Jos pelaaminen on liian helppoa, rakenna Guitar Hero -botti

Pelien pelaaminen on usein kovin mekaanista ja loppujen lopuksi kohtalaisen yksinkertaista, mutta viihdyttävää ajanvietettä. Jos pelaaminen kuitenkin tarjoaa liian vähän haasteita, kannattaa esimerkiksi opettaa tietokone pelaamaan. Eräänä päivänä Xbox 360:lla Guitar Hero 2:sta pelatessaan Kevin Herron päätti toteuttaa ainakin yhden jänskän projektin sinä kesänä ja lopputuloksena oli Tom Hannu -Guitar Hero botti. Tietokoneohjelma, joka ensin opettelee Guitar Hero -pelin kappaleen ja tämän jälkeen soittaa sen.

Tom Hannun rakenne on selkeä ja toteutuskin kohtalaisen selkeä. Kokonaisuus jakautuu kahteen osaan: kitaraohjaimeen liitettyyn rautapuoleen ja kappaleiden opetteluun ja soittamiseen liittyvään ohjelmistopuoleen. Kitaraohjaimeen liittyvä puoli on toteutettu käyttämällä Parallax BASIC Stamp 1 Project -mikrokontrolleria, jossa on 4 MHz prosessori, 16 tavua muistia ja 8 I/O liitintä. Käytännössä mikrokontrolleri siis liitetään peliohjaimen nappeihin, jonka jälkeen voidaan välittää komentoja tietokoneelta sarjaliitäntää käyttäen ja painella soittimen nappeja.

Soittavan botin ohjelmistopuoli koostuu kolmesta erillisestä ohjelmasta: silmät, aivot ja sormet. ”Tomin silmät” -ohjelma toimii konenäkönä, jolla analysoidaan harjoitusmoodissa pelin soittovideo ja kerätään talteen kappaleen nuottikartta. ”Tomin aivot” -ohjelmalla tarkastellaan kerätty nuottikartta kappaleesta ja samalla voidaan tarvittaessa muokata nuotteja. Itse soittaminen tapahtuu ”Tomin sormet” -ohjelmalla, jolla voidaan lähettää napin painallus Xbox 360:n kitarasoittimelle ja soittaa kappaleen nuottikartta.

Tom Hannun projektisivuilta löytyy kuvia Tom Hannu -botista ja videoita ohjelmien toiminnasta. Lopputulos näyttää hyvältä, joskin onko pelaaminen enää hauskaa, jos tietokone tekee sen puolestasi. Sivuilta on lisäksi saatavilla lähdekoodit Tomin silmille ja aivoille, mutta Tomin sormia ei ole saatavilla. Ohjelmat on toteutettu käyttämällä Mac OS X:n frameworkkeja ja Xcodea.

Oivaltavaa ja varmasti erittäin opettavaista harrastelua pelaamisen sivutuotteena.

X.org server ja näppäimistön ledit

Yleensä ohjelmista löytyvät bugit eli niin sanotut ominaisuudet ovat mitäänsanomattomia, mutta välillä eteen osuu ominaisuuksia, jotka ovat mainitsemisen arvoisia. Yksi tällainen on X.org X-palvelimesta löytyvä ominaisuus, joka jättää näppäimistön ledit pimeiksi. Num Lock, Scroll Lock ja Caps Lock -näppäimet toimivat kuten ennenkin, mutta päällä olosta ilmoittavat ledit eivät vaihdu näppäimiä painettaessa. Ei sinällään mitenkään häiritsevä ominaisuus, lukuun ottamatta esimerkiksi salasanojen syöttämistä, jolloin Caps Lockin päällä olemista ei helposti huomaa.

Ovela ominaisuus ilmenee ainakin xorg-server-1.4-r2 -versiossa ja ongelma pitäisi olla korjattuna 1.4.1-version ilmestyessä ilmeisesti lähiaikoina. Tätäkään ongelmaa ei huomaa, jos pitäytyy vakaissa ohjelmaversioissa, sillä xorg-server-1.4-r2 löytyy ainakin Gentoossa testing-paketeista. Maailma on erilainen ~arkkitehtuurin silmin.

