Itä-Suomessa on kaunista luontoa ja retkipaikkoja, joissa nauttia luonnon rauhasta. Nyt Simpeleellä on ennallistettu Hiitolanjoen aikaisemmin vesivoiman tuotannossa olleet Ritakoski, Lahnasenkosi ja Kangaskoski ja rakennettu paikalle saavutettavat maisemapolut.
Hiitolanjoen maisemapolku
”Hiitolanjoki on Venäjän ja Suomen alueella virtaava 62 kilometriä pitkä joki. Suomen puolella joki virtaa Etelä-Karjalassa Rautjärven kunnan Simpeleellä ja Venäjän puolella se virtaa Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirissä. Joki laskee Laatokkaan Lahdenpohjan piirin Hiitolassa.”
Hiitolanjoen maisemapolku on helposti saavutettavissa, valtatie 6:sta etelästä ajettaessa käänny ennen Simpeleen liittymää oikealle Kangaskosken suuntaan (joen ylitys, liittymä juuri ennen rautatiesiltaa). Polun lähtöpaikka on Ritakosken voimalan pihalla, 200 m päässä 6-tieltä. Voit aloittaa myös Lahnasenkoskelta, jolloin aja Änkilänsalon liittymälle, rautatiesillan jälkeen heti vasemmalle ja Lahnasentien päähän voimalaitoksen P-alueelle.
Hiitolanjoen kohteet
Hiitolanjoen varrella Ritakoski ja Lahnasenkoski ovat saman polun varrella ja Kangaskoski lyhyen automatkan päässä.
”Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevassa Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Hiitolanjoki eli Kokkolanjoki tulee vapautumaan vaelluskalojen kulkureitiksi ja lisääntymisalueeksi, kun kolme uutta koskea vapautuu voimantuotannosta. Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski 18 metrin yhteenlasketulla pudotuskorkeudellaan tulevat muodostamaan eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upean koskireitin, johon toki kuuluvat myös ylävirrassa jo nyt vapaana kuohuvat Uudensillankoski, Rapukoski ja Ali-Juvankoski.” – hiitolanjoki.fi
Lahnasenkoski
Lahnasenkosken ennallistaminen
Kävimme Hiitolanjoella kesällä, jolloin Ritakoski oli vielä purkamatta, joten se jää seuraavaan kertaan. Hyvä syy lähteä uudestaan reissuun.
Lahnasenkoskella on hyviä taukopaikkoja ja alempana reitin varrella laavu ja nuotiopaikka
Kangaskoski
Kangaskoski on pienempi kokonaisuus kuin Lahnasenkoski, mutta tarjoaa mobiilipolun kanssa tietoa alueen historiasta.
KangaskoskiKangaskoskella on mobiilipolku kertojen alueen historiaa
Kangaskoskella ollessa kannattaa kävellä polkua pitkin eteenpäin ja käydä kahvilla ja vohvelilla B&B Hiitolanjoella.
Tampereella on paljon vaihtoehtoja hotelliyöpymiseen ja valinnanvaraa voi rajata sijainnin ja hinnan suhteen. Tällä kertaa päädyimme valitsemaan Sorsapuiston kupeessa sijaitsevan Lapland Hotels Tampereen, sillä sijainti on hieman sivummalla keskustasta ja puiston vieressä koiran ulkoiluttamisen näkökulmasta ja alue on rauhallinen ja helposti saavutettavissa autolla tullessa.
Lapland Hotels Tampere oli kokemuksena mitä olettaa voi, jos Lapland Hotelsien konsepti on tuttu. Lapin eksotiikkaa äänimaailmasta sisustukseen ja tuotteisiin, sekä aamupalaan. Perinteiseen tapaamme käytimme hotellin palveluista lähinnä hotellihuonetta nukkumiseen, mutta ehdin käydä testaamassa myös saunan, josta näkyi ikkunasta Tampereen kattoja. Saunassa oli tarjolla miesten ihonhoitotuotteita.
Hotellien ravintoloiden tarjonta on yleensä hyvää ja myös Lapland Hotelsien ravintolat ovat ainakin listan mukaan maukkaita. Mutta usein sitä haluaa jotain muuta, jos on vaihtoehto, etenkin kun mukana on pieni vauva ja maailmalla on ajettu alamäkipyöräilyn maailman cuppia. Tampereen hotellin vieressä oli sopivasti Blokki-konttiravintola, josta sai haettua (löydettiin Woltista) hyvät take away -annokset.
