Urheilusuoritusten seurantaa GPS:n avustuksella

Erilaiset urheilusuoritusten seurantaan suunnitellut laitteet ja ohjelmistot ovat erittäin käteviä sekä tilastoista kiinnostuneille että itse liikkumisen motivoimiseksi. Markkinoilla onkin tarjolla jos jonkinlaista vimpainta ja vempelettä sykkeen seuraamisesta GPS-paikannukseen Polarin ja Suunnon valmistamina ja hieman yllättäen myös Nokialta. Nokian Sports Tracker -palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata urheilusuorituksia ja niihin liittyvää GPS-paikantimella tallennettua reittitietoa kätevän web-palvelun avulla.

Nokian tutkimusprojektista kehittynyt Sports Tracker yhdistää matkapuhelimen GPS:n kanssa ja tarjoaa reittitiedon lisäksi tietoja muun muassa nopeudesta, kuljetusta matkasta ja käytetystä ajasta. Sovellus toimii Nokian S60 v3.0 ja 3.1 -sarjan puhelimilla ja tarvitsee puhelimen lisäksi siis Bluetoothilla varustetun GPS-palikan tai sisäänrakennetun GPS-vastaanottimen.

Urheilusuorituksen aikana on mahdollista kuljettua matkaa, aikaa, sekä nopeutta ja suorituksen jälkeen tallennettuja tietoja voi tarkastella matkapuhelimesta tai tiedot voi lähettää suoraan Nokian web-palveluun, jossa kuljettua reittiä voi tarkastella kätevästi Google Maps -kartalta. Suoritusten näkyvyyden voi myös rajata vain itselle, kavereille tai kaikille näkyväksi. Sports Trackerin urheilusuorituksen voi tallettaa muistikortille muun muassa GPX-muotoisena ja web-palvelusta reitti saadaan KML-muodossa.

Sports Tracker Sports Tracker Sports Tracker
Sports Tracker Sports Tracker Sports Tracker
(lähde: Sports Tracker -sivusto)

Testailin ensimmäistä kertaa Sports Trackeria alkutalvesta Nokian N95 -puhelimella ja näin pyöräilykauden kynnyksellä treenipäiväkirjassa on nyt pari testauskertaa enemmän. Yleisesti ottaen Sports Tracker toimii hyvin, eikä näyttäisi tunnin-parin lenkin aikana syövän kännykän akkua mitenkään erityisesti. Urheilusuoritusten jälkeen Molemmilla testikerroilla lenkin alkupuolisko on jäänyt tallentumatta, koska N95:lla GPS-satelliittien löytyminen vie kohtalaisen kauan: viidestä kymmeniin minuutteihin. Jotta Sports Trackerista saisi kaiken hyödyn irti, pitäisi ennen lenkkiä odottaa, että laite löytää GPS-satelliitit. Pyöräilymittarin tallentamien tietojen lisäksi GPS:llä tuotettu kuljettu reitti ja korkeuserot tarjoavat kattavan tiedon urheilusuorituksesta. Ainoaksi ongelmaksi jää kaiken treenaustiedon tallentaminen kätevästi.

Sports Tracker

GPS tuo mielenkiintoista lisäarvoa kuntoiluun ja harrastukseen, mutta tiedon järkevässä tallentamisessa on vielä hieman ratkaisemattomia kysymyksiä. Nokian Sports Tracker -sivuston lisäksi reittitiedon tallentamisen mahdollistavia harjoituspäiväkirjoja ei ilmeisesti ole olemassa ja erilaiset yhteisölliset harjoituspäiväkirja-palvelut ovat hajanaisia ja ominaisuuksiltaan eivät Excel-taulukkoon verrattuna tarjoa oikein muuta kuin yhteisöllisyyden. Aikaisemmin Lenkkivihkossa oli mahdollista tallettaa GPS-dataa reiteiksi harjoituksen yhteyteen, mutta nyt tuota ominaisuutta ei enää näyttänyt olevan. En myöskään onnistunut liittämään Sports Trackerin tuottamaa GPS-paikkatietoa Pytraineriin, koska tiedostossa oli epäyhteensopivuus päiväysten kanssa.

