Pahvilaatikko vai minijääkaappi

Jääkaappi on hyödyllinen varuste jokaisessa keittiössä ja toimistossa, mutta sen sijoittaminen voi olla joskus hankalaa. Yhtenä kätevänä vaihtoehtona on jääkaapin naamioiminen esimerkiksi kopiopaperilaatikoksi toimiston tarvikevarastossa. Hieman kuin kodinkoneiden upottamista keittiön kalusteisiin.

(via Gizmodo)

Piilojääkaappi

Polkupyörällä toimiva supertietokone

Elektroniset laitteet tarvitsevat toimiakseen sähköä, mutta aina sellaista ei ole saatavilla. Sähköä voidaan kuitenkin tuottaa esimerkiksi polkupyörillä, kuten SiCortex -yritys WIRED NextFest-tapahtumassa demonstroi yhdistämällä Linux-pohjaisen supertietokoneensa ja 8-10 polkupyörää. Kovin vakavahenkinen idea ei sähkön tuottaminen polkupyörillä ole, sillä tarkoituksena on osoittaa yrityksen supertietokoneen alhainen sähkönkulutus ja energian säästämisen tärkeys sekä valmistajien että kuluttajien näkökulmasta. Demonstraatiossa käytetään kustomoituja (?) Trekin polkupyöriä, joista jokainen jauhaa 260 Wattia.

Sähkön tuottaminen lihasvoimalla on mielenkiintoinen, muttei kovinkaan alkuperäinen idea. Yrityksen tiedotteessa mainitaan, että supertietokone suorittaa numeroiden murskaamista Jax Racing ja UCLA -pyöräilytiimien toimesta ja demonstraatio kelpaakin varmasti hyvästä peruskuntolenkistä. Olisi tosin mielenkiintoista tietää millaisella pyörityksellä tuon 260 Watin saa aikaan.

Ajatusta voisi tietenkin jatkaa energian ja sähkön kallistumiseen ja lopulta konesalien täyttämiseen polkupyörillä. Numerot murskautuisivat hieman samalla idealla kuten aikoinaan kaleerit seilasivat merillä. Nörtitkin saisivat lihaksia, kun koodin kääntämiseen tarvittaisiin ensin pari tuntia pyöräilyä.

Vertailun vuoksi 6 kW:n kiukaan lämmittäminen (4,5 kWh) ja saunominen (30 min, 2 kWh) kuluttaa yhteensä noin 6,5 kWh, joten kymmenellä pyöräilijällä kestäisi 260 Watin tehoilla pari tuntia saunan lämmittämiseen ja vielä tunti lisää saunomista varten. Ihan mukava kuntolenkki ennen saunaa ja ”saunan lämmittäminen” -sanonta saisi aivan uuden ulottuvuuden. (kodin energiaopas)

(via Engadget)

Googlen ja hakusanojen luovaa käyttöä

Google tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet erilaisten hakujen suorittamiseen Internetistä, vaikka useimmille käyttäjille riittää hakusanan kirjoittaminen ja ”hae”-napin klikkaus. Googlen hauille voi antaa erilaisia määritteitä, joiden perusteella haku suoritetaan ja kuten Google Hacks -video osoittaa, vain mielikuvitus on rajana.

Google ei paljoa lajittele, mitä tietovarastoihinsa indeksoi ja video osoittaa, että tulokset voivat olla tietoturvaltaan arveluttavia. Toisaalta, Internetiin laitettavan materiaalin voi suojata ja piilottaa hakukoneilta useilla tavoilla, esimerkiksi käyttämällä Apachen .htaccess-määritteitä. Vaikkei sivuille olisikaan linkkiä muualta, hakukone sen kuitenkin löytää.

Compiz Fusion ja graafista iloittelua työpöydällä

Tietokoneiden tehojen kasvaessa ja prosessoriytimien määrän lisääntyessä prosessoriaikaa jää käytettäväksi esimerkiksi käyttöliittymän graafiseen kuorruttamiseen. 3D-kiihdytetty työpöytä on ollut Linuxissa työn alla muutaman vuoden eri projektien toimesta ja tänä syksynä julkaistu Compiz Fusionin ensimmäinen versio kuorruttaa työpöydän lopullisesti. Compiz on viimeinkin saanut aikaan toimivan kokonaisuuden ja tarjoaa toteutukseltaan ja ominaisuuksiltaan aivan toisen tason graafista iloittelua, mitä Mac OS X tai Windows Vista pystyvät tarjoamaan.

