Mplayer ja DVD-elokuvan katseleminen Linuxissa

Jaksan suhteellisen harvoin katsella elokuvia DVD:ltä ja silloinkin olen edellisestä kerrasta unohtanut, miten niitä Mplayerilla katsottiin. Varsinainen DVD-elokuvan katseleminen on suhteellisen yksinkertaista, mutta jos elokuvaan haluaa myös tekstit, tarvitaan lisäksi yksi lisäparametri.

Siispä kertauksena Mplayerin man-sivuilta poimittuna, prosessi menee jotakuinkin seuraavasti:

  1. Jos tiedetään, että DVD:ltä löytyy esimerkiksi suomenkieliset tekstit, aloitetaan elokuvan katseleminen komenolla:
    mplayer dvd://1 -dvd-device /cdrom -slang fi
  2. Jos vastaavasti DVD:ltä löytyvät kielivaihtoehdot eivät ole tiedossa, saadaan ne listattua käskyttämällä:
    mplayer dvd://1 -dvd-device /cdrom -slang -v
    , josta saadaan terminaaliin seuraavanlaista:

    ...
    subtitle ( sid ): 1 language: da
    subtitle ( sid ): 3 language: en
    subtitle ( sid ): 5 language: nl
    subtitle ( sid ): 7 language: no
    subtitle ( sid ): 9 language: fi
    subtitle ( sid ): 11 language: sv
    subtitle ( sid ): 13 language: en
    number of subtitles on disk: 7
    ...
    
  3. Nyt voidaan poimia listasta halutun kielen lyhenne (en) tai sid (3)
  4. Katsotaan elokuva kuten edellä tai:
    mplayer dvd://1 -dvd-device /cdrom -sid 3

Linuxissa on myös muitakin vaihtoehtoja DVD-elokuvan katsomiseen kuten Xine ja VLC, joilla onnistuu myös DVD-valikoiden klikkailu.

Korkillisten nestekartonkipakkausten kierrätys

Aamiainen on päivän tärkein ateria ja aamuisin onkin tullut tavaksi keittää mikrokaurapuuroa, jolla jaksaa hyvin lounaaseen asti. Välillä kaurapuuron joukkoon on maukasta lorauttaa Valion marjakeittoa, joiden pakkaukset uudistuivat alkusyksystä.

Uusissa pakkauksissa perinteinen maitopurkkipakkaus on vaihtunut korkilliseen kartonkipakkaukseen, joka onkin erittäin näppärä. Korkki on helppo avata ja sulkea, sekä siisti. Korkki ei kuitenkaan ole kartonkia, joten voiko korkilliset nestekartonkipakkaukset kierrättää korkkeineen? Kyllä voi.

Valion usein kysyttyjen kysymysten listalta löytyy seuraavanlainen vastaus:

”Korkillisten pakkausten korkkia ei tarvitse ottaa pois, sillä kierrätysprosessi käsittelee korkin polyeteenimuovin samalla tavoin kuin nestepakkauskartongin polyeteenimuovin. Vie kartonkitölkit korkkeineen nestepakkausten kierrätysmerkillä varustettuun säiliöön. Toki korkit voi myös poistaa, jos kokee sen helpottavan varastointia.”

JSPWiki tarjoaa selkeän monipuolista Wiki-moottoria

Nykyaikana yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen ovat kovasti esillä ja Wikit ovat Wikipedian myötä levinneet myös työyhteisöihin. Talven aikana työskennellessäni useiden erilaisten projektien parissa, totesin että levylle alkoi kertymään lukuisia muistiinpanoja sisältäviä tekstitiedostoja projektidokumentaation lisäksi, joiden luettavuus ja etenkin haettavuus oli heikko. Päätinkin siirtää henkilökohtaiset muistiinpanoni nettiin ja Wiki-muotoon, jolloin ne olisivat hyvin organisoitu ja tarvittaessa muidenkin työyhteisön jäsenten luettavissa. Enää oli vain kysymys siitä, minkä lukuisista erilaisista Wikeistä valitsisin.

