IxDA Helsinki: pikaprototypointi Webille ja mobiilille

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos järjesti Kumpulan tiedekampuksella IxDA Helsingin “Pikaprototypointi Webille ja mobiilille” -tapahtuman, jossa muutama sovelluskehitysyritys oli kertomassa ajatuksiaan parin tunnin ajan. Sen verran aihepiiri kosketti sekä mielenkiintoa että työtehtäviä, oli osallistuminen lähes pakollista. Neljän ajatuksia herättävän esityksen myötä sai hieman uusia ideoita miten paremmin täyttää asiakkaan tarpeet, arvioida millaista sovellusta tehdään, miten tehdä parempia sovelluksia ja miten erilaiset prototypointimenetelmät liittyvät aiheeseen. Tapahtuma oli sopiva annos tuttuja ja uusia ajatuksia sovellussuunnittelun ja suunnitteluajattelun saralta.

Pikaprototypointi Webille ja mobiilille -tapahtuma tarjosi kätevän yleiskatsauksen prototypoinnin hyödyntämiseen ja miten Lean-ajattelu, eli löyhästi suomennettuna solakka-ajattelu, ja suunnittelulähtöinen suunnittelu näkyvät sovellusta kehitettäessä, ja miksi toiset sovellukset menestyvät ja toiset epäonnistuvat. Prototypoinnin eri muodot käytiin muutamassa esityksessä lyhyesti läpi ja eivätpä ne tai niiden hyödyntämisvaiheet olleet sitten diplomityöni ajasta juuri muuttuneet.

Deveolta Ilmari Kontulainen kertoi “Design thinking ABC for developers and startups” -aiheessaan suunnittelulähtöisestä ajattelusta ja miten he lähestyvät sovelluksen kehittämistä. Suunnittelulähtöisen ajattelun neljä vaihetta ovat: mitä on (aiheen tutkinta), mitä jos (ideointi), mikä loistaa (prototyyppi), mikä toimii (palaute). Deveon ote aiheeseen oli ratkaisu neljän kysymysmerkin yhtälöön: asiakkaan ongelma – ongelman ratkaisu – tuotteen markkinat – skaalautuvuus = tuotto. Vaikutti ihan toimivalta lähestymistavalta. Deveo kehittää omana tuotteenaan koodinhallintajärjestelmää isoille yrityksille.

Enemmän sovelluskehittäjän näkökulmaa aiheeseen toi Ruby Brigade Helsingin, eli Rubyn kehittäjäyhteisön, puolesta Pirkka Esko, joka kertoi aiheesta “Rapid development in the cloud”. Muutamia kohtia jäi mieleen, kuten että nykyaikana on upeaa olla sovelluskehittäjä, kun saatavilla on hyviä työvälineitä tekemisen tueksi ja sovellusten ajamiseksi ei tarvitse itse huolehtia esimerkiksi palvelinraudasta. Toisaalta kehityksen painopiste on siirtynyt palvelinpuolelta käyttöliittymäpuolen moninaisiin tekniikoihin, jolloin vaaditaan koodaajilta laajempaa osaamista teknologioiden lisäksi. Lisäksi sovellusta kehitettäessä prototypoimalla, on hyvä pitää mielessä päätöspiste, jossa sovellusta aletaan oikeasti kehittämään tai hylätään aiottu idea.

Kolmantena lavalle asteli Futuricen Anton Schubert aiheella “Lean Service Creation – Building successful digital services, fast!”. Esitys käsitteli Futuricen uusia ajatuksia, miten uudistaa toimintaansa ja mielikuvaa pelkästä sovelluskehitysyrityksestä myös suunnitteluun. Ajatuksena uudessa suunnassa on, että maailma muuttuu digitalisoitumisen myötä, kun kilpailu ja markkinat ovat globaaleja ja myös työkulttuuri muuttuu ja yritysten pitää pystyä vastaamaan muutokseen nopeammalla tahdilla ja uusia tapoja työhön. Futuricen vastaus asiaan on Lean Service Creation eli löyhästi käännettynä solakka palvelun suunnittelu, jossa suunnittelija, kehittäjä ja liiketoiminta -tekijäryhmällä voidaan paremmin vastata asiakkaan ongelmiin. Menestyvän sovelluksen rakentaminen meni jotenkin suunnittelulähtöisen ajattelun vaiheiden mukaan, eli ensin bisnesideasta löydetään ratkaisemisen arvoinen ongelma palveluvisioon, jonka jälkeen testataan tuotteen markkinasopivuus ja lopuksi käsitellään skaalautuvuus ja hienosäätö. Schubertin esitys oli vakuuttavaa kuunneltavaa ja asiakin tuntui järkeenkäyvältä.

Viimeisenä esityksenä oli SC5:lta Lauri Svanin “Why do we design software that is impossible to build; and how could rapid prototyping help that?”. Eli miten erilaisilla prototyypeillä voidaan vähentää riskiä ja päästä parempaan lopputulokseen. Esitys toi hyvin esiin, mitä erilaisia prototyyppejä kannattaa käyttää ratkaisemaan suunnitteluongelmat ja päätöksiä mitä ollaan toteuttamassa. Asiaan esitettiin viisi vaihetta ja mitä ne ongelmia selvittävät: paperiprototyypit (käytettävyys) – arkkitehtuuripiikki (monimutkaisuus, mahdollinen) – prototyyppi sovellus (toiminta oikeassa ympäristössä, kiinnostavuus) – tuotantoaikomus (skaalautuvuus, kustannustehokkuus) – yksinkertaisin mahdollinen tuote (myykö se?). Kun tiedät mitä riskejä on, voit pienentää niitä prototypoimalla.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteenlaitoksen ja Hanna Mäenpään, Emilia Hjelmin ja Tomi Männistön organisoima IxDA Helsingin tapahtuma oli sopiva annos tuttua ja uusia ajatuksia sovellussuunnittelun saralta. Lyhyitä esityksiä, joissa oli kuitenkin hyvin asiaa ja sai esimerkkejä miten muut tekevät sovelluskehitystä ja -suunnittelua. Aika vähän lopulta käsiteltiin varsinaisesti pikaprototypointia teknisessä mielessä ja keskityttiin enemmän suunnitteluaspektiin ja -ajatteluun, joka oli toimiva lähestymistapa. Ja saihan siellä myös virvokkeita kuten pähkinöitä, keksejä, puolukkapiirakkaa, kahvia ja omenoita.

Pitää jatkossakin seurata aihepiirin tapahtumia ja IxDA Helsingin Facebook-ryhmää, johon älysin vasta äskettäin liittyä, ja jonka kautta on helppo bongata kiinnostavia tapahtumia aiheeseen liittyen. IxDA Helsingin tavoitteena on verkostaa paikallinen suunnittelu-yhteisö ja edistää moderneita vuorovaikutteisia suunnittelukäytäntöjä Suomessa kuukausittaisilla tapaamisilla ja muulla toiminnalla. Ryhmä on voittoa tavoittelematon ja löyhästi järjestäytynyt.

Aiheeseen liittyvät kirjoitukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *