Avainsana: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Amarok ja Creative Zen V

Olin alkuun hieman epäileväinen MP3-soittimeni toiminnasta Linuxissa, mutta huoli oli turhaa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka helposti Creativen Zen V Plus Linuxin ja Amarokin kanssa toimi. Tarvittiin vain libmtp:n asentaminen, Gentoon USE-asetuksiin Amarokille mtp ja Amarokin laiteasetuksissa määriteltiin laitteeksi MTP-laite. Lopuksi vielä piuha kiinni ja yhdistä.

Libmtp on POSIX-yhteensopiva (lue Linux) toteutus Microsoftin Media Transfer (MTP) protokollasta, josta libmtp:n toteuttamaa käyttöjärjestelmästä riippumatonta MTP Basic -rajapintaa on ehdotettu myös standardoitavaksi. Libmtp on yhteensopiva useiden MTP:tä käyttävien laitteiden kanssa.

Amarokin ja Zen V:n yhteistoiminta ja kappaleiden siirtäminen on melkein helpompaa Linuxissa kuin Windowsissa, sillä turhat kikkailut on jätetty pois. Musiikin siirtäminen onnistuu normaalisti raahaa & pudota -menetelmällä, kansitaidekin näytti siirtyvän ja kun vielä soittolistan luominenkin onnistui, olen tyytyväinen. Tietenkin Creativen oma ohjelma tarjoaa mahdollisuuden soittimen kokonaisvaltaiselle käyttämiselle, mutta en tarvitse MP3-soittimeen ahdettuja turhia ominaisuuksia kuten videoita, kalenteria tai tehtäviä.

Hieman alle vuoden ikäinen Creative Zen V Plus on toiminut mainiosti ja radionkin herkkyys on ihan kohtalainen. Kestävyyskin on kohdallaan, vaikka yhden napin toiminnassa onkin jo hieman jäykkyyttä havaittavissa ja kuulokkeista kuuluu ajoittain hiljaista nakutusta. Kosteassa pyöräilypaidassa vietettyjen tuntien huomioiden, tämä ei ole mikään yllätys.

Mielestäni Zen V Plus tarjoaa hyvän vaihtoehdon kaikkialla hehkutetulle iPodille, vaikka en juurikaan Creativen tuotteita (äänikortit) arvosta ja pidän Applen tuotteista. Lukuunottamatta iTunesia, en näe mitä erikoista iPodissa on, muuta kuin kalliimpi hinta, ei radiota eikä kelvollista Linux-tukea. Seuraavaa soitinta hankittaessa voikin laitteen Linux-tuki olla ratkaisevassa asemassa, tai sitten vaan täytyy yksinkertaisesti hankkia samalla kertaa sekä Macbook että iPod.

Amarok

Suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org

Testailin vuosi sitten Linuxissa Voikko-oikolukua, joka tarjoaa avoimen lähdekoodin oikolukua ja tulee korvaamaan suljetumman Soikko-oikoluvun. Kyseiset testit eivät sujuneet kovin lupaavasti, mutta vuoden aikana on tapahtunut kehitystä. Voikko on käännettävissä lähdekoodista Windowsille, Linuxille ja Mac OS X:lle, mutta edelleen parhain tuki löytyy Linuxille. Windowsille on saatavilla valmis asennuspaketti OpenOffice.orgia varten.

Linuxissa Voikon käyttö onnistuu helposti Debianissa, Ubuntussa ja Mandrivassa, joissa oikoluku tulee jakelun mukana ja OpenSUSEen löytyy valmiit asennuspaketit. Gentoolle ja Fedoralle on vastaavasti saatavilla kokeelliset asennuspaketit. Gentoo-käyttäjän näkökulmasta vaikuttaa siis hyvältä.

Gentoohon tarvittavat kokeelliset ebuildit löytyvät Gentoon Finnish -projektin ohjelmistohakemistosta (overlay). Uuden ohjelmistohakemiston asettaminen Gentoon Portageen onnistuu käyttämällä Layman-ohjelmaa, joka automatisoi muun muassa ebuildien hakemisen ja hallintaan tarvittavat asiat. Gentoon globaalista overlay-listasta löytymättömän overlayn tiedot lisätään tekemällä tiedot sisältävä xml-tiedosto ja lisäämällä tiedot sen sijainnista Laymanin asetustiedostoon. Tämän jälkeen voidaankin lisätä finnish-overlay Laymanin hallintaan (layman -a finnish), joka samalla hakee siihen liittyvät ebuildit.

