Väliaikaisosoite

Corded Internet Servicellä (corded.org) on hieman ongelmia palvelujen kanssa. Verteksi.net domain on siis saavuttamattomissa määrittelemättömän ajan, joten siirsin Blogilista.fi:n osoittamaan koneen ”oikeaan” domainosoitteeseen (verteksi.lnet.lut.fi).

Lainaus Cordedin ilmoituksesta asiasta:
”www&shell ja backup-palvelimemme joutuivat hyökkäyksen kohteeksi la-su välisenä yönä. Kaikki tiedot, tiedostot, käyttäjät ja muu data on poistettu krakkerin toimesta niin pääpalvelimelta kuin backup-palvelimeltakin, jolloin varmuuskopioiden palauttaminen on mahdotonta.

Työstämme par’aikaa levyjä ja datan palauttamista, varmuutta tietojen palauttamisesta ei ole, koska backup-palvelinkin on täysin tyhjennetty hyökkäyksen takia.

Arvioitu aika palvelimen toimimiseen riippuu täysin siitä, saako kovalevyjen datat palautettua.

Pahoittelemme palvelujen toimimattomuutta ja mahdollisia datan menetyksiä.”

Cordedin palveluissa oli ongelmia jo aikaisemmin kesällä, mutta tämä viimeinen on kyllä aivan toista luokkaa. Vaikka ongelmat eivät juuri itseä kosketa, lukuunottamatta domainin toimintaa, voin kyllä ymmärtää käyttäjien fiilikset, kun kaikki nettisivut ja sähköpostit ovat kenties hävinneet bittitaivaaseen.

Vanha sanontahan menee: ”Halvalla ei saa hyvää ja köyhän ei kannata halpaa ostaa.”

Päivitys 12.02.2006:
Corded sai taas palvelut toimimaan tammikuun alussa. Kaikki data pystyttiin palauttamaan, joten loppu hyvin kaikki hyvin. #corded -kanavalla oli katkon aikaan puhetta, että parin kolmen viikon katkosta tulisi hyvitystä tilausaikaan, mutta vielä ei ole asiasta ollut mitään lisätietoa.

Pakettienhallinta Debianissa

Eri Linux jakelupaketeissa on ohjelmistojen jakelu ja päivitys toteutettu hieman erilailla. Nykyään lähes jokaisessa distribuutiossa on jonkinlainen hallittu pakettimanageri, joka hallitsee ohjelmien riippuvuudet, helpon asennuksen ja päivittelyn. FreeBSD:ssä on Ports, Gentoossa Portage, Susessa Yast, Fedora Coressa Yum ja Debianissa Apt.

Debianin Apt on toimiva kokonaisuus, ainakin omasta mielestäni. Ehkä sen toimivuus voisi olla hieman samanlaisempaa kuin Gentoon Portagen, mutta ulkonäölliset asiat ovat sivuseikkoja. Aptin käyttäminen onnistuu ”apt-get” ohjelmalla. Perustoiminnot onnistuvat komennoilla ”apt-get install foopacket” ja ”apt-get remove foopacket”.

Koska poistamalla paketin, ei riippuvuuksina asennettuja paketteja poisteta, voidaan poistetun ohjelman riippuvuuksia tarkastella komennolla ”dpkg -p foopacket” ja sitten poistaa apt-getillä. Lisäksi konfiguraatiotiedostot pitää mahdollisesti poistaa käyttämällä komentoa ”dpkg -P” eli ”–purge” lippua.

Lähdekoodeista asentamiseen komento ”apt-get source foopacket” hakee ohjelman lähdekoodit ja kääntäminen onnistuu menemällä lähdehakemistoon ja komentamalla ”./debian/rules”. Paketin riippuvuudet on helppo asentaa ”apt-get build-dep foopacket” -komennolla.

Systeemin asennetut paketit näkee komennolla ”dpkg -l” ja tiettyä pakettia voi etsiä komentamalla ”dpkg -l \*foopacket\*” joka listaa paketit joissa on sana ”foopacket”. Listaus näyttää kaikki järjestelmän paketit, ei vain asennettuja, joten kätevä myös pakettien etsimiseen. Listauksesta näkee myös paketin tilan; asennettu, asennettu ja poistettu vai poistettu mutta ei purgetettu. Paketteja voi etsiä myös ”apt-cache search foopacket” komennolla.

Paketin informaation näkee komennolla ”dpkg -p foopacket” ja ”dpkg -L foopacket” näyttää paketin asennetut tiedostot. ”dpkg -S foo.sh” voi etsiä tiedostoa ja mihin pakettiin kyseinen tiedosto kuuluu.

Lisää ohjelman käytöstä voi lukea vaikkapa Apt manuaalista.

Paketeista voi etsiä tietoa myös Debianin pakettisivulta. Web-käyttöliittymä on hieman ystävällisempi kuin konsolipohjainen liittymä.

Debian ja RAID1

Joulukuun kiireiden ohessa löytyi aikaa päivittää palvelinkonettakin. Ylimääräisenä ollut 200GB Seagate 7200.7 löysi uuden paikan toisen samanlaisen levyn vierestä RAID1 järjestelmää varten. Lopputuloksena oli 30GB:n järjestelmäosio ja 40GB:n kotihakemisto RAID1 peilattuna. Hieman toimintavarmuutta heikon tietokoneraudan maailmassa.

