Kategoria: teknobula

Tekniikasta sitä ja tätä

Verteksi.net nyt uudella palvelimella

Verteksi.net domain siirtyi tänään uudelle palvelimelle. Noin kuukausi sitten kaveriporukan kanssa hankittu virtuaalipalvelin tarjoaa paremman majapaikan käyttäjien palveluille. Aikaisemmin verteksissä olleet sivustot ja muun muassa Irssit pyörivät kotipalvelimellani ja nyt uusi palvelin tarjoaa palveluita omasta fyysisestä sijainnistani riippumatta.

Verteksillä olleiden sivustojen siirto onnistui hyvin, joskin pieniä ongelmia oli MySQL-kannan ääkkösten kanssa, jotka hajosivat syystä x tai y, mutta korjaantuivat pienellä purkalla. Utf-8 on varmaan ihan hyvä, mutta sen toiminta antaa vielä odottaa itseään.

Alustana palveluntarjoajalla toimii Xen ja tarjotuista virtuaalipalvelinvaihtoehdoista valitsimme Gentoon, joka lämmittää molempien ylläpitäjien sydämiä. Virtuaalipalvelimesta ja sen käyttämisestä lisää myöhemmin.

Inkscapen tutoriaalivideoita YouTubessa

YouTubessa on käteviä videoita Inkscapen käyttämisestä. Vaikka videoiden kuvan- ja äänenlaatu ei ole kovin kehuttavaa, saa videoista hyvän käsityksen miten erilaisia piirroksia saa Inkscapella tehtyä. Ihan näppärä ohjelma vektorigrafiikan piirtämiseen Linuxissa, Windowsissa ja Mac OS X:ssä.

Thunderbirdin ärsyttävyydet, uusi ikkuna tuplaklikkauksesta

Miellän Thunderbirdin tyylin avata aina uusi ikkuna, kun käyttäjä tuplaklikkaa esimerkiksi sähköpostilaatikkoa, ärsyttäväksi ominaisuudeksi. Onneksi Thunderbirdiinkin on saatavilla laajennuksia, vaikkakin niiden löytäminen Mozillan Addons -sivustolta on hieman hankalaa, kun haku ei erittele Firefoxin ja Thunderbirdin laajennuksia. Molemmille ohjelmille on linkit, joita painamalla kuvittelisi selaavansa vain halutun ohjelman laajennuksia, mutta ilmeisesti se ei toimi hakua käytettäessä.

Tuo ärsyttävän tuplaklikkauksen poistava laajennus on ”No New Window on Double Click”, joka tekee juurikin sen mitä nimi sanoo, eikä mitään muuta. Kyseisen ominaisuuden toivoisi löytyvän valmiina Thunderbirdistä, sillä en ymmärrä mikä logiikka tuossa uusien ikkunoiden luomisessa on takana. Uusi ikkuna -ominaisuudesta ei niinkään ole haittaa normaalia hiirtä käytettäessä, mutta kannettavan kosketustabletilla (touchpad) tahattomat tuplaklikkaukset ovat yleisempiä.

Tietokoneen työpöytä mallintaen reaalimaailman työpöytää

Tietokoneissa perinteinen kaksiulotteinen, ikkunoista ja kuvakkeista koostuva työpöytä on säilyttänyt asemansa, eikä juurikaan vaihtoehtoisia toteutuksia ole näkynyt. Tekniikan kehitys kuitenkin tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia erilaisia tapoja käyttäjä-tietokone -vuorovaikutuksen toteuttamiseen. [puppa]”Ubiikkiyhteiskuntaan suunnatessa tarvitaan uusia tapoja haastaa perinteet ja tuoda tietokone lähemmäs käyttäjää. Yksi keino tähän on esimerkiksi käyttöliittymien ja vuorovaikutustapojen kehittäminen ja perinteisen näppäimistö-hiiri -konseptin voittaminen.”[/puppa] Usein uudet ajatukset tuntuvat jäävän tutkimusraportteihin, tv-sarjoihin ja elokuviin, eikä mitään todella konkreettista saada aikaan. Välillä vaihtoehtoisia toteutustapoja kuitenkin selviää myös tutkimusprojektien julkaisuista varhaisvaiheen prototyypeiksi asti, kuten BumpTop(tm) Prototype.

