LDAP-hakemiston tiedot haltuun

LDAP-hakemisto on kätevä tapa säilyttää käyttäjien tietoja ja autentikoida käyttäjiä. LDAP-hakemistosta löytyvien tietojen selaamiseen ja käsittelyyn löytyy useita ohjelmia, joista toiset ovat käyttötarkoituksesta riippuen kätevämpiä kuin toiset.

JXplorer
JXplorer on Javalla toteutettu avoimen lähdekoodin LDAP-työkalu, jolla onnistuu sekä LDAPin selaaminen että tietojen käpistely. Ohjelma on toteutettu standardien mukaisesti, joten sitä voidaan käyttää kaikkien LDAP- tai X500-hakemistojen kanssa. JXplorer on ladattavissa Windows, Mac OS X, Solaris ja Linux -alustoille.

JXplorer ei ole ulkonäöltään niitä kauneimpia sovelluksia, mutta tarjoaa toiminnallisuudeltaan kätevän ja kevyen kokonaisuuden. Ohjelmalla onnistuu LDAPin perusoperaatioiden lisäksi monimutkaisemmatkin toiminnot ja on laajennattavissa Javalla toteutetuilla lisäosilla.

JXplorer

Apache Directory Studio
Apache Directory Studio on Eclipseen pohjautuva LDAP-työkalualusta, joka on tarkoitettu käytettäväksi minkä tahansa LDAP-palvelimen kanssa, mutta erityisesti Apache Directory -palvelimen kanssa. Directory Studio on saatavilla Windowsille, Mac OS X:lle ja Linuxille.

Apache Directory Studion Eclipse-taustan huomaa nopeasti ja kokonaisuus tuntuukin hieman raskaalta. Ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia on paljon ja jos LDAP-hakemiston käsittelytarpeet ovat vain satunnaista selaamista, on Apache Directory Studio turhan järeä työkalu.

Apache Directory Studio Apache Directory Studio

GPROn 10. kausi on käynnistynyt

Formula 1 -maailmaan keskittyvän Grand Prix Racing Online -managerointipelin 10. kausi on käynnistynyt ja ensimmäinen kisa ajetaan perjantaina 4.7.2008. Vielä on siis aikaa ilmoittautua mukaan ja vallata eturivi kauden ensimmäisessä kilpailussa Silverstonessa.

Yhdeksäs GPRO-kausi, itselleni neljäs kausi, sujui Rookiessa hyvin ja oman lohkoni voitto varmistui jo kauden toiseksi viimeisessä kisassa, vaikka muutamissa kisoissa tulikin laskettua varikkotaktiikat hieman väärin ja menetettyä kasapäin pisteitä. Kauden päätyttyä edessä olikin siis siirtyminen ylempään luokkaan eli Amateuriin.

Tällä kertaa mahdollisuudet menestymiseen myös Amateurissa ovat paljon paremmat kuin edellisen kerran, sillä tänään oli ensimmäinen mahdollisuus hankkia itselleen kuski ja onnistuinkin hankkimaan saman ajajan kuin parina kautena aikaisemminkin. Tärkeä osa pelissä menestymistä onkin tiedon kerääminen eri radoilta ja niiden soveltaminen, joten on helpompaa etsiä muun muassa auton asetuksia ja varikkotaktiikoita, kun edes kuski pysyy samana. Lisäksi Rookiessa piipahtamisen aikana kuski kehittyi lupaavasti ja onkin nyt paljon valmiimpi vastaamaan tuleviin haasteisiin.

Edessä onkin siis varsin mielenkiintoinen kausi.

Eclipse 3.4 Ganymede tuo lukuisia pieniä uudistuksia

Eclipsestä julkaistiin alkuviikosta Ganymede-koodinimeä kantava 3.4-versio, joka tuo lukuisia pieniä, mutta käyttömukavuutta selkeästi parantavia uudistuksia. Kattava lista Eclipsen uudistuksista löytyy julkaisun tiedoista. Julkaisutiedoissa uudet ja viritellyt ominaisuudet on jaettu alustan uudistuksiin ja Java-kohtaisiin uudistuksiin.

