Blogien top 10 mokat

Media=blogi kirjoittaa kiistellyn käytettävyysguru Jacob Nielsenin top 10 mokat blogeissa -jutusta. Nielsenin oppeja käytettävyyden saralla tuli tutkittua erään kurssin harjoitustyön ohessa. Vaikka en ”insinöörinä” aivan kaikkia Nielsenin oppeja myönnä, ovat ne ihan järkeviä hieman suodatettuina. Tässä blogien mokat Nielsenin mukaan ja omat tunnustukseni.

  1. Kirjoittajan biografia puuttuu.
  2. Nielsen kirjoittaa: ”Lukijat haluavat tietää kenen kanssa ovat tekemisissä.” Voin vain olla samaa mieltä, vaikkei omasta blogistani ”About me” -osiota vielä nimeä ja opiskelua lukuunottamatta olekaan. Ehkä lyhyt biografia-sivu olisi paikallaan.

  3. Kirjoittajan kuva puuttuu.
  4. Nielsenin pääkohtia ovat: ”Lisäät uskottavuuttasi ja se yhdistää virtuaalisen ja fyysinen maailman.” Ihmisten aivoista suuri osa on keskittynyt kasvomuistiin. Täytyy myöntää, että kyllä kuva aina blogin uskottavuutta lisää, joskaan ei sen puuttuminen sinällään moka ole.

  5. Otsikot, jotka eivät anna olennaista kuvaa kirjoituksen sisällöstä.
  6. ”Lukijoiden täytyy saada kuvaus kirjoituksesta lukemalla sen otsikon.” Myös hakukoneet (käyttäjät) tykkäävät kuvainnollisista otsikoista. Olen pyrkinyt pitämään otsikot bloggauksen sisältöön liittyvinä.

  7. Linkit, joista ei tiedä minne ne menevät.
  8. ”lisää asiasta täällä ja tuolla” ei ole esimerkki hyvästä linkistä. Lukijoille on hyvä kertoa minne he ovat linkistä menossa ja mitä linkin toisessa päässä on. Linkin nimeämisen lisäksi voi apuna käyttää ”link title” -ominaisuutta. Tässä asiassa pitää kyllä parantaa omaa toimintaani.

  9. Blogin klassikot on haudattu muiden sekaan.
  10. Kirjoituksia, joissa on pidempi aikaista arvoa vakituisen lukijakunnan ulkopuolelle, olisi hyvä lisätä sivulle erilliseen listaan. Myös linkkaus vanhempiin kirjoituksiin on syytä muistaa. Suositeltavaa luettavaa -otsikko lisätty työlistalle.

  11. Kalenteri on ainoa navigointi julkaistuihin kirjoituksiin.
  12. Kirjoitusten kategorisointi on helppoa ja selkeyttää kirjoitusten lajittelua ja myöhemmin löytämistä.

  13. Epäsäännöllinen julkaisurytmi.
  14. Lukijoiden pitäisi pystyä ennakoimaan milloin ja kuinka usein blogi päivittyy, mutta toisaalta ei pitäisi kirjoittaa, jos ei ole mitään sanottavaa. Hieman muna-kana -ongelma :) Itse seuraan muita blogeja blogilistan kautta, jolloin on helppo nähdä onko uutta blogissa uutta sisältöä. Olen pyrkinyt ”ei välttämättä päivittäin, mutta joka toinen päivä” -rytmiin, mutta välillä ei juuri ole aikaa eikä kiinnostavia aiheita, joista kirjoittaa.

  15. Moniaiheisen blogin pitäminen.
  16. ”Specialized sites rule the Web.” Soks-blogi on keskittynyt tekniikan aiheisiin, mutta viihteelle on jätetty tilaa. Ei sitä aina jaksa tekniikan kanssa säätää. En oikein tiedä omaa mielipidettäni moniaiheisista blogeista, riippuu miltä alueilta aiheet ovat.

  17. Sen unohtaminen, että kirjoittaa tulevalle pomolle.
  18. Kerran netissä, aina netissä. Soks-blogin arkistointia on rajattu kieltämällä robotit palvelimien asetuksissa, vaikka en koe, että blogin sisällössä olisi mitään hävettävää vuosienkaan kuluttua (paitsi kirjoitusvirheet :))
    Mediablogi ei ymmärrä mitä tämä ohje tekee blogien top 10 mokissa. ”Mielenkiintoisimmat blogit ovat usein juuri niitä, joissa kirjoittaja unohtaa kirjoittavansa tulevalle pomolle tai ei välitä siitä.”