Tarvittavan ohjelmistohakemiston lisäämisen ja pakettien hakemisen ohessa lisäsin Gentoon USE-asetuksiin ”tmispell”, jolla saadaan ispell käyttämään tmispell-liityntää. Tämän jälkeen kaikki olikin valmiina voikko, openoffice-voikko ja tmispell -ohjelmien kääntämiselle, joka sujuikin onnistuneesti. Vuoden takaiseen testailuun verrattuna lopputulos oli selkeästi parempi, tosin tällä kertaa käytössäni oleva Linux oli muuttunut 64-bittisestä 32-bittiseksi. Myös 64-bittisessä ympäristössä paketeista kääntyivät openoffice-voikko:a lukuunottamatta kaikki tarvittavat. OpenOffice.orgilla on hieman ongelmia laajennusten asennuksen suhteen.

Nyt Voikko-oikoluku on käytössä oikolukua tukevissa ohjelmissa kuten OpenOffice.orgissa ja suomenkielisen oikoluku -laajennuksen asentamisen jälkeen myös Firefoxissa ja Thunderbirdissä, joissa on nyt mahdollista käyttää Soikkoa tai Voikkoa. Verrattuna pelkän Soikon asentamiseen OpenOffice.orgille, on ainakin Gentoossa Voikon kääntäminen ja asentaminen hieman työläämpää, mutta vain lopputulos ratkaisee. Lisäksi Voikkoa käyttämällä oikoluku saadaan samalla moneen muuhunkin Ispell-oikolukua tukevaan KDE-ohjelmaan.

OpenOffice.org ja tiedostojen käyttö NFS:n ylitse

OpenOffice.org on kelpo toimisto-ohjelma, mutta toimivuudesta löytyy välillä ovelia ominaisuuksia. Tällä kertaa OpenOffice.org Writer ei halua avata NFS:llä jaettuja tiedostoja kirjoitus-tilaan, vaan käsittelee tiedostoja vain luku-tilassa. Tähänkin ominaisuuteen taisin törmätä jo aikaisemmin, mutta jo kertaalleen unohdin miten asian ratkaisin.

OpenOffice.orgin ja NFS:llä jaettujen tiedostojen ongelmasta löytyy keskustelua LinuxQuestions.org -foorumilta ja OpenOffice.orgin -foorumilta ja ongelmaan on ilmeisesti kaksi ratkaisua. Ratkaisu 1) on vaihtoehdoista parhain.

1) Saadaan tiedostojen lukittuminen toimimaan eli NFS:n rpc.statd on toiminnassa sekä palvelimella että asikas-koneessa. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä NFS-levyjakojen liittämistä uudelleen (/etc/init.d/nfsmount restart).

2) Muokataan soffice-tiedostoa ja kytketään tiedostojen lukot pois päältä. Gentoossa soffice löytyy hakemistosta /usr/lib/openoffice/program/soffice. Kyseisestä tiedostosta etsitään alla olevat rivit, jotka kommentoidaan pois:

# file locking now enabled by default
SAL_ENABLE_FILE_LOCKING=1
export SAL_ENABLE_FILE_LOCKING

Tiedosto-lukkojen poistaminen on periaatteessa turvatonta, mutta yhden käyttäjän ympäristössä ei NFS:llä jaettuun tiedostoon ole pääsyä kuin itsellä. Ilmeisesti myös NFSv4:n käyttäminen korjaisi tiedostojen lukkojen kanssa olevat ongelmat, mutta tällä hetkellä NFSv4 on merkitty kernelissä vielä kokeelliseksi ominaisuudeksi. Parempi luottaa tiedostojärjestelmiin liittyvien asioiden kanssa testattuihin ominaisuuksiin ja NFSv3:een.

Päivitys, 5.9.2007:
Ilmeisesti ongelma OpenOffice.orgin ja NFS:n kanssa ei ollutkaan OOo:ssa, sillä hieman lisää testailtuani ja planeettojen osuessa oikeaan asentoon, tiedostolukot alkoivat toimia ihan normaalisti. Enää ei tarvitse uudelleen liittää NFS-levyjä, vaan statd hoitaa homman suoraan startista. Perinteisesti, heti kun asiasta valitettaa tai tässä tapauksessa kirjoitettaa, ongelma mystisesti häviää.

Formula 1 -lähetykset netistä näkyvät myös Linuxissa

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Kirjoitin aikaisemmin Formula 1 -lähetysten katsomisesta netistä Windowsissa ja sama onnistuu myös Linuxissa. Sopcastista on Linuxille tarjolla komentoriviltä toimiva ohjelma, jolla ensin haetaan videostreami, jota voidaan sitten katsella Mplayerilla tai Vlc:llä. Alkutoimenpiteet ovat hieman työläämmät verrattuna Windowsiin, mutta vain lopputulos merkitsee.