Erilaisia Wiki-sovelluksia löytyy useille alustoille ja vaikka kaikki Wikit tarjoavat periaatteessa samoja perustoimintoja, on käytännössä Wikeissä suuriakin eroja. Itselle sopivan Wikin valinta vaatiikin usein muutaman lupaavalta vaikuttavan testausta, mutta onneksi vaihtoehtoja on helppo supistaa asettamalla muutamia reunaehtoja ja karsimalla Wikejä WikiMatrixin tai Wikipedian vertailun avulla.

Pienen alkututkimuksen jälkeen ja olosuhteiden pakosta, päädyin valitsemaan Java-pohjaiset Wikit ja sovelluspalvelimeksi Apache Tomcatin. Testailin kyllä myös Caucho Resiniä ja Oracle Application Serveriä, mutta Tomcat sekä toimi että soveltui paremmin haluamaani tarkoitukseen. Wikeistä tein pienen testikierroksen JSPWikin, JAMWikin ja XWikin välillä, joihin syötin muutamia testisivuja. Lopulta päädyin valitsemaan JSPWikin, joka osoittautui riittävän selkeäksi, yksinkertaiseksi ja ominaisuuksiltaan monipuoliseksi. Myös JAMWiki vaikutti ihan lupaavalta Wikipediassa käytetyn MediaWikin kopiolta, mutta jäi hieman uupumaan ominaisuuksiltaan.

JSPWiki on Janne Jalkasen vuonna 2001 aloittama luomus ja wikillä on aktiivinen kehittäjäyhteisö. JSPWiki on Wikipedian mukaan sisällytetty Sun Java System Portal -tuotteeseen, on käytössä useiden yritysten intraneteissä ja helpon asennettavuuden ansiosta useat ihmiset käyttävät sitä henkilökohtaisen informaation organisointiin. JSPWikiä voi käyttää lisäksi myös blogina ja esimerkiksi Jannen blogi ”ButtUgly” toimii sillä ja todella on ulkoasultaan nimensä veroinen. JSPWikistä julkaistiin tämän viikon maanantaina 2.8.0-versio, joka on lisäksi ensimmäinen Apache-lisenssillä varustettu versio. Aikaisemmin JSPWikissä oli leimattu LGPL-lisenssillä.

Ennen 2.8.0-versiota käytin JSPWikistä SVN:stä haettua 2.7.0-sarjaa, joka tarjoili tulevaisuuden (eli 2.8.0:n) ominaisuuksia ihan toimivassa paketissa. JSPWikin vakioteemalla varustetun Wikini etusivu ei paljon sisältöä tarjoile ja näyttää seuraavalta:

JSPWiki

Ominaisuuksiltaan JSPWiki tarjoaa kaiken tarpeellisen, mitä Wikiltä voi olettaa ja kuorruttaa toiminnot JavaScriptillä, jota ei ole turhaan säästelty. Wikin ominaisuuslista kattaa kaikki perusominaisuudet kuten sivujen versioinnin, kuvien ja liitetiedostojen liittämisen, käyttäjähallinnan ja laajennettavuuden lisäosilla. Myös lokalisointi on mahdollista ja toimivan suomennoksen lisäksi on JSPWikin suomennoksessa käytetty ripaus huumoria.

JavaScriptin avulla Wikiin on toteutettu lukuisia käytettävyyteen vaikuttavia pieniä, mutta merkittävyydeltään suuria ominaisuuksia kuten esimerkiksi haluttaessa lisätä sivulle kategoria, saadaan lista jo olemassa olevista kategorioista, joista voi sitten valita haluamansa. Myös sivujen pikahaku tapahtuu kirjoittamalla hakukenttään muutama kirjain ja valitsemalla ehdotuksista.

JSPWiki

Tekstin muotoilussa käytettävä syntaksi on mielestäni selkeämpää kuin mitä esimerkiksi Wikipediassa käytetään, mutta tavallaan rajoittavaa. Tekstin syöttämisessä on mahdollista käyttää perinteistä naputtelutilaa, tai klikkailla halutut muotoilut työkalupalkista. Koodia sisältävä tekstiosat on mahdollista merkitä koodimuotoilulla, joka näkyy sitten värikoodattuna.