BumpTop(tm) on prototyyppi työpöydästä, joka ottaa mallia reaalimaailman työpöydästä. Työpöytä rakentuu kolmiulotteisista korteista, jotka esittävät ohjelmia ja tiedostoja, joita voi siirrellä ja sekoittaa kuten kortteja ja papereita oikealla työpöydällä. Korteilla on eri painoja ja niitä voi pinoja ja kasata kuten haluaa; hallittu kaaos tai siisti järjestys.

BumpTopin sivulla oleva kuvaus ”BumpTop aims to enrich the desktop metaphor with expressive, lightweight techniques found in the real world.” kiteyttää hyvin projektin tarkoituksen ja sivulla olevan esitysvideon perusteella konsepti vaikuttaakin ihan kehityskelpoiselta. Toisaalta perinteisiin työpöytätoteutuksiin verrattuna reaalimaailmasta mallinnetut työpöydät voivat olla ehkä hieman hankalia käyttää. BumpTopin kaltaiselta työpöydältä jonkin tarvittavan tiedoston tai ohjelman hakeminen voisi olla aika hidasta verrattuna perinteisten työpöytien tarjoamiin haku- ja hakemistopuihin.

BumpTopin fysiikkaan ja kynäkeskeiseen vuorovaikutukseen pohjautuvista ideoista on kirjoitettu yksi lopputyö ja julkaisu ja BumpTop Prototype on sivun mukaan tarkoitus kehittää kokonaiseksi työpöydäksi, jonka voisi asentaa mille tahansa koneelle. Sivuilla olevien videoiden perusteella ei voi oikein sanoa missä vaiheessa toimiva toteutus on, mutta C++/OpenGL -kehittäjien hakeminen luo kuvan, että vielä on paljon koodattavaa jäljellä. Toivottavasti ideasta saadaan jotain laajempaan testaukseen soveltuvaa aikaan, ettei käy kuten yleensä eli projektista ei tulla näkemään mitään oikeasti käyttökelpoista, vaikka idealtaan toteutus vaikuttaisikin lupaavalta ja käytettävältä.

(via gizmodo.com)

LTY:n Tietoliikenteen kesäkoulu, päivä 2 ja Code Camp

Kesäkoulun toinen ja viimeinen päivä käynnistyi seminaareilla aiheista: ”IST Magnet / Beyond Magnet”, ”Rapid Prototyping of Ubiquitous Applications”, ”Evaluating Ubiquitous Applications” ja ”Advantages from PeerHood environment for application development”. Aiheet jatkoivat hieman samaa linjaa kuin ensimmäisenkin päivän seminaarit. Hieman ympäripyöreätä ja no, ehkä odotin seminaareilta hieman käytännöllisempiä aiheita. PeerHood oli taas liian tekninen, joka sekään ei oikein palvellut kokonaisuutta.

Iltapäivällä aiheet siirtyivät enemmän koodauspuolelle käsittäen aiheet ”Maemo”, ”Mobile application development with Python” ja demonstraatiot aiheista ”Server-side Context Tool for MUPE Application Development” ja ”Enter Sandman (MUPE Game Demo)”. Python ja Maemo vaikuttivat ihan hyviltä ja syksystä lähtien LTY:ssä ohjelmoinnin peruskurssi (massakurssi titeläisille ja mm. tutalaisille) käsittelee Pythonia entisen C-kielen asemesta.

