Sony VAIO -brändi leviää

VAIO TV/PC

Sony laajentaa VAIO tuotemerkkiään kannettavista tietokoneista pöytäkoneisiin. Uusi VAIO VA TV-PC on tietokoneen ja 20-tuumainse LCD-TV:n yhdistelmä ja on saatavilla parina eri mallina, 1 999,99$ maksava VGC-VA10G ja 2 199,99$ maksava VGC-VA11G.

TV/PC-yhdistelmät ovat Japanissa jo tavallisia, mutta muualla maailmassa vasta tulossa markkinoille. TV:n ja PC:n yhdistäminen samaan laitteeseen tarjoaa mainion vaihtoehdon pieniin asuntoihin, opiskelija-asuntoihin ja sopii vaikka mediapc:ksi. Laitteella voi myös nauhoittaa ohjelmia ja sisältä löytyy Windows XP Media Center edition, 250GB/300GB kiintolevy, Pentium 4 prosessori (3 tai 3.2GHz), 1GB muistia, WiFi, Radeon X700 näytönohjain, DVD+R DL asema, 2.1 kanavaiset kaiuttimet ja audio/video-liitännät. (via Gizmodo.com)

Sony on pakannut perinteisen tietokoneen Applemaisesti ja lisännyt television. Ei kovin innovatiivista, mutta varmasti laite löytää ostajansa. VAIO:n suunnittelijoilla on laitteen siistiydestä huolimatta silti vielä matkaa Applen iMacin kaltaiseen eleganttiuteen. :) Erillinen digi-TV viritin (esim. EyeTV 400) ja iMac on kyllä paljon tyylikkäämpi paketti.

MySQL:n käyttöönotto aloittelijoille

Reallylinux.comissa on hyvä artikkeli MySQL:n käyttöönotosta Linuxissa. ”So You’d Like To Use MySQL – Getting Started with the World’s Most Popular Open Source Database” esittelee lyhyesti MySQL tietokannan ja antaa ohjeita asennukseen (rpm, binaarit ja lähdekoodi) ja lyhyet vinkit toimenpiteistä, mitä pitää tehdä ennen käyttöönottoa.

Ihan hyvä artikkeli vähemmän Linuxia käyttäneille. Artikkeli mainitsee jakelupakettien kautta saatavat MySQL-paketit, mutta kehottaa käyttämään MySQL:n omia paketteja nopeamman päivitystahdin vuoksi. On silti syytä pysyä jakelupakettien pakettijärjestelmän (mm. apt-get, portage, YaST, yum, up2date) omissa MySQL-paketeissa, sillä yhteensopivuus järjestelmän kanssa on parempi (init-skriptit, logitus jne.)

Artikkeli on ihan hyvää luettavaa, jos MySQL ja tietokannat eivät ole tuttuja ja suunnittelmissa on tietokannan asentaminen nurkassa nököttävälle Linux-purkille.

MySQL ei ole ainoa olemassa oleva tietokanta, mutta ehkä se helpoiten alkuunpäästävä ja ohjelmien tuki on hyvää. Toinen mainio vaihtoehto on myös PostgreSQL. Tehokkuudesta ja nopeuseroista ja tuen laajuudesta en lähde tässä spekuloimaan. Molemmille on hyvät dokumentoinnit verkossa, joilla pääsee alkuun.

Torstain linkkivinkit

Energiansäästötila säästää sähköä

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt toimistolaitteidensa sähkönkulutusta sekä keinoja sen vähentämiseen.

Tutkimuksen mukaan toimisto- ja atk-laitteissa on valmius monipuolisiin energiansäästömahdollisuuksiin, mutta niitä ei useinkaan tunneta, eikä niitä ole otettu tehokkaasti käyttöön. Selvityksen perusteella suurimmat säästöt saadaan aikaan tietokoneiden, näyttöjen ja kopiokoneiden energiansäästöasetuksilla sekä valitsemalla vähän energiaa kuluttavia laitteita kuten litteitä näyttöjä. Muutamissa laitteissa kulutus väheni useita kymmeniä prosentteja ja esimerkiksi kuvaputkinäytöissä jopa puolet.

Myös Digitoday uutisoi aiheesta, joka tuntuu hieman itsestään selvyyden toistelulta. Energiaa säästämällä virrankulutus laskee ja sähkölasku pienenee. Rivien välistä pystyi kuitenkin lukemaan, että selvitys oli virransäästöominaisuuksien käyttämisestä ja tehokkaiden asetusten löytämisestä toimistoympäristössä.

