Kuukausi: elokuu 2006

Enemmän irti Wrt-tukiasemasta

Lifehacker -sivustolla on käsitelty Linksys WRT54GL:n firmwaren päivittämistä DD-WRT -firmwarella. ”Hack Attack: Turn your $60 router into a $600 router” -artikkelissa kerrotaan mitä firmwaren päivittämiseen tarvitaan ja miten päivitys etenee. Päivityksen jälkeen avoimella firmwarella saadaan edulliseen WLAN-tukiasemaan käyttöön samoja ominaisuuksia, kuin mitä kalliimmissa tukiasemissa on. Artikkelissa lisätään tukiaseman lähetystehoa ja otetaan käyttöön QoS (Quality of Service), jolla voidaan määrätä eri prioriteetteja erilaiselle liikenteelle kuten p2p tai VoIP.

Artikkeli on kohtalaisen pintapuolinen, mutta Wrt-tukiaseman firmware päivitys on kohtalaisen helppo ja ainakaan OpenWrt -firmwaren asentamisessa ei ollut mitään ihmeellistä. Omat kokeilut OpenWrt:n ja iBookin Airportin kanssa kyllä jättivät hieman toivomisen varaa ja enemmän testausta olisi tarvittu muun muassa salausten säätämiseen. Käytettävyydeltään OpenWrt:n web-käyttöliittymä oli parempi kuin Linksys WRT54GL:n normaalin firmwaren mukana tuleva hallintasysteemi.

Linuxdevices.com uutisoi, että myös Linksysin VxWorks:iä käyttävään 5-version WRT54G WLAN-tukiasemaan on mahdollista päivittää Linux käyttämällä muokattua DD-WRT -firmwarea. Verrattuna WRT54G tukiaseman 4-versioon ja on tuoreemmassa 5-versiossa vähemmän tilaa ohjelmistoille ja siihen mahdutettu DD-WRT-firmwaren ”micro-versio” jättääkin pois osan paketeista.

NVIDIA:lta uudet ajurit Linuxille, X.Org 7.1

NVIDIA julkaisi viimeinkin uudet versionumeroa 1.0-8774 kantavat näytönohjainajurinsa Linuxille. Tämä päivitys on siinä mielessä merkittävä, että nyt NVIDIAn binääriajurit toimivat myös X.Org 7.1:n kanssa. Xorg 7.1:n ABI-muutosten (Application binary interface) takia binääriajureiden käyttäjät joutuivat ~amd64 -arkkitehtuuria (testing) käyttäessä estämään portagen päivittämästä Xorg 7.1:n liittyviä paketteja. Uusia ajureita on odoteltu toukokuun loppupuolelta lähtien, jolloin Xorg 7.1 julkaistiin. Tukea AIGLX:lle saadaan silti vielä odottaa 1.0-9XXX -sarjan ajureihin asti.

Uusien ajurien tärkeimmät uudistukset ovat:

  • Added support for X.Org 7.1.
  • Added support for XVideo with the Composite X extension when using X.Org 7.1.
  • Improved interaction with newer Linux kernels.

Gentoossa uudet NVIDIAn ajurit löytyvät portagesta, mutta ebuildit vaativat hieman puukottamista, kun eilen X.Org 7.1:n ja uudet ajurit asensin. Xorg-serverin ebuildissa on blokattu nvidia-drivers ja vastaavasti nvidia-driversin ebuildissa xorg-serverin tuorein versio. Kunhan kyseiset esteet poistaa, asentuu uusi X.Org hienosti. Ebuildeihin vaadittavat muutokset ovat kohtalaisen yksinkertaiset ja niistä voi lukea lisää vaikkapa Gentoo foorumilta.

Gentoo ja USE-flagit, sasl

Gentoon USE-flagit ovat käteviä ja ongelmallisia, jos ei osaa jo ohjelmaa asentaessa ottaa huomioon mitä ohjelman ominaisuuksia tarvitsee ja haluaa. Jos ohjelman ominaisuuden x määrittävää USE-flagia ei ole määritetty, ei kyseistä ominaisuutta ole ohjelmassa käytettävissä.

Puutteellisten USE-flag asetusten huomasin taas kerran, kun asentelin KMailin ja yritin kirjautua SASL-authentikaatiota tukevaan IMAP-laatikkoon. Virheilmoitus ”SASL authentication is not compiled into kio_imap4” kertoi kaiken ja komentamalla ”echo ”kde-base/kdepim-kioslaves sasl” >> /etc/portage/package.use” ja ”emerge kdepim-kioslaves” kaikki taas toimi kuten pitikin.

Bash -shellin pikakomennot

All About Linux -blogissa on listattuna Bash-shellin pikakomentoja. Toinen komentorivin käyttämistä helpottava ominaisuus on Bashin täydennys -ominaisuus, esimerkiksi kirjoittamalla grep — ja painamalla kahdesti Tabia, saa listan mahdollisista parametreistä.