Blokki-konttiravintolaViihdepalvelu omasta takaa
Yksi erittäin iso valintakriteeri, jos hinta hotelliyöllä muuten kohtaa, Lapland Hotelsien puolesta on siellä oleva todella erinomainen aamiainen.
Täyteläinen aamiainenHunajaa kennostaMonipuoliset levitteetParempaa jälkiruokaaKaikenlaista jauhettaTarjoiluastiat teeman mukaan
Kokonaisuutena Lapland Hotels Tampere oli hyvä ja palvelu toimivaa.
Saariselkä on tunnettu hiihtoladuistaan ja Laanilan monotansseista, sekä Urho Kekkosen Kansallispuistosta, mutta mitä Saariselän alueella on tarjottavaa maastopyöräilijälle? Kävimme kesälomareissulla tutustumassa alueen reitteihin parin päivän ajan, eli pintaraapaisun verran. Hyvää ajettavaa riittää, kun tietää minne suuntaa. Tässä muutamia reittivaihtoehtoja eri lähteistä koottuina.
Saariselällä on Partioaitan liike, josta ostimme sekä UKK:n retkeilykartan että kotiin unohtuneen kompassin, ihan varmuuden vuoksi. Kummallekaan ei ollut lopulta tarvetta, kun emme Kulmakurun reitille lähteneet.
Iisakkipäällä
Tässä muutamia suositeltuja reittejä maastopyöräilyyn yllä olevien sivustojen ja oppaiden avulla kuvattuna. Huomioitavaa on, että ”Urho Kekkosen kansallispuiston alueella pyöräily on sallittu ainoastaan merkityillä reiteillä. Lisäksi pyräily on erikseen sallittu Kopsusjärven maastouralla ja Niilanpäältä Suomunruoktulle menevällä uralla. Reiteiltä ei saa poiketa!”
Vellinsärpimän lenkki, tai Maastopyöräoppaassa Taajoslaavunpolku, on ehkä Saariselän mukavin reitti, tai näin olen kuullut. Rauhallista vaihtelevaa polkua ja sen mittainen reitti, että polkaisee ympäri hyvin kevyellä varustuksella. Saariselältä tai Kiilopäältä lähdettäessä reitin pituus on 26 kilometriä ja ajoaika-arvio 3-4 tuntia.
”Pitkä retkireitti, jolla on paljon korkeuseroja ja maisema vaihtelee avotunturista komeaan vanhaan mäntymetsään. Vellinsärpimä – Taajoslaavun pitkä neulaspolkuosuus on kokeneemmalle kuskille nautinnollista maastopyöräilyä ja vanhat pitkokset koettelevat tasapainoa.” – Saariselkä – Maastopyöräilyopas 2018
Reitti on osa Saariselkä MTB Stagesin 2. etappia, josta Junioreiden reitti on retkeilijälle mielekkäämpi, jos ei halua liikaa ahkeroida. Maastopyöräoppaaseen (9) verrattuna Stages tulee pidemmän matkaa puron vartta ja kiertää Luuvaaran eteläpuolelta. Jos Luulammelle saavuttaessa voimat ovat vähissä ja lähdit Saariselältä, voi takaisinpäin suunnata Stagesin reittiä Rumakurua ja Iisakkipäätä kohden. Hyvävoimaiset polkijat nousevat Luulammelta vielä tekemään lenkin Ahopäiden kautta.
Kultareitti on hyvä kevyemmän päivän rullailu historiallisella kullankaivuualueella, pääasiassa metsäautotietä ja patikkapolkua pitkin. Pituutta tulee 13 kilometriä ja aikaa menee 1-2 tuntia, riippuen miten paljon pysähtelee lukemaan historiasta kertovia kylttejä. Lähtöpaikkana toimii Laanila ja reitti päättyy Kutturantielle lähelle Kakslauttasta, josta voi palata Laanilaan latu-uraa pitkin. Reitti on merkitty oranssein reittimerkein. Hangasjoen ylityksen voi yrittää suorittaa ajamalla.
Laanilan kultareitti
Reitti on muuten mukava, mutta sekä alkuun että loppuun on runsaasti siirtymää, lähti liikkeelle Saariselältä tai Kiilopäältä. Eli tämä on hyvä yhdistää esimerkiksi Ruijanpolun kanssa, jolloin Kutturantieltä suunnataan kohti Kakslauttasta sähkölinjan alla kulkevaa uraa pitkin ja latupohjan kautta Ruijanpolulle ja kohti Laanilaa.