JSPWiki

Ei JSPWiki aivan täydellinen tietenkään ole, ja vaikka sivut on mahdollista tallettaa tietokantaan tekstitiedostojen asemesta, on sen toteutus hieman hankala ja vaatii erillisen tietokannan. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin ilmeisesti mahdollisuus käyttää Javalla toteutettua HSQLDB-tietokantaa, joka vastaa SQLite-tyylistä tiedostopohjaista tietokantaa. HSQLDB on käytössä muun muassa OpenOffice.orgissa.

Kokonaisuutena JSPWiki tarjoaa kaikki tarvittavat ominaisuudet ja on näppärä työkalu informaation organisointiin ja sen jakamiseen muiden kanssa. Se on lisäksi helppo asentaa, helppo käyttää ja sitä voi testata hiekkalaatikossa.

Wikeillä on tehokkaasti käytettyinä paljon potentiaalia ja työyhteisöjä ajatellen, Web-pohjaiset -työvälineet tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi Wiki on teoriassa riittävän epäformaali media kaikkien käytettäväksi ja esitystavaltaan selkeä tiedon myöhempää jakamista varten. Wikistä usein löytyy sitä tietoa, jota ei välttämättä löydy mistään muista dokumenteista, mutta joka kuitenkin tärkeää ja muistamisen arvoista.

Voitaisiin jopa sanoa, että vaikka niin sanotun hiljaisen tiedon kerääminen on vaikeaa, tarttuu Wiki-sivua kirjoittaessa osa kokemuksen kautta kerätystä tiedosta myös tekstiin ja on täten myös muiden hyödynnettävissä. Etenkin tietotyössä Wikien käyttö olisi erittäin suotavaa, sillä mitä enemmän tiedät, sen vähemmän tiedät tietäväsi. Tietenkin, Wikit eivät ole mitään ihmeiden tekijöitä, eivät täydenny tai päivity itsestään ja vaativat sitoutumista, aikaa ja panostusta tiedon jalostamiseen.

Alkuperäisenä ajatuksenani olikin, että omaan käyttööni pystyttämä Wiki olisi myös muiden saavutettavissa ja mahdollisesti jopa käytössä, mutta idea ei ole vielä oikein ottanut tulta. Ei tosin ole koko yrityksen laajuinenkaan Wiki suurta suosiota saavuttanut. Sain kuitenkin ainakin itselleni kätevän ja suhteellisen hyvin organisoidun tietovaraston.

Windows Server 2008 päivitetty Microsoft DreamSparkin tarjontaan

Microsoftin korkeakouluopiskelijoille ilmaisia kehitystyökaluja tarjoava DreamSpark on viimeinkin päivittänyt tarjontaansa Windows Server 2008 Standard Editionin. Tätä päivitystä monet ovatkin odottaneet. Lisäksi myös SQL Server on päivittynyt 2008 Developer -versioon.

Viime helmikuussa julkaistu Dreamspark-hanke tarjoaa kattavat työkalut Windows-sovelluskehitykseen ja tarjolla olevien sovellusten lista näyttää nyt seuraavalta: Windows Server 2008 Standard, Visual Studio 2008 ja 2005 Professional, SQL Server 2008 Developer, XNA Game Studio 2.0 ja Game Creators Club, Expression Studio 2 ja Academy Student Pass. Vielä jos vain olisi aikaa kunnolla syventyä kyseisiin työkaluihin ja niiden mahdollistamaan sovelluskehitykseen.

Sen verran aikaa kuitenkin löytyy, että voi päivittää aikaisemman VirtualBoxissa pyörivän Windows Server 2003 -kehitysympäristön Windows Server 2008:aan ja muuntaa se ”Vistaksi” Microsoftin insinöörin ytimekkäillä ohjeilla, Windows Server 2008 työasemaksi -ohjeen tai MSFN:n seikkaperäisillä kuvallisilla ohjeilla. Palvelin-käyttöjärjestelmän ja työpöytä-käyttöjärjestelmän erot ovat käytännössä pienet, vaikkakin Server 2008 ja Vistan erot ovatkin ilmeisesti suuremmat, kuin Server 2003:n ja Windows XP:n ja aivan kaikki ei toimi samalla tavalla kuin Vistassa. Internetissä onkin ”todettu”, että Windows Server 2008 on ”oikein tehty” Vista.

