Gimpin käyttöliittymään luvassa parannusta

Gimp on kelvollinen ellei jopa mainio avoimen lähdekoodin kuvankäsittelyohjelma, mutta käyttöliittymässä on hieman parantamisen varaa. Viime viikolla julkaistu Gimp 2.4 ei tuo vielä suuria uudistuksia, vaan pieniä parannuksia työkalujen toimintaan, nopeuteen, valikkorakenteeseen ja ulkoasuun uusien ikonien kera. Red Hat Magazine esittelee uudet ominaisuudet ja muun muassa valinta-, rajaus-, teksti- ja väripoimintatyökalut ovat saaneet parempaa käytettävyyttä. Myös Gimpin www-sivut ovat saaneet modernimman ulkoasun.

Luvassa on kuitenkin isompiakin uudistuksia, sillä Gimpin seuraavaa versiota varten on meneillään aivoriihi Gimpin käyttöliittymästä. Aivoriihen ideana on kerätä ideoita käyttäjien lähettämistä hahmotelmista, joita GIMPin käyttöliittymän kehittämisestä vastaava tiimi blogimuotoisesti listaa ja arvioi. Vuorovaikutus- ja käytettävyys asiantuntijoista koostuva tiimi suunnitteli Gimp 2.4:een esimerkiksi parannellut valinta- ja rajaustyökalut.

Parempaa kuvankäsittelyohjelmaa odottaessa, voi Gimpin toimintaa hienosäätää Linuxissa KDE-työpöydän asetuksista. Linux.com -sivusto ohjeistaa kesyttämään Gimpin muun muassa asettamalla sille ikkunakohtaisia määrityksiä ja määrittämällä valikoiden käyttäytymistä. Muutokset Gimpin toimintaan eivät ole suuret, mutta hieman parempaan päin.

Gimp ei ole Photoshop eikä koskaan tule olemaankaan, vaikka moni sitä toivoisikin. Gimp on kuitenkin ilmainen, useilla alustoilla toimiva ja useimmille riittävät ominaisuudet omaava kuvankäsittelyohjelma. Jos uuden opettelu on vaikeaa, on Photoshopin käyttöön tottuneille saatavilla Gimpshop, jossa valikot on järjestetty kuten Photoshopissa.

Päivän linkit 29.10.2007

Tehovalaistusta pyörälenkeille

Syksyllä pyörälenkkien tekeminen iltaisin on mukavampaa, kun tietä näyttämässä on kunnon valot. Lupine Lighting Systems tarjoaakin tehovalaistusta Betty-lampullaan, joka on varustettu 22 Watin ja 1400 luumenen valoteholla.

Bettyn tehokas valokiila saadaan aikaan erikoissuunnitellun linssisysteemin ja seitsemän LED-valon avulla. Saatavilla on kolme eri mallia pari viikkoa valaisevasta säästömallista aina kuukauden toimivaan tehomalliin. Valaistus ei kuitenkaan ole edullista, sillä hintalapussa lukee 1185 dollaria.

Hieman eritasoista valaistusta kuin oma, muistaakseni, 5 Watin halogeenista rakenneltu ja Bilteman akuilla varustettu pyöränvalo, joka toimii vajaat pari tuntia. Valaistusteho on kuitenkin riittävä ja hinta-laatu-suhde mainio.

(via Gizmodo)

Betty Super 7 Betty Super 7

Mac OS X Leopardin uudet ominaisuudet, joilla on merkitystä

Applen OS X Leopard tuo mukanaan useita enemmän tai vähemmän uusia ominaisuuksia ja Applen sivuilta löytyy listaus 300:sta uudistuksesta. Leopardista ja uusista ominaisuuksista saa hyvän kuvan Applen Mac OS X Leopard -opastusvideosta. Upouudet ominaisuudet löytyvät Applen sivuilta myös suomeksi selitettyinä ja kuvien kera. Suomeksi selitetty lista on myös siitä hyvä, ettei kaikkia uudistuksia ole mainittu, vaan vain ne, joilla on merkitystä. Myös Internetin-uutissivustoilla uudistusten käsittelyn ohessa on todettu, että kaikki uudet ominaisuudet eivät ole käyttäjälle niin merkitseviä.

Oikeastaan on hieman turhaa kerrata Leopardin uusia ominaisuuksia tässä, kun ne on kerta käsitelty selkeästi kuvien kera Applen-sivuilla, mutta menkööt ja yleisön pyynnöstä. Kaikkien uudistuksen käsitteleminen on kuitenkin erittäin turhaa, joten käyn läpi lähinnä omasta mielestäni kiinnostavia ominaisuuksia.

