Avainsana: makusteltua

Nøgne Ø Red Horizon

Helsingin Arkadiankadun Alko on ketjun lippulaivakauppa ja valikoimasta löytyykin kattavasti erilaisia alkoholituotteita. Itseäni lähinnä kiinnostaa liikkeen laaja viski- ja olutvalikoima, joista oluita onkin tullut muutamia erikoisuuksia maisteltua. Aina ei kuitenkaan erikoisuus tuo juomaan positiivisia ominaisuuksia ja nautittavuudestakin voi olla montaa mieltä.

Kävin jokin aika sitten tutkimassa Arkadiankadulla viskivalikoimaa ja mukaan tarttui norjalainen Nøgne Ø Red Horizon -olut, joka on Alkon valikoimassa erikoisuus (408 pulloa). Erikoinen se oli myös nautittuna. Olut tulee punaisessa japanilaisvaikutteisessa peltirasiassa, jonka sisältä löytyy 0,25 litran pullo alkoholiprosentiltaan 17% vahvuista sakehiivalla (nro 7) käytettyä vahvaa alea. Oluessa on käytetty Grimstadin vettä ja ohra- ja vehnämallasta.

Makunystyräni eivät ole kovin hienostuneet, joten lyhyesti kuvailtuna Red Horizon -olutta voi sanoa hieman viskimäisen kitkeräksi ja väriltään tumman kupariseksi, mutta vahvuudestaan huolimatta kuitenkin yllättävän hyvin juotavaksi. Tässä täyteläisessä ja lähes hiilihapottomassa oluessa jälkimaku on erittäin lämmin ja pitkä. Alkoholi ei sinällään maistu läpi, mutta sitä kyllä tietää jotain vahvaa juoneensa.

Red Horizon kustantaa 8,96 euroa pullo (0,25 l), jolloin litrahinnaksi tulee viskimäinen 35,44e/l. Alkon suhteellisen kuvaavat sanat tuotteesta ovat: kuparinruskea, täyteläinen, makean hedelmäinen, kevyen sakemainen, hennon yrttinen, miedon tervainen, vivahteikas. Eli aika monivivahteinen pakkaus. Energiaa juoma sisältää 150 kcal/100 ml (600 kJ/100 ml).

Loppupeleissä en kyllä oikein ymmärrä tällaisten erikoisvahvojen oluiden tarkoitusta, sillä ei niiden nauttiminen nyt mitään varsinaista nautintoa ole, vaikka erikoinen makukokemus onkin. Alkon hyllyistä löytyi useampiakin vastaavia tuotteita, joten ilmeisesti kysyntää kuitenkin on. Siitä hyviä nämä erikoisvahvat oluet kyllä ovat, että jo yhdellä pienellä pullolla pääsee mukavaan tunnelmaan ja hieman ylikin.

Ben & Jerry’s Cookie Dough -jäätelö

Ben & Jerry’s -jäätelö on maineeltaan herkullista ja raaskin viimeinkin pitkän mainostuksen jälkeen ostaa purkin Ben & Jerry’s Cookie Dough -jäätelöä, joka on siis vaniljakermajäätelöä ja suklaapikkuleipätaikinan paloja (16%). Hyväähän se tietenkin oli, mutta niin oli myös sen hintakin. Puoli litraa herkuttelua maksoi saman verran kuin kolme litraa ”normaalia” jäätelöä.

Kuitenkin ihan mielellään jäätelön nautiskeli ja hinnan suhteen voi hieman omatuntoa parannella sillä, että Ben & Jerry’s suosii toiminnassaan kaikenlaisia reilua arvoja, kuten huolta ympäristöstä, reilua kauppaa, ekologisempia pakkauksia mainostaakin jäätelöään ilmastoneutraalina. Tuoteselosteessa mainitaan hieman huvittavasta vielä erikseen, että kananmunankeltuainen on vapaiden kanojen munista. Hienoja tavoitteita ja ilmeisesti vihreät ajatukset eivät ole hävinneet, vaikka Unilever-elintarvikejätti vuonna 2000 Ben & Jerry’sin ostikin.

Kenties sitä joutuu toistekin maistamaan Ben & Jerry’sin jäätelöitä ja eipähän tule syötyä niin paljon kerralla, kun pakkaus on puolet normaalia pienempi. Ja onhan jäätelö sentään tuotettu vastuullisesti. Om nom nom nom.