Jopa maalaisjärki sanoo, että energiaa säästämällä sitä yleensä myös säästyy. Jos asian vielä tieteellisesti ja empiirisin kokein todistaa, niin sen täytyy olla totta :)

Vedenkeitin tekstiviestiaktivoinnilla

gsm-teekeitin

Britit ovat tuotteistaneet vedenkeittimen, joka kytkeytyy päälle matkapuhelimen tekstiviestillä. Teevalmistaja PG Tipsin ja matkapuhelinoperaattori Orangen yhteishankkeessa kehitetty ReadyWhenUR-keitin tulee myyntiin tammikuussa.

Vekottimessa on sisäänrakennettuna vastaanotin, joka aktivoituu tekstiviestillä. Tämä taasen aktivoi mekaanisen vivun, joka käynnistää keittimen.

Teevalmistaja uskoo vekottimen lopettavan perheriidat siitä, kenen kontolla keittimen käynnistäminen on. Ihmisille jää enemmän aikaa istuskella töllöttimen ja suosikkisarjojensa ääressä. (via digitoday.fi)

Olisihan se kivaa, jos koulusta tullessa voisi tekstiviestillä laittaa aamulla täytetyn kahvinkeittimen (suomalaiset ovat kahvi-ihmisiä) päälle ja kotiin tullessa vasta keitetyn kahvin tuoksu tervehtisi jo ovella. Aikaa säästyisi kymmeniä minuutteja, jotka voisi tuhlata sohvalla makoiluun ja kahvin nauttimiseen.

Herää tietenkin kysymys, miten keittimen täyttäminen, kuppiin kaataminen ja teen haudutus onnistuvat TV:n äärestä. Joskus se keitin pitää kuitenkin täyttää. Sonyn teenkeittäjärobottia odotellessa :)

Finder ja piilotetut tiedostot

Applen OS X on tunnettu helppokäyttöisyydestään, mutta helppokäyttöisyydellä on myös negatiiviset puolensta. Kokeneena tietokoneen käyttäjänä muutamat Mac OS X:n ominaisuudet tuntuvat hieman omituisilta. Vaikka tarkoituksena on piilottaa käyttöjärjestelmän monimutkaisuudet loppukäyttäjältä, voisi silti edistyneille käyttäjille tarjota mahdollisuus laajempaan käyttöliittymään.

Linuxissa on usein asetustiedostot (kuten .bashrc, .torsmorc jne.) piiloitettu ”.” -etuliitteen alle, jotka ovat vakiona piilossa ja näkyvät tiedostonhallinnasta ne erikseen sallimalla (”show hidden files”). Myös OS X:ssä on piiloitettuja tiedostoja, mutta Finder ei tarjoa helppoa vaihtoehtoa niiden näyttämiseen. Toki aina voi käyttää konsolia, mutta Finder on jossain tapauksissa näppärämpi.

Onneksi OS X:lle on tarjolla paljon vinkkejä ja hyviä sivustoja, joilta etsiä tietoa ongelmaa. Ei tarvinnut montaa linkkiä Googlessa selata, kun eteen tuli OS X FAQ:n päivän vinkki: The Finder II – Show Hidden Files.

Ratkaisu oli lyhykäisyydessään seuraava: avaa spotlightillä etsien ”com.apple.finder”-tiedosto, vaihda kohdassa ”AppleShowAllFiles NO” arvoksi TRUE ja käynnistä Finder uudestaan (alt+omena+esc ja relaunch finder).

Piilotettujen tiedostojen piilottaminen on tehty ihan syyllä, sillä harvoin normaali käyttäjä tarvitsee niitä näkyvillä (jos laisinkaan). Itse kyllä kaipaisin Finderiin arvoa, josta piilotetut tiedostot voisi laittaa näkymään hieman helpommin.

Hesarin tiedeblogi

Media on löytänyt blogit uutena media-alana ja blogistanissa on ollutkin puhetta yritysten mainosblogeista ja muista ”ei niin perinteisistä” blogeista. Myös Helsingin Sanomat on laajentanut tarjontaa ja Hesarin sivuilla oleva Tiede -osio löytyy myös nyt netistä Kvarkeista galakseihin -blogin muodossa. Tarkemmin sanottuna blogi toimii Tiede -osion jatkeena.

Kvarkeista galakseihin -blogissa Helsingin Sanominen tiedetoimittajat Marko Hamilo ja Timo Paukku kirjoittavat tieteestä ja tiedeuutisista. Miehet kirjoittavat: “Yksi tiedesivujen blogien tarkoitus on mielestäni laittaa verkkoon luettavaksi aineistoa, joka ei sovi lehteen.” Eli hieman kuin usean tietokonelehden nettijatkot -osio, mutta enemmän (tai vähemmän) tieteellinen.

Menee ehkä hieman mainostuksen puolelle, mutta itse pidän tiedetoimittajien kirjoittelua ihan viihteellisenä tarjontana blogimaailman sekametelisopassa. Lisäksi tarjolla on hyvä linkkilista tiedesivustoille, kattaen eri tieteenalojen uutis- ja lehtisivustot.