Cable Open! -kampanja avaa maksu-tv-kanavat 9.11.-12.11.2007

Maksu-tv-tarjonta on taas viikonloppuna maksutonta, kun kaapelitelevisioyhtiöt avaavat maksu-tv-tarjontansa ilmaiskatseluun isänpäivän viikonlopuksi. Kaapeliverkossa näkyvät digitaaliset kanavat ovat auki perjantai-illasta 9.11. klo 18 alkaen maanantai­aamuun 12.11. klo 8 asti.

Suomen Kaapelitelevisioliitto ja kaapelioperaattorit sekä tekijänoikeusjärjestöt Kopiosto ja Teosto järjestävät Cable Open! -tempauksen nyt kolmatta kertaa. Tempauksen aikana normaalin kanavatarjonnan lisäksi Welhon kaapeliverkossa on katseltavana 76 maksukanavaa, Elisa tarjoaa nähtäville 61 kanavaa ja Sonera tyytyy 47 kanavan näyttämiseen.

Maksu-tv-kanavien ilmaisnäyttö on hyvä keino esitellä tarjontaa ja houkutella viimeisetkin katselijat digisovittimien hankintaan. Welho on myös keksinyt toisenkin hyvän tavan houkutella katsojia digitv:n pariin, sillä Welhon kaapelissa lähettämä analoginen signaali on laadultaan heikkoa. Hienoista lumisadetta toivoisi katselevan ikkunasta eikä televisiosta.

(via Welho)

Mac OS X Leopardin uudet ominaisuudet, joilla on merkitystä

Applen OS X Leopard tuo mukanaan useita enemmän tai vähemmän uusia ominaisuuksia ja Applen sivuilta löytyy listaus 300:sta uudistuksesta. Leopardista ja uusista ominaisuuksista saa hyvän kuvan Applen Mac OS X Leopard -opastusvideosta. Upouudet ominaisuudet löytyvät Applen sivuilta myös suomeksi selitettyinä ja kuvien kera. Suomeksi selitetty lista on myös siitä hyvä, ettei kaikkia uudistuksia ole mainittu, vaan vain ne, joilla on merkitystä. Myös Internetin-uutissivustoilla uudistusten käsittelyn ohessa on todettu, että kaikki uudet ominaisuudet eivät ole käyttäjälle niin merkitseviä.

Oikeastaan on hieman turhaa kerrata Leopardin uusia ominaisuuksia tässä, kun ne on kerta käsitelty selkeästi kuvien kera Applen-sivuilla, mutta menkööt ja yleisön pyynnöstä. Kaikkien uudistuksen käsitteleminen on kuitenkin erittäin turhaa, joten käyn läpi lähinnä omasta mielestäni kiinnostavia ominaisuuksia.

Upouutena ominaisuutena löytyy Time Machine, jolla voidaan varmuuskopioida Macin sisältö automaattisesti ja palata ajassa takaisin palauttamaan hävinnyt tai tuhottu tiedosto. Varmuuskopiointia voi rajoittaa haluamallaan tavalla ja se osaa keskeytyä ja jatkaa. Internetin mukaan Leopardin testiversioissa varmuuskopion pystyi tekemään langattomasti ja verkkolevylle, mutta nyt se ei ilmeisesti ole mahdollista. Tarvitaan siis piuhalla liitetty ulkoinen kiintolevy, joka taas ei ole niin kätevää. Time Machine sisältää kaikenlaisia hienouksia, joten kannattaa katsoa Applen opastusvideo asiasta.

Jo tuttuna, uutena, toiminnallisuutena löytyy Boot Camp ja Windowsin käyttäminen OS X:n rinnalla on nyt mahdollista ja helppoa. Mainospuheet mainostavat nopeutta ja täyttä toiminnallisuutta, mutta tiedä sitten. Myös tiedostojen kopioiminen Windowsin ja Macin välillä on mahdollista, mutta jostain syystä Leopard ymmärtää vain FAT32:sta eikä NTFS:ää, jolle kirjoittaminenkin on nykyään mahdollista. Windowsin käyttämiseksi löytyy nyt myös WHQL-sertifioidut ajurit iSight-web-kameralle, trackpadin rullaukselle ja näppäimistön valoille. Lisäksi tehtäväpalkista voi nyt käynnistää koneen takaisin OS X:ään ja muokkaan Boot Campin asetuksia.

