Juhannus alamäessä: Järvsö Bergscykel Park

Kesälomakausi on hyvin jo käynnissä ja ensimmäinen osuus lomasta jo käytetty viikon reissulla Ruotsiin, jossa kohteena oli ensin Järvsö, ja matka jatkui pohjoisemmaksi Åreen. Aktiviteetteina tietenkin maastopyöräily ja tällä kertaa hieman isommissa mäissä mitä Suomessa on mahdollista. Järvsö Bergscykel Park on matkan varrella Åre Bike Parkkiin mentäessä, joten siellä vietettiin juhannuksen aikoihin pari päivää aurinkoisissa tunnelmissa. Tarinan toisessa osassa jatkamme matkaa kohti Årea.

Järvsö Bike Park

Järvsö Bergscykel Park

Matkamme kohti Ruotsia ja Järvsötä alkoi juhannusviikon torstaina, jolloin otimme laivan Turusta Tukholmaan, koska aikataulullisesti se toimi paremmin ja onhan Viking Linen Grace aika paljon siistimpi laiva kuin kulahtanut Mariella tai Gabriella. Turussa autolla laivaan klo 20:55 ja Tukholmassa oltiin perillä aamulla klo 06:30, josta suuntasimme Sjöfartshotelletin aamiaisen kautta kohti E4-tietä ja Tönnebron kohdalta tielle 83 ja Järvsöön. Eli noin 315 kilometriä ja 3,5 tuntia, joka tarkoitti että ehtisimme vielä Bike Parkkiin rullailemaan useammaksi tunniksi.

Automatkaaminen Ruotsissa on hieman erilaista kuin Suomessa, sillä nopeusrajoitukset tuntuvat olevan vähimmäisnopeuksia, teillä on hyvin ohituskaistoja keskikaiteella eroteltuna ja nopeusvalvontakameroista ilmoitetaan kätevästi kylteillä hyvissä ajoin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun länsinaapurissa autolla matkasin, joten oli ikävä huomata ettei samanlaista ABC-huoltoasemakulttuuria ole ja hyvien taukopaikkojen löytäminen olikin oma taiteenlajinsa. Vaikka Max burgerit ovatkin syötäviä, ei niitä aivan jatkuvasti viitsisi hotkia.

Mitä reittejä ajettaisiin?

Useamman tunnin ajomatkan jälkeen pääsimme perille Järvsöön pieneen kylään, jossa Bike Park on aivan keskustan tuntumassa. Nopean evästäydennyksen jälkeen suuntasimme Järvsö Bergscykel Parkkiin. Kesällä 2018 Järvsön Bike Parkissa on auki 23 reittiä, sillä uusi 6-paikkainen tuolihissi on rakenteilla ja sen myötä reittejä tulee neljä lisää kaudelle 2019. 310 kruunua tiskiin päivälipusta ja ajoaikaa klo 10 – 16:00. Juhannuksen aikaan Järvsössä oli paljon suomalaisia ajamassa, mutta muuten reiteillä ja tuolihississä oli hyvin tilaa, eikä ruuhkaa ilmennyt. Kelit olivat myös suotaisat, aurinkoa ja päälle 20 astetta.

Järvsö Bergscykel Parkin reitit tarjoavat vaihtelua kevyestä rullailusta Barbrolla, Manolitolla ja Malinilla enemmän ajamista vaativiin En Tuff Brudiin, Twist Twistiin ja DH-tyylisiin Itzy Bitzyyn ja Kristiniin. Barbro on helppoa alkuverryttelyä, jossa metsäautotien leveydellä kummut tahdittavat bermien väliä, josta voi seuraavalla laskulla jatkaa Manolitolle tai En Tuff Brudille, jotka jo tarjoavat kapeampaa reittiä ja ajamisen meininkiä. Vuoden 2018 kesällä auki oli vain kohtalaisen hidas Sydliften, kun uutta Toppliftenia rakennettiin. 10 minuutin hissinousu palautti noin 4 – 5 minuutin laskuista ja päivässä ajoimme vajaat 10 laskua. Jotain dataa Järvsön Bike Parkin reiteistä näkyy Stravasta: päivä 1 ja päivä 2.

Linjojen speksausta mustalla Itzy Bitzylla

Honey honey kiemurtelee hissin alla

Kristinin bermiosuutta

Ajopäivistä Järvsössä ei ole paljoa kerrottavaa, kun ajofiilis oli loma-asennossa. Alla lyhyt kooste Järvsön reiteistä: Twist twist, En tuff brud, Manolito, Itzy Bitzy, Kristine ja Gummiboll.

Lät och lycklig alkuun ja Barbro oli aika lullailua:

Twist Twistillä pääsi jo hieman hyppelyn makuun, vaikka vauhdit olivat hieman hakusessa:

Itzy Bitzy oli ihan mukavan haastava:

Järvsö on suomalaisten kuskien suosiossa, sillä se on helposti saavutettavissa pidennettyä viikonloppua ajatellen ja reitit ovat viihdyttäviä. Ennakkohehkutuksesta johtuen eräs matkaseurueemme jäsen olikin hieman pettynyt Järvsön tarjoamiin reitteihin, kun ne olivat liian helppoja, eivätkä tarjonneet riittävästi ajamisen meininkiä: Itzy Bitzy oli kunnon tekemistä ja sinne olisi pitänyt mennä aikaisemmin. Reitit olivat osaltaan myös tylsiä, sillä varsinaisille pätkille pääsi hissin yläasemalta vain Lät och lyckligia pitkin, kun Hurra Hurra ja Pang, pang, pang olivat suljettuina. Myös reittien alaosat olivat hieman laiskoja.

Reittien väriluokittelu (vihreä, sininen, punainen ja musta) antaa välillä reiteistä väärän mielikuvan, sillä mustista vaikeista reiteistä Itzy Bitzy oli mukavan haastavaa ajamista. Vastaavasti Kristin aiheutti jo hieman hikeä otsalle ja Lite för Liten jäi itseltä ajamatta isojen gappihyppyjen ansiosta. Punaiset reitit olivat niitä, joita tuli ajeltua enemmän, sekä sinisistä Manolitoa ja Malinia. Barbro toimi hyvänä lämmittelynä ja vauhtiin totuttautumiseen.