Upouutena ominaisuutena löytyy Time Machine, jolla voidaan varmuuskopioida Macin sisältö automaattisesti ja palata ajassa takaisin palauttamaan hävinnyt tai tuhottu tiedosto. Varmuuskopiointia voi rajoittaa haluamallaan tavalla ja se osaa keskeytyä ja jatkaa. Internetin mukaan Leopardin testiversioissa varmuuskopion pystyi tekemään langattomasti ja verkkolevylle, mutta nyt se ei ilmeisesti ole mahdollista. Tarvitaan siis piuhalla liitetty ulkoinen kiintolevy, joka taas ei ole niin kätevää. Time Machine sisältää kaikenlaisia hienouksia, joten kannattaa katsoa Applen opastusvideo asiasta.

Jo tuttuna, uutena, toiminnallisuutena löytyy Boot Camp ja Windowsin käyttäminen OS X:n rinnalla on nyt mahdollista ja helppoa. Mainospuheet mainostavat nopeutta ja täyttä toiminnallisuutta, mutta tiedä sitten. Myös tiedostojen kopioiminen Windowsin ja Macin välillä on mahdollista, mutta jostain syystä Leopard ymmärtää vain FAT32:sta eikä NTFS:ää, jolle kirjoittaminenkin on nykyään mahdollista. Windowsin käyttämiseksi löytyy nyt myös WHQL-sertifioidut ajurit iSight-web-kameralle, trackpadin rullaukselle ja näppäimistön valoille. Lisäksi tehtäväpalkista voi nyt käynnistää koneen takaisin OS X:ään ja muokkaan Boot Campin asetuksia.

Spaces tuo OS X:ään aikaisemmin erillisellä ohjelmilla aikaansaadut työpöydät, joille voi siirrellä ikkunoita mielensä mukaan. Ohjelmia voi määritellä käynnistymään tietylle työpöydälle ja kaikki työpöydät saa näkymään kerralla.

Quick Look lisää mahdollisuuksia tarkastella dokumentteja Finderissa, Mailissa ja Time Machinessa avaamatta ohjelmaa. Kätevää esimerkiksi Word- tai OpenOffice.org -dokumenttien kanssa.

OS X:n työpöydällä Dock on saanut uudistuksia lähinnä ulkoasuun liittyen, mutta lisäksi nyt on mahdollista muodostaa tiedostopinoja, jotka avautuvat vieterimäisesti.

”Leopardissa valmiina kaksi pinoa: yksi tiedostohauille ja toinen dokumenteille. Safarista, Mailista ja iChatista haetut tiedostot päätyvät automaattisesti tiedostohakupinoon, ja dokumenttipino on erinomainen säilytyspaikka esimerkiksi esitelmille, taulukoille ja tekstitiedostoille.”
– Apple

Tuntuu kohtalaisen turhalta ominaisuudelta, kun joskus ne tiedostot pitää kuitenkin lajitella kansioihin Finderin syvyyksiin.

Finder, eli windows-kielellä resurssienhallinta, on saanut lisätoiminnallisuutta sivupalkkiin ja kohteet on ryhmitelty kategorioihin aivan kuten iTunesin lähdeluettelossa. Lisäksi Cover Flow näyttää esikatselukuvan jokaisen tiedoston ensimmäisestä sivusta. Sivupalkki näyttää myös jaetut tietokoneet (lue Macit) ja klikkaamalla konetta, voi jakaa näytön kuvauksen perusteella hieman VNC:n tai Remote Desktopin tapaisesti. Finder näyttää nyt myös kohteen hakemistopolun ja tiedostoja voi vedellä eri polkuihin. Toivottavasti muun muassa piilotettujen tiedostojen esille tuominen on tehty helpommaksi kuin aikaisemmin.

Tekstinkäsittelyn puolella TextEdit, eli hieman vastaava ohjelma kuin Windowsin Wordpad, on saanut automaattisen tallennuksen ja kätevimpänä uudistuksena tuen OpenDocumentille (OpenOffice.org) ja Word 2007 -formaatille. Lisäksi tietenkin löytyy ominaisuutena muuttaa tekstilinkit klikattaviksi ja turhana ominaisuutena muuttaa lainausmerkit typerimmiksi versioiksi.

Terminal, eli Pääte, on saanut ominaisuudekseen kyvyn käyttää välilehtiä ja jakaa tai yhdistää ikkunoita välilehdiksi. Välilehtiä voi tietenkin myös siirrellä. Toivottavasti Terminaliin on saatu myös korjattua home/end-nappien toiminta, sillä muuten screenissä olevassa vimissä tekstin muokkaaminen on hieman hankalaa.