Maastopyöräoppaassa reitti on numero 3, Laanilan kultareitti. Laanilasta voi ajaa nelostien vartta kohti reitin alkupistettä. Reitin päätepisteestä Kutturantieltä oppaassa poiketaan ilmeisesti moottorikelkkauralle, joka näytti menevän aika soiseen maastoon, joten me jatkoimme tietä pitkin nelostielle ja sen vieressä menevälle sähkölinjalle, jonka alla kulki polku.
Yhdistimme Kultareitin Ruijanpolkuun, josta sai aikaan hyvän muutaman tunnin lenkin. Stravan mukaan matkaa tuli 35 kilometriä ja aikaa meni 3 tuntia.
Vaihtoehtona Rönkonkierrokselle Kiilopään ja Laanilan välimaastossa on ajaa Ruijanpolkua. ”Laanilan ja Sompiojärven välille merkitty ruijanpolku on osa ikiaikaista kulkukeinoa Lapista Ruijaan, eli Norjaan Jäämeren rannalle. Entisaikaan kulkureitti on tärkeä kauppareitti, mutta nykyaikana polku on mitä mainion maastopyöräilyreitti!” Kiilopääntien ja Laanilan välinen osuus on noin 6 kilometriä ja vaikeusasteeltaan vaatia, sillä edessä on paljon kivikkoa ja jatkuvaa loivaa nousua, kunnes reitti kääntyy laskuun. Metsähallituksen Maastopyöräilyopas -kartassa Ruijanpolku löytyy numeron 5 kohdalta.
Ruijanpolku Kakslauttasesta Laanilaan
Ruijanpolkua voi jatkaa eteenpäin Kiilopääntieltä etelään, josta ”reitti helpottuu teknisesti jonkin verran, mutta edessä on huonoja tai purettuja pitkospuita ja siltoja sekä suuri määrä tuulenkaatoja. Kopsusjärvetien ylityksestä eteenpäin reitti on Kaptukaislammille asti leveämpää mönkijäuraa. Kaptukaislammilta eteenpäin reitti muuttuu jälleen kapeksi, ja sitä on paikoin jopa hankala erottaa maastosta. Sompion luonnonpuistossa ja Nattasilla Ruijanpolku muuttuu kivikkoiseksi rakaksi. Suositus on kääntyä takaisin Kaptukaislammilta. ” – Ruijanpolku. Lisää Ruijanpolusta retkeilyreittinä voi lukea Luontoon.fi-sivustolta.
Urho Kekkosen kansallispuiston klassikko retkeilyreitti on Rautulammen retkireitti, joka tarjoaa huikeat tunturimaisemat ja reilusti korkeuseroja. ”Erämaisessa ympäristössä kulkeva reitti ei sovellu kokemattomille ja vaatii hyvän varustautumisen. Rautuojan purolaaksossa polku puikkelehtii monena rinnakkaisena pikkupolkuna ja ylittää pieniä puroja”. Pituutta reitillä on 22 kilometriä, kun lähtöpisteenä toimii Kiilopää UK-puiston lähtöportti. Vaativan reirin arvioitu ajoaika 3-4 tuntia.
Reitti koostuu retkeilyreitistä, mutkittelevasta kapeasta kinttupolusta, kivikkoisesta tunturireitistä ja leveästä maastourasta. Kurun osalta reitti saattaa olla pusikkoinen. Alussa ja lopussa reitti on merkitty sinisillä rastiviitta retkeilyreittimerkinnöillä. Rautulammille ajetaan notkon itäreunaa.
Reitti on osa Saariselkä MTB Stagesin 3. etappia, jossa reitti ajetaan vastapäivään, kun Maastopyöräoppaassa reitti kuljetaan myötäpäivään.
Yksi Saariselän alueen vaativimmista klassikkoretkeilyreiteistä on Kulmakurun reitti 4-tien länsipuolella. ”Laajat näköalat Hammastunturin erämaahan ja komea Kulmakurun rotko, kaksi kahlausta Tolosjoen poikki sekä raskas nousu ja vauhdikas laskuosuus tekevät reitistä vaativan, mutta elämyksellisen.” Reitti on pituudeltaan 25 kilometriä ja ajoaikaa menee 3-4 tuntia, eli edellyttää hyvää kuntoa ja maastopyöräilykokemusta. Lähtöpisteenä toimii Saariselkä tai Laanila. Meidän oli tarkoitus ajaa tämä reitti, mutta ukkosen ja sateen uhka muutti suunnitelmia ja ajoimme vain Laanilan kultareitin Ruijanpolun yhdistelmänä.
