Irssistä on viimeinkin saatu uusi vakaa versio. Irssi 0.8.10 julkaistiin eilen ja vaikkei tänään vielä Debianille paketoitua versiota löytynyt, voi uusimman irssin asentaa subversion versionhallinnasta. Tämä onnistuu hakemalla komennolla ”svn co http://svn.irssi.org/repos/irssi/trunk/ irssi” Irssin lähdekoodit ja kääntämällä paketit itse. Uusista ominaisuuksista voi lukea lisää Irssin sivuilta.
Kategoria: teknobula
Tekniikasta sitä ja tätä
Firefoxin laajennukset
Vaikka vaihdoin aikanaan Operasta Firefoxiin ja viime keväänä takaisin Operaan, on Firefox edelleen kakkosselaimena. Olenkin viime aikoina harkinnut vaihtamista Operasta takaisin Firefoxiin, mutta kun Operan näppäinkomennot ovat selkärangassa ja ”musta tuntuu” -fiilis kertoo selaimen toimivan jouheammin ei vaihdosta ole vielä tapahtunut. Lähinnä Firefoxin (lyhennys Fx) parempi plugin-tuki Linuxissa ja Macissa puoltaisi vaakakuppia Fx:n puolelle.
Mutta kuitenkin, Extremetech kirjoittaa kätevistä laajennuksista Firefoxiin. Monet Operasta vakiona löytyvät ominaisuudet löytyvät Firefoxiin laajennuksina. Esimerkkinä hiirieleet ja Session Saver. Firefoxin laajennukset -sivulla eri lisäosia on kuitenkin runsaasti ja hyödyllisten löytäminen on ongelmallista. Extremetechin artikkeli tarjoaakin listan kätevistä laajennuksia, tässä niistä muutama.
Fasterfox: nopeuttaa selailua virittämällä yhteys- ja renderöintiasetuksia säätämällä ominaisuuksia kuten useat samanaikaiset yhteydet, DNS cache, linkkien etukäteishaku.
IE Tab: Internet Explorer Firefoxin välilehden sisällä. Kätevä webkehittäjille ja ”vain IE”-sivustojen käyttämiseen. Jos vielä MS porttaisi IE:n Linuxillekin (tiedän, että winettämällä pitäisi toimia).
FoxyTunes: Mediasoittimen hallitseminen Fx:n työkalupalkissa olevien kontrollien avulla. Tukee useita eri soittimia.
FireFTP: FTP ohjelmisto sulautettuna selaimeen.
Download Status Bar: Jos et halua, että latausmanageri pomppaa aina esiin.
Google Preview: Googlen hakutulosten sivut ruudunkaappauksina tulosten yhteydessä.
Ja omat suosikkini:
Session Saver: Tallettaa auki olevat välilehdet selainta suljettaessa (vakiona Operassa). Lisäosasivulla oleva versio laahaa hieman versionumeroissa ja tekijän ”sivulta” saatava versio toimii bleeding-edge selaimienkin kanssa.
All-in-one Gestures tai Mouse Gestures -lisäosat hiirieleisiin. Jos hiiressä on 3 tai 7 nappia, on sivuilla ees-taas liikkuminen ja sivujen sulkeminen kätevää eleitä käyttämällä.
PageZoom: Lisää ominaisuuden sivun zoomaukseen. Zoomaa koko sivua. Kätevä etenkin pienillä näytöillä, kuten 12″ iBookissa.
Adblock: Suodata häiritsevät mainokset pois nettisivuilta. (Jotkut tykkää, itse en.)
Lisäksi selaimen ulkoasulle myös hieman kohennusta:
iFOX: Selkeä ja hieman OS X:än ulkoasua muistuttava teema.
Pimpzilla: Pimp My Browser! Karvaa työkalupalkkiin ja leopardin nahkaa välilehdille.
Hakkeri vs. krakkeri
Aina ajoittain näkee Internetin keskusteluissa termitaistelua hakkerin ja krakkerin välillä. Vaikka termien merkitysero on selkeä, käytetään hakkeri-nimitystä usein väärin krakkerin sijasta. Tämä ei sinällään ole mikään ihme, sillä suurelle yleisölle tietotekniikkaan yleensäkin liittyvät termit ovat outoja tai tuntemattomia. Asiaa vielä pahentaa lehtien kirjoituksen väärillä termeillä. Kun termiä hakkeri väärinkäytetään vielä yliopiston luentomateriaalissa, tuntuu peli olevan menetetty.