Spaces tuo OS X:ään aikaisemmin erillisellä ohjelmilla aikaansaadut työpöydät, joille voi siirrellä ikkunoita mielensä mukaan. Ohjelmia voi määritellä käynnistymään tietylle työpöydälle ja kaikki työpöydät saa näkymään kerralla.

Quick Look lisää mahdollisuuksia tarkastella dokumentteja Finderissa, Mailissa ja Time Machinessa avaamatta ohjelmaa. Kätevää esimerkiksi Word- tai OpenOffice.org -dokumenttien kanssa.

OS X:n työpöydällä Dock on saanut uudistuksia lähinnä ulkoasuun liittyen, mutta lisäksi nyt on mahdollista muodostaa tiedostopinoja, jotka avautuvat vieterimäisesti.

”Leopardissa valmiina kaksi pinoa: yksi tiedostohauille ja toinen dokumenteille. Safarista, Mailista ja iChatista haetut tiedostot päätyvät automaattisesti tiedostohakupinoon, ja dokumenttipino on erinomainen säilytyspaikka esimerkiksi esitelmille, taulukoille ja tekstitiedostoille.”
– Apple

Tuntuu kohtalaisen turhalta ominaisuudelta, kun joskus ne tiedostot pitää kuitenkin lajitella kansioihin Finderin syvyyksiin.

Finder, eli windows-kielellä resurssienhallinta, on saanut lisätoiminnallisuutta sivupalkkiin ja kohteet on ryhmitelty kategorioihin aivan kuten iTunesin lähdeluettelossa. Lisäksi Cover Flow näyttää esikatselukuvan jokaisen tiedoston ensimmäisestä sivusta. Sivupalkki näyttää myös jaetut tietokoneet (lue Macit) ja klikkaamalla konetta, voi jakaa näytön kuvauksen perusteella hieman VNC:n tai Remote Desktopin tapaisesti. Finder näyttää nyt myös kohteen hakemistopolun ja tiedostoja voi vedellä eri polkuihin. Toivottavasti muun muassa piilotettujen tiedostojen esille tuominen on tehty helpommaksi kuin aikaisemmin.

Tekstinkäsittelyn puolella TextEdit, eli hieman vastaava ohjelma kuin Windowsin Wordpad, on saanut automaattisen tallennuksen ja kätevimpänä uudistuksena tuen OpenDocumentille (OpenOffice.org) ja Word 2007 -formaatille. Lisäksi tietenkin löytyy ominaisuutena muuttaa tekstilinkit klikattaviksi ja turhana ominaisuutena muuttaa lainausmerkit typerimmiksi versioiksi.

Terminal, eli Pääte, on saanut ominaisuudekseen kyvyn käyttää välilehtiä ja jakaa tai yhdistää ikkunoita välilehdiksi. Välilehtiä voi tietenkin myös siirrellä. Toivottavasti Terminaliin on saatu myös korjattua home/end-nappien toiminta, sillä muuten screenissä olevassa vimissä tekstin muokkaaminen on hieman hankalaa.

Preview, eli kuvien ja esimerkiksi PDF-dokumenttien katseluohjelma, on saanut uudistuksia muun muassa värikorjaus- ja kuvanmuokkausominaisuuksiin. Kätevin uudistus kuvauksen perusteella tuntuu olevan kuitenkin muistilaput, joita voi liittää PDF-dokumentteihin, jotka myös tallentuvat dokumentin mukaan. iCal-kalenteri on myös Preview:n tapaan saanut pieniä uudistuksia ja toiminnallisuuksista tapahtumien muokkaus ja tapahtumien määritteleminen ovat nyt juostavampia.

