Syyskuun haetuimmat

Syyskuun hakusanat eivät tarjoa juurikaan mitään kiinnostavaa: hoasnettiä ja formuloita netistä. Muutamia poikkeuksia listassa kuitenkin on: Sportstracker, vimpaimet ja Sopcast OS X:ssä.

Olen käsitellyt urheilusuoritusten seurantaan tarkoitettua SportsTracker -ohjelmaa blogissa testatessani sitä kesäkuussa. Vaikka sekä Linuxissa että Windowsissa toimiva tilastointiohjelma on ihan kätevä, hakukoneesta blogiin eksyneet hakevat luultavammin Nokian Sports Tracker -ohjelmaa, joka on tarkoitettu GPS:llä varustetuille S60-sarjan kännyköille. Nimestä huolimatta, testaamallani ohjelmalla ei kuitenkaan ole muuta yhteistä Nokian Sports Tracker -ohjelman kanssa kuin idea. Nokian sovellus vaikuttaa kyllä kätevältä, mutta en tällä hetkellä omista GPS-palikkaa tai GPS:ää sisältävää kännykkää, joten käytännön testaaminen on hieman vaikeaa.

Blogiin löydettiin myös etsittäessä syytä WordPressin vimpaimien (eng. widgets) toimimattomuudelle. Widgets-hakemistoa selatessa eteen tulee harmillisen usein hyviä vimpaimia, jotka eivät joko toimi tai toimivat heikosti uusimpien WordPress-versioiden kanssa. Vimpainten tekeminen on kuitenkin kohtalaisen yksinkertaista, joten pienet yhteensopivuusongelmat on helppo korjata. Esimerkiksi King Links -vimpaimessa oli ongelmia asetusten kanssa. Jos vimpaimet eivät toimi ollenkaan, voi syy olla WordPress-teemassa, sillä vimpaimet vaativat teemaan muutaman rivin. Yleensä se löytyy uusimmista teemoista valmiina ja tarvittaessa sen voi lisätä itse ohjeita käyttäen.

Formuloiden katselemiseen liittyen, on blogiin päädytty etsimällä Sopcastia Mac OS X:lle. Sopcastista ei ole saatavilla OS X:lle käännettyä versiota ja asiasta löytyykin tiedusteluita Sopcastin foorumilta. Applen keskustelupalstalla ehdotetaan käytettäväksi Crossover-ohjelmaa, jolla voidaan ajaa Windows-ohjelmia ilman Windowsia. Nopeasti googlettamalla en kuitenkaan löytänyt asiasta lisää tietoa. Yhtenä vaihtoehtona on tietenkin VMware Fusionin tai Parallels Desktopin käyttäminen. Esimerkiksi Linuxissa Sopcast toimi kohtalaisesti VMware Serverissä ajetussa Windows XP:ssä.

Xbox 360:lle HDMI-liitäntä ja uusi viileämpi versio markkinoilla

Viime viikolla Suomenkin markkinoille saapui vihdoin HDMI-liitännällä varustettu Xbox 360 Premium, mutta ylikuumenemisesta ja muista ongelmista kärsineen konsolin ostamista kannattanee silti vielä hieman odotella. Uusi ja viileämpi versio on jo markkinoilla Halo 3 Special Edition -versiona ja toivottavasti pian myös Premium-versiona.

Muropaketti uutisoi uusista Xbox 360 -versioista, joista on tihkunut tietoa viime päivien aikana. Tietojen mukaan konsolin Halo 3 Special Edition -versiosta löytyy pienemmällä 65 nanometrin prosessilla valmistettu Falcon-koodinimellinen prosessori. Lämpöongelmien pitäisi nyt helpottaa, kun prosessori tuottaa vähemmän lämpöä. Lisäksi myös tuotantokustannukset laskevat pinta-alaltaan pienemmän piisirun ansiosta.

Muun muassa Xbox-foorumilta löytyy tietoa ja kuvia, joiden avulla voi tunnistaa ilman kotelon avaamista, onko oma Xbox 360 uutta versiota. Alhaisemman lämmöntuoton ansiosta jäähdytysratkaisussa ei ole enää lämpöputkia. Xbox-foorumin keskustelusta selviää myös, että uusi konsoli on ollut erältään ”lot # 734” ja valmistettu 24.8.2007.

Yleensä viihde-elektroniikan ja tietotekniikan odottaminen ei ole kovinkaan järkevää, sillä aina on uusia ja parempia versioita juuri tulossa markkinoille, mutta joskus odotus on ihan kannattavaa. Hyvä strategia esimerkiksi Applen tuotteiden kanssa.