Olisi siis selkeästi tarvetta web/erillisohjelma-harjoituspäiväkirjalle, johon voisi syöttää GPS-dataa, katsoa reittiä kartalla sekä web-pohjaisena tuoda omat treenit esimerkiksi pdf- tai ods-formaateissa omalle koneelle. Maailmalta näytti muutamia ainakin pyöräilyyn keskittyneitä enemmän tai vähemmän harrastelijavoimin pyöritettäviä palveluita löytyvän, mutta ilmeisesti Suomi on vielä liian pieni markkina-alue kattavan palvelun kehittämiseksi (Sports Trackerin lisäksi).

Päivän linkit: Sysadmin

WordPressistä uusi versio 2.5: hallintapaneeli koki suuria muutoksia

WordPressistä julkaistiin tänään uusi versio, joka toi lukuisia uudistuksia etenkin konepellin alle. WordPressin hallintapaneeli on nyt myllätty uuteen uskoon ja ihan hyvältä vaikuttaa. Uudistuksia on sen verran paljon, että kannattaa vilkaista Screencast-video 2.5-versiosta ja lukaista versiota käsittelevä kirjoitus. Jos siis tekniikka kiinnostaa.

Uuden WordPress version myötä myös suomenkielinen WordPress ja suomenkielen käännöstiedosto jäivät jälkeen. Kimmo Suomisen vetämä WordPressin suomennostiimi on tuottanut hyvää jälkeä, joten hyvää kannattaa hieman odottaakin. Jokainen voi toki kokeilla omia käännöstaitojaan WordPressin käännösohjeilla, mutta toimivan ja hyvän käännöksen aikaansaaminen ei kyllä ole kovin helppoa. Englanti taipuu suomeksi kohtalaisen jäykästi ja parhain tulos saadaankin kääntämällä epäsuorasti, joka vastaavasti vaatii sekä taitoa että sanaseppoiluakin.

Testailin itse hieman KBabel- ja poEdit-ohjelmilla käännöstiedoston täydentämistä 2.5-version mukaiseksi, eli käytännössä siis englanninkieliseen käännöstiedostoon vanhojen käännösten tuomista ja täydentämistä. Hallintapaneeli näyttää nyt hieman järjellisemmältä, joten tavoite saavutettiin.

Terminaalien nopeuksilla on eroja

Linuxissa on tarjolla useita erilaisia terminaaleja eli päätteitä ja eri terminaalien ominaisuuksia voidaan verrata myös nopeuden osalta. Terminaalin nopeuden voidaan olettaa olevan kohtalaisen merkityksetön detalji, mutta se vaikuttaa osaltaan muun muassa ohjelmien kääntämiseen terminaalissa. Kääntö tuottaa paljon tekstiä, jonka näyttäminen terminaalissa hidastaa varsinaista kääntämistä, ainakin teoriassa. Huomion arvoinen asia siis etenkin Gentoossa.

Martin Ankerl on toteuttanut eri terminaalien nopeuksia mittaavan testin, joka pistää terminaalit ainakin yhden ominaisuuden perusteella paremmuusjärjestykseen. Testi on toteutettu mittaamalla terminaalien eroja näyttää tekstiä ruudulla, joka on merkityksellistä etenkin laajoja ohjelmia käännettäessä. Testilaitteistona on käytetty Pentium M 1.5GHz -prosessorilla ja ATI Radion Mobile 9600 (fglrx-ajurilla) -näytönohjaimella varustettua tietokonetta, johon oli asennettu Ubuntu 7.04.

Tekstin tulostukseen käytettiin RFC3261: ”SIP: Session Initiation Protocol” -dokumenttia (632kb), joka tulostettiin ruudulle time cat rfc3261.txt -komennolla.

Tulokset:

  • Sekä gnome-terminal että konsole ovat erityisen nopeita, joka on selitettävissä muistinkäytöllä sekä tulostuksen päivitystahdilla, joka ei ole aivan sulavaa. Useat avoinna olevat gnome-terminaalit käyttävät vähemmän muistia kuin vastaava määrä konsole-ikkunoita.
  • Jos muistin käytöllä on merkitystä, kannattaa valita wterm, eterm tai aterm, jotka ovat kohtalaisen nopeita ja tekevät sen muistitehokkaasti.
  • xterm on hidas ja muistia tarvitaan ominaisuuksiin verrattuna runsaasti.

