kannettavaa tai STYLISTIC Q704 -tablettia. Loppusyksyn ja alkutalven aikana on edessä 12 tehtävää, joista kahdeksan suoritettuaan testaamansa koneen saa omakseen. Aikaisemmista projekteista käyttööni ovat päätyneet LIFEBOOK U904, LIFEBOOK U772, T901 ja S761.
Teknologia kehittyy nopeasti ja kolme vuotta vanha HTC Sensation puhelimeni on pölyttynyt laatikossa jo vuoden ajan, kun Jolla ja myöhemmin Lumia 925 ajoivat käytettävyydessä sen ohitse. Nyt oli kuitenkin aika päivittää Sensationiin uudempi Android ja sisällä olevan CyanogenMod 10:n korvasi PAC ROM, joka yhdistää Cyanogenmod + Paranoid Android + AOKP -paketit. Nyt Sensation saatiin myös KitKat 4.4 aikakaudelle. Kaiken tämän jälkeen laatikosta löytyy suhteellisen toimiva Android-puhelin, jos sellaiselle on tarvetta.
Vielä ennen uudemman ROMin päivitystä piti päivittää myös Recovery, sillä vanha versio ClockworkMod Recoverystä aiheutti virheen: ”Error in pac_pyramid-RC-3-20141103.zip (Status 0)”. Vaihtoehtoina oli päivittää tai vaihtaa 4EXT Recoveryyn, jotta asennus onnistuisi. Päätin vaihtaa 4EXT Recovery Touchiin, sillä se osaa myös S-ON-laitteiden osalta päivittää boot.img:en ja käyttöliittymä on mukavampi.
Vaiheet olivat siis seuraavat:
Liitä puhelin USB-piuhalla tietokoneeseen
Lataa PAC RC-3 (tai Nightly) ja Google Apps CM 11.0:lle eli Android 4.4.x.:lle
Siirrä pac_pyramid-RC-3-20141103.zip, gapps-kk-20140606-signed.zip ja 4EXTRecoveryUpdater.apk puhelimen SD-kortin juurihakemistoon ja irroita puhelin tietokoneesta.
Käynnistä puhelin normaalisti
Avaa File Manager ja asenna 4EXT Recovery .apk-tiedostosta
Päivitä Recovery 4EXT Recovery Updaterin avulla. Valitsin 1.0.0.6-RC3 version.
Kun Recovery on päivitetty, käynnistä puhelin Bootloader -tilaan (ääni alas pohjassa + virtanappi)
Valitse ”Recovery”
Tee varmuuskopio nykyisestä valitsemalla ”backup and restore”.
Tee tehdasasetusten palautus: ”wipe | format > wipe data/factory reset”
Tyhjennä sisäinen muisti: ”wipe | format > format system ja wipe cache
Valitse ”install from sdcard > choose zip from sdcard” ja valitse PAC-Man -paketti ja kuittaa asennus. Toista sama Google Appsin kanssa
Kun asennus on valmis tyhjennä cachet ”wipe | format > wipe cache + dalvik”
Palaa päävalikkoon ja valitse ”reboot system now”
Puhelimen pitäisi nyt käynnistyä PAC-Maniin.
Lyhyet käyttökokemukset
Lyhyen koekäytön perusteella ovat PAC-Manin erot pelkkään CyanogenModiin eivät mielestäni juuri näy. Ehkä erot PAC-Manin monipuolisimmissa säädöissä näkyisivät pidemmässä ja aktiivisessa käytössä. 4EXT Recovery Touch on vastaavasti toiminnaltaan paljon kivempi kuin ClockworkMod Recovery, etenkin kun boot.img päivittyy myös automaattisesti.
Kaiken tämän jälkeen laatikosta löytyy suhteellisen toimiva Android-puhelin, jos sellaiselle on tarvetta.
DigiExpo on yksi niistä tapahtumista GoExpon lisäksi, joissa vuosittain pitää käydä katsomassa, mitä uutta markkinoilla on tarjottavana. Tänä vuonna saamani bloggaapassin ansiosta oli kolme päivää aikaa tutustua DigiExpon ja samaan aikaan järjestettävien SkiExpon, BoardExpon ja HifiExpon tarjontaan. DigiExpo olikin tänä vuonna mielenkiintoinen, sillä en ollut uusia konsoleita ja pelejä aikaisemmin pelannutkaan.