Sähköpostiohjelma Mail sisältää nyt HTML-muotoisia sähköpostipohjia, joilla voi kiusata vastaanottajaa. Ominaisuuksiin on lisätty myös To-Do-listat, RSS-syötteet ja viestien muotoilua. Taisi listassa olla jotain hyödyllistäkin, kuten kuvien selaaja ja sähköpostien arkistointi.

Leopardissa on myös mukana maailman nopein nopein selain, Safari.

Spotlight-hakutoiminto sisältää nyt muiden uudistustensa lisäksi sanakirja-toiminnallisuuden ja mahdollisuuden toimia laskimena.

Leopard uudistaa myös taustajärjestelmää ja tuo paljon pieniä uudistuksia. Graafiset toiminnallisuudet parantuvat uudistuneilla Core Animation, OpenGL ja Core Image Filters -ominaisuuksilla. Leopard on optimoitu kahdelle ytimelle ja tukee sulavasti sekä 64-bitin että 32-bitin ohjelmia, joten tehoa löytyy kuin pienestä kylästä. Kehitystä on tapahtunut myös kameratuen, tietoliikenneverkon ja tulostuksen saralla. TCP-paketit liikkuvat nyt automaattisesti tehokkaammin kuin ennen ja tulostinajureita voi yrittää löytää Software Updatesta.

Pienempiä tai itselleni toisarvoisia uudistuksia löytyy esimerkiksi osoitekirjasta, jossa osoitteen voi nyt klikata auki Google Mapsista ja Dashboardiin voi rakentaa widgetin web-sivusta, joka myös päivittyy. Elokuvia ja digitaalista mediaa voi katsella Front Row:n ja kaukosäätimen avulla nyt AppleTV-tyylisesti vaikkapa sohvalta television ruudulta.

iChat-pikaviestin on saanut Applen opastusvideon perusteella käteviä uudistuksia web-kameraan ja työpöydän jakamiseen liittyen. Viesti-ikkunat myös säilyttävät sulkemisen jälkeen aikaisemmat keskustelut ja ikkunoita voi kasata välilehdille. Ja tietenkin lisää hymiöitä ja varmasti vielä animoituja.

Lisäksi Leopardista löytyy mielestäni kätevä vieras-tunnus, joka tyhjenee aina uloskirjautumisen yhteydessä. Nyt myös ei-aktiivisia ikkunoita voi nyt skrollata, joka onkin Linuxista tuttu näppärä ominaisuus. Ainakin KDE osaa, Gnome ei tainnut. UNIX®-sertifikointi löytyy Single UNIX Specification (SUSv3) ja POSIX 1003.1 -määritysten mukaan.

Tietoturvallisuuden osalta uudistuksia löytyy sieltä sun täältä, mutta ei mitään järisyttävää. Palomuurilla voi nyt estää sisääntulevaa liikennettä, mutta jostain syystä ulospäin menevän liikenteen estämistä ei ole lisätty.

Eikä tässä vielä kaikki. Uusia toiminnallisuuksia ovat saaneet myös AppleScript, Automator, Dashcode, DVD Player, Dictionary, Fonts, Instruments, International, Parental Controls, Photo Booth, Screensavers, Universal Access ja Xcode3, mutta ne eivät ole kovinkaan mainitsemisen arvoisia. Myös Applen (puheiden mukaan ylihinnoiteltu ja aikaisemmin kohtalaisen turha) .Mac-palvelu oli saanut ihan järkeviä käyttökohteita etenkin useamman Macin omistajille.

OS X:n uusi versio tuo mukanaan kaikenlaista, mutta suurilta osin uudet ominaisuudet eivät ole mullistavia, mutta osaltaan hiovat käyttöjärjestelmän kokonaisuutta ja tuovat esimerkiksi Time Machinen kanssa käteviä toiminnallisuuksia. Kun jo hyvän käyttöjärjestelmän paranneltu versio on hinnoiteltu 129 euroon ja viiden käyttäjän perhepaketti 199 euroon, on se järkevä ellei jopa pakollinen ostos.

