Wikigroaning ja asiat tärkeysjärjestykseen

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli lyhyehkö artikkeli Wikigroaning-huvittelusta, Hesarin vapaasti suomentamana wikitaivastelusta, ja asioita pistettiin niin sanotusti tärkeysjärjestykseen.

Ideanahan on valita ensin Wikipedian artikkeli, josta normaalit lukijat voisivat olla kiinnostuneita, kuten ”Maa (planeetta)”. Toisena valitaan artikkeli, joka on pidempi, mutta samalla suurelle yleisölle aivan merkityksetön, kuten ”World of Warcraft”. Tämän jälkeen vertaillaan artikkeleiden sanamäärää ja tyyliä, jolla artikkelit ovat kirjoitettu.

Ei eri Wikipedia-artikkeleiden sanamäärässä mitään erikoista sinällään ole, mutta kun eri artikkeleita vertailee, huomaa ovelan trendin. Aiheista, jotka ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä ja aiheeltaan suurelle yleisölle kiinnostavia, on usein kirjoitettu lyhyesti ja niukasti, kun taas vastaavasti useille ihmisille aivan turhanpäiväisistäkin aiheista on kirjoitettu runsaasti ja artikkeli on luotu ammattimaisesti.

Hieman huvittavaa ja tavallaan osoittaa asioiden tärkeysjärjestyksen, ainakin Internet-maailman näkökulmasta. Esimerkin mukaan Dart Vader on merkittävämpi mies kuin Martti Ahtisaari ja teekkarilakki tärkeämpi kuin avioliitto. Wikipedian itsensä mukaan tyypillinen tekijä on ”nuori, luonnontieteitä opiskeleva mies”.

Wikipedia on siis tekijöidensä näköinen.
– Helsingin Sanomat, Jussi Pullinen

Erilaisia enemmän tai vähemmän hauskoja artikkeli-pareja ja selostuksen aiheesta voi lukea
Something Awfulin kirjoituksesta ja lisää artikkeli-pareja löytyy toisesta kirjoituksesta. Hieman harmillisesti artikkelien vastakkainasettelut ovat vain linkkejä Wikipediaan ja sanojen laskeminen ja niin sanotun ”nörttiasteen” määrittäminen jää lukijan tehtäväksi. Kun sanojen laskeminenkin onnistuu niin kovin helposti.

Muutamia poimintoja Something Awfulin listasta (aihe ja pituus merkkeinä):
”Latin” 84 879 vs. ”Klingon” 85 930
”Marine” 18 233 vs. ”Imperial stormtrooper” 75 255
”Girlfriend” 23 117 vs. ”Video games” 84 222
”Archaeology” 98 403 vs. ”Indiana Jones” 61 673
”Reality” 59 667 vs. ”The Matrix” 102 331
”Meiji period” 55 381 vs. ”Rurouni Kenshin” 14 577
”Saber” 28 849 vs. ”Lightsaber” 128 654

”Harmittavasti” muutamat hauskat aiheet osoittautuivat sittenkin tylsiksi, eli normaali artikkeli voitti huuhaa-artikkelin.

Kuukausiliitteessä esimerkkeinä suomenkielisessä Wikipediasta annettiin muun muassa (aihe ja pituus sanoina):
”Maa (planeetta)” 1 439 vs. ”WoW” 6 876
”Martti Ahtisaari” 434 vs. ”Darth Vader” 2 161
”Ruotsi” 1 495 vs. ”Gondor” 2 366
”Feminismi” 1 119 vs. ”Yläosattomuus” 1 278
”Avioliitto” 648 vs. ”Teekkarilakki” 895
”Muhammed” 684 vs. ”Steve Jobs” 1 597
”Jeesus” 3 112 vs. ”Elvis” 3 142
”Aleksis Kivi” 815 vs. ”Linus Torvalds” 2 207
”Puolustusvoimat” 814 vs. ”Demoskene” 2 758
”Mainilan laukaukset” 255 vs. ”Roswellin tapaus” 1 184

Aiheeseen liittyen löytyy toki jo ilmeisen nopeasti kasaan kyhätty Wikigroaning-vertailupalvelu, joten sanoja ei tarvitse itse laskea. Web-palikka vertailee valitettavasti vain englanninkielistä Wikipediaa ja palvelun vertailutoiminnossa olisi paljon kehitettävää. Palvelulla on ongelmia muun muassa yleisen käytettävyyden suhteen, linkkien tarjoamisessa hakuihin ja sellaisessakin perusasiassa kuin käyttäjän syötteiden tarkistuksessa. Ei näin.

Google Reader Theme vapaaksi ja 1.0 versio

Hickdesignin suunnittelema Google Reader Theme päivittyi versioon 1.0 ja samalla muuttui avoimeksi: ”do what you like with them” -luvalla.