Eclipse Ganymede

Eclipsen koodinimi Ganymede on Jupiterin seitsemäs kuu ja on aurinkokunnan suurin kuu. Aikaisempia Eclipsen versionimiä ovat olleet Europa (3.3) ja Callisto (3.2), eli Jupiterin kuudes ja kahdeksas kuu.

Uudessa versiossa on parempi ollakin kaivattuja ja käyttömukavuutta parantavia uudistuksia, sillä Eclipsen päivittäminen versionumerosta toiseen on aina yhtä tuskaa. Ominaisuudet ja lisäpalikat pitää asentaa uudelleen, versionhallinnassa olevat projektit pitää hakea uudelleen tai ainakin Subversive ei osannut yhdistää suoraan ja Eclipsen asetukset pitää viritellä takaisin haluamakseen. Parin harjoittelukerran jälkeen tämä toki sujuu nopeasti, ja jos vielä tarvittavat palikat ja niiden update-sivustot ovat tallessa, menee homma kohtalaisen vaivattomasti.

Tässä muutamia ainakin näin päältä päin katsottuna mielenkiintoisia ominaisuuksia (poimittuna Eclipsen julkaisutiedoista):

Software Updates
Eclipsen ominaisuuksien ja lisäosien päivitysmekanismi on päivitetty ja se osaa nyt valita automaattisesti tarvittavat lisäpalikat halutun ominaisuuden lisäämiseksi sekä näyttää vain ne palikat, joita olet asentamassa.

Uudistettu päivitystoiminto

Problems, Bookmarks ja Task -näkymät
Problems, Bookmarks ja Task -näkymät ovat saaneet kasvojenkohotuksen ja parannuksia näkymiin. Muun muassa Problems-näkymä osaa nyt rajata näkymän vain käytössä olevaan working settiin.

Problem -näkymä

Save Actions
Eclipsen Europa-versiossa oli mahdollista määritellä erilaisia toimintoja, jotka suoritetaan tiedostoa talletettaessa. Nyt Save Actionit voi myös rajoittaa koskemaan vain omia rivejä. Window > Preferences > Java > Editor > Save Action -asetuksista määriteltäviä toimintoja voivat olla esimerkiksi:

  • Muotoilu: sisennys, sulut, välilyönnit, tyhjät rivit, kontrollirakenteet, rivinvaihdot, kommentit
  • Importtien järjestely: turhien importtien poistaminen
  • Koodityyli: if/while/for/do -rakenteiden muotoilut, final-muuttujat
  • Turha koodi: poista käyttämättömät muuttujat ja rakenteet
  • Puuttuva koodi: lisää @Override and @Deprecated annotaatiot
  • Koodin jäsentely: järjestele muuttujat, vakiot

Tietenkin toiminnon hyödyntäminen on parhainta, kun projektia varten on määritelty koodaustyylit ja -standardit.

Hakuosumat rivinäkymällä
Tiedostoista haun osumat näkyvät nyt kokonaisina riveinä, kun aikaisemmin näkyi vain tiedosto.

Haun rivinäkymä

Hae/korvaa
Tekstiä korvattaessa voidaan säilyttää kohteen kirjainkoko. Esimerkiksi korvattaessa ”test” ”\CFoo”:lla ”Test test= TEST” -tekstistä, saadaan tulokseksi ”Foo foo= FOO”.

Säilytä kirjainkoko
Säilytä kirjainkoko

Rivinumero vierityspalkissa
Rivinumero näkyy nyt myös vierityspalkista kiskottaessa.

