Kategoria: sovelluskehitys

Viimeisen vuoden aikana etätyöt ovat tulleet tutuiksi yhä enemmän yritysten työntekijöille, sekä koululaisille, ja yritykset ovat viimeistään nyt opetelleet työn tekemisen uutta normaalia. Etätöistä on puhuttu tietotyössä jo pitkään ja siihen on ollut jossain määrin myös mahdollisuus muutamana päivänä viikossa, mutta pakon edessä suurin osa yrityksistä on ymmärtänyt, että töitä voi tehdä aivan samalla tavalla kotona, kuin että istuisi omalla tai asiakkaan konttorilla.

Itse hyppäsin etätöihin täydellä sydämellä toissa vuonna, kun muutin maalle ja konttori ja kollegat jäivät pääkaupunkiseudulle. Millaista etätöiden tekeminen on sitten ollut ja mitä työvälineitä tietotyössä siihen itselläni liittyy? Tässä muutamia ajatuksia asiasta työskennellessäni konsulttitalossa sovelluskehityksen parissa.

IT-alan kehityksen kärki, parhaat työpaikat ja verkostot ovat pääkaupunkiseudulla

Yksi asia, jota pohdin muuttaessani pääkaupunkiseudulta, oli IT-alan tapahtumat, verkostot ja oman osaamisen kehittäminen meetuppien kautta, josta pakostikin jäisin paitsi maakunnassa. Helsingissä on, tai on ainakin ollut, aktiivinen meetup-kulttuuri, jossa yritysten sponsoroimissa iltamissa kehittäjät esittävät teknologia-aiheisia asioita ja toiset kehittäjät kuuntelevat ruuan ja juoman merkeissä. Samalla voi verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia toisten kehittäjien kanssa. AWS, React, React Native, Kubernetes, iOS, JavaScript, DevOps, tietoturva ja muista aihepiireistä sai kuulla hyviä tarinoita, miten toiset ovat asioita ratkaisseet.

Oman osaamisen kehittäminen ja oman ammattialan kehittymisen seuraaminen on yksi tärkeä osa itseohjautuvuutta, joka korostuu täysipainoisessa etätyössä. Uutislähteiden, blogien, podcastien, tapahtumien nauhoitusten ja virtuaalisten tapahtumien seuraaminen on hyvä omaksua tavaksi, jota olen vuosien aikana tehnyt muun muassa omaan blogiini kirjoittamisen kautta. Eli sinällään meetuppien poisjäänti pitää täyttää omalla tekemisellä, jossa Internetin lähteiden seuraaminen ja virtuaaliset verkostot ovat pääroolissa.

Maakunnissa asuessa vaihtoehdot työpaikkojen suhteen ovat rajatumpia myös tietotekniikan alalla ainakin vielä tällä hetkellä, kun edelleen haetaan työntekijöitä yrityksen konttorien kaupungeista. Muutos päivittäisestä konttorilla istumisesta etätöiden tekemiseen ja muutamana päivänä kuukaudesta konttorille matkustamisen suuntaan on hiljakseen muuttumassa suopeammaksi ja jopa täysin etätöihin sallivaan suuntaan. Kulunut vuosi toi lisävauhtia ajatusmaailman muutokseen valtioneuvoston etätyösuositusten myötä, vaikka jäykimmät organisaatiot eivät niidenkään myötä ole vielä ymmärtäneet etätöiden mahdollisuutta. Tulevaisuudessa odotan, että työntekijän sijainnilla tietotyössä on yhä vähemmän merkitystä ja työyhteisö kehittyy työtapojen suhteen ottamaan etätyöskentelyn paremmin huomioon.

Työssäviihtymiseen tarvitaan ihmiskontakteja

Toinen mietinnässä ollut asia oli kollegoiden kanssa spontaani ajatustenvaihdon vähentyminen ja ylipäätänsä kontaktien väheminen, kun ei tulisi käytyä konttorilla tai tavattua pääkaupunkiseudulla olevia kaveri- ja harrastusporukoita.

100% etätyönteko on kieltämättä jossain määrin yksinäistä puurtamista, mutta niin se on vaikka istuisit konttorilla oman projektisi parissa. Kommunikaatiovälineet auttavat ajatusten vaihdossa ja sovelluskehityksessä säännölliset dailyt ja suunnittelupalaverit Meetin välityksellä ovat arkipäivää. Kasuaalinen ajatustenvaihto ja pallottelu on hieman hankalampaa, mutta siihenkin voi käyttää yrityksen sisäistä Slackia tai turvautua laajempaan koodaajien yhteistöön, Koodiklinikan Slackkiin. Ennen oli IRC, nyt on Slack ja Discord. Mutta virtuaalinen kommunikaatio on yksi isoin miinuspuoli etätöiden tekemisessä. Töissä kasuaalista kommunikaatiota on viritelty virtuaalisten kahvituntien parissa ja se on ihan mukava tapa.