OpenGL-kiihdytettyä ja tehosteilla viritettyä työpöytää kehittävä Compiz on ollut testauskunnossa jo vuoden verran, mutta nyt projekti tuntuu olevan käytettävässä kunnossa. Compizista viime vuonna erkaantuneen Beryl-projektin jälleenliittäminen ja Compiz Fusionin luominen tuntuvat saaneen projektiin uutta nostetta. Compiz Fusion sisältää kokoelman lisäosia ja asetuksia Compizin hallintaan ja sen tarkoituksena on tuoda Berylissä olleita lisäosia Compiziin ja jatkaa lisäosien ja oheisohjelmien kehitystä.

Noin vuosi sitten testailin Compizia ja paljon kehitystä on tapahtunut toimivuuden, vakauden ja käytettävyyden suhteen. Perusominaisuudet ja tehosteet ovat pysyneet samoina ja tuttujen ominaisuuksien lisäksi 3D-kiihdytetty työpöytä on saanut lisää karkkia. Compiz Fusionin asentaminen Gentoohon oli yksinkertaista Gentoo Xeffects Wikin ohjeiden avulla ja lisäksi asensin fusion-icon-ohjelman, joka tarjoaa tehtäväpalkkiin ikonin Compizin asetusten määrittämiseen. Kun vielä tehosteet olivat alkuun määritelty maltillisesti, ei enempää säätämistä tarvittukaan.

Maltillisilla tehosteilla viritettynä Compiz Fusion tuntuu olevan päivittäisessä käytössä ihan käytettävä ja vajaan viikon koekäytöllä ei vakaudessakaan ole ollut huomauttamista. Ei edes vaikka alkuun käytin paketeista testaukseen tarkoitettuja versioita. Nykyaikaisella koneella (Core 2 Duo 2.3Ghz, Nvidia GF7600GS 128MB ja 2GB RAM) ei Compizin käyttöä edes tehoissa huomaa ja prosessorikin pyörii puolella teholla. Vuosi sitten testaillessa Compiz pyöri ihan hyvin nykyisessä palvelinkoneessa (AMD64 2GHz, GF4200 64MB ja 1GB RAM), joten tehovaatimukset eivät ole taivaissa.

Compizin toiminnasta saa parhaiten kuvan katsomalla Youtubesta löytyviä videoita, lukemalla ominaisuuksia selkeästi esittelevän arvostelun tai tietenkin asentamalla sen omalle koneelleen. Testaukseen sopii esimerkiksi lokakuussa julkaistava Ubuntu Gutsy.

Jutun liitteeksi pari pakollista kuvaa, Compiz Fusionin Expo- ja Shift Switcher -lisäosat:

Compiz Fusion Compiz Fusion

Näytä Thunderbirdissä IMAP-kansioiden koko

Mikko Saari kirjoittaa hyvästä vinkistä, jolla Thunderbirdissä saa näkymään IMAP-kansioiden viemän tilan.

Thunderbirdin asetuksista valitaan lisäasetusten yleiset -kohdasta ”Näytä sarakevalinnat kansiopaneelissa”, jonka jälkeen kansioikkunaan ilmestyy mahdollisuus avata lisäsarakkeita. Lisäsarakkeista löytyy koko-sarake, jolla
postilaatikon viemä tila näkyy kilo- tai megatavuissa.

Kätevä keino perata ylisuurta postilaatikkoa sieltä, missä tilankulutus on suurinta.

Elokuun haetuimmat

Joskus ajattelin, että olisi kätevää aina kuukauden vaihtuessa listailla hakusanoja ja -lauseita, joilla blogiin on löydetty. Ajatukseksi se suurilta osin on jäänytkin, sillä kerran olen kevättalvella hakusanat listannut. No, pitänee parantaa tahtia.