Tänä vuonna DigiExpo keskittyi uusien konsoleiden ja pelien esittelyyn, kun Xbox One ja PlayStation 4 -pelipisteitä oli ihan mukavasti tarjolla. Viihde-elektroniikan osalta tarjonta oli aikaisempia vuosia kapeampaa. Olin messuilla bloggaajapassin voimin, eli pääsin paikalle jo, kun ovet olivat avoinna vain ammattilaisille ja toimittajille, eli pari tuntia aikaa pelata ennen pikkupoikalaumojen saapumista. Vähemmän väkeä, enemmän mahdollisuuksia testata uusimmat konsolit ja pelit. Lauantaina väkeä oli paikalla jo aamusta alkaen selvästi enemmän kuin perjantaina. Messuilla oli myös useita esityksiä, mutta kävin kuuntelemassa vain Mikko Hyppösen Netin Tulevaisuus -esityksen, joka kertoi hyvin mitä verkossa on tapahtumassa ja mihin olemme menossa.
DigiExpo 2014Mikko Hyppönen ja Netin tulevaisuus
Uuden konsolisukupolven pelien tarjonta näytti ihan mukavalta, mutta messuilla ei mitään sellaista peliä tullut eteen, että pitäisi kotona löytyviä konsoleitä vielä päivittää. Uncharted 4:n kun tulee vasta ensi vuonna. Mutta kyllä Xbox One ja PlayStation 4 -pelien grafiikoita katsellessa alkoi päivittäminen kummasti houkuttelemaan. Siihen lisäksi hieman isompi televisio, niin kyllähän sitä pelien ääressä viihtyisi.
Pelien osalta tuli testattua lähinnä PlayStation 4:n tarjontaa, muun muassa DriveClub, Project Cars, Far Cry 4, Assassin’s Creed: Unity, Dragon Age: Inquisition, Battlefield: Hardline, The Order: 1886, Bloodborne ja Until Dawn. Siinähän sitä onkin pelattavaa ja käsittämättömän hienon näköistä. Lisäksi Xbox One rekassa tuli otettua pataan Call of Dutyn tiimideathmatchissa. Pitänee tyytyä seikkailu- ja autopeleihin :) Harmillisesti meni Forza Horizon 2:n ohitse, kuten myös Quantum Breakin demo ja Oculus Rift DK2.
Taitopeleistä SingStar ja erilaiset tanssipelit olivat hyvin esillä, ja oli hauska katsoa miten Rocksmith 2014 taittui osaavan kitaristin käsittelyssä. Ei kyllä suju mikään mainituista peleistä itseltä, etenkin kun kitara pölyttyy TV-tason vieressä. Paikalla oli myös paljon suomalaisia pelien tekoon keskittyneitä kouluja ja indie-pelinkehittäjiä. Muun muassa Virtual Air Guitar Companyn Boom Ball for Kinect oli aika ovela. Pelien retro-osuudessa pääsi testaamaan, millaisia olivat vanhan kunnon kolikkopelit, kuten Ironman Super Off Road.
Virtual Air Guitar Companyn Boom Ball for KinectKiekko liikkui NHL15:ssa
Vanhoja kolikkopelejäPeleillä voi oppia soittamaan kitaraaTai oppia tanssimaan?
3D-tulostukselle oli myös varattu pieni oma osionsa, jossa pääsi katsomaan miten esineet valmistuvat ja millaisia erilaisia rakennelmia laitteella voi tehdä. Esillä oli muovista ja hiekasta valmistettuja esineitä, sekä optisia tulostuksia, mutta muun muassa metallia ja titaaniakin voi tulostaa. 3D-tulostus tulee olemaan suuri juttu.
3D-tulostimella voi tulostaa vaikka mitä3DTechin 3D-tulostin
Samaan aikaan messukeskuksessä järjestettiin myös HifiExpo, SkiExpo, BoardExpo ja Lätkä&Säbä -tapahtumat, joten ihmeteltävää riitti. Harmillisesti Burtonin lautoja ei ole koskaan messuilta löytänyt ja suksia on vaikea testata tasamaalla, mutta ihan hauskaa käveltävää ja katseltavaa, mitä uutta eri valmistajilla oli tarjota. Paikalla oli tietenkin myös useita vaate- ja välinekauppoja, joista mukaan tarttuikin Feelmaxin paljasjalkakengät. Saa nähdä miten ne toimivat muun muassa sählyssä ja miten jalka niihin tottuu. Tuotenäytteitä oli tarjolla lähes mahan täydeltä energiajuomasta rahkaan ja kekseihin.