Vierityspalkin rivinumero

Java Editorin murupolku
Java-editori tarjoaa nyt murupolkua elementin sijaintiin. Ominaisuus voidaan kytkeä päälle/pois Toggle Breadcrumb työkaluvalikon napilla tai painamalla Alt+Shift+B. Jokainen elementti on mahdollista valita ja aktivoida siihen liittyviä toimintoja.

Java-editorin murupolku
Murupolun konteksti-valikko
Muropolun alasvetovalikko

Parempia Javadoc-vinkkiruutuja
Javadoc-vinkkiruutu näyttää nyt parempia vinkkejä ja on mahdollista selata Javadocia linkkejä seuraten, avata se ulkoiseen selaimeen, sekä muuttaa ruudun kokoa.

Javadoc vinkit

Muuttujan luku- ja kirjoitustapahtumat
Painamalla Alt+Shift+O, voidaan korostaa muuttujan luku- ja kirjoitustapahtumat eri väreillä. Ominaisuus on asetettavissa General > Editors > Text Editors > Annotations -asetuksista.

Muuttujan luku- ja kirjoitustapahtumien korostus

Java-kääntäjä moniytimisillä koneilla
Eclipsen Java-kääntäjä osaa nyt hyödyntää moniytimisten suorittimien monisäie-kapasiteettia.

Ulkoiset luokkakirjastot
Luokkakirjastot voivat nyt sijaita workspacen ulkopuolella.

Viritelty debug-näkymä
Sovellusta debuggatessa, on mahdollista nähdä muuttujien arvot.

Debug-näkymä

Diigo: kirjanmerkit webissä ja hieman muutakin

Internetissä on paljon kiinnostavia sivustoja, joita usein haluaa merkitä talteen tai myöhempää läpikäymistä varten. Tähän riittää tietenkin selaimen kirjanmerkit, mutta tällöin ollaan rajoitettu vain yhdelle koneelle ja omiin kirjanmerkkeihin. Tätä varten onkin webissä tarjolla useita sosiaalisia kirjanmerkkipalveluita kuten Delicious, Ma.gnolia tai Diigo. Olen aikaisemmin käyttänyt pääasiassa Deliciousia, mutta edelleen kehitysvaiheessa olevaa uutta versiota odotellessa, olen pikaisesti testannut aikaisemmin Mag.noliaa ja nyt Diigoa.

Diigo on hieman erilainen ja Deliciousiin verrattuna selvästi edistyneempi kirjanmerkkipalvelu. Youtube-videosta selviää hyvin, mitä kaikkea Diigoon sisältyy ja palvelu näyttää erittäin monipuoliselta. Deliciousin linkit on mahdollista tuoda kätevästi suoraan Diigoon, joten vaihdos palvelusta toiseen on helppoa. Lisäksi Diigoon merkityt sivustot voidaan halutessa samalla merkitä Deliciousiin, joka helpottaa kahden eri palvelun rinnakkaiskäyttöä. Sivujen merkitsemistä varten on saatavilla tietenkin myös Firefox-laajennus. Diigossa näyttäisi olevan myös hieman enemmän ja helpommin mahdollisuuksia viedä linkkejä muualle kuten esimerkiksi blogiin.

Luonteeltaan Diigo on yhteisöllisyyteen painottuva kirjanmerkkipalvelu ja Deliciousin yksinkertaisuuteen ja askeettisuuteen tottuneelle hieman liiankin Web 2.0. Palvelu muistuttaa osittain kirjanmerkkien ympärille rakennettua Facebookkia, ilman kaikenlaisia Facebookille ominaisia turhuuksia (testit, halinallet jne.). Kaiken Web 2.0 -tauhkan takaa löytyy kuitenkin kelpo kirjanmerkkipalvelu ja yhteisölliset ominaisuudet tuovat oivan lisänsä, jos sellaista kaipaa. Sivujen kirjanmerkitsemisessä selkeimpinä eroina Deliciousiin verrattuna on mahdollisuus korostaa sivulta tekstiä, lisätä muistilappuja ja kommentoida sivua.