Testissä todetaan, että käytännössä asia ei ole aivan näin yksiselitteinen ja tuloksiin voivat vaikuttaa useat eri asiat kuten Linuxin tai X:n ajanjakaja. Jos terminaalien nopeuseroilla on merkitystä, kannattaakin ajaa omat testit, sillä se on kohtalaisen yksinkertaistakin.

KDE 4:n Konsole-terminaalin kehittäjä Robert Knight huomattaa OS Newsin -kommenteissa, että testauksessa käytetty tiedosto ei ole riittävän suuri hyödyllisten tulosten saavuttamiseksi; testiajojen välillä on liian paljon varianssia. Knight jatkaa toteamalla, että pohjimmiltaan paljon tekstiä ruudulle tuottavien prosessien ajaminen sujuu huomattavasti nopeammin, jos terminaali-ikkuna ei ole näkyvissä.

Knight myös kritisoi tekstitiedoston käyttämistä terminaalin nopeuden testaamisen, sillä se ei vastaa reaalimaailman tunnetta terminaalin sulavuudesta ja nopeudesta: kuinka hyvin tekstiä voidaan rullata ruudulla eli esimerkiksi liikkua Vimissä auki olevassa dokumentissa.

Kaiken kaikkiaan voidaan siis todeta, että eri terminaalien nopeuserot ovat käytännössä merkityksettömiä, vaikka mitattavia eroja löytyy.

Esimakua OpenOffice.org 3.0 -versiosta: oikeaan suuntaan

OpenOffice.org on hyvä toimisto-ohjelmistopaketti, mutta kokonaisuutena vielä kaukana kaupallisesta Microsoft Officen hiotusta paketista. Loppuvuodesta julkaistavaksi suunniteltu OpenOffice.org 3.0 tuo useita kaivattuja uudistuksia, mutta OpenOffice.org Ninja -blogin esikatsauksen perusteella, uudistukset eivät ole siltikään maata järisyttäviä.

Esikatseltuina uudistuksina mainitaan OpenOffice.org Writerin osalta useiden sivujen näyttäminen, muistiinpanot marginaalissa ja tuki Microsoft Office 2007 -formaatille. Calc saa Solverin sekä näyttää solujen valinnat läpinäkyvästi eikä enää mustalla. Lisäksi solujen määrä kasvaa 256:sta 1024:ään. Mac-käyttäjien ilona on virallinen tuki Aqua-käyttöliittymälle, jolloin OpenOffice.org toimii kauniimmin myös Maceissä. Tähän asti Aqua-versiot ovat olleet epävirallisia, mutta ihan kohtalaisesti toimivia.

Uudistukset eivät pintapuolisesti näytä olevan mitään suuria, eikä OpenOffice.orgin suurimpiin kompastuskiviin tuoda uudistuksia. Writerin käyttö on luultavasti edelleen yhtä haastavaa ja jäykkää muun muassa sisällysluettelon, ristilinkitysten ja muotoilujen suhteen. Nämä ongelmat löytyvät toki myös osittain eri Wordin versioista. Tietenkin suurin OpenOffice.orgin hidaste on Microsoft Officen valta-asema ja erilaiset tiedostoformaatit, joita ei ihan pienellä murreta.

Microsoftin Office järkäleeseen verrattuna OpenOffice.org jättää toivomisen varaa, mutta kokonaisuutena tarjoaa hyvän ja varsinkin ilmaisen vaihtoehdon dokumenttien tuottamiseen. Kehityssuunta näyttää 3.0 -version esimaun perusteella hyvältä, mutta suurempia ja mullistavampia uudistuksiakin kaipaisi. Tarvittaisiin hieman Office 2007 -tasoista muutosta kokonaisuuden saattamiseksi uudelle käytettävyyden tasolle.

Windows Server 2003:n sammuttaminen ja varmistusikkuna

Windows Server 2003:ssa on kaikenlaisia palvelimen pitämiseen liittyviä ominaisuuksia, kuten sammuttamisen tai uudelleen käynnistämisen yhteydessä oleva varmistusikkuna, johon voi kirjoittaa sammuttamisen syyn. Varmasti ihan kätevä ominaisuus palvelimissa huoltokatkojen seuraamiseen, mutta peruskäyttäjälle turha hidaste. Onneksi kyseisen ”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden voi myös kytkeä pois päältä.