Preview, eli kuvien ja esimerkiksi PDF-dokumenttien katseluohjelma, on saanut uudistuksia muun muassa värikorjaus- ja kuvanmuokkausominaisuuksiin. Kätevin uudistus kuvauksen perusteella tuntuu olevan kuitenkin muistilaput, joita voi liittää PDF-dokumentteihin, jotka myös tallentuvat dokumentin mukaan. iCal-kalenteri on myös Preview:n tapaan saanut pieniä uudistuksia ja toiminnallisuuksista tapahtumien muokkaus ja tapahtumien määritteleminen ovat nyt juostavampia.

Sähköpostiohjelma Mail sisältää nyt HTML-muotoisia sähköpostipohjia, joilla voi kiusata vastaanottajaa. Ominaisuuksiin on lisätty myös To-Do-listat, RSS-syötteet ja viestien muotoilua. Taisi listassa olla jotain hyödyllistäkin, kuten kuvien selaaja ja sähköpostien arkistointi.

Leopardissa on myös mukana maailman nopein nopein selain, Safari.

Spotlight-hakutoiminto sisältää nyt muiden uudistustensa lisäksi sanakirja-toiminnallisuuden ja mahdollisuuden toimia laskimena.

Leopard uudistaa myös taustajärjestelmää ja tuo paljon pieniä uudistuksia. Graafiset toiminnallisuudet parantuvat uudistuneilla Core Animation, OpenGL ja Core Image Filters -ominaisuuksilla. Leopard on optimoitu kahdelle ytimelle ja tukee sulavasti sekä 64-bitin että 32-bitin ohjelmia, joten tehoa löytyy kuin pienestä kylästä. Kehitystä on tapahtunut myös kameratuen, tietoliikenneverkon ja tulostuksen saralla. TCP-paketit liikkuvat nyt automaattisesti tehokkaammin kuin ennen ja tulostinajureita voi yrittää löytää Software Updatesta.

Pienempiä tai itselleni toisarvoisia uudistuksia löytyy esimerkiksi osoitekirjasta, jossa osoitteen voi nyt klikata auki Google Mapsista ja Dashboardiin voi rakentaa widgetin web-sivusta, joka myös päivittyy. Elokuvia ja digitaalista mediaa voi katsella Front Row:n ja kaukosäätimen avulla nyt AppleTV-tyylisesti vaikkapa sohvalta television ruudulta.

iChat-pikaviestin on saanut Applen opastusvideon perusteella käteviä uudistuksia web-kameraan ja työpöydän jakamiseen liittyen. Viesti-ikkunat myös säilyttävät sulkemisen jälkeen aikaisemmat keskustelut ja ikkunoita voi kasata välilehdille. Ja tietenkin lisää hymiöitä ja varmasti vielä animoituja.

Lisäksi Leopardista löytyy mielestäni kätevä vieras-tunnus, joka tyhjenee aina uloskirjautumisen yhteydessä. Nyt myös ei-aktiivisia ikkunoita voi nyt skrollata, joka onkin Linuxista tuttu näppärä ominaisuus. Ainakin KDE osaa, Gnome ei tainnut. UNIX®-sertifikointi löytyy Single UNIX Specification (SUSv3) ja POSIX 1003.1 -määritysten mukaan.

Tietoturvallisuuden osalta uudistuksia löytyy sieltä sun täältä, mutta ei mitään järisyttävää. Palomuurilla voi nyt estää sisääntulevaa liikennettä, mutta jostain syystä ulospäin menevän liikenteen estämistä ei ole lisätty.

Eikä tässä vielä kaikki. Uusia toiminnallisuuksia ovat saaneet myös AppleScript, Automator, Dashcode, DVD Player, Dictionary, Fonts, Instruments, International, Parental Controls, Photo Booth, Screensavers, Universal Access ja Xcode3, mutta ne eivät ole kovinkaan mainitsemisen arvoisia. Myös Applen (puheiden mukaan ylihinnoiteltu ja aikaisemmin kohtalaisen turha) .Mac-palvelu oli saanut ihan järkeviä käyttökohteita etenkin useamman Macin omistajille.