Diigon käyttäjät ovat ”kuumista” kirjanmerkeistä päätellen hieman vähemmän teknisiä, kuin esimerkiksi Deliciousin käyttäjät, mikä hieman vähentää palvelun ”kuumat linkit” hyödyllisyyttä. Tietenkin kaikista yhteisöllisistä palveluista saa eniten irti, kun verkostoituu samanhenkisten käyttäjien kanssa, tai olemassa oleva yhteisö on jo samanhenkistä. Internetissä ei ole pulaa yhteisöllisistä linkkejä tarjoavista sivustoista, vaan ongelmana onkin lähinnä tiedon runsaus ja itselle mielenkiintoisen sisällön poiminta.

Kokonaisuutena Diigo on kätevä kirjanmerkkipalvelu, mutta jos tarkoituksena on vain merkitä sivustoja omaan käyttöön, eikä halua kaikenlaisia lisäominaisuuksia, tarjoaa Delicious edelleen kompaktin ja lähes kilpailukykyisen kokonaisuuden.

Käytännössä itselle on kuitenkin aivan sama käytänkö Deliciousia vai Diigoa, sillä lukuun ottamatta yhteisöllisiä ominaisuuksia, ovat molemmat palvelut omaan käyttööni saman arvoisia. Tosin, Delicious tuntuu paljon kevyemmältä, muut käyttäjät ovat enemmän samanhenkisiä ja palvelu on kenties hieman miellyttävämpi käyttää.

Youtube-videot paremmalla laadulla

Youtuben videot eivät ole tunnettuja laadustaan kuvan, eikä aina oikein sisällönkään puolesta, mutta ainakin kuvan- ja äänenlaatuun on joissain videoissa tarjolla parempi vaihtoehto. Joidenkin videoiden kohdalla sivulta löytyy ”watch in high quality” -linkki, jolla nähtäväksi tulee MP4-enkoodattu versio paremmalla äänellä ja kuvalla varustettuna. Ero on todella huomattava.

On kuitenkin hieman turhan työlästä aina klikkailla parempaa laatua, joten klikkailun voi automatisoida Greasemonkey-skriptille, joka avaa videot suoraan paremmalla laadulla. Skripti perustuu kikkaan, joka lisää Youtube-videon osoitteen perään &fmt=18 -tekstin, jolla ladataan ”high quality” -versio. Toinen osoitekikka on käyttää &fmt=6 -tekstiä, joka nostaa kuvan 320×240-koosta 448×336-kokoon. Greasemonkey-skriptien käyttämistä varten tarvitaan tietenkin ensin Greasemonkey-lisäosa.

Firefoxille on saatavilla myös Better Youtube-lisäosa, joka toteuttaa kyseisen Greasemonkey-skriptin ja tuo muutamia lisäskriptejä mukanaan, mutta tällä hetkellä kyseistä laajennusta ei oltu vielä päivitetty Firefoxin 3.0 -versiolle, eikä se näyttänyt muutenkaan toimivan.

Fx 3

Firefox 3.0 on nyt ladattavissa ja sivuillekin tuntui tänään jo pääsevän. Firefoxin sivutkin näyttivät saaneen uuden ilmeen ja hyvältä näyttää.

Jos Firefox on uudehko tuttavuus (jota tämän blogin lukijakunnasta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta epäilen), kannattaa vilkaista vinkit, jotka opastavat selkeästi selaimen saloihin ja on jaoteltu kätevästi eri tasoisiin vinkkeihin. Voisivat muut sovellukset ottaa oppia, miten softaa esitellään.

Suomenkielinen Voikko-oikolukukin löytyy myös Fx 3-sarjalle, vaikkakin vielä hieman epävirallisesti.