Järvsön tarjonta on kuitenkin parasta mitä Suomen lähialueilta löytyy isompien mäkien osalta ja hyvää tekemistä on muutamaksi päiväksi. Kunhan uusi Toppliften saadaan valmiiksi, tarjoaa se nopeampaa nousua ja lisää reittejä ajettavaksi. Mäen juurella ruokaa ja evästä saa Berg & Barista, jonka hampurilainen oli ihan syötävä, mutta terassilla kokattu wokkilounas olisi varmaan ollut parempi. Myös paikan pyörävuokraamo ja -korjaamo näytti asialliselta.

Sydliftenin päältä ei ole hyviä maisemia

Majoittuminen Järvsössä

Majoituksen osalta Järvsössä on aivan Bike Parkin läheisyydessä useampia majoitusvaihtoehtoja kuten Bergshotellet, jotain rivitalomökkejä, kaudeksi 2019 avautuva JBP hotelli ja AirBnB-majoituksia. Valitsimme AirBnB:stä noin 2 kilometriä Järvsön keskustasta sijaitsevan Solåkerin, joka tarjosi rauhallisen ja siistin majoituksen peltomaiseman keskellä ja vielä saunalla. Ajamaan piti siis aina lähteä autolla, joten Bike Parkin vieressä oleva majoitus olisi sen osalta ollut kätevämpi.

Solåker oli siisti kahden asunnon majapaikka
Mäki siintää majapaikan pihalta

Sportax Enduro Series 2018 SM2: Sappee

MTB-Enduron Sportax Enduro Series 2018:n toinen osakilpailu ajettiin muutama viikko sitten Sappeen rinteillä ja loppuunmyydyssä kilpailussa ajajat saivat nauttia auringosta, hissinousuista ja vauhdikkaista ja osittain pölyisen liukkaista erikoiskokeista. Lauantaina treenattavana oli 8 erikoiskoetta ja sunnuntaina ajettiin kisaa yleisessä-luokassa 14 erikoiskokeen verran. Viikkoa aikaisemmin ajettu Ride More Cup Mielakassa tarjosi itselle hyvän valmistautumisen SM-sarjan toiseen osakilpailuun ja 33 kilometrin ja 3,5h jälkeen lopputuloksissa 34. sija oli jo paljon mieltä ylentävä kuin Messilässä. Sappeen jälkeen kilpailuissa on pieni kesätauko ennen Kokonniemessä ajettavaa Ride More Cupia heinäkuun alussa.

Sportax Enduro Series 2018 SM2: Sappee (kuva: Eero Lemmelä)

Sportax Enduro Series 2018 SM2: Sappee

Kesäkuun alkupuolella MTB-Enduron SM-sarja rullasi edellisistä vuosista poiketen Sappeen maastoihin, kun Himoksen perinteinen mutaralli oli siirretty parempien sadekelien toivossa syksyyn. Loppuunmyyty Sportax Enduro Series 2018:n toinen osakilpailu tarjosi kuskeille vauhdikkaita ratoja Sappeen rinteillä ja lähimaastoissa hyödyntäen osittain Bike Parkin reittejä. Kaksi hissiä vei ajajat mäen huipulle, muutama pidempi siirtymä piti huolen kuntopuolesta, aurinko helli koko kisaviikonlopun ajan ja kilpailu rullasi läpi onnistuneesti.

Sportax Enduro Series 2018 2: Sappee

Lauantaina treenattavana oli 8 erikoiskoetta ja sunnuntaina ajettiin kisaa yleisessä-luokassa 14 erikoiskokeen verran. Reitit oli rakennettu virkistävän erilaisiksi ja ne tarjosivat kaikille jotain. Rinteissä oli mukavaa off-camberia, bermejä rullattiin yhden erikoiskokeen verran, poljettavaa löytyi aivan uudelta metsäreitiltä, vauhdikasta pujottelua kallioilla ja kunnon kivikkorytyytystä löytyi Bike Parkin enduro-pätkiltä.

Erikoiskokeet treeneissä ajettuna löytyvät Finnish MTB Enduro 2018 -listalta Youtubesta.

Ek1 ja Ek7 Safari Grande

Ek2 ja Ek 8 Quatro Corso

Ek3 ja Ek9 E-Itä

Ek4 ja Ek10 Not Braeker

Ek5 ja Ek11 Fresh Cut

Ek6 ja Ek12 Valintatalo

Ek13 E

Ek14 E1

Lauantain treenipäivänä meinasi tulla hieman kiire kiertää erikoiskokeet, kun ajoin takavanteen kiveen rikkoen myös päälirenkaan, kun yksi erikoiskoe oli vielä ajamatta. Tietenkin ulkorengas oli mennyt sekä päältä että vanteen juuresta puhki, eikä mukanani ollut pikaliimaa tai tubeless-paikka-ainetta. Kaikkea muuta repusta kyllä löytyikin. Onneksi sain avopuolisoltani sopivasti lainaan Orbea Rallonin. Hieman outo se oli ajaa, etenkin kun Rallonin iskareissa oli ongelmaa kompressioiden kanssa. Kaikki pätkät kerran ajaneena ehdin vielä käydä autolla vaihtamassa renkaan, viilaamassa vannetta ja ajaa parit videoimattomat pätkät uudelleen ennen hissien sulkeutumista. Treenien jälkeen ajotuntuma ei ollut kovin luottavainen.

Kisan jälkeen vanne hoidettiin kuntoon Bikeworxissa

Kisapäivään startattiin kaverin mökiltä Kangasalan kulmilta ja starttiaika oli sopivan myöhäinen klo 11:00. Vielä SM-sarjan avauksessa Messilässä oma vauhtini oli hieman kadoksissa pitkän talven jälkeen, mutta viikkoa aikaisemmin ajettu Ride More Cup Mielakka ja muutamat hyvät treenit Bike Parkeissa toivat uutta iskua nopeille pätkille. Nyt ajo tuntui hyvältä ja itsestä sai enemmän irti ajon sujuvuuden ja vauhdin osalta kuin Messilässä. Lopulta Sappeen kisa oli hissinousuista huolimatta raskaampi kuin Messilä, kun kahdelle viimeiselle pätkälle lähtiessä voimat olivat jo aika finaalissa ja ek 13:lla oikea kämmen kramppasi ja viimeisen pätkän jälkeen jalat kramppasivat. Pitkä päivä auringossa oli tehnyt tehtävänsä ja olisi pitänyt myös hieman enemmän palautella pätkien jälkeen ennen hissinousua ja lähtöportille menemistä.