HifiExpo oli osaltaan DigiExpon yhteydessä ja levittyi kongressikeskuksen huoneisiin, joissa parempaa äänentoistoa pääsi kuuntelemaan. Hyvältähän se musiikki kuulosti, kunhan ei katsonut äänen hintalappua. Demohuoneissa pääsi myös kuulemaan, miten Dolbyn Atmos ja Auro 3D teknologiat tuovat syvyysvaikutelmaa erikoisäänentoiston voimin kuvaan ja ääneen. Hifi on kyllä sellainen alue, jota en oikein ymmärrä, kun mennään hintaluokassa tonnin yläpuolelle.
Lumikissa jyrää rinteissäTemppuja voi treenata ilman rinnettä ja myös kesällä
Vanhempaa Hifiä
Kokonaisuutena kolmen messun paketti toimi ihan hyvin ja kyllä siellä helposti sai vierähtämään puoli päivää, etenkin kun testaili eri pelejä. Perjantaina oli selkeästi enemmän tilaa ja lauantaiaamunakin vielä mahtui liikkumaan ilman suurempaa tungosta. Sisällön osalta DigiExpo keskittyi lähinnä pelaamiseen, eikä viihde-elektroniikkaa juurikaan näkynyt. Muistaakseni aikaisempina vuosina DigiExpo on ollut enemmän tasapainoisempi. Muun muassa televisioiden ja puhelinten osalta Expert Expo tarjosi paremmat mahdollisuudet tutustua tarjontaan. Myös muiden messujen osalta tarjonta oli ehkä hieman vähäisempää kuin aikaisempina vuosina, eli sama hiipuva trendi näyttää jatkuvan, mitä on näkynyt myös GoExpon osalta.
Sovelluskehitys ja palvelinylläpito on viime vuosien aikana ollut muutoksen tuulissa, kun uusia ketteriä menetelmiä ja teknologioita on noussut haastamaan vanhat toimintatavat, ja DevOps, eli kehittäjien (developers) ja palvelinylläpidon (operations) välinen yhteistyö, on nykyään tärkeässä osassa hyvin toimivaa sovelluskehitystä. Tähän aihepiiriin keskittyi myös kolmas OpenStackFin User Group tapaaminen, jossa käsiteltiin miten DevOps ja OpenStack toimivat yhdessä. Vaikka en ole vielä DevOpsia juurikaan päässyt toteuttamaan tai soveltamaan OpenStackia, oli tilaisuus mielenkiintoinen ja herätti ajatuksia miten sovelluskehitystämme voisi parantaa.
Miksi ja miten hyötyä DevOpista?
Alkuun Cybercomin Ilkka Tengvall antoi lyhyen yhteenvedon ”Miksi ja miten hyötyä DevOpsista?”. Kantavana ideana on automaatio erilaisilla työvälineillä kuten Puppet, Chef, Jenkins, GitLab ja palautteen saaminen Elastic Searchin, Seleniumin ja Grafanan kautta. Ja tätä tietenkin tehdään, koska halutaan saada luottamusta sovelluksen toimimisesta, että asiat toimivat sääntöjen mukaan ja saada nopeutta idean viemiseksi tuotantoon.
Aiheen yleiskatsauksen jälkeen sukellettiin suoraan Ansiblen hyödyntämiseen OpenStackin kanssa. Tomáš Karásekin ”Using Ansible on OpenStack” meni hieman liian tekniseksi omalta osaltani, kun en ollut Ansiblea enkä OpenStackia käyttänyt. Ansible kyllä vaikutti kätevältä verrattuna Puppetiin tai Chefiin.
Red Hatin OpenStackit
Kolmantena esityksenä Red Hatin Toni Willberg kertoi miten rakentaa DevOps PaaS -ympäristö OpenStackin päälle ja mitä tarjottavaa Red Hatilla aiheeseen liittyen on. Paljon erilaisia pilviä yksityisestä julkiseen ja niiden yhdistelmiin. RedHatin OpenShift Online oli itsellekin tuttu palvelu.
Esitysten jälkeen vuorossa oli pöytäkeskusteluja, jotka jäivät mielestäni hieman vähäiselle huomiolle ja sekavaksi. Aiheet olisivat kyllä olleet kiintoisia kuten ”Openstack & DevOps: OpenStack install automation and OpenStack monitoring”, ”Docker and Docker automation” ja ”Openstack & DevOps: Tools to utilize OpenStack APIs”.