Jon Hicks kirjoittaa, että on nyt tyytyväinen teemoihin ja aikaa Googlen Readeriin tekemien muutosten korjaamisen ei liiemmälti ole. Alkuperäinen tarkoitus oli luoda jotain itselle, joka on nyt täytetty. Samalla myös muut saivat mainion teeman Google Readeriin.

”Feel free to re-distribute them anywhere you like, whether slightly tweaked or massively altered. They’re yours to do with as you please! Give them a good home and let me know what do with them (hopefully something better!)”
– Jon Hicks

Teema on mielestä huima parannus verrattuna Googlen oletusteemaan. Toivoisikin, että joku pitäisi teemaa ajantasalla ja tarvittaessa lisäisi tarvittavat muutokset, joita Google Readeriin tekee. Esimerkiksi tällä hetkellä Trends -linkki on ilman kuvaketta ja varmasti lisää muutoksia on tulossa.

WebKit-selaimen asentaminen ja käyttö Windows- ja Linux-ympäristöissä: melkein kuin OS X:n Safari

Monday By Noon -blogi kirjoittaa WebKit -selaimen kääntämisestä Linuxille Qt-kirjaston kanssa. Koska tällä hetkellä pääkäyttöjärjestelmäni on vaihteeksi Windows XP, tuli mieleen kokeilla WebKit -selaimen kääntämistä Windowsin puolella. Linuxissahan se näytti onnistuvan helposti.

WebKit on avoimen lähdekoodin web-selainmoottori. WebKit nimellä tunnetaan myös Mac OS X:n järjestelmäympäristön versio kyseisestä moottorista, jota käytetään muun muassa Mac OS X:n Safari, Dashboard ja Mail -sovelluksissa. On kuitenkin huomattava, että Safari ja WebKit ovat kaksi täysin eri asiaa; Safari on selain, joka käyttää WebKitiä sivujen renderöimiseen. WebKitin HTML ja JavaScript koodit ovat saaneet alkunsa KDE -projektin KHTML ja KJS kirjastoista ja joitain WebKitiin tehtyjä muutoksia ja korjauksia nähdään myös KHTML:n koodissa.

Ennen WebKit-selaimen kääntämistä testasin Monday by Noon -blogikirjoituksen kommenteissa viitattua Swift -selainta Windowsille, joka käyttää moottorinaan WebKitiä. Swift on kehitysasteeltaan vasta 0.2 alpha ja osoittautuikin epävakaaksi. Myös selaimen perusominaisuuksissa oli suuria puutteita, eikä kestänyt kauaa, kun jo sain Swiftin kaatumaan. Jutun kommenteissa hieman viitattiin, että Swift näyttäisi CSS-renderöintivirheet samalla tavalla kuin Safari, mutta en tätä itse testannut. Jos kommentti pitää paikkansa, on Swift helppo, joskin tässä vaiheessa vielä epävakaa testiselain www-sivujen ulkonäön tarkasteluun.

Seuraavaksi testivuoroon WebKitin kääntäminen Windowsissa ja nopea katsaus Googlen löytämiin tuloksiin tarjosikin WebKitin Wikistä löytyvät ohjeet WebKitin kääntämiseksi Windowsissa, käyttäen cygwiniä ja muutamia tarvittavia lisäkirjastoja.

Windowsissa WebKitin kääntäminen vaati hieman pohjustusta muun muassa cygwin -ympäristön asentamisessa, mutta ohjeet olivat selkeät. Lisäksi tarvittiin WebKit -projektin checkout, eli lähdekoodien hakeminen, versionhallinnasta, muutamia lisäkirjastoja asennusskriptillä, muutaman paketin lataaminen ja lopulta kaikki tarvittavat materiaalit olivat valmiina. Kun vielä kääntämiseen oli tarjolla valmis skripti cygwiniä tai Visual Studio -projektia käytettäessä, tarvitsi vain aloittaa kääntäminen haluamallaan tavalla.

Rivit vilisivät ruudulla, kun kääntöprosessi sulatteli lähdekoodeja, mutta koska mikään ei ole koskaan liian helppoa, antoivat sekä cygwinissä että Visual Studiossa ajettu kääntö saman vastauksen: ”Build failed”. Ei onnistu. Liian helpoltahan tämä jo vaikuttikin.

Windows-arpa oli tällä erää kokeiltu ja tyhjähän sieltä paljastui. Kääntö aiheutti vielä sen verran runsaasti virheitä ja varoituksia, ettei mielenkiinto eikä aika riittänyt niiden tutkimiseen. Vaihtoehtona oli vielä WebKitin kääntäminen Linuxille Qt-kirjaston kanssa ja Linux-arvan katsomisen vuoro. Samalla tämän kirjoituksen otsikkokin muuttui aiheen lipsuessa Windowsista Linuxiin.