Hakkeri-termi tarkoittaa taitavaa tietokoneenkäyttäjää, joka tuntee tietokonejärjestelmien toiminnan syvällisesti ja hallitsee käyttämänsä työkalut ja laitteet erittäin hyvin. Hakkerille tietokoneet eivät ole vain väline muiden tavoitteiden saavuttamiseen (esim. rahan) vaan hakkeri on kiinnostunut omasta mielenkiinnon kohteestaan kohteen itsensä vuoksi. Asiaa tutkinut Pekka Himanen on nimennyt hakkerimaisen elämänasenteen hakkerietiikaksi (wikipedia: Hacker ethic) ja teorian mukaan hakkereiksi voidaan kutsua myös muita hakkerietiikan mukaan eläviä ihmisiä, joiden intohimoinen mielenkiinto kohdistuu johonkin muuhun asiaan kuin tietokoneisiin, ohjelmointiin ja tietokonejärjestelmiin. (wikipedia).
Krakkeri tai kräkkeri -termillä tarkoitetaan henkilöä, joka murtautuu (cracker; alk. eng. crack, murtaa) tietojärjestelmään ilman järjestelmästä vastaavan tahon lupaa. Myös tietokoneohjelmien kopiosuojausten murtajaa kutsutaan kräkkeriksi. Tietojärjestelmään murtautumisessa vaaditaan joko syvällistä tietokoneohjelmien ja -ohjelmoinnin tuntemusta, kohdejärjestelmän käyttäjien varomattomuuden hyödyntämistä (social engineering) tai toisten kirjoittamia murtautumista avustavia ohjelmia. Myös henkilöä, joka esimerkiksi arvaa liian helpon salasanan ja täten pääsee järjestelmään, kutsutaan krakkeriksi. (wikipedia)
Hakkeri/krakkeri termien sekoittaminen on yleistä, etenkin tietotekniikkaa tuntemattomien keskuudessa ja näkee termien väärinkäyttöä alan piirissäkin. Termit ovat hieman horjuvia ja nopeasti muuttuvassa ATK-slangissa mahdolliset viralliset suositukset eivät yleensä vastaa käytäntöä. Usein krakkerin määritelmään sisällytetään myös se, että henkilön on oltava hakkeri – siis jonkun toisen tekemän murtautumisohjelman käyttö ei tekisi käyttäjästään krakkeria. Kuitenkin on helpompi ajatella niin, että krakkeri tarkoittaa yksinkertaisesti murtautujaa riippumatta tekotavasta. Väärinkäsitysten mahdollisuuden vuoksi hakkeri-sanan käyttö ei ole suotavaa ilman lisäselitystä.
Tietotekniikan harrastajaan voidaan viitata monilla termeillä englanninksi (white-hat, grey-hat ja black-hat -hakkeri, geek, hacker, nerd, script-kiddie jne.). Suomen kielisiä termejä on aika niukasti ja usein käytetäänkin englannin kielisiä termejä viitatessa tietotekniikan harrastajaan tarkemmin. On harmillista, että mediassa hakkeri on lähes aina negatiivisessa merkityksessä ja harrastajiin käytetään vain termiä nörtti.
Myös muiden tietotekniikan termien kanssa on suomen kielellä hieman ongelmia. Miten kuvaisit esimerkiksi termiä ”hack value” tai ”wardriving”? Usein jos termille olisikin ”virallinen” määritelmä suomeksi, se ei vastaa alkuperäistä merkitystä (vrt. avopaistos = pizza) tai on muuten sopimaton.
WLAN-verkon havainnointia
Langattomien verkkojen määrä on kasvanut ja nykyään useasta kaupungista voi löytää ilmaisen Internet-yhteyden joko käyttämällä kaupungissa tarjolla olevaa avointa verkkoa tai kuljeskelemalla ja haistelemalle tarjolla olevia verkkoja. Langattomia verkkoja voi haistella autolla (wardriving) ja kävellen (warwalking).