Leopardista löytyy jo arvosteluita USA today, Wall Street Journal ja New York Times -lehdistä, joista Gizmodo on tehnyt lyhyen yhteenvedon. Myös MacWorldista löytyy hyvä arvostelu ja Engadget on tehnyt vertailutaulukon Leopardin ja Vistan ominaisuuksista.

Vuokra-asunnot ja Helsinki

Olen parisen viikkoa katsellut pääkaupunkiseudulta sopivia vuokra-asuntoja ja tarjonta ei näytä oikein lupaavalta. Asuntoja on kyllä tarjolla kohtalaisesti (lue niukasti), mutta hyvien liikenneyhteyksien tai asunnon kuntoon suhteutettuna vuokraltaan asiallisia kämppiä on markkinoilla heikosti. Kysyntä ylittää tarjonnan ja reilusti.

Vuokran ylittäessä 600 e/kk, on tarjolla jo hyviäkin asuntoja, mutta neliöiden määrä ja vaadittu euromäärä tuntuu sikamaiselta. Usein myöskään asunnon kunto ei vastaa hinnoittelua. Kohtuuhintaisissa asunnoissa vähintäänkin kylpyhuone on suoraan 70-luvulta, samoin kuin usein myös keittiön kalusteet, eikä näky ole komea. Ja jos luulet löytäneesi käyvän asunnon hyvältä paikalta ja kohtuullisella vuokralla, ovat sen varmasti löytäneet muutkin vuokra-asunnon hakijat. Harmittavasti en ole ainoa, jolle kelpaisi asunto esimerkiksi Helsingin luoteisosasta tai Leppävaaran tai Vantaankosken radan tuntumasta.

En olettanutkaan, että kohtuuhintaisen, rauhallisella paikalla ja hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevan yksiön löytäminen pääkaupunkiseudulta olisi helppoa, mutta en uskonut sen olevan näin hankalaa. Vajaan kymmenen näytön keskiarvolla, on jokaisessa näytössä ollut vähintään parikymmentä ihmistä. Tänään en edes ehtinyt paikalle, kun asunto oli jo vuokrattu. Luotettavaksi uskomani Helsingin julkinen liikenne jätti kaksi bussia välistä ja muutaman minuutin odottelu pysäkillä vaihtui varttituntiin.

Onneksi Hyvinkäältä ei ole liian hankalaa kulkea junalla Pasilan kautta Huopalahden asemalle, mutta lyhyemmät työpäivät olisivat suotavia. Hyvän ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen voi olla mahdoton yhtälö, mutta ainahan sitä voi yrittää ja tarvittaessa lisätä vuokrabudjettia.

Syyskuun haetuimmat

Syyskuun hakusanat eivät tarjoa juurikaan mitään kiinnostavaa: hoasnettiä ja formuloita netistä. Muutamia poikkeuksia listassa kuitenkin on: Sportstracker, vimpaimet ja Sopcast OS X:ssä.

Olen käsitellyt urheilusuoritusten seurantaan tarkoitettua SportsTracker -ohjelmaa blogissa testatessani sitä kesäkuussa. Vaikka sekä Linuxissa että Windowsissa toimiva tilastointiohjelma on ihan kätevä, hakukoneesta blogiin eksyneet hakevat luultavammin Nokian Sports Tracker -ohjelmaa, joka on tarkoitettu GPS:llä varustetuille S60-sarjan kännyköille. Nimestä huolimatta, testaamallani ohjelmalla ei kuitenkaan ole muuta yhteistä Nokian Sports Tracker -ohjelman kanssa kuin idea. Nokian sovellus vaikuttaa kyllä kätevältä, mutta en tällä hetkellä omista GPS-palikkaa tai GPS:ää sisältävää kännykkää, joten käytännön testaaminen on hieman vaikeaa.