Aikataulu ei ollut turhan tiukka

Specialized Enduro Elite 6Fattie toimi hyvin

Erikoiskokeet sujuivat ihan asiallisesti molemmilla kierroksilla, eikä mitään ongelmia ollut. Ainoastaan 1. kierroksen ek2:lla oli hieman tilanteita wallriden jälkeisissä bermeissä, mutta sekään ei juuri ajassa näkynyt. Toisella kierroksella sai useimpien erikoiskokeiden ajoista sekunteja pois, joten sinällään voimat riittivät hyvin puristamaan koko kisan läpi. Tai ensimmäisellä kierroksella tuli säästeltyä.

  • 1. kierros: ek1: 1:41.36 (37th); ek2: 1:35.83 (41st); ek3: 2:07.09 (34th); ek4: 1:46.39 (46th); ek5: 2:22.34 (30th); ek6: 1:33.23 (55th)
  • 2. kierros: ek7: 1:44.37 (56th); ek8: 1:34.96 (40th); ek9: 2:04.04 (24th); ek10: 1:44.56 (33rd); ek11: 2:20.13 (30th); ek12: 1:28.42 (24th); ek13: 2:21.00 (63rd); ek14: 2:23.13 (44th)

Sappeen lopputulokset kertovat suhteellisen totuttua tarinaa. Kärki ajoi jälleen kovaa ja 33 kilometrin ja 3,5h jälkeen olin lopputuloksissa sijalla 34. Ajalla 26:46.85 jäi voittajalle +3:31.79. Tosin, Färm voitti seuraavaksi tullutta lähes minuutin. Ajostani löytyy Strava-jälki.

Miehet:

  • 1. Aki Färm Team EVOC 23:15.06
  • 2. Santtu Nyman Focus enduro team Finland Larunpyörä +0:57.19
  • 3. Petteri Leivo Specialized/Raispo +1:03.46

Naiset:

  • 1. Suvi Vacker Whyte Team Finland / JyPS 27:46.92
  • 2. Hanna Soinila MTBCF +2:01.14
  • 3. Anni Mononen Ride More Pivot +3:03.80

Nuoret:

  • 1. Tarmo Ryynänen Team Mountain Bike Shop 24:30.83
  • 2. Onni Rainio Pole +0:16.24
  • 3. Ville Soukka Korson Kaiku +0:54.96

MTB-Enduron kilpailut jatkuvat heinäkuun alussa Kokonniemessä, jossa ajetaan Ride More Cupin toinen osakilpailu. Näihin kuviin ja tunnelmiin, hyvää juhannusta!

Rennompaa MTB-Enduroa Ride More Cupin avauksessa Mielakassa

MTB-Enduron SM-sarjan avauksen jälkeen Messilästä suunnattiin heti seuraavana viikonloppuna Kouvolaan ja Mielakan Bike Parkkiin, jossa ajettiin hieman rennompi Ride More Cupin avauskisa. Viime vuoden tapaan aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, lämmintä riitti lähemmäs 25 astetta ja radat olivat pölyisen liukkaita ja nopeita. Kisaan starttasi kaikkiaan 128 kuskia, jotka ajoivat kuuden erikoiskokeen sisältävän kierroksen kahdesti. Oma ajo alkoi Mielakassa löytää muotonsa, kiitos muutaman Bike Park -päivän ennen kisaa, ja lopputuloksissa olin Yleisessä-sarjassa sijalla 5 ajalla 13:14.57 (+0:50.66). Ajo tuntui paremmalta kuin viime viikonloppuna Messilän kisassa, jossa vauhti antoi odottaa itseään.

Ride More Cup Mielakka (kuva: Black Sheep Design)

Ride More Cupin kisat ovat yksipäiväisiä ja pätkät ehtii ajamaan kisapäivän aamuna, kun startti on vasta iltapäivällä. Kävin kuitenkin ajamassa radat läpi myös lauantaina, joka antoi tarvittavaa tuntumaa vauhdikkaaseen ajoon. Tällä kertaa kisaradalla ei ollut mukana GoPro:ta, mutta treeneistä tallensin kaikki paitsi 4 ek:n. Videot löytyvät Youtubesta Finnish MTB Enduro 2018 -listalta.

Mielakan Bike Parkissa oli bermeillä kokoa (kuva: Tomi Saksa Photography)
Mielakan Bike Parkissa oli bermeillä kokoa (kuva: Tomi Saksa Photography)

Mielakan Bike Park tarjosi hyvät puitteet rennomman Ride Moren Cupin kisalle. Hissit veivät kuskit mäennyppylän päälle lukuun ottamatta kahta poljettavaa kertaa per kierros. Naiset lähtivät tällä kertaa ennen miehiä ja numerolla 18 lähtiessä ei jonoja ollut hississä eikä erikoiskokeiden lähdöissä. Treenipäivä ja kisapäivä sujuivat lähes ongelmitta, mutta lauantaina katkesi vaihdevaijeri ja kisapäivänä kolmanneksi viimeisen erikoiskokeen lopussa suoravetopinna irtosi. Onneksi yhtä pinnaa ei näköjään vain 28 pinnaa sisältävä kiekko kaipaa, joten loput kaksi erikoiskoetta ajettiin hieman kevyemmällä pyörällä.

Ajaminen maistui hyvältä sekä treeneissä että kisassa ja tällä kertaa tuntui, että se tuttu ”ragemode” löytyi. Kisasta löytyy Strava-jälki, joka kertoo dataksi 15.05 km, 1:38:54 tuntia, 666 nousumetriä, 190 maksimisykkeet ja 143 keskisykkeet. Vielä hieman tuli himmailtua polkuosuuksilla, eikä työnnettyä mutkaan asti ja rinneosuudet bermeineen olivat edelleen hieman hankalia.

Vaihdevaijeri vaihtoon

Suoravetopinnat tippuvat

Bike Parkissa kulkeneiden erikoiskokeiden liukkautta kuvaa hyvin seuraava video erikoiskokeelta 5 ja 3:

Kannattaa katsoa Ride More Cup Mielakan virallinen kisavideo, joka kuvaa miten nautinnollista ajamista Mielakka kuskeille tarjosi. Uusilla metsäerikoiskokeilla sai työntää kunnolla pehmeähköä polkua pitkin ja Bike Parkin reiteillä tuntui vauhdin huuma yrittäen pitää pyörä pölyisen ja soraisen radan uomassa.