Tietoverkot: opas tulevaisuuden tietoyhteiskuntaan

Tietotekniikasta on kirjoitettu lukuisia teoksia eri aihepiireistä ja toiset teoksista kestävät aikaa paremmin kuin toiset. Petteri Järvisen kirjoittama Tietoverkot: opas tulevaisuuden tietoyhteiskuntaan, on hyvä esimerkki tietokirjasta, jonka sisältö ei enää ole relevanttia, mutta toimii hyvänä otteena tietotekniikan ja tietoverkkojen historiaan. Tietotekniikan lyhyehkön historian aikana muutosvauhti on ollut nopeata ja vaikka teos on kirjoitettu vuonna 1994, ei kirjassa mainittuja tietoverkkoja tai palveluita juuri nykyään löydä, Internetiä lukuun ottamatta. Toisaalta kirjassa käsitellään sähköisten palveluiden tulevaisuutta ja visioita, jotka eivät ole tähänkään päivään mennessä vielä yleistyneet tai toteutuneet.

Tietoverkot -teos on oiva otos tietoverkkojen historiasta ja kirjassa käsitellään lyhyesti tietoliikenteen perusteet (90-luvun alkupuolen standardien mukaisesti), modeemit ja modeemitekniikat, purkit, sähköposti ennen Internettiä, suomalaiset sähköiset palvelut (mm. pankkipalvelut, Infotel, Telesampo, Elisa, Telebox) ja Internet. Lisäksi teoksessa on liitteinä muun muassa modeemien AT-komennot, purkkien numeroita, hyödyllisiä sähköpostiosoitteita ja Internet-linkkejä.

Etenkin modeemitekniikka ja tietoverkkojen alkuaika ovat mielenkiintoista lukemista. Antaa hieman kontrastia nykypäivän helppouteen ja etenkin ilmaisuuteen: tietoverkkojen alkuaikoina netin käyttäminen maksoi hunajaa ja oli hidasta. Toisaalta kirjassa on kohtia, jotka pistävät hymyilyttämään ja ihmettelemään. Kirjassa kerrotaan muun muassa IRCistä seuraavasti: ”kanavat 1-999 ovat julkisia, joille kuka tahansa IRC-käyttäjä voi liittyä. Siitä eteenpäin kanavat ovat salaisia ja niille pääsee mukaan vain kutsusta.” Lisäksi: ”useampien kanavien yhtä aikainen käyttö edellyttää käytännössä graafista IRC-asiakasohjelmaa”. Irssikin kun julkaistiin Wikipedian mukaan vasta 1999 tammikuussa ja IrcII ”tavallaan” mahdollisti useat yhtäaikaiset kanavat.

Teoksessa Internettiä käsitellään kokonaisen luvun verran, jossa käsitellään nyyssejä, FTP:tä ja muita nykyisin jo lähes unohtuneita palveluita. Lisäksi ollaan jo huolissaan IP-osoiteavaruuden loppumisesta ja kritisoidaan hankalia URL-nimiä, joista ei tähän päivään mennessäkään ole päästy juurikaan pidemmälle. Toki hakukoneista on tullut nykyajan palveluvalikoita ja IPv6 odottelee nurkan takana, parin korttelin päässä.

Järvinen hahmottelee myös tietoverkkojen tulevaisuutta ja loogisesti päättelee sen rakentuvan mahdollisesti PC:n ympärille. Monikäyttöinen kotitietokone onkin kaikella järjellä ajateltuna järkevä alusta tulevaisuuden sähköisille palveluille, vaikka monet voivat edelleen olla toista mieltä. Myöskään kirjoitustaidon merkitystä ei unohdeta ja muistutetaan äidinkielen opetuksen tärkeydestä, sillä kirjoitettu viesti jättää äänenpainot ja eleet välittymättä. Tietenkin myös konekirjoitustaitoa tarvitaan, sillä jos yksi sormi kirjoittaa ja yhdeksän etsii, ei nopeinkaan nettiyhteys ole kovin nopea, vaikka omglolwtf:n nopeasti naputteleekin.