Nopealla koekäytöllä Windows Server 2008 tuntuu toimivan VirtualBoxissa mainiosti ja User Account Control:kin vaikuttaa kohtalaisen järkevältä verrattuna aikaisempaan Vista-testailuuni. Käytännössä kaikkien vakiona poiskytkettyjen ja palvelinkäyttöön suunniteltujen ominaisuuksien säätämisen jälkeen Server 2008 näyttää ja käyttäytyy aivan kuten Vista. Lisäksi asentamalla vielä Vistan Sidebar, saadaan töypöydälle ne loputkin Vista-karkit. En kuitenkaan jaksanut Sidebaria asentaa, sillä sen tuoma lisäarvo on vähäistä. Pienen googlettamisen jälkeen käyttäjäystävälliseen ”Error Code 0x8007232B” -virheeseen päättyneeseen Windowsin aktivointiinkin löytyi helppo ratkaisu.

Nyt kun vielä asentaa kasan päivityksiä, Visual Studion ja muut tarpeelliset perusohjelmistot, alkaa kehitysympäristö olemaan valmis käytettäväksi.

Windows Server 2008 Windows Server 2008 Windows Server 2008
Windows Server 2008 Windows Server 2008 Windows Server 2008

Sandisk Sansa Clip 4GB on pieni ja toimiva

Nykyisen suhteellisen edullisen viihde-elektroniikan aikakautena laitteen tai sen osan hajotessa, tulee melkein edullisemmaksi ostaa uusi ja entistä ehompi laite. Pari vuotta sitten ostamastani Creativen Zen V Plus -mp3-soittimestani hajosi viime viikolla nappikuulokkeiden toinen johto, ja ajattelin, että on melkein kannattavampaa hankkia samantien uusi mp3-soitin, kuin uudet nappikuulokkeet. Voisinhan aina käyttää uuden soittimen nappikuulokkeita vanhan soittimeni kanssa, jos laite ei muuten tyydyttäisi.

Tällä kertaa en juurikaan jaksanut miettiä, minkä mp3-soittimen ostaisin, sillä edullisten ja pienten soittimien markkinat ovat kohtalaisen pienet: vaihtoehdoiksi lopulta jäivät Sandisk Sansa Clip ja Creative Zen Stone Plus. Molemmista löytyi vaadittavat ominaisuudet: radio, pieni koko, 4GB tilaa ja edullinen hinta. Applen tuotteen jätin huomioimatta, sillä niiden ominaisuudet eivät ole käyttötarpeisiini riittävät.

Sansa Clip Sansa Clip

Lopulta nopean harkinnan jälkeen päädyin valitsemaan Sandiskin Sansa Clip 4GB -soittimen, koska halusin hieman vertailevaa kokemusta muiden valmistajien tuotteista. Täytyy todeta, että osana tässä valintapäätöksessä oli kyllä myös lehdissä näkyneet mainokset sekä mainostettu Tekniikan maailman ”Pienimmät musiikkisoittimet” -vertailun hyvät arviot, jos nyt TM:n viihde-elektroniikan vertailuihin voi yhtään sen enempää luottaa, kuin MikroBitin tekemiin testeihin.

Hieman ostaessa kyllä mietitytti soittimen toimiminen Linuxissa ja Amarokin kanssa, sillä myyntipakkauksessa puhuttiin tietenkin vain Windowsista ja Media Playerista. Olin kuitenkin luottavainen ja kyllähän Sansa Clip oli kuin olikin libmtp yhteensopiva ja tunnistui Linuxissa massamuistiksi ja myös Amarok hyväksyi laitteen ilman mitään kikkailuja.

