Kategoria: linux

Linux, tuo Linus Torvaldsin 1990-luvulla alkuunkoodama käyttöjärjestelmä.

Yellow Dog Linux PlayStation 3:lle

Yellow Dog Linux on tiedottanut, että yhtiön Linux V5.0 julkaistaan PlayStation 3:lle. Tietojen mukaan Yellow Dog Linux on varustettu E17 työpöytäympäristöllä ja paketissa tulee mukana Firefox, Open Office ja mitä ohjelmia käyttäjä nyt haluaakaan asentaa. (via OS news)

Jo aikaisemmin on julkistettu tietoja PS3:n Linux-tuesta, mutta tarkempia tietoja ei vieläkään ole, miten täydellisesti PS3:ssa ajettava Linux pystyy hyödyntämään Cell-arkkitehtuuria ja PS3:n ominaisuuksia. Cell-arkkitehtuurihan on suunniteltu käytettäväksi tietokoneissa, mutta varsinaisia laitteita ei ole juurikaan markkinoilla näkynyt. PlayStation 3 onkin ensimmäinen Cell-arkkitehtuurin pohjautuva laite, joka massamarkkinoille julkaistaan.

PlayStation 3:n 20GB/60GB kiintolevy ja hiiri/näppäimistö -tuki tarjoaa hyvät mahdollisuudet käyttää pelikonsolia, kuin normaalia tietokonetta ja 1080p -mahdollisuus tekee PS3:sta hyvän alustan mediatietokoneeksi. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Sony toteuttaa Linux -tuen ja sallitaanko kaikkien ominaisuuksien hyödyntäminen. Olisi toivottavaa, että PS3:sta voisi pelikonsolin ohessa käyttää myös medialaitteena.

Yellow Dog Linux (YDL) V5.0 on yrityksen verkkokaupassa hinnoiteltu tuen ja verkkoasennuksen kanssa 100 dollarin pintaan ja ilman tukea YDL:n voi ostaa 50 dollarilla. YDL 4.1 on saatavilla muun muassa Applen PowerPC -laitteille, mutta ilmeisesti PS3:n julkistamisen ja YDL V5:n myötä Applen PowerPC -versioiden kehitys lopetetaan ja jatkossa tarjotaan vain päivityksiä.

Flash Player 9 nyt myös Linuxille

Adobe on viimeinkin julkistanut Flash Player 9:n Linuxille. Ohjelma on edelleen Beta-asteella ja sen myös valitettavasti huomaa. Asentelin Gentoossa epävakaaksi (unstable) merkatun netscape-flash-9.0.21.55 -paketin ja ei tarvinnut kuin Firefox käynnistää, niin pystyi toteemaan että Flashin 9 -versio on vielä käyttökelvoton. Selain ja Flash kyllä toimivat, mutta Firefox jäätyi ja surffaamisesta tuli mahdotonta. ja Flash 9 tuntui toimivan ajoittain ihan kohtalaisesti.

Lähinnä Flashin kanssa ongelmat liittyvät Firefoxiin, joka hidastelee ja jäätää oltuaan pidempään auki. Kunhan pari kertaa päivässä käynnistää selaimen uudestaan, niin ongelmat tuntuvat ratkeavan.

Edelleenkään Flashistä ei ole saatavilla 64bittistä versiota, joten sujuvaan surffaamiseen 64bit -ympäristössä pitää käyttää Firefoxin 32bittistä binääriä. Voi olla, että Adoben beta-tason Flash toimii paremmin perinteisessä x86 -ympäristössä. Ehkäpä jossain vaiheessa Adobe saa käännettyä Flashin 64bittiseksi.

Päivitys: Flash 9 toimii sittenkin.

AIGLX tuo silmäkarkkia Linuxin työpöydälle

Testailin tänään AIGLX:ää (Accelerated Indirect GLX), kun Nvidialta tuli Linuxille beta-ajurit (1.0-9625), jotka ensimmäistä kertaa tukevat OpenGL 2.1, GLX_EXT_texture_from_pixmap ominaisuutta. Kyseinen ominaisuus mahdollistaa AIGLX:n käytön Nvidian korteilla. AIGLX on projekti, joka tähtää GL-kiihdytettyyn työpöytään hieman Mac OS X:n ja Microsoft Vistan tapaan.

Aikaisemmin AIGLX:n ja vastaavan XGL -projektin kanssa piti käyttää hieman muokattua X-palvelinta, mutta X.org 7.1 -version myötä AIGLX -projekti yhdistettiin X.org -projektiin ja kiihdytetyn työpöydän käyttäminen helpottui. Nyt kun myös kiihdytettyyn työpöytään ja tehosteiden toimintaan tarvittava Compiz -ikkunointimanageri löytyy suoraan Portagesta, oli silmäkarkkien säätäminen yksinkertaisempaa kuin aikaisemmin.