Reitti seuraa osittain erämaaladun pohjan polkua, osa reitistä on leveämpää retkeilyreittiä, kelkkauran pohjaa tai maastoliikenneuraa. Kivaa baanaa tarjolla, mutta siirtymät sinne ja takaisin ovat vähän tylsiä. Osan matkaa reitillä ei ole ollenkaan merkintöjä, joten kartta tarpeen. Vedenkorkeus vaikuttaa kahluiden vaativuuteen ja voi estää reitin kiertämisen kokonaan. Joen ylitysten vuoksi uimataito on hyvä olla ja varavaatetusta mukana. Ajosuunta on suositeltu vastapäivään Harripään ylityksen vuoksi, mutta reitin voi ajaa molempiin suuntiin.
Reitti on osa Saariselkä MTB Stagesin 1. etappia, jossa käydään alkuun lenkki Kaunispäällä ja Urupäällä, ja nelostien jälkeen suunnataan Laanilasta vielä kohti Iisakkipäätä. Laanista voi retkeilijä suunnata latupohjaa pitkin takaisin Saariselälle. Maastopyöräoppaan reitti eroaa hieman Stagesin reitistä Harriojan laavun jälkeen.
Ensimmäisenä päivänä kävimme hieman rullailemassa Urho Kekkosen kansallispuistossa ja ajoimme Iisakkipään kautta Rumakurulle ja Luulammen kautta Suomen Ladun Kiilopäälle, josta latupohjaa ja Ruijanpolkua takaisin Laanilaan ja Saariselälle. Mukava maisemakierros kansallispuistoon, vaikka reitti olikin suhteellisen rankka pitkien ylämäkien ansiosta.
Iisakkipään nousu
Luonnonsuojelua UKK:ssa
Kansallispuistossa reitit menivät osiltaan hiekkatietä pitkin
Hieman yllätti, että kansallispuistossa menevät reitit olivat Iisakkipäältä Rumakurulle ja tunturin yli Kiilopäälle leveää ja vielä leveämpää hiekkatietä. Kivahan siinä oli rullata, mutta ei tuollaista leveää latupohjaa voi maastopyöräilyksi kutsua.
Maaston kulumisen estämiseksi 🤷♂️ merkittyjen reittien ulkopuolella ei saa ajaa, vaikka hyvää polkua olisi vieressä mennyt. Lisäksi tietyillä reiteillä oli maastopyörällä ajo kielletty. Olen kuullut puhetta, että Saariselällä maastopyöräreittien tekeminen on mennyt hieman väärään suuntaan lajia tuntemattomien tehdessä päätöksiä. Toki jos halutaan esteetöntä reittiä, niin sorastustahan se vaatii, mutta sen voi tehdä monella tapaa.
Iisakkipäältä kohti Rumakurua oli mukavaa laskua ja nopeaa rullaamista
Luulammen tuvalta oli jyrkkä nousu laelle ennen pitkää laskua Suomen Latu Kiilopäälle
Majoittuminen Saariselällä
Saariselällä on varaa valita majoittumisen osalta, sillä sekä mökkejä, huoneistohotelleja ja hotelleja riittää.
Majoituimme Lapin Kutsu -rivitalohuoneistossa Saariselällä Kaunispään alarinteillä. Majoitus oli hinta-laatusuhteeltaan hyvä valinta ja koiraystävällinen kohde. Huoneistossa oli kätevästi pyykinpesukone ja kuivauskaappi sadekelejä ajatellen. Erittäin hyvät vuoteet ja pimennysverhot olivat plussaa. Myös jätteenlajittelumahdollisuudet olivat hyvät. Miinuspuolina asuntoon sisälle tullessa ilma oli jonkin verran tunkkainen, eikä sitä voinut tuulettaa (ei tuuletusikkunoita). Ilmanvaihdon ollessa päällä asuntoon tuli takasta savun hajua. Jääkaappi ja liesi ja olivat aikansa eläneitä, mutta toimivat.