MacBookin WiFi -ajurit sittenkin turvalliset

Digitoday uutisoi MacBookin WiFi -ajureiden olevan sittenkin turvalliset. Aikaisemmin netissä oli juttua, kun SecureWorksin tutkijat kohahduttivat Black Hat -tapahtumassa esittämällä videon, jossa he murtautuivat MacBookiin alle minuutissa virheellisten ajureiden avulla.

SecureWorks on julkaissut asiasta lisäselvityksen ja uusien tietojen mukaan murto suoritettiin käyttäen ajureita, jotka eivät olleetkaan MacBookin omat, vaan kolmannen osapuolen. Aikasemmat spekuloinnit käytetyistä kolmannen osapuolen ajureista saa siis varmistuksen ja tutkijoiden David Maynorin ja Jon Ellchin videota voidaan pitää hieman sensaationhakuisena. Kuka nyt haluaisi käyttää MacBookissa muita kuin mukana tulevia ajureita muutenkaan, ellei sitten korvaa Mac OS X:ää Linuxilla tai Windowsilla.

Thunderbirdin ärsyttävyydet, uusi ikkuna tuplaklikkauksesta

Miellän Thunderbirdin tyylin avata aina uusi ikkuna, kun käyttäjä tuplaklikkaa esimerkiksi sähköpostilaatikkoa, ärsyttäväksi ominaisuudeksi. Onneksi Thunderbirdiinkin on saatavilla laajennuksia, vaikkakin niiden löytäminen Mozillan Addons -sivustolta on hieman hankalaa, kun haku ei erittele Firefoxin ja Thunderbirdin laajennuksia. Molemmille ohjelmille on linkit, joita painamalla kuvittelisi selaavansa vain halutun ohjelman laajennuksia, mutta ilmeisesti se ei toimi hakua käytettäessä.

Tuo ärsyttävän tuplaklikkauksen poistava laajennus on ”No New Window on Double Click”, joka tekee juurikin sen mitä nimi sanoo, eikä mitään muuta. Kyseisen ominaisuuden toivoisi löytyvän valmiina Thunderbirdistä, sillä en ymmärrä mikä logiikka tuossa uusien ikkunoiden luomisessa on takana. Uusi ikkuna -ominaisuudesta ei niinkään ole haittaa normaalia hiirtä käytettäessä, mutta kannettavan kosketustabletilla (touchpad) tahattomat tuplaklikkaukset ovat yleisempiä.

Sähkö, sen huomaa vasta virran katkettua

Sähkö on normaalisti huomaamaton resurssi, jota ei sinällään tule erikseen ajateltua. Sitä saa töpselistä ja tarvittaessa sitä voi siirtää jatkojohdoilla muualle. Välillä sähkö ja sen puute tai vähäisyys aiheuttavat ongelmia. Tänään sähkön puute havahdutti, kun lappeen Rannassa, Skinnarilan alueella, sähköt olivat hetken poikki ja tietokoneet sanoivat tiks. Toinen koneistani, verteksi, ei herännyt pelkällä virtanapilla vaan virtalähteen varosulake oli lauennut, jonkinlainen virtapiikki kenties.

Tälläisiä pieniä katkoja varten olisi hyvä olla se kaupassa jo parisen vuotta odotellut virransyötön lyhyeksi aikaa takaava UPS, jolla pienet katkot selviäisi ongelmitta. Onneksi kaupungissa ei juurikaan sähköongelmia ole, ellei niitä itse sulakkeen palamisella aiheuta, sillä tämä on ensimmäinen kerta, kun sähkökatkon täällä olen kokenut. Pieneen asuntoon ei tosin UPSia oikein mahdu, joten varmistettu sähkönsyöttö saanee odotella, kunnes muutan isompaan asuntoon.

Palvelimen uptime tipahti siis takaisin nollaan, mutta ainakin nyt voi päivittää tuoreempaan kerneliin ja asentaa viime huoltokatkossa unohtuneen DVD-aseman.

Lappeenrannassa oli eilenkin pieniä sähköongelmia, kun Tuuliajolla -kiertue jouduttiin keskeyttämään. Eilisessä konsertissa pitivät soittaa Stam1na, Mokoma, 51koodia, CMX ja Kotiteollisuus, mutta keikkansa ehtivät kokonaan vetää vain Stam1na ja Mokoma, vaikkakin pienten sähkökatkosten vaivaamina. Viat lisääntyivät ja 51koodia -yhtyeen keikka keskeytyi sähkön loppumiseen. Lopulta sähköongelmien jatkuessa, oli konsertti pakko keskeyttää ja CMX:n ja Kotiteollisuuden keikat jäivät soittamatta ja sähköviat rikkoivat lisäksi osan äänentoistolaitteistoista. Onneksi en mennytkään katsomaan bändejä, vaikka ajatus hieman mielessä pyörikin. Kyllä olisi ottanut pattiin.