Meantime Coffee Porter -olut

Coffee Porter

Eksyin ohikulkumatkalla Kampin Narinkkatorin kulmilla sijaitsevaan Alkoon, joka olikin muuntautunut fiiniksi alkoholijuomamyymäläksi. Kahteen kerrokseen levittäytyvässä myymälässä löytyi valinnanvaraa alakerran vallanneista viineistä yläkerran väkeviin, kirkkaisiin ja mietoihin. Myös olutvalikoima oli kiitettävän kattava ja kassan kautta mukaan lähtikin Lontoolaisen Meantime-panimon Meantime Coffee Porter -oluen.

Meantime-panimon tuote-esitteen mukaan Coffee Beer on ”tehty” oikeasta kahvista ja pullon kofeiiniannos vastaa yhtä kupillista kahvia. Mausta pitäisi löytyä hieman suklaata ja vaniljaa, ja lisäksi olut on useasti palkittu. Coffee Porter on ilmeisesti sama olut, mutta uudelle etiketillä.

Meantime Coffee Porter on pullotettu tummaan 33cl vetoiseen, pientä viinipulloa tai oikeastaan karahvia muistuttavaan pulloon ja on voimakkuudeltaan 6.0%. Alkon tuoteseloste kuvailee juomaa seuraavasti: ”Musta, täyteläinen, kahvinen, paahtunut, hennon siirappinen, voimakkaasti humaloitu”. Porterhan on tumma pintahiivaolut, joka on tehty paahdetuista maltaista.

Yleisesti ottaen, Porter-oluista pitäisi löytyä seuraavia ominaisuuksia:

  • Silmissä: Hyvin tumma, lähes musta ja läpinäkymätön. Rusehtava vaahto.
  • Nenässä: Paahtunutta maltaisuutta, hedelmäisyyttä, humalan mausteisuutta.
  • Suussa: Leipämäistä maltaisuutta, hedelmää, humalan katkeruutta, kahvimaisuutta, joskus lääkemäisyyttä.
  • Nielussa: Tummaa mallasta, kuivaa hedelmäisyyttä, kirpeänkuivaa humalaa.

Coffee Porterista löytyy tyypilliset Porter-oluiden ominaisuudet, mutta pitäisi ehkä hieman treenata makunystyröitä, sillä en kyllä osaa sanoa, maistuiko oluessa paahdettu mallas, humalan katkeruus vai kahvimaisuus. Olut oli ihan kelvollista ja täyteläistä, ja jälkimaku oli katkeran kuiva. Oikeastaan hieno pullo onkin oluen parasta antia, sillä olut itsessään ei positiivisesti yllätä, vaikka ei kyllä ole pahaakaan.

Internetin, asiantuntevampien, makuarvioiden perusteella Coffee Porterista pitäisi löytyä selkeähkö kahvin tuoksu ja selkeämmin siirappimaista makua, jälkimakuna espressoa. Toisaalta kirjoitusten perusteella Meantime-panimo muuttelee juomien reseptejä ja Coffee Porterin osalta muutos ei ole mennyt parempaan suuntaan. Mainospuheet lupaavat paljon, mutta antavat vähän.

Atrian Hot jalapeno kinkku -leikkeleet

Välillä kannattaa piipahtaa ruokakaupassa mäen toisella puolella Prismassa, sillä leikkelehyllyltä voi löytyä uusia ja yllättäviä vaihtoehtoja. Prisman leikkelevalikoimat ovat aikaisemminkin olleet selkeästi monipuolisemmat kuin paikallisen lähikauppani tarjonta, mutta nyt valikoimasta löytyi useita uusia ja herkulliselta kuulostavia leikkeleitä. Mukaan tarttuikin Atrian 200 gramman Hot Jalapeno kinkku -leikkelepakkaus.