Hyllystä löytyvässä Xboxissakin riittää vielä pelattavaa, joten eiköhän tässä voi vielä kuukauden tai pari odotella.

Kiintolevy-kellossa enemmän taidetta kuin kelloa

Aika ja sen kulumisen seuraaminen on ihmisille tärkeää ja ajan seuraamiseksi löytyykin mitä mielikuvituksellisimpia kelloja. Tietokoneen kiintolevyä on ennenkin hyödynnetty kellon toteutuksessa, mutta tällä kertaa kello käyttää hyödykseen kiintolevyn mekanismia.

Saksalainen Harddisc-Uhr -kello ei kenties ole kovin käytännöllinen, mutta idealtaan ovela, sillä kiintolevyn levy (eng. platter) näyttää tunnit ja levyn lukupää osoittaa minuutit. Kokonaisuus saa virtansa Compaqin virtalähteestä.

(via Gizmodo)

Harddisc-Uhr Harddisc-Uhr Harddisc-Uhr

Gentoo ja pakettien kääntöä DistCC:n avustuksella

Gentoossa kaikki paketit käännetään lähdekoodista ja tämä vie varsinkin isompien ohjelmien kohdalla ja hieman vanhemmalla tietokoneella jonkin verran aikaa. Pakettien kääntämistä voi kuitenkin nopeuttaa jakamalla käännöstyötä useampien tietokoneiden kesken. Gentoossa tämä onnistuu helposti käyttämällä DistCC:tä.

DistCC:n käyttöönotto on yksinkertaista lukemalla Gentoon DistCC -ohje. Ohje neuvoo muun muassa käyttämään samaa GCC:n versiota jokaisessa kääntöön osallistuvassa koneessa. Kokonaisuutena DistCC:n asentamisessa ja asetusten määrittämisessä ei ole mitään erikoista.

DistCC:n asentamiseen tulee kuitenkin hieman lisää vaiheita, jos käytössä olevat koneet eivät ole samaa arkkitehtuuria, eli toinen on esimerkiksi 64-bittinen amd64 ja toinen 32-bittinen x86. Lisävaiheet eivät ole monimutkaiset, sillä tarvitaan vain crossdev, muutamat linkit ja halutun käännösympäristön valmisteleminen. Ohjeet tarvittavista toimenpiteistä löytyvät Gentoon DistCC Cross-compiling -ohjeesta. Usean alustan DistCC:n valmistelu kannattaa suorittaa ennen varsinaisen DistCC:n asentamista.

Tarvittavien ohjelmien ja asetusten jälkeen paketit kääntyvät enemmän tai vähemmän nopeammin, sillä kaikki ohjelmat eivät hyödynnä useamman koneen tarjoamia mahdollisuuksia. DistCC:n käännöstyön jakamista eri koneiden välillä voi seurata käyttämällä graafista distccmon-gui -ohjelmaa tai tekstipohjaista distccmon-text -ohjelmaa. Lähiverkon lisäksi DistCC:n voi myös putkittaa normaalisti SSH:n läpi, mutta esimerkiksi lähiverkossa DistCC käyttää kaistaa 200 – 2000 kt/s, joten käytössä olevan kaistan on suotavaa olla riittävän leveä.

Pakettien kääntöaika ei ole koskaan ollut mielestäni ongelma, sillä käännökset voi suorittaa haluamaan aikana eikä järjestelmää ole tarvetta koko aikaa päivitellä. Käännöstyön jakaminen useampien koneiden välille on kuitenkin ihan kiva lisä.

Uutta ulkoasua ja WordPress 2.3

WordPressistä julkaistiin tänään 2.3 versio ja blogialustan päivityksen yhteydessä soks sai samalla uuden ulkoasun. WordPressin päivitys sujui helposti käyttämällä Subversionia ja tämä helpottanee päivittämistä myös jatkossa.

WordPress 2.3 versio tuo mukanaan muutamia uusia ominaisuuksia kuten tagit, nopeampaa Javascriptiä ja lisäosien ja ytimen päivitysilmoitukset, joista kirjoitin Betaa testaessani. Ihan hyviä uusia ominaisuuksia, mutta vastaavasti taas tiputettiin vanhoja hyviä ominiaisuuksia pois. Edellisellä kerralla muutettiin kirjoituksen esikatselu, ja nyt hävitettiin kategoriat tagien tieltä. Joidenkin mielestä tämä oli hyvä siirto, mutta itse en nähnyt kategorioissakaan mitään vikaa. Lisäksi kategoria -> tagi -muunnos hävitti soksin kaikki kategoriat ja varmuuskopioille oli käyttöä. Kokonaisuutena päivitys kuitenkin onnistui, mutta jäljelle jäi vielä hieman siivottavaa.