SopCastin komentoriviohjelman käyttämiseksi Linuxissa löytyy pääasiassa kaksi vaihtoehtoa. 1) käytetään SopCastin komentoriviohjelmaa ja määritellään kanava käsin tai 2) käytetään graafista käyttöliittymää QSopCastia ja klikkaillaan näkyviin halutut kanavat. Kolmantena vaihtoehtona olisi tietenkin SopCastin ajaminen Winen kautta, mutta se vaatii jo hieman enemmän virittämistä.

1) SopCastin tarjoaman Linux-ohjelman käyttäminen komentoriviltä vaatii hieman työtä, koska katsottavan kanavan osoite pitää määritellä käsin, eikä sopivaa kanavaa voi vaan klikkailla selaimesta kuten Windowsissa. Kanavan hakemiseksi ja katsomiseksi ajetaan ensin komento, joka on muotoa: ./sp-sc-auth sop://broker.sopcast.com:3912/<kanava> 3908 8908 > /dev/null &. Komennossa määritellään osoite, josta kanava löytyy, kanavan numero ja viimeiseksi portti (8908), johon ohjelma kanavaa lähettää. Tämän jälkeen voidaan katsella kanavaa suuntaamalla Mplayer osoitteeseen: http://localhost:8908/tv.asf. Kanavien numerot löytyvät MyP2P urheilukanava -sivustolta.

2) Käyttämällä QSopCastia eli SopCastin komentoriviohjelmalle löytyvää graafista käyttöliittymää, saadaan hieman samantyylinen liityntä ohjelman käyttöön kuin Windowsissa. QSopCastin käyttäminen Gentoossa on helppoa, sillä Gentoon Bugzillasta löytyy ebuildit sekä SopCastin binäärille että QSopCastille. Käytännössä QSopCast käyttää taustalla SopCastin komentoriviohjelmaa, hakee käyttäjälle kanavalistauksen ja tarjoaa napin halutun toisto-ohjelman kuten Mplayerin käynnistämiseksi. Ennen ohjelman toimimista piti tosin hieman korjata Bugzillasta löytyvää ebuildia, koska ebuildiin oli määritelty väärä hakemisto, josta SopCastin paketti löytyy. Käytettävyydeltään QSopCast on näppärämpi kuin komentoriviohjelma, mutta välillä kanavalistauksen hakemisessa tuntuu olevan vaikeuksia.

Urheilulähetysten katsominen ei ole kenties yhtä yksinkertaista Linuxissa kuin Windowsissa, mutta yhtä lailla toimivaa. Turkin Formula 1 -kisat näkyivät kelvollisesti, vaikka Star Sportsin tarjoama kuva tuntui olevan pikselimössömpi kuin viime kerralla SpeedTV:n kanavavirtaa katseltaessa. Parhainta tälläkin kertaa oli selostus, joka tarjosi jotain muutakin kuin yltiöpäistä hehkutusta. Kokonaisuutena F1-ajot olivat (tälläkin kertaa) kohtalaisen tylsää katsottavaa.

SopCastin tarjoamien kanavien kuvanlaatu vaihtelee, ollessaan parhaimmillaan kelvollista ja heikoimmillaan siedettävää. SopCastin kanavalistauksesta löytyy kaikenlaisia ohjelmia ja esimerkiksi luultavasti kiinan- ja englanninkielellä tekstitetty Linnunradan käsikirja liftareille oli laadultaan jo melkein hyvä. Ei toki lähelläkään edes television kuvanlaatua, mutta parempaa viihdettä kuin televisiosta yleensä.

SopCast ja Mplayer Kanavalista ja asetukset
QSopCast QSopCast

Aja komentoja X:n käynnistyessä

Usein X-ikkunoinnin käynnistyessä on tarvetta ajaa erilaisia komentoja kuten esimerkiksi xmodmap. Tämä onnistuu muutamalla eri tavalla, kuten liittämällä komentojen ajaminen ikkunointimanagerin käynnistymiseen tai kirjautumisen yhteyteen. Gentoo Wikin mukaan useimmissa tapauksissa on kuitenkin yksinkertaisinta lisätä komennot .xprofile -tiedostoon.

Käyttäjän kotihakemistossa sijaitseva .xprofile ajetaan X:n käynnistymisen jälkeen ja on riippumaton X:n käynnistymistavasta (esim. KDM, GDM, xstart, xinit).