Esitysten anti jäi ehkä hieman pintapuoliseksi, mutta toisaalta Ansiblen osalta mentiin liiankin tarkalle tasolle. Esitysten aika on tietenkin rajattu, mutta olisin toivonut näkevän enemmän käytännön asiaa miten DevOpsia hyödynnetään tai enemmänkin kuin markkinointihenkisiä kalvoja OpenStack PaaS -alustasta. Tilaisuuden jälkeen tosin oli ihan hyviä keskusteluita, miten asioita tehdään eri firmoissa ja tuli samalla nähtyä vanhoja tuttuja ja tavattua uusia. Lisäksi jos joskus pidän esityksiä, pitää kokeilla reveal.js:ää, jolla kaksi kolmesta esitykstä oli tehty.
Kiitokset Cybercomille tilaisuuden järjestämisestä ja tilaisuuden sponsoreille tarjoiluista. Tapahtuma tarjosi esitysten ja virvokkeiden lisäksi muutamia ajatuksia, miten asioita voisi kehittää omassa toiminnassaan. Vielä jos ideat saisi muutettua käytännöksi.
OpenStackin käyttäminen ei ehkä ole aivan omissa näköpiireissäni, mutta jatkossa pitää syventyä etenkin DevOpsin hyödyntämiseen sovelluskehityksessä. Omassa työssäni ei päästä täyteen kehityksestä tuotantoon ketjuun, vaan se rajoittuu lähinnä kehitysympäristöihin. Toisaalta myös sovellusten monitorointia pitäisi kehittää kattavammaksi. Devopsin tavoitteenahan on automatisoida tuotteiden paketointi-, laadunvarmistus- ja julkaisuprosesseja, jolloin kehitystyöstä tulee avoimempaa ja laadukkaampaa.
Nykyaikana olohuoneen katseen vangitsijana toimiva taulutelevisio ei ole pelkkä TV-signaalin vastaanotin, vaan toimii niin pelikonsolien kuin HTPC-kokoonpanojen toistimena. Vuodesta 2011 lähtien oman TV-tasoni alta on löytynyt pieni mediatietokone, ja nyt oli viimeinkin aika päivittää se uudelle aikakaudelle. Atom D525 ja Nvidian Ion II saivat väistyä Intelin Core i5 -prosessorin ympärille kasatun mini-ITX -kokoonpanon tieltä. HTPC:n koko moninkertaistui, mutta niin laajentui myös ominaisuudet, suorituskyky ja käyttömahdollisuudet.
Mini-ITX -kokoonpano viihde- ja pelikäyttöön
Palikat kasaamista vaille.
Insinöörillä pitää olla leikkivälineitä ja vaikka taloudesta löytyy jo useampia pelikonsoleita ja kannettavia tietokoneita, piti TV-tason alle saada tuliterä HTPC pyörittämään mediasisältöä ja Steam-kirjastosta löytyviä lukuisia pelejä. Entinen erittäin pienikokoinen Asus S1-AT5NM10E -kokoonpano oli palvellut hyvin melkein neljä vuotta, mutta suorituskyvyssä oli toivomisen varaa. Tavoite HTPC:n päivityksessä oli suorituskyvyn nostaminen pelaamisen mahdollistamiseksi, säilyttäen kuitenkin kokoonpanon fyysinen koko suhteellisen pienenä.
Kesän aikana suunnittelin HTPC-kokoonpanosta muutamia eri vaihtoehtoja mini-ITX-koteloiden ympärille ja voinen sanoa, että eri koteloiden, prosessorijäähyjen, virtalähteiden ja grafiikkakorttien kompinaatioiden osuminen kohdalleen oli aika arpomista. Mutta kun vaihtoehtoja hieman pyöritti paperilla, löytyi sopiva yhdistelmä lopulta aika kätevästi. Helposti se ei muodostunut, sillä vaihtoehtoja eri palikoista ja valmistajista on loputtomasti. Ydin ideana oli mahdollistaa sekä täysimittainen GPU, hyvä prosessorijäähy että 4 x 3,5″ kiintolevyjä ja yksi 2,5″ SSD-levy ahdettuna mini-ITX-koteloon. Lisäksi vielä siten, että HTPC olisi hiljainen ja viileä.