Ulkoasun osalta Soksin uusi ilme kehittyi hiljaksiltaan ja Web 2.0:n hengessä on osiltaan vielä Beta-vaiheessa, etenkin Internet Explorerin osalta. Teema ei aivan vastaa sitä mitä alunperin ajattelin, mutta ainahan sitä voi iteroida lähemmäksi. Ideana oli yhdistää hieman graafisia elementtejä, mutta silti pitäytyä yksinkertaisessa ulkoasussa. Teema taitaa olla järjestysnumeroltaan kuudes.

En ole aikaisemmin nähnyt tarvetta käyttää tageja kirjoitusten määrittämiseen, mutta kun nyt siihen oikein pakotetaan, ei idea tunnu ollenkaan tyhmältä, joskin hieman tarpeettomalta. Kirjoitusten aiheen voi nyt määrittää kuvaavammin kuin kategorioilla, mikä on ihan positiivista. Käytännössä en vain ymmärrä mitä ihmeellistä ja hienoa tageissa on kategorioihin verrattuna. Kenties en ole riittävän Web 2.0 (beta).

Vielä jos tageista saisi artikkeleiden kirjoitusikkunaan samanlaisen listauksen mitä aiheistakin.

Pahvilaatikko vai minijääkaappi

Jääkaappi on hyödyllinen varuste jokaisessa keittiössä ja toimistossa, mutta sen sijoittaminen voi olla joskus hankalaa. Yhtenä kätevänä vaihtoehtona on jääkaapin naamioiminen esimerkiksi kopiopaperilaatikoksi toimiston tarvikevarastossa. Hieman kuin kodinkoneiden upottamista keittiön kalusteisiin.

(via Gizmodo)

Piilojääkaappi

Polkupyörällä toimiva supertietokone

Elektroniset laitteet tarvitsevat toimiakseen sähköä, mutta aina sellaista ei ole saatavilla. Sähköä voidaan kuitenkin tuottaa esimerkiksi polkupyörillä, kuten SiCortex -yritys WIRED NextFest-tapahtumassa demonstroi yhdistämällä Linux-pohjaisen supertietokoneensa ja 8-10 polkupyörää. Kovin vakavahenkinen idea ei sähkön tuottaminen polkupyörillä ole, sillä tarkoituksena on osoittaa yrityksen supertietokoneen alhainen sähkönkulutus ja energian säästämisen tärkeys sekä valmistajien että kuluttajien näkökulmasta. Demonstraatiossa käytetään kustomoituja (?) Trekin polkupyöriä, joista jokainen jauhaa 260 Wattia.

Sähkön tuottaminen lihasvoimalla on mielenkiintoinen, muttei kovinkaan alkuperäinen idea. Yrityksen tiedotteessa mainitaan, että supertietokone suorittaa numeroiden murskaamista Jax Racing ja UCLA -pyöräilytiimien toimesta ja demonstraatio kelpaakin varmasti hyvästä peruskuntolenkistä. Olisi tosin mielenkiintoista tietää millaisella pyörityksellä tuon 260 Watin saa aikaan.

Ajatusta voisi tietenkin jatkaa energian ja sähkön kallistumiseen ja lopulta konesalien täyttämiseen polkupyörillä. Numerot murskautuisivat hieman samalla idealla kuten aikoinaan kaleerit seilasivat merillä. Nörtitkin saisivat lihaksia, kun koodin kääntämiseen tarvittaisiin ensin pari tuntia pyöräilyä.

Vertailun vuoksi 6 kW:n kiukaan lämmittäminen (4,5 kWh) ja saunominen (30 min, 2 kWh) kuluttaa yhteensä noin 6,5 kWh, joten kymmenellä pyöräilijällä kestäisi 260 Watin tehoilla pari tuntia saunan lämmittämiseen ja vielä tunti lisää saunomista varten. Ihan mukava kuntolenkki ennen saunaa ja ”saunan lämmittäminen” -sanonta saisi aivan uuden ulottuvuuden. (kodin energiaopas)

(via Engadget)


Supertietokone ja polkupyörät