Kannettavien tietokoneiden myynti on lisännyt avoimien WLAN-verkkojen määrää. Tietämätön käyttäjä ei välttämättä tiedä avoimen verkon vaaroja tai osaa suojata omaa Internet-yhteyttään. Läppärin sisäänrakennetun WLAN-antennin kanssa sohvalta koneen käyttäminen onnistuu huomattavasti helpommin kuin viiden metrin ethernet-kaapelin kanssa. Suojaamaton WLAN-verkko kuuluu kuitenkin myös muuallekin kuin kotisohvalle ja on tarjolla kaikille ohikulkijoille. Vaikka verkon suojaaminen on kohtalaisen yksinkertaista, näkee usein langattomien tukiasemien käyttävän tehdasasetuksia ja lähettävän SSID tunnuksia kuin kutsukortteina.
Langattoman verkon havainnointiin on tarjolla useita eri ohjelmia. Perusominaisuuksiltaan ohjelmat tarjoavat samanlaisia toimintoja: verkon havaitseminen, signaalin voimakkuus, graafinen signaalinvoimakkuus, tukiaseman tiedot jne. Ohjelmia on tarjolla niin Windowsille (Netstumbler), Linuxille (Kismet) ja Macille. Koska omistan kokemusta vain iBookista, seuraavaksi lyhyt katsaus Mac OS X:lle tarjolla olevista stumbler/haistelu-ohjelmista.
MacOS X:lle on tarjolla useampiakin graafisia kilkkeitä langattomien verkkojen ja signaalien havainnointiin.
- KisMAC: Tuki Airport korteille ja useille kolmannen osapuolen korteille Orinoco ja PrismII piireillä ja Cisco Aironet korteille. Voidaan käyttää GPS:n ja kartan kanssa esimerkiksi hot spottien metsästykseen ja merkkaamiseen. Ominaisuuksina lisäksi SSID:den ja loggautuneiden Clienttien paljastaminen, verkon peiton visualisointi, kryptattujen verkkoja vastaan hyökkäykset (bruteforce against LEAP, WPA ja WEP; weak scheduling against WEP, Newsham 21-bit against WEP) ja tuki Apple Scriptille.
- iStumbler: Stumbleri, jonka ominaisuuksina mm. pluginit AirPort verkkojen, Bluetooth laitteiden ja Bonjour palvelujen löytämiselle. Signaalinvahvuuden esitys graafisella widgettinä.
- MacStumbler: Tukee vain Airport kortteja ja mahdollistaa GPS:n kanssa yhteistoiminnan WLAN-verkkojen kartoittamiseen.
En toki kannusta ketään hyödyntämään vieraita WLAN-verkkoja. Kannattaa huomioida myös tietoturvallisuus, jos vierasta langatonta verkkoa hyödyntää. Liikenne salattuna, jos vain mahdollista, sillä eihän sitä koskaan tiedä mitä pakettikaappareita tukiaseman omistajalla on pyörimässä. Avoimia kaupunkiverkkoja on tarjolla muun muassa Lappeenrannassa Wlpr.net, Turussa SparkNet, Oulussa panOULU ja Lahdessa Mastonet. Usein myös hotellit ja kahvilat tarjoavat langatonta verkkoa asiakkailleen. Haistelutyökaluja voi hyödyntää myös oman WLAN-verkon kuuluvuuden havainnointiin.
Hotspottien löytämiseen on tarjolla myös apusivustoja. Wardrivingin ja karttojen yhteiskäyttö on toteutettu WiFimaps.com -sivustolla. Sivuston avulla voi paikantaa hotspotteja USA:n eri kaupungeissa. Wardriverit lähettävät löydöksensä ja sivusto piirtää hotspotit kartalle. Jos ei satu Amerikan mantereella matkustelemaan niin googlettamalla löytyi palvelu, jossa on listattuna Suomessa löytyviä hotspotteja kaupungeittain, mutta tuollaista karttaa hyödyntävää palvelua en löytänyt.
WLAN tukiasema ja zen ostamisen vaikeus
Olen tähän asti käyttänyt kotona iBookin sisäänrakennettua Ethernet-liitäntää ja koululla langatonta yhteyttä. Langaton yhteys on kuitenkin kätevä ja johtojen orjuudesta on päästävä eroon. Olenkin siis tutkaillut markkinoilla löytyviä WLAN tukiasemia ja kuten tyypillistä, hermothan siinä meinaa mennä. Vaikka lukuisista vaihtoehdoista on saatu karsittua pois suurin osa muun muassa ominaisuuksien ja hinnan osalta, ei päätöksen tekeminen ole helppoa.