Aurinkoa ja vauhdikkaita reittejä (kuva: Black Sheep Design)
Aurinkoa ja vauhdikkaita reittejä (kuva: Black Sheep Design)

Kisaan starttasi kaikkiaan 128 kuskia ja Miesten-sarjassa oli 74 ajajaa. Tulokset:

Miehet:

  • 1. Nyman Santtu Focus Enduro team Larunpyörä 12:23.91
  • 2. Pellinen Henri Whyte Team Finland / IU 12:32.84 +0:08.93
  • 3. Veikkolainen Kari Korska / Pivot 12:58.56 +0:34.65

Naiset:

  • 1. Mononen Anni Ride More Pivot 15:56.58
  • 2. Luukkonen Anne MTBCF / EBA ry / @anon.mtb 17:00.21 +1:03.63
  • 3. Alber Kadi 17:37.25 +1:40.67

Kisassa ajettiin kuusi erikoiskoetta kaksi kertaa ja oma ajo pysyi tasasena molemmilla vedoilla. Loppuajalla 13:14.57 (+0:50.66) sijoittui Yleisessä sarjassa sijalle 5.

  • 1. kierros; 1: 1:16.31 (6th); 2: 1:31.27 (4th); 3: 0:58.04 (13th); 4: 0:51.78 (10th); 5: 1:13.54 (4th); 6: 0:45.36 (11th)
  • 2. kierros; 1: 1:17.00 (5th); 2: 1:31.90 (3rd); 3: 0:57.45 (8th); 4: 0:51.90 (12th); 5: 1:15.02 (7th); 6: 0:45.00 (11th)
Ride More Cup Mielakka: erikoiskokeet
Ride More Cup Mielakka: erikoiskokeet

Kisaratoina tänä vuonna toimivat pääosin uudet reitit ja viime vuonna ajetuista radoista sellaisenaan ajettiin 3 ja 4. Kisan aloitti Kinttupolku (1), joka tarjosi alussa bermiä ja jyrkkää off-camber mutkaa ja keskivaiheen jälkeen runtattiin metsäpolkuosuudella. Retkeilyreitti (2) kurvasi alun bermien ja laituridropin jälkeen metsään ja polkuosuudella tykittäesä yritettiin muistaa mutkitteleva reitti. Kolmen mutkan Moottoritie (3) oli tuttu viime vuoden kisasta, mutta nyt alun tuplattava hyppy oli liputettu pois. Nopeaa tykitettävää baanaa. Ratakisko (4) mutkitteli viime vuoden tapaan takarinteessä siirtyen lyhyelle metsäosuudelle ennen maalia. Ehkä kisan hauskin rata oli Vuoristorata (5), jossa alun off-camber mutkien jälkeen tiputettiin metsään ja runtattiin aivan uutta polkua ylös, alas mutkitellen kohti lopun pientä droppia. Viimeinen erikoiskoe oli Sakkorysä (6), jossa pääsi nauttimaan isoista bermeistä ja eturinteeseen liputetuista off-camber mutkista.

Kaikenkaikkiaan kisa tarjosi kaikille jotain ja erikoiskokeet olivat nautinnollisia ajaa. Kiitoksia kisaorganisaatiolle hyvästä kisasta!

Radan varrella näkyi paljon valokuvaajia ja heidän otoksiaan löytyy muun muassa:

Ek:n lähdössä oli hyvä vaihtaa kuulumisia
Ek:n lähdössä oli hyvä vaihtaa kuulumisia

Parin viikon päästä kilpailut jatkuvat SM-sarjan osalta Sappeella ja toinen Ride More Cupin osakilpailu ajetaan 8.7. Kokonniemessä.

Aurinkoa ja nopeita rinteitä MTB-Enduron SM-sarjan avauksessa Messilässä

MTB-Enduron SM-sarjan kisakausi avattiin toden teolla toukokuun puolessa välissä, kun Sportax Enduro Series 2018 ensimmäinen osakilpailu ajettiin Messilän aurinkoisissa maastoissa. Luvassa oli sekä lauantaina että sunnuntaina riittävästi ajamista, kun 11 erikoiskokeen kilpailu ajettiin ilman hissejä ja treenattavana oli 8 pätkää. Meri-Teijon WarmUpin jälkeen oma ajo sujui jo paremmin, mutta hieman varmistellen ajaminen näkyi lopputuloksissa. Miehissä sijoitukseen 62 ei voi olla tyytyväinen, mutta samalla 22 minuutilla oli noin 30 ajajaa, joten kilpailu kärjen takana oli tasaista. Kokonaisuutena kilpailuviikonloppu sujui hyvin aurinkoisissa tunnelmissa, energiat riittivät hyvin sekä treeneihin että kisaan, kalusto ja mies toimivat mainiosti ja ajo oli hauskaa. Ajaminen oli ehkä liiankin rentoa, sillä voimia jäi jäljelle ja hieman enemmän puristamalla tulos olisi varmasti ollut parempi. Hyvän kisan jälkeen kisakuntoa etsimään jo ensi viikonloppuna ajettavassa Ride More Cupin Mielakan osakilpailussa.

Sportax Enduro Series SM 1: Messilä (kuva: Black Sheep Design)

Sportax Enduro Series 2018, SM1 Messilä

Maastopyöräenduron kilpailukausi avattiin perinteiseen tapaan toukokuun puolessa välissä 19. – 20.5.2018 Messilän aurinkoisissa maastoissa. Messilän ja Tiirismaan metsät haastoivat noin 300 ajajaa vauhdikkailla polkuosuuksilla ja rinteisiin oli kepitetty nopeaa mutka-ajoa. Myös haastavutta oli reiteille saatu kivikoiden ja kallioiden muodossa, mutta pääpaino kisassa olivat nopeat polkupätkät. Erikoiskokeita oli merkitty kahdeksan kappaletta ja Yleisessä-luokassa (Miehet, Naiset, Nuoret, M-40 ja M-50) pätkiä ajettiin yhteensä 11, eli kolme erikoiskoetta kahdesti (1, 2 ja 3). Osa reiteistä oli ilmeisesti osittain samoja kuin aikaisempina vuosina, mutta tämä oli itselle ensimmäinen kerta, kun Messilässä MTB-Enduroa ajoin.