OS X:n uusi versio tuo mukanaan kaikenlaista, mutta suurilta osin uudet ominaisuudet eivät ole mullistavia, mutta osaltaan hiovat käyttöjärjestelmän kokonaisuutta ja tuovat esimerkiksi Time Machinen kanssa käteviä toiminnallisuuksia. Kun jo hyvän käyttöjärjestelmän paranneltu versio on hinnoiteltu 129 euroon ja viiden käyttäjän perhepaketti 199 euroon, on se järkevä ellei jopa pakollinen ostos.

Leopardista löytyy jo arvosteluita USA today, Wall Street Journal ja New York Times -lehdistä, joista Gizmodo on tehnyt lyhyen yhteenvedon. Myös MacWorldista löytyy hyvä arvostelu ja Engadget on tehnyt vertailutaulukon Leopardin ja Vistan ominaisuuksista.

F1:sten mestaruustaistelu näkyi myös Internet-liikenteen tilastoissa

Netti-tv:n käyttö on yleistynyt maksullisten Formula 1 -lähetysten myötä ja muun muassa Sopcastin ja TVU:n tarjoamat palvelut ovat toimivuudeltaan ja kuvaltaan melkein kelvollisia. Sunnuntain taistelu Formula 1:sten maailmanmestaruudesta näkyikin ”selkeänä” piikkinä Ficixin tilastoissa * (Internetin suurin solmupiste Suomessa), kun liikenne ylsi ”Tietoja koneesta” -blogin ”Tavisten netti-tv tukkisi internetin” -kirjoituksen mukaan 19,7 gigabittiin sekunnissa lisääntyen 33 prosenttia normaalista 15 gigabitistä.

Tiedä sitten onko kyseinen liikennepiikki suoraan Formuloiden ja netti-tv:n ansiota, mutta sen verran kutkuttava ja jännittävä viimeinen kilpailu Formula 1:ssä oli, ettei olisi mikään ihme. Jos parhaimpina aikoina ilmaisena näkyneet F1-lähetykset keräsivät lähes miljoona katsojaa ja tietojen mukaan MTV3 on myydyt kanavapakettinsa noin 280 000 kotitalouteen, on potentiaalisten katsojien määrä huima. Kiinnostus netti-tv:hen näkyi myös blogin kävijämäärässä käsiteltyäni Formuloiden seuraamista netti-tv:stä Linuxissa ja Windowsissa. Tällä kertaa seurasin mestaruustaistelun suorana televisiosta, sillä megasella yhteydellä netti-tv on turhan kitkuttelua.

Olen samaa mieltä Tietoja koneesta -blogin kanssa, että suuren yleisön suosiota ei netti-tv tule luultavasti koskaan keräämään, sillä sen verran monimutkaista ohjelman käyttäminen vieläkin on. Palveluiden käyttäminen ei ole niinkään laajakaistayhteyden leveydestä kiinni vaan palvelun toteutuksessa, tai ylipäätään tarjonnassa. Esimerkiksi Ylen Areenaa tai Sopcastia varten palveluntarjoajien monimegaiset laajakaistayhteydet ovat juuri passeleita, vaikkakin asiallisesti hinnoiteltu 2/1 Mbit/s -liittymä on hieman rajoitteinen ja vastaavasti 8/1 Mbit/s -liittymä on hinnoiteltu hieman suolaisesti. Ylen Areenakin jopa toimii Linuxilla, vaikkakin videosoittimen kontrollit jäävät saamatta ja ohjelmaa on pakko katsoa kuten televisiosta. Areenan kaltaisia palveluita toivoisi olevan enemmänkin tarjolla, sillä kysyntää varmasti olisi, ellei hintaa ja kuvanlaatua perinteiseen tyyliin kiskottaisi kipurajan yläpuolelle. Tietenkin ilmaispalvelut, eli mainosrahoitteiset, ovat nykyaikaa, mutta sellaisen toivominen olisikin jo hieman liikaa.

* Ficix voisi tarjota kiinteät linkit historia-tilastoihinsa, eikä vain tuoreinta tilannetta.

A List Apart ja Web Design Survey 2007 -tulokset

A List Apart ”The Web Design Survey 2007” -tulokset ovat valmistuneet ja ensimmäistä kertaa järjestetyn kyselyn tulokset lyhyine johtopäätöksineen ovat ladattavissa PDF-tiedostona. Keväällä täyttämäni kyselyn tulokset eivät paljastaneet mitään erikoisen kiinnostavaa, etenkin kun kyselyn kohdeyleisö, odotetusti, oli noin 48 prosenttisesti amerikkalaiset web-suunnittelijat. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä lähes 33,000.