Alkutalvesta kävelimme koiran kanssa Haikkaanlahden retkeilyreitin Riutanniemen osuuden ja pohdimme pystyisikö koko reitin ajaa maastopyörällä. Kevään tullessa ja maaston kuivuessa oli aika toteuttaa ajatukset ja katsoa, millainen Haikkaanlahden retkeilyreitti olisi pyörällä. Ajosuunnaksi valikoitui myötäpäivään, sillä kävellessä vastapäivään se näytti paremmalta. Noin 18 kilometrin reittiin rennosti pyöräillen meni vajaat 2 tuntia ja maasto oli monipuolista, Riutanniemen kierrosta lukuun ottamatta nautittavaa ajettavaa.
Haikkaanlahden retkeilyreitti
Haikkaanlahden retkeilyreitti kulkee Taipalsaaressa ja virallinen lähtöpaikkana on Haikkaanlahden urheilukenttä, Savilahdentien ja Vitsaintien risteyksessä, josta Riutan laavulle on reittiä pitkin 6,9 km ja Kurenlaavulle 4,8 km. Toinen hyvä lähtöpaikka reitin varrella on Palostenmäentien parkkialue lähellä Riutanlaavua. Retkeilyreitille löytää myös helposti Taipalsaaren kirkonkylästä lyhyellä tiesiirtymällä, jolloin auton voi jättää esimerkiksi sataman tai kirkon parkkipaikalle.
Reitillä on matkaa kokonaisuutena noin 18 kilometriä ja reitin voi kiertää kumpaankin suuntaan, kävellen tavallisin kiertosuunta on vastapäivään, mutta pyörällä kannattaa ajaa myötäpäivään. Reitillä on vaihtelevaa maastoa, sisältäen maaseudun hiekkatietä, metsäpolkua, avohakkuuaukeaa ja kallioita, joista osa kalliopätkistä on haastavia sekä kävellen että pyörällä.
Reitillä on tavallaan kaksi osaa: Savilahdentien länsipuolella oleva Riutanniemi, jossa hyvä taukopaikka on Riutan laavu ja itäpuolella oleva Telkkälä tarjoaa taukopaikaksi Kurenlaavun. Laavuilta löytyy tulisija, nuotiopuut ja kirves sytykkeiden tekoa varten.
Haikkaanlahden retkeilyreitti on merkitty myös polkupyörällä ajettavaksi, mutta se reitti ei mene vaellusreittiä pitkin, vaan sivuuttaa suurimman osan Riutanniemen kierroksesta. Maastopyöräilijöinä kiersimme pyörillä koko vaellusreitin, mutta etenkin Riutanniemen kierroksen alkuosassa oli kohtia, jotka eivät olleet kovin nautittavia talutettavia. Jälkimmäinen osuus reitistä oli erittäin mukavaa polkua ja metsäautotietä.
Riutan niemen kierros
Lähdimme maastopyörillä Haikkaanlahden retkeilyreitille kotiovelta, joten alkuun poljimme noin 7 kilometriä Heikkolantielle ja sieltä ylämaankarjaa kasvattavan Innalanmäen tilan ohi kohti Riutanniemeä ja Palostenmäentien parkkialuetta.
Heikkolantien rantamaisemia
Kohti Riutanlaavua
Reitin alussa on jonkin verran hiekkatietä
Hieman ennen parkkialuetta reitti suuntaa metsään, mutta kyseistä osuutta en suosittele pyöräiltäväksi kokonaisuudessaan, ellei kaipaa haasteita ja hieman pyörän kantamista kallion laelle. Reitti on tältä osin mielenkiintoinen etenkin käveltäessä ja matkan varrelta löytyy läpikäveltävä kivi. Tämä osuus reitistä on ehkä helpompi ajaa vastapäivään.
Riutanniemen kierroksen kallioita
Puiden ja kivien kiertoa
Ensimmäinen taukopaikka on hyvä pitää jo heti Riutan laavulla, jossa eväät voi nauttia Saimaan rannalla.
Taukopaikka Saimaan rannalla
Riutan laavu on Pien-Saimaan rannan läheisyydessä
Riutan laavun jälkeen polku lähtee viettämään ylöspäin, kunnes hakkuuaukean laelta lasketaan lyhyt, mutta jyrkähkö mäki, ennen seuraava mäen laelle kiipeämistä.