Seminaarien ja demojen jälkeen ilta jatkui Code Campissä, jossa tavoitteena oli toteuttaa ”tieteellinen” sovellus Maemo-alustalle Nokia 770 laitteelle. Aikaa vajaa 22 tuntia, välineinä muutama Nokia 770 laite, GPS ja bluetooth-laitteita ja kehitysalustana Linux, jossa oli tarvittava Maemo-ympäristö asennettuna emulaattoreineen. Python vaikutti kielenä hyvältä ja koodia syntyi nopeasti, joskin itse keskityin sovelluksen graafiseen puoleen. Verrattuna viime kevään lyhyen katsauksen Symbian koodaukseen, oli Maemo selkeästi parempi alusta koodaria ajatellen.

Työn aihe ja toteutus olivat vapaita ja ryhmämme toteutti WinAmp-kaukosäätimen käyttämällä Pythonia ja WinAmpin HTTP-pluginia. Muut ryhmät tekivät muun muassa tiedostolistaajan, upload-palvelimen lisäten metatietoja lähetettyihin kuviin, lähistöllä olevien bluetooth-laitteiden paikannusta kartalle, babelfish-wrapperin ja pong-pelin. Toteutukset jäivät suurilta osin aika vajavaisiksi ja niinpä ryhmämme etäsoitin vei koodausleirin voiton. Ryhmä jossa olin mukana voitti viime vuonna koodausleirin GPS-nopeusmittari -sovelluksella. Kiertopalkintona oleva pizzalaatikko ja siinä olevat voittajien nimiplakaatit on nähtävillä LTY:n Tieto-Sähkötalon kuudennen kerroksen vitriinissä.

Kesäkoulun ja koodauksen jälkeen suuntasimme kohti Helsinkiä ja Assemblyjä, joiden tunnelmasta lisää myöhemmin.

LTY:n Tietoliikenteen kesäkoulu, päivä 1

Kesäkoulun ensimmäisen päivän seminaarit ovat takanapäin ja saaliina on aiheita otsikoilla ”Principles of Ubiquitous Computing”, ”Seamless Connectivity”, ”Context-Awareness” ja ”Security and Trust”. Kokonaisuutena aiheet käsittelivät pintapuolisesti asioita, joita jo aikaisemmin oli tullut esille kursseilla. Hyvää yleistiedon kertausta, mutta ei mitään järistyttävää.

”Context-Awareness” ja ”Security and Trust” sisälsivät aika laajasti aiheisiin liittyviä asioita ja täyttivät hyvin niille varatun puolentoista tunnin ajan, kun taas kaksi ensimmäistä aihetta käsiteltiin enemmänkin käsitetasolla. Seminaarien esitykset löytyvät kesäkoulun sivuilta. Kesäkoulu jatkuu tänään vielä illanvietolla saunalla ja seminaarit huomenna hieman yksityiskohtaisemmilla aiheilla.

LTY:n Tietoliikenteen kesäkoulu

Huomenna alkaa LTY:n tietoliikennetekniikan ”kesäkoulu”. ”International Summer School on Telecommunications” järjestetään tänä vuonna 15. kertaa ja seminaarien ja luentojen aiheina on ”Ubiquitous Computing”, eli suomennettuna ubiikkiyhteiskuntaan eli arjen tietoyhteiskuntaan liittyviä periaatteita ja tutkimusalueita kuten ”Seamless Connectivity” ja ”Context-Awareness”.

Kesäkoulun aiheisiin liittyen torstai iltapäivällä alkaa Code Camp jatkuen perjantai iltapäivään, jossa koodataan jokin aiheeseen liittyvä sovellus Nokian 770 Internet Tabletille ja Maemolle. Opiskelijoille kesäkoulusta on tarjolla kaksi opintopistettä palautetun koodin ja seminaareista tehtyjen lyhyiden raporttien jälkeen.

Pieni varaslähtö kouluvuoteen. En ole aikaisemmin, eivät varmaan tosin muutkaan osallistujat, koodannut Maemolle tai juurikaan tutustunut aiheeseen ja Nokian 770:aan, joten koodaustyö tulee olemaan aika mielenkiintoinen.