Mietin kyllä ensin, mahtaisikohan tuo Hot tarkoittaa oikeasti tulista, mutta kuten yleensäkin, myös tässäkin tapauksessa ”Hot” lupaa enemmän kuin oikeasti antaa. Hot jalapeno kinkun maku on miedon tulinen, leivän päällä jopa melkein huomaamaton, mutta tarjoaa mukavasti kipakan jälkimaun. Jos valitsee kebabinsa miedolla kastikkeella, on Hot Jalapenon tulisuus juuri sopivaa. Vienoista tulisuutta lukuun ottamatta maku vastaa normaalia kinkkuleikkelettä, eikä siinä ole mitään valittamista. Viipaleet eivät ole hinnallakaan pilatut, kun kilohinta asettuu 14,75e tietämille.

Hot jalapeno kinkku -viipaleet sisältävät 75% lihaa, 8,5% jalapenoa, 1,8% suolaa ja lisäksi vettä, aromeita, glukoosia, hiivauutetta, sokeria, lisäaineita ja säilöntäaineita. Lisäaineista löytyy stabilointiaineet E 450 (Dinatriumdifosfaatti, Trinatriumdifosfaatti, Tetranatriumdifosfaatti, Dikaliumdifosfaatti, Tetrakaliumdifosfaatti, Dikalsiumdifosfaatti, Monokalsiumdifosfaatti) ja E 451 (Pentanatriumtrifosfaatti, Pentakaliumtrifosfaatti), hapettumisenestoaine E 316 (Natriumerytorbaatti) ja säilöntäaineista E 250 (Natriumnitriitti), E 270 (Maitohappo) ja E 327 (Kalsiumlaktaatti).

Lisäaineista ja E-koodeista löytyy lisätietoa Elintarviketurvallisuusvirasto sivuilta, josta voi ladata E-koodeja aukaisevan E-koodiavaimen. Tietenkin, vaikka E-koodien takana olevat aineet selviävätkin, ei siitä juuri viisaammaksi tule.

Ravintosisällöstä todettakoon käytännössä, että kun kinkkupakkauksessa on 12 siivua ja leivän päälle laitetaan kaksi siivua, on leivän päällä energiaa 32 Kcal, proteiinia 5,5 g, hiilihydraattia 0,5 g, rasvaa 1 g ja suolaa 0,6 g. Paketin päällä tosin lukee, että yksi siivu sisältäisi 13 Kcal, joten laskelmat voivat hieman heittää.

Seuraavan kerran pitääkin maistaa Atrian BBQ-Paprika Kinkku viipaleita, jotka ovat myös leikkelehyllyn uusi tuttavuus.

Pirkan rukiinen pähkinäjogurttijäätelö

Kesällä jäätelö on erityisen hyvää ja kauppojen kylmäaltaat tarjoavatkin runsaasti erilaisia makuvaihtoehtoja kalliista merkkijäätelöistä halvempiin halpamerkkeihin. Myös Pirkka-tuoteperheestä löytyy useita maukkaita jäätelövaihtoehtoja, mutta ainakaan Pirkan rukiinen pähkinäjogurttijäätelö ei tähän maukkaaseen ryhmään kuulu.

Pirkan rukiisen pähkinäjogurttijäätelön maku on todellakin jogurttimainen ja rukiinen, mutta pähkinäistä makua saa etsiä. Rukiin ja jogurtin maku peittää tehokkaasti alleen pähkinäisen vivahteen ja lopputuloksena on, ei paha, mutta ei hyväkään jäätelö. Kyllähän sitä syö, mutta jotain jää uupumaan.

Jäätelössä on kuitenkin myös hyvääkin, sillä se sisältää asidofilus- ja bifido-maitohappobakteereja, jotka edesauttavat vatsan hyvinvointia, ja siinä on vain 5% rasvaa. Aineksina tässä Virossa valmistetussa tuotteessa on muun muassa 12% ruisvalmistetta ja hasselpähkinäaromia. 100 grammaa jäätelöä sisältää 679 kJ energiaa, 3.4g proteiinia, 26.3g hiilihydraatteja, sekä 5.4g rasvaa.

Taitaa kyllä olla totta, että kun tuotteesta tehdään vähärasvainen, tulee siitä usein myös vähämakuinen. Tämän huomaa etenkin juustojen kohdalla, jossa rasvaprosentiltaan 17%, 10% ja 5% -tuotteet ovat usein kuivahkoja ja maultaan mietoja ja olemukseltaan lähes muovisia.

No, kenties se mikä maussa menetetään, saavutetaan ”terveysvaikutteina”.