Sportax Enduro Series SM 1: Messilä

Reitit olivat vauhdikkaita, kuten kisavideosta voi todeta:

Kilpailun tulokset löytyvät lajijärjestön EBA ry:n -sivuilta. Miehet-luokassa voitosta käytiin tiukka taistelu ja lopulta kisan vei Leo Kokkonen ajalla 19:38.55, toiseksi ajoi Simon Carlsson +0:02.15 ja kolmas oli Petteri Leivo +0:04.46. Naisissa selkeään voittoon ajoi Suvi Vacker ajalla 22:56.40 ja podiumille nousivat myös Hanna Soinila +1:20.14 ja Anni Mononen +1:54.12. Nuorissa Ville Soukka ajoi voittoon ajalla 20:51.34, toiseksi tuli Onni Rainio +0:01.88 ja kolmas oli Eetu Frilander +2:00.22.

Kilpailu ajettiin viime vuoden tapaan käännetyllä lähtöjärjestyksellä ja oma lähtöaika oli numerolla 59 ajaessa kätevästi tasan klo 11:00, kun ensimmäiset lähtivät reitillä klo 10:00. Tasatunnilla lähtiessä oli helppo seurata paljonko aikaa seuraavalle erikoiskokeelle määriteltyyn lähtöaikaan oli, mutta aikataulu oli tänä vuonna sen verran väljä, että siirtymän ehti ajaa erittäin rauhallisesti ja silti jäi jopa liikaa aikaa (8-10 min) ennen lähtöä. Kisa lähti sujumaan hyvin jo ensimmäisestä pätkästä lähtien ja samalla tahdilla mentiin maaliin asti. Kokonaiskestoa kisalle tuli noin viisi tuntia ja 32 kilometriä. Suunto näytti nousumetreiksi 852 ja laskumetreiksi 902.

Messilässä oli hieno ilma (kuva: Antti Sinisalo)
Mukavaa rullailua Messilän maastoissa (kuva: Jonne Sjögren)

Molempien kierroksieni ajat olivat muutamien sekuntien sisällä, joten voimat eivät hyytyneet kisan edetessä, vaikka kisapäivä oli rankka. Oikeastaan se osoittaa, että kisan aikana ei tullut käytettyä kaikkia voimia, ja siltä kyllä kisan jälkeen tuntuikin. Lopputuloksissa olin Miehissä sijalla 62. ajalla 22:59.90, jolla jäi voittajalle +3:21.35 minuuttia. Kisa-ajosta löytyy myös Strava-jälki. Tällä kertaa en käyttänyt kisassa GoPro:ta, sillä helteistä keliä ennakoiden ostin Bell Super DH -kypärän, joka oli mukavan viileä, mutta sen GoPro-kiinnike kypärän päällä on hieman hankala ja etenkin ruma, eikä kameraa saa lippaan tukevasti kiinnitettyä.

Erikoiskokeiden aikani:

1. kierros: 1. 2:34.14 (68th); 2. 2:16.02 (60th); 3. 1:57.96 (65th); 4. 1:42.72 (89th); 5. 1:45.63 (74th); 1. 2:33.17 (70th)
2. kierros: 2. 2:14.25 (54th); 3. 1:56.70 (54th); 9. 2:30.25 (55th); 10. 1:49.20 (64th); 11. 1:39.86 (83rd)

Erikoiskokeista 1. (EPO) ja 2. (N-duro) olivat Messilän eturinteissä ajettavia nopeita pätkiä, jotka kiersivät hieman metsässä juurikossa ja kivikossa ja rinteiden off camber -mutkissa. Kolmas erikoiskoe (Tiirismaa) ajettiin pitkän siirtymän jälkeen Tiirismaan puolella hiekkakuopan reunoilla ja nopealla reitillä pujoteltiin ahtaissa switchbackeissa. Neljäs pätkä (Iso-Tiiri) laski Iso-Tiiren rantaan alun nopeaa kivikkopolkua ja haastaen lopussa jyrkemmällä kivikolla ja tiukoilla mutkilla. Ärsyttävän siirtymän jälkeen viidennellä erikoiskokeella (Makkara) palattiin metsän siimekseen ja työnnettiin lujaa nautinnollista metsäautotietä ja polkua pitkin puiden lomassa. Ensimmäinen kierros päätettiin ensimmäiselle erikoiskokeelle.

Toinen kierros aloitettiin kiipeämällä Messilän huipulle ja ajamalla toinen pätkä uudestaan, josta jatkettiin kolmannelle erikoiskokeelle. Kisan haastavin pätkä oli erikoiskoe yhdeksän, jossa viime vuonna nähtiin useita kaatumisia. EK 9:lla (Kanjoni) alku oli helppoa metsäpolkua, jonka jälkeen tiputettiin kivikko-osuudelle, jota ryskättiin loppuun asti Iso-Tiiren rantaan. Kymmenennellä erikoiskokeella (Pinball) oli käynyt haaveri ja nilkkansa loukannutta kuskia kuljetettiin paareille pois, joka viivästytti lähtöä noin 30 minuuttia. Odottelun jälkeen päästiin työntämään nopeaa metsäosuutta ja lopussa haastavaa jyrkähköä kivikkoa. Viimeiselle erikoiskokeelle (Loppulasku) oli rento siirtymä Golf-kentän kupeesta ja loppulasku oli nopeaa rinnepolkua.

Lähdin Messilän kisaan sillä ajatuksella, että ajetaan rennosti ja katsotaan mihin oma varma ajo riittää. Ja se näkyy lopputuloksissa. MTB-Enduron taso on noussut vuosien aikana selvästi ja perusajolla ei korkealle sijoituta. Omaa ajoa kuvaa hyvin myös se, että myös usea nuorten-sarjalainen ajoi lujempaa ja myös naisten voittaja :/ Kilpailusta jäi kuitenkin hyvä fiilis ja nyt vain tarvitsee saada enemmän vauhdikasta ajamista alle. Kiitoksia kilpakumppaneille ja ajoporukalle, jonka kanssa kisa kierrettiin. Speed Ranking vaikutti toimivan, sillä muutaman edellä lähteneen ja takana tulleiden kanssa ajoimme kisan 10 sekunnin sisään. Ja kiitokset myös kisaorganisaatiolle toimivista järjestelyistä ja hyvistä reiteistä, vaikka kaikki siirtymät eivät olleetkaan nautittavia.

Jos ensi vuonna vielä kisataan Messilässä ja osallistun, niin en ala ajamaan takaisin Espooseen treeni- ja kisapäivän välillä, vaan yövyn Lahdessa. Messilään ajaa noin 1,5 tuntia, mutta kamojen ja pyörien tunkkaaminen vie oman energiansa.