Sovelluskehityksessä yksi osa tekemistä on kommunikointi ja asioiden käyminen yhdessä läpi esimerkiksi koodikatselmoinnin tai parikoodauksen yhteydessä. Kaikkeen on työvälineet olemassa, ja yksi koodauksen jakamisen mahdollistava työväline on Visual Studio Live Share.

Työmatkat eivät ole mukavia

Kotona työskentelyssä suurin plussa on se, että nyt työmatkaan ei mene lähes tuntia per suunta junassa, metrossa tai muussa julkisessa kulkivälineessa istuessa, vaan se aika jää käytettäväksi vaikka koiran kanssa lenkkeilyyn tai oman osaamisen kehittämiseen. Heräät, käyt koiran kanssa lenkillä, syöt aamiaisen ja kävelet tohveleissa työhuoneeseen aloittamaan työpäivän.

Kotikonttori tuo viihtyvyyttä

Sähköpöytä, satulatuoli, iso monitori, oma työhuone. Siinä neljä etätöiden tekemisen viihtyvyyteen vaikuttavaa asiaa. Satulatuolin ja normaalin työtuolin yhdistelmä tuo ergonomiaan sopivaa vaihtelua ja sähköpöytä mahdollistaa seisaaltaan työskentelyn. Etäpalaveita varten on hyvä olla kunnon Web-kamera ja mikrofoni tai pöytämikrofoni, vaikka usein käytän kuulokkeita. Monitorin suuri ruutualue ja iso resoluutio varmistavat työtehokkuuden, kun ikkunoita voi levitellä sopivasti näytölle. Ja kun tilaa on nyt sen verran enemmän kuin aikaisemmin, voi työt ja työkoneet jättää työpäivän jälkeen työhuoneeseen.

Etätyö korostaa kommunikaation merkitystä

Kommunikaation merkitys kaikessa tekemisessä on usein aliarvioitu ja etenkin sovelluskehityksessä sen merkitys korostuu. Riittävä dokumentaatio, asynkroninen kommunikaatioväline, etäpalaverit ja tekemisen jäsentäminen ovat hyviä lähtökohtia onnistumiselle. Etenkin dokumentaatio jää helposti puutteelliseksi ja se hajaantuu kommunikaatiovälineiden historiaan tai tekijöiden omiin muistiinpanoihin.

Toinen merkityksellinen asia ovat palaverit ja niiden tehokkuus. Nykyisessä työssäni olen saanut keskittyä sovelluskehitykseen ja palaverit ovat jääneet vähemmälle, mutta niiden osalta on hyvä tiedostaa muutamia asioita, jotka tekevät niistä parempia. Agenda ja johdonmukainen läpikäynti ovat tuttuja asioita, ja Martin Fowler kertoo miten tehdä tehokkaita etäpalavereita: hyvä audio, käytä galleria-näkymää, mykistä jos et puhu, kiinnitä huomiota valaistukseen. Hieman pidemmälle mennessä voi poimia vinkkejä täältä: älä käytä langattomia kuulokkeita, hanki parempi mikrofoni, älä mykistä ja kuuntele itseäsi.

Etätyö tuo posiviitista virettä, muttaa vaatii myös uusia keinoja

”Lisääntynyt etätyö näyttää vaikuttaneen työssä jaksamiseen pääsääntöisesti myönteisesti ja tuoneen työhön positiivista virettä. Työhyvinvointi jopa parani koronakevään aikana: etätöihin siirtyneillä työn imu lisääntyi ja krooninen väsymys väheni. Haasteita ovat etenkin tylsistyminen, työkavereiden kanssa käytävän epävirallisen vuorovaikutuksen väheneminen ja huono ergonomia. Työnteosta voi kadota kipinä, kun virikkeet ja työkaverit puuttuvat. Jaksamiseen on keksittävä uusia keinoja.”