Operaatio sujui hyvin, alkukangerteluiden selvittyä, ja valmiiden ohjeiden mukaan tehtäessä tulos oli onnistunut. Lisää Redundant array of independent disks eli RAIDista voi lukea Wikipediasta.

Samalla palvelin söi sisuksiinsa 512MB SDRAMia ja Nvidia Geforce2 MX näytönohjaimen. Alkuperäisestä kokoonpanosta ei enää ole jäljellä kuin Intelin pro+ 10/100 verkkokortti.

Irssi 0.8.10 julkaistu

Irssistä on viimeinkin saatu uusi vakaa versio. Irssi 0.8.10 julkaistiin eilen ja vaikkei tänään vielä Debianille paketoitua versiota löytynyt, voi uusimman irssin asentaa subversion versionhallinnasta. Tämä onnistuu hakemalla komennolla ”svn co http://svn.irssi.org/repos/irssi/trunk/ irssi” Irssin lähdekoodit ja kääntämällä paketit itse. Uusista ominaisuuksista voi lukea lisää Irssin sivuilta.

Bleeding edge: Bash

Vinkki:
Gentoossa app-shells/bash-3.1 emergettaminen rikkoo käynnistysskriptien toiminnan kuten verkon asetukset. Bash-3.1 hajottaa baselayoutin syntaksin toiminnan, joten paketin maskaaminen (>=app-shells/bash-3.1) ja Bash-3.0:aan palaaminen auttaa.

http://bugs.gentoo.org/show_bug.cgi?id=115142

Firefoxin laajennukset

Vaikka vaihdoin aikanaan Operasta Firefoxiin ja viime keväänä takaisin Operaan, on Firefox edelleen kakkosselaimena. Olenkin viime aikoina harkinnut vaihtamista Operasta takaisin Firefoxiin, mutta kun Operan näppäinkomennot ovat selkärangassa ja ”musta tuntuu” -fiilis kertoo selaimen toimivan jouheammin ei vaihdosta ole vielä tapahtunut. Lähinnä Firefoxin (lyhennys Fx) parempi plugin-tuki Linuxissa ja Macissa puoltaisi vaakakuppia Fx:n puolelle.

Mutta kuitenkin, Extremetech kirjoittaa kätevistä laajennuksista Firefoxiin. Monet Operasta vakiona löytyvät ominaisuudet löytyvät Firefoxiin laajennuksina. Esimerkkinä hiirieleet ja Session Saver. Firefoxin laajennukset -sivulla eri lisäosia on kuitenkin runsaasti ja hyödyllisten löytäminen on ongelmallista. Extremetechin artikkeli tarjoaakin listan kätevistä laajennuksia, tässä niistä muutama.

Fasterfox: nopeuttaa selailua virittämällä yhteys- ja renderöintiasetuksia säätämällä ominaisuuksia kuten useat samanaikaiset yhteydet, DNS cache, linkkien etukäteishaku.

IE Tab: Internet Explorer Firefoxin välilehden sisällä. Kätevä webkehittäjille ja ”vain IE”-sivustojen käyttämiseen. Jos vielä MS porttaisi IE:n Linuxillekin (tiedän, että winettämällä pitäisi toimia).

FoxyTunes: Mediasoittimen hallitseminen Fx:n työkalupalkissa olevien kontrollien avulla. Tukee useita eri soittimia.

FireFTP: FTP ohjelmisto sulautettuna selaimeen.

Download Status Bar: Jos et halua, että latausmanageri pomppaa aina esiin.

Google Preview: Googlen hakutulosten sivut ruudunkaappauksina tulosten yhteydessä.

Ja omat suosikkini:
Session Saver: Tallettaa auki olevat välilehdet selainta suljettaessa (vakiona Operassa). Lisäosasivulla oleva versio laahaa hieman versionumeroissa ja tekijän ”sivulta” saatava versio toimii bleeding-edge selaimienkin kanssa.

All-in-one Gestures tai Mouse Gestures -lisäosat hiirieleisiin. Jos hiiressä on 3 tai 7 nappia, on sivuilla ees-taas liikkuminen ja sivujen sulkeminen kätevää eleitä käyttämällä.

PageZoom: Lisää ominaisuuden sivun zoomaukseen. Zoomaa koko sivua. Kätevä etenkin pienillä näytöillä, kuten 12″ iBookissa.

Adblock: Suodata häiritsevät mainokset pois nettisivuilta. (Jotkut tykkää, itse en.)

Lisäksi selaimen ulkoasulle myös hieman kohennusta:
iFOX: Selkeä ja hieman OS X:än ulkoasua muistuttava teema.

Pimpzilla: Pimp My Browser! Karvaa työkalupalkkiin ja leopardin nahkaa välilehdille.

Itsenäisyyspäivän linkkivinkit

Tässä pitäisi olla Suomen itsenäisyyteen liittyviä linkkejä, näin päivän kunniaksi, mutta koska havahduin ideaan vasta äsken, on tarjolla lukemista vapaapäivän kunniaksi.