Ajokalustona oleva Specialized Enduro Elite 6Fattie 2017 toimi myös Messilässä hyvin ja pitoa riitti Specialized Butcher GRID Gripton 29×2,6″ ja Specialized Purgatory GRID Gripton 29×2,6″ -rengasyhdistelmällä. Vanteiden suojana oli edessä ja takana Huck Norrikset.

Kisasta löytyy useiden kuvaajien ottamia kuvia:

Muita kisaraportteja Messilästä on ainakin Roni Lukkarisen mainio videoblogi.

Kaikki siirtymät eivät olleet kovin ajettavia
Rentoa odottelua metsän keskelllä

MTB-Enduron kausi avattu G-Form Enduro WarmUpissa Meri-Teijossa

Kauden 2018 maastopyöräenduron kisakausi avattiin viime viikonloppuna Meri-Teijossa perinteisellä G-Form Enduro WarmUp kisalla ja sää suosi kilpailijoita viikonlopun ajan. Kärkisijat eivät juuri yllätäneet, kun miehissä voiton vei Petteri Leivo ja naisissa Suvi Vacker. Omassa ajossani näkyi pitkä talvi ja vähäinen maastoajo kevään aikana, kun vasta Meri-Teijossa pääsin ensimmäistä kertaa hissimäkeen ja vauhdikkaan ajon pariin. Näillä lähtökohdilla miehissä sija 26. oli odotettu, mutta pienoinen pettymys verrattuna aikaisempiin vuosiin (top 20). Olin myös EBA ry:n roolissa paikalla toteuttamassa kisan ajanottoa, jossa testattiin uutta ajanottosovellusta. Kisaviikonloppu oli jälleen mukava, ajo nautittavaa, kaikki sujui hyvin ja Habanero Mountainbikers oli rakentanut Meri-Teijoon hyvät radat. Tästä on hyvä jatkaa kohti kesän seuraavia kisoja.

G-Form Enduro WarmUp 2018 (kuva: Antti Sinisalo)

G-Form Enduro WarmUp 2018

Maastopyöräenduron kilpailukausi avattiin perinteiseen tapaan toukokuun alussa 6.5.2018 Meri-Teijossa aurinkoisessa kelissä. Habanero Mountainbikers oli rakentanut jälleen loistavat reitit, jotka tarjosivat monipuolisen otoksen maastopyöräenduroon. poljettavaa osuutta, bermimutkia, teknistä kivikkoa, hankalampia laskuja ja vauhdikkaita osuuksia. Erikoiskokeita oli merkitty kuusi kappaletta ja Yleisessä-luokassa (Miehet, Naiset, Nuoret, M-40 ja M-50) ne ajettiin kaikki kaksi kertaa. Erikoiskokeista viisi olivat samoja kuin viime vuonna (1, 2, 3, 4, 5) ja yksi erikoiskoe (6) tarjosi hieman vanhaa ja uutta. Osa erikoiskokeista oli lopusta lyhennetty, sillä pitkän talven jälkeen rinteen alaosat olivat märkiä ja erittäin mutaisia.

G-Form Enduro WarmUp 2018
G-Form Enduro WarmUp 2018

Erikoiskokeista tai kisasta ei ole paljon kommentoitavaa, sillä asiat rullasivat hyvin sekä kisan että järjestelyiden osalta, jos ei ensimmäisen kierroksen säheltämistä kivikoissa lasketa ja toisen kierroksen paria pannutusta. Omassa ajossa näkyi selvästi ajamisen puute, etenkin kun tänä vuonna talvi ylsi pitkälle kevääseen, eikä tullut käytyä ajamassa viikkoa Finale Liguressa kuten viime vuonna. Noin 150 kuskia mahtui reiteille hyvin ja ainakin numerolla 10 ajaessa ei erikoiskokeiden lähdöissä tai hissijonossa ollut jonoja.

Lyhyt videopoiminta omasta kisavedosta:

Kilpailun tulokset löytyvät lajijärjestön EBA ry:n -sivuilta. Yleisessä-luokassa voiton vei Petteri Leivo ajalla 15:20.66, 16.12 sekunnin erolla Kari Veikkolaiseen, Ville Huikurin ollessa kolmas jääden voittajalle 29.65 sekunttia. Naisissa voiton vei odotetusti Suvi Vacker ajalla 19:12.43, josta toiseksi tullut Hanna Soinila jäi 35.38 sekunttia ja Johanna Havula 2:10.73 minuuttia.

Enduro WarmUpissa käytettiin ensimmäistä kertaa uutta SiTiming-ajanottojärjestelmää, jota olin avustamassa EBA ry:n roolissa. Aikasemmin on käytössä ollut EResults-ajanottosovellus, joka on jättänyt toivomisen varaa. SiTiming-ajanottosovellus tarjoaa parempia mahdollisuuksia kisan läpivientiin ja tulosten näyttämiseen sekä kisan aikana että jälkeenpäin. Uusi järjestelmä toimi hyvin ja sitä tullaan käyttämään myös parin viikon päästä alkavassa MTB-Enduron SM-sarjassa.

Omat nopeimmat kisavetoni löytyvät YouTubesta Finnish Enduro MTB 2018 -videolistasta. Molempien kierroksieni ajat olivat muutamien sekunttien sisällä, joten voimat eivät hyytyneet kisan edetessä. Alun jälkeen ajo alkoi jo sujumaan ja tuntui, että pätkille sai jätettyä kaikkensa. Lopputuloksissa olin Miehissä sijalla 26. ajalla 18:29.53, jolla jäi voittajalle 3:08.87 minuuttia. Jos spekuloidaan, niin ilman säheltämistä ja ajovirheitä, olisi loppuajasta lähtenyt 28 sekunttia. Kisa-ajosta löytyy myös Strava-jälki.