Etätyöstä on tullut uusi normaali – näin otat siitä irti parhaat puolet

Etätyö on erilaista tekemistä ja se korostuu, jos sitä tekee päivästä toiseen. Harva yritys on ajatellut etätyöskentelyä ja sen vaatimia erityisvaatimuksia työn tekemiselle ja kommunikaatiolle. Elon artikkelissa ehdotetaan hyviä asioita:

1. Panosta ergonomiaan ja rytmitä työpäivää: Etätyö vaatii itsekuria. Jaksamista kannattaa ammentaa työn rytmittämisestä, lounas- ja kahvitauoista, ulkoilusta ja liikunnasta. Jos mahdollista, rytmitä päivä niin, että ehdit ulkoilemaan valoisan aikaan.
2. Vaali yhteisöllisyyttä: Yhteydenpito työkavereihin on merkittävä osa työhyvinvointia myös etätyömaailmassa. Virallisten etäpalavereiden ohella vapaamuotoiset virtuaalikahvittelut ja etäjumppahetket ovat tärkeitä, jotta päiviin tulee myös epävirallista vuorovaikutusta.
3. Vähennä videopalavereita: Liian usea videopalaveri päivässä lisää väsymystä
4. Haastetta peliin: On tärkeää huolehtia siitä, että työ tarjoaa myös etäilyn aikana riittävästi mielekkäitä haasteita.

Meillä töissä on otettu ”uuden normaalin” tueksi apua Auntielta, joka tarjoaa ratkaisuja arkeen, jos se tökkii. Ja vaikkei tökkisikään. Heillä on myös hyviä vinkkejä etätyön tekemiseen.

Onko etätyö uusi normaali?

Yritykset luopuvat keskustassa olevista isoista konttoreista ja säästävät toimitilakuluissa? Työtä voi tehdä paikattomasti ja rekrytä osaavia tekijöitä sijannista riippumatta? Sovelluskehitystiimit panostavat dokumentaatioon tiedon jakamisessa? Työtavat, -kulttuuri ja -käytännöt kehittyvät tukemaan etätöitä?

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta maailma kehittyy ja toimintatavat, sekä ajatusmaailmat muuttuvat. Etätyön hyödyt ovat todistettu ja nyt viimeistään monessa paikassa todettu käytännössä. Täysiaikainen etätyö vaatii paljon työyhteisöltä, sekä työntekijältä, eikä se sovi kaikille, mutta ajatusmaailman uskoisi sen osalta muuttuvan suopeammaksi. En usko, että kotona tekeminen tulee laajemmalti jäämään uudeksi normaaliksi, sillä ihmiset kaipaavat kontakteja ja parempia työtiloja, mutta flexi-työ ja etätöiden lisääntyminen tulevat kyllä yleistymään.

Hacker Newsin kommentti valottaa etätöiden laajamittaisen yleistymisen esteitä (vaikka tutkimus (PDF) ehdottaa toista):

1. Sosiaalinen kanssakäyminen on useimmille työntekijöille yksi pääaktiviteeteista. ”Miten viikonloppusi meni?”, ”Katsoitko eilen illan ottelun?” jne. on kirjaimellisesti se, mistä he löytävät sosiaalisen poistoventtiilinsä ja henkilökohtaiset yhteydensä.
2. Esimiehet tykkäävät seurata alaistensa tekemistä, sillä se tekee heidät tuntemaan olevansa enemmän vallassa kuin itse asiassa ovat.
3. Työmatkarutiini, vaikkakin se on painajaismaista, tarjoaa tunteen normaaliudesta, johon useimmat ovat tottuneet ja oudolla tavalla luottavat arjen perustan luomisessa.
4. Työ on pakopaikka kodin arjesta.

On erilaisia työtapoja ja arjen pyörittämistä, ja jokaisen pitää löytää se juttu, joka toimii itselle. Mutta vanhoihin kaavoihin ei ole järkevää kangistua.

Maaseudun rauhallisuus ja luonto tuovat arkeen positiivisuutta

Yhteenvetona todettakoon, että muutto maakuntaan Saimaan rannoille on ollut selkeä elämänlaatua parantava asia sekä asunnon että elämisen rauhallisuuden takia. Toki omakotitalossa ja pihassa riittää tekemistä, mutta se tuo hyvää vastapainoa päätteen ääressä istumiselle ja kotipihasta lähtevillä poluilla liikkumiselle. Myös töiden tarjoamat projektit ovat olleet mielenkiintoisia ja omaa osaamista kehittäviä, eikä etätöissä niiden osalta ole ollut eroa, istuisiko konttorilla vai kotona. Tietenkin viime aikoina tilanne on ollut sama kaikilla. Omaa osaamista on saanut hyvin kehitettyä virtuaalisten konferenssien ja Internetin lähteiden kautta, sekä hetkellisen tauon jälkeen myös omat harrasteprojektit ovat edistyneet.

Arki täällä maaseudulla on erilaista ja se näkyy etenkin (fyysisten) sosiaalisten kontaktien määrässä ja osittain varmaan myös tarjolla olevien projektien valinnassa (nyt meneillään olevien rajoitusten jälkeen), mutta vastapainona se tarjoaa monia positiivisia asioita, joita ei pääkaupunkiseudulla olisi voinut saavuttaa. Voisi siis todeta, että tämä uusi normaali näyttää meille toimivan.