Polku on paikoitellen haastava
Hakkuuaukealle haastava lasku
Riutanniemen osuudella on hieman haastetta
Lyhyen Heikkolantien tiesiirtymän jälkeen piipahdetaan takaisin metsään kiipeämään pienelle mäelle ja Vitsaintien ylityksen jälkeen päästään nauttimaan metsäpoluista pidemmän pätkän verran.
Poljettaessa kohti Haikkaanlahden urheilukenttää ja reitin seuraavaa osuutta, on matkalla mukavan polun lisäksi myös nähtävää.
Lintukosteikko
Telkkälä ja Kurenlaavu
Haikkaanlahden reitin paras osuus alkaa maastopyörällä ajettaessa vasta Vitsaintien ylityksen jälkeen ja paranee edelleen, kun ylitetään Savilahden tie ja poljetaan kohti Kurenlaavua. Reitti halkoo hoidettua metsää ja vanhaa hakkuuaukeaa neulaspolulla ja Savilahdentien jälkeen voi kokea alaspäinviettävällä reitillä jopa vauhdin hurmaa.
Neulaspolku on mukava ajaa
Nuoren metsän polkurallittelua
Vauhdikasta polkua hakkuuaukean laidassa
Reitin toinen laavu, Kurenlaavu, on vauhtihurjastelun jälkeen edessä metsän siimeksessä ja on hyvin varusteltu, kuten myös Riutan laavu. Lyhyen evästankkauksen jälkeen jatkoimme matkaa kohti lähtöpistettä. Reitin loppuosalla ei ollut paljoa mainittavaa poljettavaa, lähinnä metsäautotietä.
Kurenlaavu Telkkälässä
Haikkaanlahden retkeilyreitin kiertoon rennolla tahdilla maastopyörällä meni noin 2 tuntia ja matkaa kertyi vajaat 18 kilometriä. Reittimme löytyy Stravasta Riutan niemen kierroksen kera ja myöhemmin syksyllä Riutanniemi oikaistuna, jolloin ajettiin nautinnollisempi reitti ilman Riutanlaavulla käyntiä.
Muutamia ajokuvia GoProsta napattuna ennen kuin videot kasaantuvat YouTubeen.
Retkeilyreittejä on lähes jokaisessa kunnassa ja ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet ulkona liikkumiseen ja luonnosta nauttimiseen. Taipalsaaressa on muun muassa Haikkaanlahden retkeilyreitti, josta tuli käveltyä talvisessa kelissä Riutanniemen kierros ja nautittua eväät laavulla. Mukavaa kävelyä vaihtelevassa maastossa, sisältäen maaseudun hiekkatietä, metsäpolkua, avohakkuuaukeaa ja kallioita. Maisemat olivat osaltaan hieman tylsät, vaikka Saimaa on aivan vieressä.
Haikkaanlahden reitti
Riutanniemen kierros
Haikkaanlahden retkeilyreitti sijaitsee Taipalsaaren Kirkkosaarella kiertäen alueen kylien kautta. Reitillä on matkaa kokonaisuutena noin 18 kilometriä ja lyhyempänä versiona reitistä voi kiertää Riutanniemen kierroksen, joka on noin 6 km. Reitin voi kiertää kumpaankin suuntaan, tavallisin kiertosuunta on vastapäivään.
Haikkaanlahden retkeilyretti
Haikkaanlahden reitin lähtöpaikka on Haikkaanlahden urheilukentällä, Savilahdentien ja Vitsaintien risteyksessä, josta Riutanlaavulle on reittiä pitkin 6,9 km ja Kurenlaavulle 4,8 km. Jos haluaa kiertää vain Riutanniemen, kuten me teimme, toimii lähtöpaikkana Palostenmäentien parkkialue, josta voi oikaista myötäpäivään suoraan Riutan laavulle. Vastapäivään lähtiessä kävellään hiekkatietä pitkin ja oikaistaan takaisin reitille Heikkolantieltä.
Riutanniemen kierros
Reitin varrelle mahtuu monimuotoista Saimaan saaristoluontoa. Polku kulkee suurelta osalta kangasmaastossa, männikköisillä ja kallioisilla mäillä, välillä tuoreemmissa notkoissa ja myös kosteita suopaikkoja saa kokea. Metsät ovat eri-ikäisiä talousmetsiä, joissa metsänhakkuut paikoitellen avartavat maisemaa. Riutanniemen reitillä on yksi laavu: Riutan laavu Riutanniemessä lähellä Pien-Saimaan rantaa. Haikkaanlahden reitillä on lisäksi toinen laavu Telkkälässä, Kurenlaavu.