Erikoiskokeiden ajat:

  • 1. kierros: 2:12.40 (19th); 1:17.35 (21st); 1:04.76 (53rd); 1:58.63 (32nd); 1:05.29 (27th); 1:24.74 (24th)
  • 2. kierros: 2:12.54 (15th); 1:17.31 (21st); 1:00.27 (33rd); 2:13.75 (53rd); 1:09.09 (31st); 1:33.40 (53rd)

Kisan jälkeen on hyvä analysoida omaa ajamista ja tiesihän sen jo kisan aikana, että ajolinjat moneen mutkaan eivät olleet aivan parhaimmat. Jos maastoajoa on takana ennen kisaa muutama kerta, eikä yhtään vauhdikkaampaa vetoa, niin etenkin alku menee varman päälle ajellen. Lisäksi lauantain treenipäivänä ajoin pätkät läpi pääasiassa kerran rullaillen ja pari vauhdikkaammin. Kisapäivän aamuna ajoin vielä hieman vauhdikkaammin kaikki paitsi poljettavan ykkös-erikoiskokeen. Suurempia ongelmia ei ajossa ollut, ellei muutamaa ajolinjan virhettä ja paria kaatumista lasketa.

Jälkeenpäin videoilta katsottuna olisi pitänyt treenipäivänä katsella muutamien erikoiskokeiden ajolinjoja tarkemmin, sillä reittimerkkaukset olivat väljiä ja sisämutkia pystyi oikaisemaan muutamasta kohdin ainakin erikoiskokeilla 2 ja 6. Tässä muutamia havaintoja niin sanotuista agenttilinjoista:

ek 2, 1

ek 2, 2

ek 2, 3
ek 6, 1

ek 6, 2

ek 6, 3

Kaudelle 2018 jatkoin ajokaluston osalta samalla kuin viime kaudella. Specialized Enduro Elite 6 Fattie 2017 toimi mainiosti, eikä mitään suurempia ongelmia ollut. Takavaihtaja otti osumaa jossain vaiheessa, mutta korjaantui hieman taivuttamalla. Vaihdoin kisaan alle eteen Specialized Butcher GRID Gripton 29×2,6″ ja taakse Specialized Purgatory GRID Gripton 29×2,6″ ja lisäksi vanteiden suojana oli edessä ja takana Huck Norrikset. Vaikutti hyvältä ja toimivalta yhdistelmältä, sillä kisassa monella oli rengasongelmia. Kiitoksia Mountain Bike Shopille takaiskarin nopeasta huollosta kisareissua edeltävänä päivänä.

G-Form Enduro WarmUp 2018 (kuva: Samu Nisula)

G-Form Enduro WarmUp 2018 (kuva: Antti Sinisalo)

Kisasta löytyy myös kuvia:

Pikavisiitti sähköpyörien sekaan GoExpo 2018:ssa

Kevään ensimmäinen merkki on joka vuonna GoExpo, joka esittelee tuttuun tapaan kesän liikuttavia lajeja ja välineitä. Tänä vuonna ehdin paikalle lauantaina (3.3.) ja kiersin nopeasti Fillari-osion. Nopealla vilkaisulla messuosastot esittelivät samaa kuin vuosi sitten. Sähköpyörät olivat suurella painoarvolla ja paikalla olivat tutut maahantuojat ja liikkeet. Suuria lajin merkkejä ei ollut paikalla tänäkään vuonna. Tässä lyhyt katsaus mitä messuilla osui kameran linssiin.

GoExpo 2018:n fillariosastot

Sähkömaastopyöriä oli esillä sekä tutuilta merkeiltä kuten Haibike (Electrobike) että itselle tuntemattomilta kuten Rock Machine (SUP), BH (Helkama). Kiertelin uudet tuttavuudet nopeasti läpi ja etenkin Rock Machinen laitteet näyttivät aika hurjilta. Olivat tietojen mukaan varustettu uudella kehutulla Shimano STEPS E8000 -moottorilla, joka ilmeisesti toimii paremmin kuin esimerkiksi Yamahan tai Boschin valmistamat järjestelmät. Suomessa tunnetuimmista merkeistä Specialized käyttää Brosen moottoreita mm. Levossa ja Kenevossa, Trek Powerfly liikkuu Boschilla ja Pivot Shuttle Shimanon voimin. Moottori on yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen miten polkemisen avustuksen lisäksi moottori ja akku ovat pyörään yhdistetty. Ilahduttavasti monilla merkeillä akut olivat jo nätisti integroitu runkoon, eivätkä erillisinä möykkyinä.

Haibike Sduro -sarjaa
Haibike Sduro -sarjaa

Haibike Fatsix
Haibike Fatsix
BH Emotion Gravel
BH Emotion Xenion Lynx
Rock Machine Blizz Int e90-27+

Rock Machine Blizzard Int e50-27+

Normaaleja maastopyöriä messuilla oli vähemmän ja isoilla osastoilla paikalla olivat Saksan suoramyyntiä edustavat Canyon ja Rose. Canyonin uusi Torque (27,5″ ja 180/175mm joustoa) näytti hyvältä ja Rosen Progeolla varustettu Pikes Peak (27,5″ ja 160/165mm joustoa) selkeältä.

Rose Pikes Peak

Canyon Torque AL 5.0

Yksi hyvä löytö messuilta tarttui mukaan: pyöräteline. Hebie Turrix on pyörän takakolmioon kiinnittyvä muovinen teline, jota messuilla myi Electrobike. Heidän verkkokaupassaan hinta on vajaat 40 euroa, mutta messuilla se oli kohtuullisempi 25 euroa. Telinettä saa tuohon hintaan muun muassa Saksasta.

Hebie Turrix

Hebie Turrix

Muita GoExpo 2018:ssa eteen osuineita asioita olivat Smithin kypärät ja lasit, joista etenkin Forefront vaikutti erikoiselta. Paikallisen pyöräliikkeen myyjän mukaan erikoinen se onkin, sillä kypärän Aerocore on kova ja hengittävyys kyseenalaista. Tiedä sitten. Humantool oli myös paikalla tarjomassa apua istumatyöläisille ja Skate board -seisomalauta vaikutti jännältä. Velosock-pyöräsuoja näytti myös näppärältä ja jokin vastaava pitäisi kesäksi viritellä maastopyörille Thulen telineeseen. Myös Fillarilavalla oli monia kiinnostavia puheenvuoroja niin naismaastopyöräilystä Pusscampilla kuin valmistautumisesta viikon reissulle Mikko Mäkipään kertomana.

Smith Forefront -kypärä

Humantool seisontalauta skate board
Velosock pyöräsuoja

Fillarilavalla Mikko Mäkipää

GoExpo 2018 oli tänäkin vuonna odotusten mukainen. Kun ei paljoa aikaisempien vuosien pohjalta odota, niin ei voi pettyä. Sisältöä kuitenkin oli päivän kiertämiseen, jos ei ole rajoittunut vain tiettyyn teemaan, vaan haluaa nähdä mahdollisuuksia liikkumiseen laajemmin. Tai varmaan päivän voi käyttää kokonaan myös hevososastolla paijaamassa.