Alkujaan vaihtoehtoina olivat ZyXEL G-2000 Plus (ilman Plussaa), Linksys WRT54GC ja Linksys WRT54G. Koreesta kuoresta huolimatta ensimmäiseksi listasta tippui ZyXEL hintansa ja ominaisuuksiensa takia. Seuraavaksi listasta karsiutui ulkonäöllisistä seikoista johtuen WRT54G ja päätös WRT54GC:n ostamiseksi oli lähes sinetöity. Techzone.comin ja Tomsnetworking.comin arvostelut ja testit laitteesta olivat lupaavia. Tosin laitteen pieni koko ja viisi verkkopiuhaa ei kovin käytännölliseltä vaikuta. Mukana ei tule myöskään erillistä antennia, vaan se on lisävarusteena (antenni n. 40e, laite 58e).
Jotta asia ei menisi näin helpoksi, ilmaantui markkinoille ”uusi” tuote, Linksys WRT54GL. Sama laite kuin WRT54G, mutta eri raudalla. L-malli toimisi Linuxilla, kuten v4-versiomallin G-malli. Tomsnetworking.comin testi laitteesta ei pahaa juuri sanonut. Ciscohan osti jokin aikaa sitten Linksysin ja nyt v5-malli käyttää VxWorksiä Linuxin sijaan, eikä kolmannen osapuolen firmwaret kuten OpenWrt enää toimi. Lisäksi v5 mallissa on puolitettu Flash- ja RAM muistin koot (OpenWrt.org laitelista). Listasta myös selvisi, ettei C-malli tukisi kolmannen osapuolen firmwareja.
Vaikka en ole varma tarvitsisinko muun kuin laitteen valmistajan tarjoaman ohjelmiston tuomia, mahdollisesti uusia, ominaisuuksia, on aina syytä pitää kaikki mahdollisuudet auki. Engadget.comissa ainakin arvostettiin päivitettävyyttä. Luultavasti pitänee odottaa pari päivää lisää, että Verkkokauppa saa Linuxilla toimivia tukiasemia maahan. Tästäkin Linuxin ja vapauden ilosta hintalapussa on 3e enemmän kuin suljetussa tuotteessa (70e vs 67e).
Tuhoisat ja vaaralliset bugit
Wired news kirjoittaa ”Historian pahimmista ohjelmistovirheistä”. Listattuna on kymmenen tuhoisaa ja vaaraa aiheuttanutta ohjelmistovirhettä rakettien tuhoutumisesta, ylivuoto- ja liukulukuvirheistä kuolemaa aiheuttaneisiin ohjelmistovirheisiin.
”Errare humanum est”, ihminen on erehtyväinen.
Joulu alkaa jo marraskuussa
Mistä huomaa joulun lähenevän? Joululauluista kaupungilla, kaupoissa, radioissa? Lumipeitteestä ja tonttujen jäljistä maassa? Lisääntyneestä mainospostista? No, tietenkin joulu hiipii hiljaksiltaan ja viimeistään joululahjavinkit eri medioissa tuovat riisipuuron ja kinkun maun kielen päälle.
Den Gurun lahjavinkkilista sisältää tietotekniikkaan liittyviä tuotteita alkaen perustuotteilla kuten kannettavat tietokoneet, kytkin, rautapalomuuri, wlan-tukiasema, 64bit dual-core prosessorit, kuumimmat näytönohjainuutuudet, muutamat digikamerat, videotykki, PDA-laite, kannettava multimediasoitin, langattomat kuulokkeet ja USB-muistipalikka. Esiteltynä on myös hieman erikoisempia tuotteita kuten Logitechin langattomat kaiuttimet, Skype-puhelin, vesijäähdytteinen tietokone, Buffalon TeraStation verkkotallennuslaatikko, ilmatäytteiset kaiuttimet ja Gigabyten i-RAM tallennusratkaisu. Lopuksi itseään voi virkistää kofeiinisuihkusaippualla ja plasmakahvimukilla.
Tekniikkaa ja vekottimia rakastaville lista on mukavaa luettavaa, mutta ei lahjaideat oikein joululahjoiksi taivu. Seuraavia lahjavinkkiesityksiä ja lumikinoksia odotellessa voi vaikka miettiä mikä on joulun perimmäinen tarkoitus. Kiire, hössötys ja lahjat vai rauha, hyvä ruoka ja perhe.