~/.xprofile voi näyttää vaikka tältä:

xbindkeys
xmodmap .Xmodmap

Aivan kaikkiin tapauksiin ~/.xprofile ei sovellu, sillä esimerkiksi conky jää piiloon KDE:n käynnistyessä. Conky ja muut KDE:n käynnistyessä ajettavat komennot voidaan ajaa tekemällä esimerkiksi ~/.kde/Autostart/basic -tiedosto: 

#!/bin/bash
conky

Lisäksi kyseiselle tiedostolle kannattaa komentaa chmod u+x.

Nyt halutut komennot ajetaan aina X:n käynnistyessä käytettävästä ikkunointimanagerista huolimatta.

Linux-ytimen sääennustusta, mitä on odotettavissa

MBnetin net.nyt kirjoittaa Linux Foundationin pystyyn laittamasta ”Linux-ytimen sääennustuksesta. Sivuston tarkoituksena on kertoa, mitä uusia ominaisuuksia ytimeen on lähiaikoina ja hieman pidemmällä aikavälillä odotettavissa. Päämeteorologina toimii LWN.netin Jonathan Corbet ja sääennustus käsittelee Linus Torvaldsin julkaisemaa ytimen päälinjaa eli ns. vanilla-ydintä. Tällä hetkellä ytimessä ollaan versiossa 2.6.22.

Linuxin ytimestä löytyy mielenkiintoisia ominaisuuksia kuten 2.6.20-versioon lisätty Kernel Virtual Machine (KVM) ja tulossa on esimerkiksi 2.6.23-versiossa Completely Fair Scheduler (CFS) -ajanjakaja, sekä Xen ja Lguest -virtualisointiratkaisut. Vastaavasti Sun Microsystemsin Solariksesta löytyvää ZFS-tiedostojärjestelmää ei harmittavasti ole ihan heti odotettavissa. Myös Ext3:n seuraavaa versiota Ext4:sta saadaan odotella. NVidian näytönohjaimia käyttäville Nouveau-projekti on toteuttamassa avoimia ajureita, joita voitaisiin käyttää binääriajureiden asemesta.

Tietenkin jos mielenkiintoa ja osaamista löytyy, voi uusia ominaisuuksia testailla lisäämällä tarvittavat ominaisuudet itse, eli pätsäämällä ytimen. Esimerkiksi useat Linux distribuutiot lisäävät ytimeen omia pätsejään suorituskykyä ja toiminnallisuuksia varten. Lisäksi on olemassa erilaisia ydinpaketteja, joihin on lisätty testattavia ominaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa Git-, Mm-, Openvz-, Suspend2- ja äskettäin lopetettu Ck-ydin.

Linux-ytimen sääennustus -sivusto on hyvä idea, varsinkin jos ytimen kehitys ja uudet ominaisuudet kiinnostavat. Meille hieman ylemmän tason käyttäjille eri käyttöjärjestelmiin liittyviä uutisia ja kehittymistä voi seurata esimerkiksi OSnews-sivustolta.

Apachen ja MySQL:n optimointia vähille resursseille

Apache ja MySQL kuuluvat Linuxin peruskalustoon ja niin sanottu LAMP-ympäristö (Linux, Apache, MySQL, PHP/Perl) on kohtalaisen helppo asentaa. LAMP ei juuri erikoista säätämistä peruskäytössä vaadi, mutta joskus vakioasetukset eivät kuitenkaan riitä ja niitä on tarvetta hieman optimoida.

Asetuksia voidaan tarkastella useasta näkökulmasta, hieman riippuen palvelimen kokoonpanosta, ja esimerkiksi virtuaalipalvelimessa voidaan huomioida rajoitettu muistikapasiteetti. Tietenkin tarvittaessa myös prosessorikuorma ja vasteaika ovat syytä huomioida.

IBM:n developerWorksin artikkelit käsittelevät kattavasti LAMP-ympäristöön liittyviä asioita ja antavat hieman vinkkejä, miten suorituskykyä voi mitata ja säätää. IBM:n kolmiosainen artikkelisarja onkin hyvää luettavaa.

Emergent Properties -blogin vinkit aiheesta ovat hieman enemmän käytännöläheisiä. ”Optimizing MySQL and Apache for Low Memory Usage” -kirjoituksen ensimmäinen osa käsittelee Apachen asetuksia ja vastaavasti toinen osa keskittyy MySQL:n asetuksiin. Myös dltj-blogin vinkit ovat tarkistamisen arvoisia.

Mitään oikeata vastausta ei ole, vaan sopivat asetukset on haettava testaamalla ja kokeilemalla eri asetusten vaikutuksia. Esimerkiksi muistinkäyttöä voidaan seurata vmstatin avulla ja Apachea voidaan testata käyttämällä Apache Benchmarkia.