Pyöräilyn kadenssi, nopeus ja matka talteen Suunto Bike Sensorin avulla

Urheilussa ja kuntoilussa yksi aspekti harrastamista on erilaisten asioiden mittaaminen ja itse suoritan tätä pääasiassa GPS-vastaanottimella varustetulla urheilukellolla, jossa on myös sykemittari sekä vyöllä että ranteessa. Mutta kun aloin talvella ensimmäisiä kertoja treenaamaan pyörällä harjoitusvastuksella, tuntui jotain puuttuvan. Olohuoneessa on Tacx:n perusmallin harjoitusvastus, josta löytyy vain vastuksen säädin, eikä mitään tietoa kadenssista tai wateista. Lisää mittaustietoa treenistä oli siis saatava ja tätä varten hankin Suunto Bike Sensorin. Nyt saisi mitattua pyöräretkien nopeutta, matkaa ja mikä tärkeintä kadenssia. Mutta uusi sensori ei ollutkaan niin positiivinen kokemus mitä odotin.

Suunto Bike Sensor

Suunto Bike Sensor

Suunto Bike Sensor on Suunnon urheilukelloihin saatava lisälaite, joka kiinnitetään polkupyörän takahaarukkaan ja magneetit kampeen ja pinnaan. Sensorin tarkoitus on yksinkertainen: mitata kadenssia, nopeutta ja matkaa. Bike Sensor on yhteensopiva Bluetooth Smart- tai ANT+ -standardia tukevien urheilukellojen ja mobiilisovellusten kanssa, eli esimerkiksi Suunto Spartan Sport Wrist HR:n kanssa, joka omasta ranteestani löytyy. Hankin sensorin seuratakseni kadenssia harjoitusvastuksella ajaessa, mutta se on kätevä myös pyöräily-ympäristöissä, joissa GPS-signaali on heikko, kuten maastopyöräilyssä. Hintaa Bike Sensorilla on 59 euroa.

Bike Sensor asennettuna

Suunto Bike Sensorin asennus on helppoa, sillä kadenssianturin ohittaessa sensorin vilahtaa vihreä valo ja nopeusanturin ohittaessa vilahtaa punainen valo. Mutta oikean etäisyyden säätäminen on sitten eri asia. Vaikuttaa, että anturi on todella tarkka siitä, kuinka etäällä sensorista magneetit ovat ja tämä aiheuttaa ongelmia etenkin kampianturin osalta. Ainakin omassa maantiepyörässäni magneettia lukeva sensori piti kääntää kampea päin, joka vastaavasti vaikutti nopeusanturin pysymiseen asennossaan. Lisäksi kumilenkkikiinnitys on lähellä osua kampeen, kun anturi on riittävän lähellä.

Kun kadenssianturi on saatu säädettyä paikalleen, olet valmis äheltämään nopeusanturin magneetin kanssa. Pinnoihin asennettava magneetti kiristetään vain pyörittämällä ja sen saaminen riittävän kireelle muovisen vastakappaleen kanssa ei meinaa onnistua. Magneetti pyörii helposti pinnan ympärillä, ja koska sen pitää kulkea erittäin lähellä anturia, on osuma enemmän kuin todennäköinen. Kun kuvittelet että olet nyt saanut molemmat anturit nyt säädettyä kohdilleen, on nopeusanturia säätäessäsi kadenssianturi liikahtanut.

Kun sensorin ja anturien säätäminen on tehty, on aika siirtyä säätämään Movescountia ja Suunnon urheilukellon asetuksia. Movescountissa ei Sisäpyöräily-lajissa ole vakiona Bike Pod -anturia ja kadenssimittausta, joten käyttäjän pitää tehdä sitä varten oma rajoittuneempi urheilutila. Ai miten niin rajoittuneempi? Harmillisesti Movescount ei anna omien urheilutilojen yhteydessä lisätä sykealueet- eikä kaavio-näyttöjä. Sentään navigointi-näytön saa pois, kun kytkee urheilutila-asetuksista GPS:n pois päältä. Pyöräily-lajissa sentään on vakiona Kadenssi-urheilutila Bike Podin kanssa käytettäväksi.

Movescount ja sisäpyöräily-laji kadenssin kanssa

Säätämisen jälkeen olet viimein valmis treenaamaan. Treenin aikana kadenssi, nopeus ja matka näkyvät kentissä, jotka aikaisemmin urheilutilaan määritit ja treenin jälkeen Movescount näyttää tiedot omina kenttinään harjoituksen kaaviossa. Vaikka olin säätänyt anturit kohdalleen ennen treeniä, piti niiden sijaintia hieman säätää vielä alkuvaiheessa, kuten graafista näkee.

Sisäpyöräily kadenssin kanssa

Suunto Bike Sensor tekee minkä lupaa, mutta käytettävyys jättää toivomisen varaa ja kokonaisuutena se oli pettymys. Anturi pitää asettaa liian tarkasti paikalleen ja liian lähelle sensoreita. Tämä ei todennäköisesti ole ongelma harjoitusvastuksella ajettaessa, jossa pyörä on paikallaan, mutta muualla epätasaisuudet voivat liikuttaa anturia siten, että mittaus ei onnistu. Etenkin pinna-anturi pitäisi varmuuden vuoksi teipata paikalleen. On hyvin todennäköistä, että Bike Sensor jää vain harjoitusvastuksen kanssa käytettäväksi ja poistan sen kevään ja ulkolenkkien tullessa ohjelmaan. Eli en voi kyllä suositella Suunto Bike Sensorin hankkimista.

Seuraavaksi pitänee hankkia testiin esimerkiksi Wahoo RPM kadenssisensori ja nopeussensori, jotka toimivat sekä Bluetooth että ANT+ yhteyksillä ja eivät tarvitse erillistä anturia sensorien lukemiseen. Wahoon sensorien pitäisi toimia, mutta eivät ilmeisesti aivan ongelmitta, kun Suunto osaa yhdistää vain yhteen ”PODiin” kerrallaan. Jos Suunto Spartan tukisi ANT+ -sensoreita, olisi vaihtoehtona myös Garminin kadenssi- ja nopeussensori, joka minulle ensimmäisenä vinkattiin.