Riutanniemen reittiä
Riutan laavu sijatsee Riutanniemessä lähellä Pien-Saimaan rantaa. Laavulla nuotiopaikka, polttopuukatos ja käymälä.
Riutan laavu
Riutanniemen kierros oli vastapäivään käveltynä ja Palostenmäentien parkkialueelta lähdettynä alkuun hieman tylsää ja maisemallisesti metsäistä taivallettavaa. Muutama kosteikko oli matkalla ja nousuja kukkuloille. Vastapäivään ne olivat parempia kävellä, pyörällä menisi paremmin myötäpäivään. Koiran kanssa matkatessa parkkipaikalta Riutan laavulle meni aikaa noin tunti ja matkaa vajaat 4 kilometriä.
Riutan laavulta lähdettäessä kohti lähtöpaikkaa, maasto muuttui kallioisemmaksi ja mäkisemmäksi. Reitin vaatimusluokka on keskivaativa, joka jälkimmäisellä osuudella piti paikkansa. Aikaa meni noin puoli tuntia ja matkaa pari kilometriä, kun oltiin takaisin Palostenmäentiellä. Matkalla oli jännä läpikuljettava kivi.
Riutanniemen reitti oli mukava päiväretkikohde luonnosta nauttimiseen ja pieneen ulkoiluun.
Marraskuussa tuli yövyttyä useammassa hotellissa ja vietettyä staycation Leppävaaran GLO Hotelli Sellossa. Verrattuna edellisen yön hostelliyöhön Both Helsinkissä, oli Glo hieman tasokkaampi ja viihtyisämpi majapaikka. GLO Hotelleja löytyy Helsingistä Kluuvista, Design District alueelta, Vantaalta lentokentältä, Espoosta Sellosta.
GLO Hotelli Sello
GLO Hotelli Sello sijaitsee nimensä mukaisesti Kauppakeskus Sellossa ja osasta huoneista aukeaa näkymä Sellon aukioille. Olen monesti kulkenut hotellin ohitse, mutta nyt tuli ensimmäistä kertaa kokeiltua millainen hotelli on käytännössä. Muutimme lokakuussa Leppävaarasta Taipalsaareen ja viimeisen muuttokuorman jälkeen vietimme tavallaan staycationin aivan kotikulmilla.
Näkymä GLO Sellon huoneesta 404
Hotelli on hiljattain uudistunut lattiasta kattoon ja sen kyllä huomaa, eikä hotellin mainosteksti ole ainakaan tavalliselle matkaajalle yhtään liioiteltu, ”moderni hotelli vaativaankin makuun”. Normaalit huoneet ovat tilavia ja hotellista löytyy ilmeisesti jokin tapahtumakerros, työtiloja ja lapsiperheille GLO Kids -palvelut. Sijainniltaan Sellosta, eli Leppävaarasta, pääsee helposti kaupunkilomalle Helsingin keskustaan tai luontoon Leppävaaran suuntaan. Huvittavasti GLO Hotelli Sellon sivuilla on kuva Espoon metrosta, mutta eihän Leppävaarasta toki metroa kulje.
Yövyimme Comfort-huoneessa, joka oli varustettu parivuoteella ja normaaleilla hotellivarustuksella. Hintaa yöpymisellä oli 116 euroa. Auton sai parkkiin Sellon parkkihalliin ilman erillistä maksua ja parkkihallista pääsee hissillä suoraan hotellin aulaan.
Huone oli viihtyisä ja sängyt mukavia. Jos matka suuntaa uudestaan Sellon kulmille, pitänee testata eksklusiivinen GLO Tempur -huone, josko Tempurin patjat ja tyynyt ovat maineensa veroisia.
Comfort-hotellihuone oli viihtyisä
Testasimme myös GLO Grill Kitchenin tarjonnan ja Gloria burger, sekä Prosciutto & Truffle flank bread olivat maistuvia. B.io Vino Biologico 2017 (Catarratto, Chardonnay) oli hyvää, mutta olutvalikoima oli kyllä luokatonta, hanasta Auraa ja pulloissa perusvalikoima. Sellosta löytyy useampia ravintoloita, joten vaihtoehtoja on. Ainakin Restaurant Base ja Il Gabbiano ovat testattu hyväksi.