Kenties joku suomalainen arvostettu (eli seurattu) web-suunnitteluun keskittyvä sivusto voisi järjestää samanlaisen kyselyn. Toisaalta, ehkä en ole etsinyt oikeista paikoista, mutta ainakaan eteeni ei ole tullut mitään seuraamisen arvoista web-suunnitteluun keskittyvää suomalaista sivustoa.

Testattua: KDE 4.0 Beta 1, 2, 3

Linuxille on saatavissa useita työpöytäympäristöjä ja olenkin vuosien aikana siirtynyt KDE:stä Gnomeen, Xfce:hen ja Gnomen kautta takaisin KDE:hen. Jotenkin KDE on kokonaisuutena vaikuttanut toimivimmalta ja yhtenäiseltä. Syksyn aikana KDE:n seuraavasta versiosta on tihkunut tietoa ja ruudunkaappauksia ja loppuvuodesta ilmestyvä KDE 4.0 näyttääkin upealta. Viime viikolla julkaistiin KDE 4.0 Beta 3 ja uusimman Betan myötä KDE 4.0:n uusien ominaisuuksien kehitys on jäädytetty ja painopiste on KDE:n koodipohjan kiillottamisessa ja kirjastojen viimeistelyssä.

Testausta varten KDE 4 on mahdollista asentaa KDE 3:n rinnalle ja asennus on myös kohtalaisen helppoa käyttämällä esimerkiksi Gentoon KDE-overlayta. Lisäksi KDE:n Techbasesta löytyy ohjeet KDE 4:n asentamiseksi myös FreeBSD:hen, Microsoft Windowsiin ja Mac OS X:ään, jos kokeiluhalua vaan löytyy riittävästi. Tämän kirjoituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli käytännössä testata KDE 4.0:n Beta-versiota, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska KDE 4.0 Betalla varustettu SuSe:n LiveCD ei ollut oikein suostuvainen yhteistyöhön Qemun eikä VMware Serverin kanssa. SuSe:n lisäksi KDE 4:n Betaa voi kokeilla myös Kubuntussa.

Uudesta KDE:sta ja uusista ominaisuuksista saa helpoiten käsityksen lukemalla Arstechnican KDE 4.0 Beta 1 esittelyn, KDE 4 Beta 2 -testin ja Posh Linux -sivuston lyhyen katsauksen. Lisäksi ruudunkaappauksia löytyy muun muassa Vizzzion.org-sivustolta ja KDE Pinheiro -blogista. Ruudunkaappausten ja testien perusteella uusi KDE vaikuttaa lupaavalta.

Uusina ominaisuuksina KDE 4.0 tuo mukanaan muun muassa Dolphin-tiedostomanagerin, Kickoff -KDE-valikon, Phonon-multimediakehyksen, vektoripohjaiset Oxygen-ikonit ja muita graafisia uudistuksia. Kenties mielenkiintoisin uutuus on Plasma, joka korvaa KDE:n aikaisemman työpöydän ja sen toiminnallisuudet kuten paneelin, run-dialogin ja task managerin. Lisäksi Plasma tuo mukanaan muun muassa plasmoidit, jotka ovat hieman kuten widgetit Vistassa ja OS X:ssä. Graafisella osastolla KWin-ikkunamanageri saa tuen compositelle, joten Compizin tarjoaman silmäkarkin käyttäminen helpottuu eikä erillistä Compiz Fusion -ikkunamanageria tarvita.

Käyttäjille suoraan näkyvien ominaisuuksien lisäksi KDE 4.0 uudistaa paljon käyttäjälle näkymätöntä puolta. Yksi näistä taustalla olevista uudistuksista on Trolltechin Qt 4.3:n käyttäminen. Qt 4.3 -kirjaston tuomien uusien ominaisuuksien lisäksi KDE 4:n kirjastot ja ohjelmistot eivät ole enää sidottu tietylle alustalle, koska Qt on saatavilla X:lle, OS X:lle ja Windowsille. Ohjelmat, jotka eivät ole sidottu X:ään kuten esimerkiksi AmaroK, voidaan nyt kääntää muillekin alustoille. KDE 4 voidaan esimerkiksi asentaa OS X:n alle.

KDE 4.0 pitäisi olla aikataulun mukaan julkaisukunnossa joulukuun 11. päivä. Kirjoitusten perusteella uusien ratkaisujen ja kirjastojen todelliset hyödyt ja viimeistelty lopputulos nähtäneen vasta 4.1/4.2 -versioissa.

Ensin Linux-käyttäjän työpöytää koristamaan saatiin Compiz ja kohta uusittu KDE, joten hyvältä näyttää.