Uusien Nvidian ajureiden ebuild löytyi Gentoon Bugzillasta ja asentui ongelmitta, joten kaikki oli valmista AIGLX:n testaamiseen. Portagesta vielä Compiz, Compizin ebuildiin muutokset Nvidian GL-kirjaston käyttämiseksi, muutamat muutokset Xorgin asetustiedostoon, terminaalissa loitsut ”gnome-window-decorator &” ja ”compiz –replace –use-cow gconf &” ja hienompaakin hienot tehosteet rävähtivät näytölle. Gentoo Wikissä on selostettu eri Compiz -pluginien ominaisuuksia.

AIGLX:n ja Compiz:n toimintaa voi katsoa Freedesktop.org:n Xgl demovideosta, sillä toiminnoiltaan AIGLX samanlainen kuin XGL, mutta toimii omien kokemusteni mukaan paremmin ja helpommin. AIGLX:n säätämisestä on Gentoo Wikissä hieman vanhentuneet ohjeet, jotka antavat AIGLX:n säätämisestä kovin hankalan ja monimutkaisen kuvan. Kokonaisuutena kiihdytetyn työpöydän säätäminen oli kuitenkin yksinkertainen prosessi, varsinkin jos vertaa aikaisempiin kokemuksiini XGL:n kanssa.

Hieman erilaisia ongelmia AIGLX:nki kanssa vielä on, mutta eiköhän nekin siitä aikanaan korjaannu.

AIGLX Gnomen kanssa käytettynä näyttää jotakuinkin seuraavalta (ylärivi: alt-tab -toiminto, expose-kopio; alarivi: cube-virtuaalityöpöytäanimaatio, litteä cube):

aiglx alt tab aiglx expose like
aiglx cube aiglx flat cube

Enemmän irti Wrt-tukiasemasta

Lifehacker -sivustolla on käsitelty Linksys WRT54GL:n firmwaren päivittämistä DD-WRT -firmwarella. ”Hack Attack: Turn your $60 router into a $600 router” -artikkelissa kerrotaan mitä firmwaren päivittämiseen tarvitaan ja miten päivitys etenee. Päivityksen jälkeen avoimella firmwarella saadaan edulliseen WLAN-tukiasemaan käyttöön samoja ominaisuuksia, kuin mitä kalliimmissa tukiasemissa on. Artikkelissa lisätään tukiaseman lähetystehoa ja otetaan käyttöön QoS (Quality of Service), jolla voidaan määrätä eri prioriteetteja erilaiselle liikenteelle kuten p2p tai VoIP.

Artikkeli on kohtalaisen pintapuolinen, mutta Wrt-tukiaseman firmware päivitys on kohtalaisen helppo ja ainakaan OpenWrt -firmwaren asentamisessa ei ollut mitään ihmeellistä. Omat kokeilut OpenWrt:n ja iBookin Airportin kanssa kyllä jättivät hieman toivomisen varaa ja enemmän testausta olisi tarvittu muun muassa salausten säätämiseen. Käytettävyydeltään OpenWrt:n web-käyttöliittymä oli parempi kuin Linksys WRT54GL:n normaalin firmwaren mukana tuleva hallintasysteemi.

Linuxdevices.com uutisoi, että myös Linksysin VxWorks:iä käyttävään 5-version WRT54G WLAN-tukiasemaan on mahdollista päivittää Linux käyttämällä muokattua DD-WRT -firmwarea. Verrattuna WRT54G tukiaseman 4-versioon ja on tuoreemmassa 5-versiossa vähemmän tilaa ohjelmistoille ja siihen mahdutettu DD-WRT-firmwaren ”micro-versio” jättääkin pois osan paketeista.

NVIDIA:lta uudet ajurit Linuxille, X.Org 7.1

NVIDIA julkaisi viimeinkin uudet versionumeroa 1.0-8774 kantavat näytönohjainajurinsa Linuxille. Tämä päivitys on siinä mielessä merkittävä, että nyt NVIDIAn binääriajurit toimivat myös X.Org 7.1:n kanssa. Xorg 7.1:n ABI-muutosten (Application binary interface) takia binääriajureiden käyttäjät joutuivat ~amd64 -arkkitehtuuria (testing) käyttäessä estämään portagen päivittämästä Xorg 7.1:n liittyviä paketteja. Uusia ajureita on odoteltu toukokuun loppupuolelta lähtien, jolloin Xorg 7.1 julkaistiin. Tukea AIGLX:lle saadaan silti vielä odottaa 1.0-9XXX -sarjan ajureihin asti.

Uusien ajurien tärkeimmät uudistukset ovat:

  • Added support for X.Org 7.1.
  • Added support for XVideo with the Composite X extension when using X.Org 7.1.
  • Improved interaction with newer Linux kernels.