”Shutdown Event Tracker” -ominaisuuden poistaminen onnistuu muokkaamalla Group Policyjä eli kirjoittamalla Windowsin ”run”-komentoikkunaan ”gpedit.msc” ja WindowsNetworking.com -sivuston vinkillä klikkailemalla oikeaan kohtaan ja kytkemällä palvelun pois päältä. Sama palvelu löytyy myös Windows XP:stä, mutta on vakiona pois päältä.

Shutdown event tracker Shutdown event tracker Shutdown event tracker

Kaavioiden piirtoa Linuxilla: kaukana Visiosta, mutta toimivaa

Erilaisia avoimen lähdekoodin kaavioiden piirtoon tarkoitettuja ohjelmia on saatavilla sekä Windowsille että Linuxille, mutta ei oikein vastaavan tasoista kokonaisuutta, kuin mitä esimerkiksi Microsoftin Visio tarjoaa. Kaavioiden piirrossa onkin tehtävä muutamia kompromisseja, sillä kattavaa ja viimeisteltyä kokonaisuutta useilla erilaisilla elementeillä varustettuna on turha odottaa. Hyviä vaihtoehtoja on kuitenkin tarjolla tarpeista riippuen.

Dia:
Dia on saanut vaikutteita Windowsin Visiosta, mutta suunnattu enemmän informatiivisiin piirroksiin ja yleiseen käyttöön. Dia tarjoaakin monipuoliset mahdollisuudet erilaisten kaavioiden ja piirrosten tekemiseen. GTK+-pohjainen Dia on käyttöliittymältään perinteikkään karu, mutta ominaisuuksiltaan erittäin käyttökelpoinen ohjelma kaavioiden piirtämiseen.

Valmiilla piirroselementeillä onnistuvat UML-kaaviot, verkkopiirrokset, vuokaaviot ja uusien piirroselementtien luonti onnistuu piirtämällä se SVG-muodossa ja tuomalla se Diaan tai kirjoittamalla yksinkertaisia XML-tiedostoja käyttäen SVG-määrityksiä. Lisäksi hieman monipuolisempia elementtikirjastoja (kuten UML) voidaan luoda lisäämällä piirroselementteihin C-koodia. Valmiit kaaviokuvat voidaan tallettaa omaan XML-formaattiinsa ja muun muassa EPS, SVG, PNG ja JPG-formaatteihin.

Dia tarjoaa ominaisuuksiltaan monipuolista kaaviopiirtoa, vaikka käyttö vaatiikin hieman totuttelua. Piirrokset syntyvät suhteellisen pienellä vaivalla ja on saatavissa sekä Linuxille että Windowsille.

Kivio

Kivio:
Kivio on osa KDE:n KOffice-toimisto-ohjelmistopakettia ja tarkoitettu vuokaavioiden ja diagrammien tekoon. Valmiit piirrokset on mahdollista tallentaa oman XML-formaatin lisäksi JPG, PNG ja BMP-formaatteihin. Piirroselementtejä voi tehostaa Pythonilla ja saatavilla on lisäksi maksullisia elementtejä.

Kivio jättää toiminnoiltaan hieman valjun kuvan, eikä yllä ihan Dian tasolle, vaikka tarjoaakin kelvolliset mahdollisuudet erilaisten kaavioiden piirtoon. Valmiiden ilmaisten piirroselementtien tarjonta on vähäistä, mutta Kivioon on mahdollista tuoda Dian piirtoelementtejä xfig2sml -projektin tarjoamana. Valitettavasti xfig2sml:n tuomat kuviot eivät ole yhtä laadukkaita kuin mitä Dia itsessään tarjoaa.

Toivottavasti tulevaisuudessa Kivion maksulliset piirroselementit löytävät tiensä myös ilmaisten elementtien joukkoon, sekä kuvien tallennus kaipaisi SVG-formaattia. Muilta osin Kivio onkin ihan kätevä kokonaisuus.

Kivio