Kesän ja syksyn arvontojen jälkeen HTPC-kokoonpano viihde- ja pelikäyttöön 2014 näyttää seuraavalta:
Kokoonpanon rakentamisen aloitin lopulta mini-ITX-kotelon valinnalla, kun ajatuksena oli myös levypalvelimena toimiminen, valinta osui Fractalin Node 304:een. Toisena vaihtoehtona oli Corsair Obsidian 250D, joka on hieman leveämpi, korkeampi ja tilaa on 2+2 levylle. Kotelon jälkeen olikin suhteellisen helppoa valita sinne sopiva jäähy, eli Scythen Kotetsu (edullinen, tehokas, kapea). Toinen kriittinen kohta palikoiden valinnassa oli virtalähde. Seasonicin passiivinen 460 Watin P-460FL mahtui 160 mm raameihin ja oli saatavilla, vaikka olisin halunnut hieman enemmän tehoja tulevaisuutta ajatellen. Toinen vaihtoehto olisi ollut hybridi-tuulettimella varustettu XFX 550W XTR Black edition P1-550B-BEFX.
Kotelon, jäähyn ja virtalähteen arvonnan jälkeen loput osat olivat paljon helpompia, kun ei tarvinnut miettiä koteloon sopimista. Alkujaan pohdin Core i3 -prosessoria, mutta vaihdoin sen lopulta neliytimiseen Core i5-4590:een, kun hinnassa ei suurta eroa ollut, mutta suorituskyvyssä sitäkin enemmän. Myös näytönohjaimen valinta, onneksi, venyi kokoonpanon kasaamisen jälkeiseen aikaan. Nvidia kätevästi julkaisikin uuden GTX 970 -sarjan kortit, joissa virrankulutus ja täten myös lämmöntuotto on selkeästi alhaisempi, mutta tehoa löytyy silti enemmän.
Käyttöjärjestelmäksi asensin Windows 8:n, koska useimmat pelit sen vaativat. Lisenssiavaimen siirto vanhasta koneesta uuteen onnistui, joskin Microsoftin automaattisen tuoteaktivointi puhelinpalvelun kautta. Toimiva palvelu, mutta on ärsyttävää naputella ensin puhelimeen 48 numeroa ja sen jälkeen sanelusta 48 numeroa aktivointikenttiin.
Kaikki osat tilasin joko Jimms.fistä tai Verkkokauppa.comista riippuen kummassa osien saatavuus oli kohdillaan. Hinnoissa eri liikkeiden välillä ei ollut suuria eroja. Kokoonpanosta puuttuu vielä Asus Strix GTX 970 -näytönohjain ja todennäköisesti pari kappaletta Western Digital WD Red 4TB 3.5″ -kiintolevyjä.
Kokoonpanon CPU-Z:n tiedot ja SSD:n nopeustesti näyttävät seuraavilta. Saa nähdä kumpi ehtii ensin, Samsungin korjaus 840 EVOn hidastumiselle vai levyni vauhdin tippuminen 1/10 nopeuteen.
Kokoonpano osista valmiiksi
Mini-ITX -kokoonpanon kasaaminen oli hauska iltapuhde ja palikat mahtuivat helposti pieneen koteloon, vaikka johtojen osalta se on aika viidakko.
Scythe Kotetsu vs. Intelin boxed -jäähytKotetsun lämpöputketMini-ITX emolevy ja kasa alumiinirivastoja
Vielä on hyvin tilaa kotelossaJohtoviidakko hahmottuu
Kiintolevykelkka nyt GPU-reunassaVielä on tilaa 2 kehikolle
Ilman GPU:ta on hyvin tilaa johdoille
Pitää täydentää kuvia, kunhan GTX 970 saapuu ja hieman järjestellä sekä johdotusta että kiintolevykelkkojen sijaintia.
Suorituskyky (integroitu HD 4600)
Muutamia suorituskykytuloksia ajettuna vakioasetuksilla ja integroidulla näytönohjaimella.
Kesän ja alkusyksyn koneenrakennusprojektin lopputuloksena on suhteellisen pieni HTPC-kokoonpano, josta löytyy hyvät mediaominaisuudet, tilaa NAS-tyyppiseen käyttöön, sekä suorituskykyä myös hieman uudempienkin pelien pelaamiseen. Node 304 -kotelo mahtuu sopivasti TV-tason alle, eikä sen toimintaa sieltä kuule. Suorituskykyä riittää jopa integroidulla näytönohjaimella pelaamiseen, mutta erillinen näytönohjain tarvitaan uudempien pelien ja parempien grafiikoiden käyttämiseksi. Hintaa laitteistolle tuli hieman vajaat 800 euroa (ilman näytönohjainta).