Gentoossa uudet NVIDIAn ajurit löytyvät portagesta, mutta ebuildit vaativat hieman puukottamista, kun eilen X.Org 7.1:n ja uudet ajurit asensin. Xorg-serverin ebuildissa on blokattu nvidia-drivers ja vastaavasti nvidia-driversin ebuildissa xorg-serverin tuorein versio. Kunhan kyseiset esteet poistaa, asentuu uusi X.Org hienosti. Ebuildeihin vaadittavat muutokset ovat kohtalaisen yksinkertaiset ja niistä voi lukea lisää vaikkapa Gentoo foorumilta.

Gentoo ja USE-flagit, sasl

Gentoon USE-flagit ovat käteviä ja ongelmallisia, jos ei osaa jo ohjelmaa asentaessa ottaa huomioon mitä ohjelman ominaisuuksia tarvitsee ja haluaa. Jos ohjelman ominaisuuden x määrittävää USE-flagia ei ole määritetty, ei kyseistä ominaisuutta ole ohjelmassa käytettävissä.

Puutteellisten USE-flag asetusten huomasin taas kerran, kun asentelin KMailin ja yritin kirjautua SASL-authentikaatiota tukevaan IMAP-laatikkoon. Virheilmoitus ”SASL authentication is not compiled into kio_imap4” kertoi kaiken ja komentamalla ”echo ”kde-base/kdepim-kioslaves sasl” >> /etc/portage/package.use” ja ”emerge kdepim-kioslaves” kaikki taas toimi kuten pitikin.

Gentoo, soikko, voikko ja OpenOfficen suomenkielinen oikoluku

Näin opiskelusyksyn lähestyessä piti lämmittelyksi kirjoittaa lyhyet puolen sivun raportit viime viikon Kesäkoulun esityksistä. OpenOffice.org Writer auki, raportit kasaan, mutta missäs se oikoluku olikaan? Soikko, tuo oikolukija OpenOffice.orgiin, oli päättänyt hävitä ja kellon lähestyessä uhkaavasti puoltayötä, piti raportit lähettää ilman tarkempaa oikolukua. Ei sinällään, etteikö kiire olisi tullut, tai kirjoittamista olisi voinut aloittaa vaikkapa eilen.

Oli siis aika tutustua Soikon uudelleenasentamiseen. Ensimmäinen yritys portagesta tuotti pyöreän nollan, joten seuraavaksi hakusanat Googleen, joskin olisin ollut nopeammin perillä menemällä suoraan Gentoon Bugzillaan ja Soikon ebuildiin, johon myös päädyin kiertämällä Linux.fi:n Soikko-ohjeen kautta. Soikon ebuildista päädyin uuteen viritelmään avoimesta suomenkielisestä oikoluvusta eli Voikkoon ja sen ebuildiin. Voikon lisäksi tarvittiin vielä parit ebuildit Bugzillasta, suomi-malaga ”Finnish language morphology” ja malaga ”natural language morphology” ja ~x86 keywordit portage.keywordsiin. Onneksi tajusin vasta kaikki ebuildit portage-overlayhin naputeltuani, että vaadittavat tiedostot ja puurakenteen olisi voinut ladata Voikko-oikolukuohjemiston -kotisivulta lataamalla asennusohjeissa olevan Gentoon hunspell-fi -portage overlayn. Aivan sama, lopputulos oli kuitenkin, että ebuildit olivat asetettuina ja kaikki valmiina asennukseen.

Tässä vaiheessa toiveet olivat vielä korkealla, mutta se ei kauaa kestänyt. Asennus loppui heti ensimmäiseen pakettiin, kun malagan ebuild ei halunnut patchata Makefileä. Kiva, kiitos ja näkemiin. Ei ongelma logien perusteella suuri ollut, mutta riittävä. Hieman tälläistä sitä voi epävakailta (unstable) ja kehityksen alla olevilta ohjelmistoilta olettaakin. Gentoon ebuilditkin olivat vasta noin kuukauden vanhoja, joten testauskin varmaan aika vähäistä. Myös ~x86 keyword lupaa aina hyvää, kun alustana on ~amd64.

Loppujen lopuksi latasin Soikon ja oikoluku oli OpenOffice.orgissa toiminnassa vajaassa minuutissa. Olisihan se ollut ihan liian helppo ratkaisu asentaa suosiolla ekana Soikko ja jättää Bugzillassa olevat ohjelmat rauhaan.

Päivitys, 16.12.2007:
Vuosi myöhemmin suomenkielinen Voikko-oikoluku, Linux ja OpenOffice.org tulevat ihan hyvin keskenään toimeen. Ainakin 32-bittisessä ympäristössä.