Tulevaisuuden palveluina kirjassa hahmotellaan muun muassa kaksisuuntaista TV:tä, tilausvideoita, asiointi- ja ostospalveluita ja tietenkin seksi- ja viihdepalveluita. Lisäksi ilmaan heitetään teledemokratia ja eduskunnan korvaaminen ”kansalainen ja ääni”-demokratialla. Palveluita rakennettaisiin Bill Clintonin ja Al Goren luoman Information superhighway-hankkeen eli tiedon valtatien varaan. Käytännössä hankkeen tarkoituksena oli luoda samanlainen infrastruktuuri kuin tieverkko, mutta aloitteessa ei otettu kantaa miten kyseinen tietoverkko pitäisi toteuttaa. Nyt toki tiedämme, että vaikka vielä tuohon aikaan Internetiä ei pidetty tiedon valtatien synonyymina, muun muassa sen epäluotettavuuden ja siirtonopeuden muuttuvuuden takia, muodostui Internetistä tiedon valtatie. Tietenkin epäluotettavuus ja siirtonopeudet ovat edelleen hieman haittana.

Teoksen viimeisessä kappaleessa Tietoverkkojen vaikutukset kritisoidaan yhteiskunnan jatkuvaa monimutkaistumista, auktoriteettiuskon häviämistä, tiedon lisääntyvää määrää, tiedon inflaatiota, tasa-arvoa ja vaikka mitä diipadaapaa. Maailma muuttuu, onneksi, eikä kaikkea kerrottua tarvitse uskoa, vaan voi etsiä faktat ja muodostaa omat mielipiteensä. Se nyt on jo nähty moneen kertaan, että ainakaan Arkadianmäellä ei juurikaan auktoriteetteja istu.

Järvinen on myös huolissaan digitaaliajan tekijänoikeuksista ja ennustaa piraattipurkkien kaltaiset järjestelmät (tulevaisuuden ”palvelut”), joista voi ladata uusimmat CD-levyt ja elokuvat. Samalla myös pohditaan, että ”ellei tekijänoikeuksia onnistuta valvomaan, saattaa edessä olla kaupallisen kustannus- ja julkaisutoiminnan romahtaminen; siirtyminen luovan työn kommunismiin, jossa kaikki digitaalimuodossa julkaistut työt ovat verkkojen ansiosta yhteistä omaisuutta.” -Tietoverkot, 1994. Tämä jää nähtäväksi. Samoin vielä tuolloin ilmeisen pelottava ajatus, keinotodellisuus eli maailma, jossa kaikki on mahdollista, antaa odottaa itseään. ”Datalasit päähän ja datapuku päälle” -skenaario on kyllä viime aikoina lähestynyt todellisuutta. Toisaalta, jo tuolloin pelit olivat lasten keinotodellisuutta ja nyt nuorten ja hieman vanhempienkin aikuisten keino paeta todellisuutta. Vastaavasti saippuaoopperat olivat ja ovat edelleen naisten ja kotiteatterit miesten keinotodellisuutta.

Tietoverkot: opas tulevaisuuden tietoyhteiskuntaan -kirjaa ei voi tietosisällön näkökulmasta sanoa hyödylliseksi, mutta on hyvää luettavaa tietotekniikan opiskelijoille tietoverkkojen historiaa käsittelevänä teoksena. On hyvä tietää mistä ja miten tähän on tultu. Hieman kuin jos peruskouluissa jätettäisiin historia opettamatta. Opusta voi tietenkin lukea myös huumorimielellä ja naureskella vanhoille palveluille ja Järvisen aivoituksille. Esimerkkinä Internetin riittämättömyys kaupallisia palveluita ajatellen, koska Internetistä puuttuu keskitetty laskutusjärjestelmä. Kai nyt jo sentään 90-luvullakin oli luottokortteja.

Petteri Järvinen: Tietoverkot – opas tulevaisuuden tietoyhteiskuntaan
951-0-19825-0. WSOY 1994, 439 sivua.