Blogiin löydettiin myös etsittäessä syytä WordPressin vimpaimien (eng. widgets) toimimattomuudelle. Widgets-hakemistoa selatessa eteen tulee harmillisen usein hyviä vimpaimia, jotka eivät joko toimi tai toimivat heikosti uusimpien WordPress-versioiden kanssa. Vimpainten tekeminen on kuitenkin kohtalaisen yksinkertaista, joten pienet yhteensopivuusongelmat on helppo korjata. Esimerkiksi King Links -vimpaimessa oli ongelmia asetusten kanssa. Jos vimpaimet eivät toimi ollenkaan, voi syy olla WordPress-teemassa, sillä vimpaimet vaativat teemaan muutaman rivin. Yleensä se löytyy uusimmista teemoista valmiina ja tarvittaessa sen voi lisätä itse ohjeita käyttäen.

Formuloiden katselemiseen liittyen, on blogiin päädytty etsimällä Sopcastia Mac OS X:lle. Sopcastista ei ole saatavilla OS X:lle käännettyä versiota ja asiasta löytyykin tiedusteluita Sopcastin foorumilta. Applen keskustelupalstalla ehdotetaan käytettäväksi Crossover-ohjelmaa, jolla voidaan ajaa Windows-ohjelmia ilman Windowsia. Nopeasti googlettamalla en kuitenkaan löytänyt asiasta lisää tietoa. Yhtenä vaihtoehtona on tietenkin VMware Fusionin tai Parallels Desktopin käyttäminen. Esimerkiksi Linuxissa Sopcast toimi kohtalaisesti VMware Serverissä ajetussa Windows XP:ssä.

Elokuun haetuimmat

Joskus ajattelin, että olisi kätevää aina kuukauden vaihtuessa listailla hakusanoja ja -lauseita, joilla blogiin on löydetty. Ajatukseksi se suurilta osin on jäänytkin, sillä kerran olen kevättalvella hakusanat listannut. No, pitänee parantaa tahtia.

Elokuussa blogiin eksyttiin Google Analyticsin mukaan muun muassa seuraavilla hakusanoilla:

Haetuimmat Top 5+1
hakusana kpl
1. formula 1 netistä 129
2. hoasnet 33
3. digi viikonloppu 21
+1. sopcast formula 20
4. uac 18
5. metro näyttely 17

”Haetuimmat Top 5+1” -listan kärjestä löytyy yhdistelmä Formula 1 -lähetysten netistä seuraamista käsitteleviä hakusanoja ja samaan kategoriaan voi yhdistää Sopcastin parikymmentä hakua. Formula 1 -lähetysten netin kautta seuraamista käsitelleet kirjoitukset kiinnostivat aina F1-viikonloppuina, jolloin blogin kävijämäärissä oli nähtävissä hienoinen piikki. Formula-lähetysten seuraaminen onnistuukin helposti käyttämällä Sopcastia Windowsissa tai Linuxissa.

Haetuimmat-listalla toiseksi nousee HOASnet, jolla oli Soneran tarjoaman bitin liikkumisen kanssa enemmän tai vähemmän ongelmia koko kesän ajan. Aihetta käsittelin kesätöiden alkaessa ja vielä kertaalleen elokuussa jonotusmusiikkia kuunnellen. Musiikki olisi voinut olla parempaakin.

Listalta kolmantena löytyy television digitalisointia markkinoineet digi-viikonloput ja digi-TV:n tuleminen innosti kaapeli- ja maksutelevisoyhtiöitä mainostamaan tarjontaansa. Ilmaisia maksukanavia olikin nähtävillä helmikuussa, elokuussa ja syyskuussa.

Neljäntenä listalle kipuaa Microsoft Vistan mahtava User Account Control, johon tutustuin Vistan Beta-versiota testaillessani. Idealtaan varmasti hyvä ominaisuus, mutta toteutukseltaan ihan jotain muuta. Ilmeisesti Vistan julkaisuversiossa UAC on muutettu hieman vähemmän ärsyttäväksi.

”Haetuimmat Top 5+1” -listan viimeiseltä sijalta löytyy Päivälehden museossa oleva Metro-näyttely, jossa elokuussa vierailin. Näyttely on avoinna syyskuun loppuun, joten vielä ehtii tutustua Metron historiaan ja ajella Metro-simulaattorilla.

Sellaisia hakusanoja siis elokuussa.