Linuxiin löytyikin jo valmiit ohjeet, joten terminaali auki, tarvittavien lisäkirjastojen asennus ja kääntö käyntiin annettujen ohjeiden avulla. Rivit vilisivät ruudulla, kunnes kääntö pysähtyi virheeseen. Ongelmaan auttoi WebKitin Wikistä lötyvän ”Building the Qt port on Linux” -kirjoituksen ohjeet muutamiin yleisiin käännösongelmiin. Tämän jälkeen WebKit kääntyikin ongelmitta. Vielä LD_LIBRARY_PATHin asettaminen osoittamaan ”WebKit/WebKitBuild/Releases/lib/”-hakemistoon, jotta QtLauncher löysi libWebKitQt:n ja selain oli käynnissä. Vaikka ohjeet olivat tehty käyttäen Ubuntua, onnistui kääntäminen samoilla ohjeilla myös 64-bittisessä Gentoossa.

Ei siis WebKit-selainta Windowsille, ohjeista huolimatta, vaan WebKit Linuxille. Voi hyvinkin olla, että tekiessäni checkoutin, oli kyseinen versio jostain hajalla ja ei siksi kääntynyt Windowsissa. Toisaalta veikkaan, että käyttäjässä oli vikaa. Onneksi kääntöprosessi on tehty kohtalaisen helpoksi, joten kääntämistä voi yrittää myöhemminkin vain parilla klikkauksella.

Linuxissa Qt-kirjastoa käyttävä WebKit on käytettävyydessä jotakuinkin hieman samaa tasoa, kuin aikaisemmin mainitsemani Swift-selain Windowsissa: näyttää web-sivut safarimaisesti ja sivuhistoriassa voi liikkua eteen- ja taaksepäin. Ja siihen selaimen toiminnallisuus rajoittuukin. Ulkoasukin on karu, sisältäen vain muutamat navigointinapit ja osoitekentän. Kokonaisuutena Swift tarjoaa kuitenkin parempaa selausta välilehtien ja viimeistellymmän ulkoasunsa ansiosta.

Odotin Linuxissa toimivalta WebKitiltä hieman enemmän, mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, WebKit ja Safari ovat kaksi eri asiaa. Mielikuvat liikkuivat Safarimaisessa selaimessa, mutta sain pelkän selainmoottorin ja pari hassua nappia. Ohjesivuilla oli kyllä ruudunkaappauksia, mutta jotenkin sivuutin koko asian.

Periaatteessa WebKit-moottorilla Windowsissa tai Linuxissa renderöidyn web-sivun pitäis näyttää samalta kuin OS X:n Safarissa, mutta käytännössä tämä ei välttämättä toteudu. WebKitiä voi kuitenkin soveltaa nopeaan testaukseen, jos Safaria ei ole saatavilla. Linuxissa myös Konqueror, joka käyttää myös WebKitin pohjana olevaa KHTML-moottoria, soveltuu web-sivujen testaamiseen ja lukemani perusteella näyttää sivustot Safarimaisesti lomakkeita lukuunottamatta.

Parhain ja varmin testitulos web-sivujen testauksessa saavutetaan kuitenkin käyttämällä autenttista OS X -ympäristöä, virtualisoiden tai ilman. WebKit on kuitenkin vain osa Safarin tarjoamaa kokonaisuutta.

Lisäys 17.7.2007:
Apple julkaisi kesäkuussa WWDC:n yhteydessä Safari-selaimensa myös Windowsille. Nyt ei ole enää ei ole tarvetta viritellä WebKitiä ihan vain web-sivujen testaamiseksi. Safari 3 Public Beta tosin käynnistyi hieman ontuen, kun Windows-versiossa oli ikäviä toimivuusongelmia. Varsinaista Beta-tasoa.

Päivitetty Google Reader OS X -teema

Hicksdesign on päivittänyt Google Reader OS X -teeman vastaamaan Googlen tekemiä muutoksia Google Readerin merkkauksessa. ”Further work on the display of entries still to come…” – hicksdesign

A List Apart: The Web Design Survey 2007

I Took The 2007 Survey

A List Apartin ”The Web Design Survey 2007” kyselee web-suunnittelijoilta ammattiin liittyviä oleellisia tietoja kuten ammattinimikettä, taitoja, koulutustaustaa ja tietoja työstä.

Jos siis olet web-suunnittelija ja sattumalta huomasit tämän kirjoituksen, tai oletettavasti luit kyselystä suoraan A List Apartin sivuilta, kannattaa kyselyyn vastata toukokuun 22. päivään mennessä. Kyselyssä on noin 37 kysymystä ja vastaaminen ei vie montaa minuuttia.

”People who make websites have been at it for more than a dozen years, yet almost nothing is known, statistically, about our profession. Participate in our first annual survey to increase knowledge of web design and boost respect for the profession.” A List Apart

Vuosittainen kysely järjestetään ensimmäistä kertaa ja palkintoina vastanneiden kesken arvotaan lippu Jenkeissä pidettävään ”An Event Apart” -tapahtumaan (majoitus tai matkat eivät sisälly), 30GB iPod, USB-muistipalikka ja A List Apart t-paita.