Gloria-burger
Jälkiruoaksi jäätelöä hiihdon kera
Aamiainen kuului yöpymisen hintaan ja se tarjoiltiin GLO Grill Kitchenissä. Aamiaistarvikkeita oli kattava valikoima, joskin perinteiseen tapaan rapeaa pekonia sai etsiä. Lautaselle päätyi normaaliannos: karjalanpiirakoita munavoilla, leipää, pekonia, munakokkelia, puuroa marjoilla ja voisilmällä, tuoremehua ja kahvia. Jotain jälkiruokaakin taisi olla. Aamukahvin kanssa luettavaksi löytyi Helsingin Sanomat.
Ravitseva aamiainen
Yhteenveto
Espoon Leppävaarassa sijaitseva GLO Hotelli Sello oli miellyttävä kokemus ja tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kaupunkilomalle. Sijainti on toimiva, huoneet viihtyisiä ja palvelut kattavia.
Hotellimajoittuminen on viime aikoina tullut enemmän tutuksi, kun muutimme Espoosta Taipalsaareen. Pääkaupunkiseudulla tulee käytyä ajoittain ja välillä pitää majoittua yön yli hotellissa. Tällä kertaa tuli testattua Both Helsinki, joka tarjoaa hostellimaista hotellimajoitusta Helsingin keskustassa.
Both Helsinki
Both Helsinki kuvaa jo nimeltään, mitä on tarjolla, eli lyhyesti kuvattuna hotelli hostellimaisella tunnelmalla aivan Helsingin keskustassa, Hietaniemenkadulla. Hotelli näyttäisi olevan rakennettu vanhaan asuintaloon ja huoneet ovat pieniä yksiöitä omine keittiöineen ja suihkutiloineen. Myös jaettuja huoneita löytyy. Both Helsinki on ilmeisesti aikaisemmalta nimeltään Hostel Domus Academica.
Olemme economy-hostelli keskellä Helsingin ydinkeskustaa – mutta tarjoamme yksityiset ja rauhaisat huoneet omalla kylpyhuoneella ja keittiöllä. Saat siis kerralla molemmat: mahtavan sijainnin pääkaupungin sydämessä ja kotoisan rauhan josta nauttia päivän päätteeksi.
Astuessa sisään hotellihuoneeseen, tulee heti hostellimainen tunnelma. 20 neliön huoneestani löytyy kaksi runkopatjasänkyä ja maisemat Hietaniemen hautausmaalle. Huoneissa on ilmainen Wi-Fi ja hotellista löytyy myös pesula. Check-in ja vastaanotto ovat aina auki.
Hotellin huonevalikoima on yhen matkaajan huoneesta aina neljän hengen huoneeseen ja jaettuun huoneeseen.
Huone eteisestä katsottuna
Ikkunasta aukeaa maisema kattojen yli Hietaniemen hautausmaalle
Hotellin huoneet ovat kuin pieniä yksiöitä, eli niistä löytyy oma keittiö ja kylpyhuone. Televisiota ei ole, joten matkaajalla jää aikaa nauttia muuhun. Keittiötä en tällä reissulla testannut, mutta kyllä siellä ruokaa laittaisi. Huoneiden keittiövarusteluun kuuluu astiat sekä joitain keittiötarvikkeita. Kahvinkeitintä ei keittiöstä löydy.
Both Helsinki on ilmeisesti rakennettu vanhaan kerrostaloon, sillä porraskäytävät ja huoneet henkivät kerrostalomaista tunnelmaa.
Porraskäytävä
Yövyin Both Helsingissä yhden yön Slushin aikaan Comfort Twin -huoneessa ja hinta oli sen mukainen, noin 140 euroa pienen aamiaisen kera. Normaalisti vastaava huone on alkaen 72 euroa. Aamiainen maksaa 6,5 euroa, joka on mielestäni aika paljon yhdestä croissantista, mehusta, banaanista ja kahvista aika paljon. Ilmeisesti kesäkaudella aamiainen on runsaampi (ja kalliimpi).
Aamiainen
Both Helsinki toimi hyvin työmatkalaisen majapaikkana ja on normaaliaikaan edullinen vaihtoehto hotellille, jos ei runsasta aamiaista tai huonepalvelua tarvitse. Omassa keittiössä voi kokkailla haluamansa eväät edullisesti.