Dmesg kertoi laitteesta seuraavaa:

usb 7-2: new full speed USB device using uhci_hcd and address 2
usb 7-2: not running at top speed; connect to a high speed hub
scsi12 : SCSI emulation for USB Mass Storage devices
usb-storage: device found at 2
usb-storage: waiting for device to settle before scanning
scsi 12:0:0:0: Direct-Access SanDisk Sansa Clip 4GB v01. PQ:0 ANSI:0
sd 12:0:0:0: [sdd] 8005632 512-byte hardware sectors (4099 MB)
sd 12:0:0:0: [sdd] Write Protect is off
sd 12:0:0:0: [sdd] Mode Sense: 04 00 00 00
sd 12:0:0:0: [sdd] Assuming drive cache: write through
 sdd:
sd 12:0:0:0: [sdd] Attached SCSI removable disk
sd 12:0:0:0: Attached scsi generic sg4 type 0
usb-storage: device scan complete

Laitteen toimivuudesta myös Linuxissa olisi voinut mainita tuotepakkauksessa, mutta tietenkin on helpompaa tukea vain Windowsia, vaikka soitin mahdollisesti toimisikin muillakin alustoilla. Linux-käyttäjämäärät ovat vielä sen verran pieniä, että Linux-tuen mainostamisella ei varmastikaan saavuteta merkittäviä myyntimääriä. Testasin soitinta myös Windowsissa ja käyttö oli yhtä helppoa kuin Linuxissakin. Soitin vain USB-piuhaan kiinni, Media Player tulille ja soitin aloitti tietojen synkronoinnin. Soittimen pakkauksessa ei edes tule mitään ajureita saati erityisiä ohjelmistoja, eikä niitä tarvittaisikaan.

Käytännössä Sansa Clip toimii näpsäkästi ja on melkein liiankin pieni. Taskussa kannettaessa kuulokkeiden liitäntä on hieman hankalasti soittimen sivulla, mutta soitin on selkeästi suunniteltu pidettävän pohjassa olevan klipin avulla esimerkiksi farkkujen vyölenkissä, jolloin kuuloketöpseli ei ole hankalasti tiellä. Itselle soittimen tärkein ominaisuus eli radion herkkyys on vähintään Zen V Plussan tasoa ellei jopa hieman parempi. Nappikuulokkeet ovat omiin korviini hieman mukavammat ja pysyvät paikoillaan paremmin kuin Creativen vastaavat. Musiikin äänenlaadusta en osaa sen enempää sanoa, kuin että ihan hyvin toistuu. Negatiivisina puolina mainittakoon, että valikoissa seikkaillessa nappien painallus tuottaa aina kauhean naksahduksen ja äänenvoimakkuus on pienimmilläänkin melkein normaalitasoa, joten hiljaa ei voi musiikkia kuunnella.

Vajaan viikon käytön perusteella Sansa Clip vaikuttaa asialliselta mp3-soittimelta, vaikka muutamia pieniä yksityiskohtia voisikin hieman kehittää.

Lisäys, 13.7.2009:
Soittimen firmwaren päivityskin onnistuu helposti Sandiskin Sansa -foorumin ohjeilla, vaikka versiosta 1.1.18 päivitys 1.1.32 -versioon ei järisyttäviä muutoksia tuonutkaan. Ilmeisesti tuen FLAC-formaatille, parannuksia soittolista-tukeen ja uudet alku- ja loppugrafiikat.

Firefoxin lisäosat: poimi teksti URLiksi

Aika usein eri foorumeita, sivustoja ja blogien kommentteja lukiessa huomaa, etteivät web-osoitteet eli URLit ole klikattavia vaan ne pitäisi erikseen kopioida tai vetää selaimen osoitepalkkiin. Mutta kuten arvata saattaa, on tähänkin ongelmaan saatavissa ratkaisu Firefoxin ”Fetch Text URL” -lisäosan muodossa.

Lisäosan asennuksen jälkeen URLeja voi avata uudessa ikkunassa tai välilehdessä maalaamalla ensin URLin ja sen jälkeen valitsemalla halutun toiminnon hiiren oikealla napilla avautuvasta kontekstivalikosta. Kätevää.

Fetch Text URL

Päivän linkit: 6.10.2008