Elokuussa blogiin eksyttiin Google Analyticsin mukaan muun muassa seuraavilla hakusanoilla:

Haetuimmat Top 5+1
hakusana kpl
1. formula 1 netistä 129
2. hoasnet 33
3. digi viikonloppu 21
+1. sopcast formula 20
4. uac 18
5. metro näyttely 17

”Haetuimmat Top 5+1” -listan kärjestä löytyy yhdistelmä Formula 1 -lähetysten netistä seuraamista käsitteleviä hakusanoja ja samaan kategoriaan voi yhdistää Sopcastin parikymmentä hakua. Formula 1 -lähetysten netin kautta seuraamista käsitelleet kirjoitukset kiinnostivat aina F1-viikonloppuina, jolloin blogin kävijämäärissä oli nähtävissä hienoinen piikki. Formula-lähetysten seuraaminen onnistuukin helposti käyttämällä Sopcastia Windowsissa tai Linuxissa.

Haetuimmat-listalla toiseksi nousee HOASnet, jolla oli Soneran tarjoaman bitin liikkumisen kanssa enemmän tai vähemmän ongelmia koko kesän ajan. Aihetta käsittelin kesätöiden alkaessa ja vielä kertaalleen elokuussa jonotusmusiikkia kuunnellen. Musiikki olisi voinut olla parempaakin.

Listalta kolmantena löytyy television digitalisointia markkinoineet digi-viikonloput ja digi-TV:n tuleminen innosti kaapeli- ja maksutelevisoyhtiöitä mainostamaan tarjontaansa. Ilmaisia maksukanavia olikin nähtävillä helmikuussa, elokuussa ja syyskuussa.

Neljäntenä listalle kipuaa Microsoft Vistan mahtava User Account Control, johon tutustuin Vistan Beta-versiota testaillessani. Idealtaan varmasti hyvä ominaisuus, mutta toteutukseltaan ihan jotain muuta. Ilmeisesti Vistan julkaisuversiossa UAC on muutettu hieman vähemmän ärsyttäväksi.

”Haetuimmat Top 5+1” -listan viimeiseltä sijalta löytyy Päivälehden museossa oleva Metro-näyttely, jossa elokuussa vierailin. Näyttely on avoinna syyskuun loppuun, joten vielä ehtii tutustua Metron historiaan ja ajella Metro-simulaattorilla.

Sellaisia hakusanoja siis elokuussa.

Kokeiltua: Opera 9.5 alpha

Firefoxin jumittelusta tuohtuneena päätin kokeilla tuoreinta Operaa ja Jasmon mainostamaa alpha-versiota. Vaikka aikoinaan käytinkin pääasiassa Operaa, valtasi Firefox aikoinaan työpöydän ja Opera jäi testiselaimeksi. iBookissakin Opera piti pitkään pintansa mainion zoomaus-ominaisuutensa avulla, mutta sai lopulta väistyä Safarin tieltä.

Pikaisesti kokeiltuna Opera 9.5 alpha, koodinimeltään ”Kestrel”, on edelleen sama tuttu Opera ja ihan toimiva sellainen. Surffaaminen luonnistui ihan hyvin, kunhan hiirieleet oli ensin säädetty Fx-tyyliin ja ulkoasua hieman karsittu. Sivujen näyttämisen nopeudessa en huomannut eroa Firefoxiin verrattuna, mutta se johtunee lähinnä megan nettiyhteydestä; kaikki on kuin hidastetussa filmissä.

Opera on monilta osiltaan näppärämpi kuin Firefox, mutta toisaalta Operan monipuolisuus jättää toivomisen varaa. Kaikenlaisia Widgettejä on kyllä saatavilla mitä turhimpiin huvituksiin, mutta ne kunnolliset ja järkevät lisäosat jäävät uupumaan. En ainakaan sellaisia löytänyt. Jäin kaipaamaan ainakin Firefoxin Screen grab!, Del.icio.us, Html validator ja Web developer -lisäosia. Toisaalta, Firefox-käyttäjänä sitä ei onneksi tiedä, mistä kaikesta Opera-huvista jää paitsi.

Firefoxikin virkistyi, kun hiirieleistä kytki piirtojäljen pois päältä, joten ei ole Fx:n voittanutta. Firefoxilla sentään toimii myös Google Reader, joka ei suostunut Operalla näyttämään syötteitä. Vika tosin oli googlettamisen perusteella Google Readerissa ja Javascriptissä. On ilmeisesti ”vaikeaa” toteuttaa web-palvelu standardien mukaisesti ja testauskin ulottuu IE:n jälkeen nykyään Fx:ään ja parhaimmillaankin vain Safariin asti.