  19. Ei omista oman blogin verkkotunnusta.
  20. Toisen osoitteen alla asuminen (blogger, typepad) voi olla alkuun hyvä idea, mutta mitä pidempään vierailua kestää, sitä ”kalliimpaa” itsenäisyys on. Soks asustaa oman domainin alla, vaikkei omaa itsenäistä osoitetta omistakaan. Olen itseni herra ja orja :)

OS X:ssä näytön lukitseminen

Linux-käyttäjänä OS X:n ominaisuudet ovat vielä hieman hakusessa. Piilotettujen tiedostojen näyttäminen ja nyt ruudun lukitseminen. Toiminto onnistuu useallakin tavalla, tässä niistä kolme:

Laittamalla System Prefences -> Security -> ”Require password to wake this computer from sleep or screen saver” -kohtaan ruksin, ruutu lukittuu nyt aina näytönsäästäjän mennessä päälle tai koneen mennessä uneen. Sopiva pikakomento näytönsäästäjän päällesaamiseksi on laittaa System Prefences -> Dashboard & Expose -> ”Start Screensaver” -komento, jonnekin ruudun kulmaan.

Yllämainitut menetelmät eivät kuitenkaan vastaa täysin Linuxin ruudun lukitsemista. Jos ei halua koneen unitilassa tai näytönsäästäjän aikana ruudun menevän lukkoon, voi ruudun lukitsemisen hoitaa Avainnipun avulla. Laittamalla Keychain Access -> Preferences -> Show Status in Menu Bar -kohtaan ruksin, tulee menuun lukko, josta voi lukita ruudun. Nyt ruudun lukitseminen onnistuu, eikä ruudu mene lukkoon, vaikka kone nukkuisi, jos sitä et tahdo.

OpenOffice.org 2.0 julkaistu

Avoimen lähdekoodin kehitysmalliin perustuvasta OpenOffice.org -toimisto-ohjelmisto on saavuttanut versionumeron 2.0. Edellisestä vakaasta julkaisusta 1.1.4:stä kehitystä on tapahtunut paljon ja käyttöliittymää ja toimintaa on hiottu.

Uusia ominaisuuksia on muun muassa tuki XML-pohjaiselle OASIS OpenDocument-tiedostomuodolle, uusi Base-tietokantasovellus, sisäkkäiset taulukot ja tuki XForms-web-lomakkeille. Pdf-vientiä on parannettu ja se sisältää nyt muun muassa kirjanmerkit, hyperlinkit ja pdf-lomakkeet. OASIS OpenDocument-tiedostomuoto saattaa olla merkittävä tekijä OpenOffice.orgin pyrkiessä kasvattamaan markkinaosuuttaan erityisesti julkishallinnossa.

OpenOffice.org 2.0 on alustavasti saatavilla 36 eri kieliversiona ja toimii muun muuassa Windows-, Linux-, FreeBSD-, Solaris- ja Mac OS X -ympäristöissä. OpenOffice.org:n natiivi OS X -versio NeoOffice, joka on erillinen projekti, pohjaa edelleen 1.1.4 versioon. OpenOffice-yhteisön tärkeimpänä jäsenenä ja tukijana toimii Sun Microsystems. (via sektori.com)

Toimisto-ohjelmistoissa kärkipaikkaa suvereenisti hallitseva Microsoft Office on viimeinkin saanut varteenotettavan haastajan. Vaikka OpenOffice.org 1.1.4 oli jo lupaus toimivuudesta ja vaihtoehdosta, on 2.0 version myötä hypätty uudelle asteikolle.

Sony VAIO -brändi leviää

VAIO TV/PC

Sony laajentaa VAIO tuotemerkkiään kannettavista tietokoneista pöytäkoneisiin. Uusi VAIO VA TV-PC on tietokoneen ja 20-tuumainse LCD-TV:n yhdistelmä ja on saatavilla parina eri mallina, 1 999,99$ maksava VGC-VA10G ja 2 199,99$ maksava VGC-VA11G.

TV/PC-yhdistelmät ovat Japanissa jo tavallisia, mutta muualla maailmassa vasta tulossa markkinoille. TV:n ja PC:n yhdistäminen samaan laitteeseen tarjoaa mainion vaihtoehdon pieniin asuntoihin, opiskelija-asuntoihin ja sopii vaikka mediapc:ksi. Laitteella voi myös nauhoittaa ohjelmia ja sisältä löytyy Windows XP Media Center edition, 250GB/300GB kiintolevy, Pentium 4 prosessori (3 tai 3.2GHz), 1GB muistia, WiFi, Radeon X700 näytönohjain, DVD+R DL asema, 2.1 kanavaiset kaiuttimet ja audio/video-liitännät. (via Gizmodo.com)

Sony on pakannut perinteisen tietokoneen Applemaisesti ja lisännyt television. Ei kovin innovatiivista, mutta varmasti laite löytää ostajansa. VAIO:n suunnittelijoilla on laitteen siistiydestä huolimatta silti vielä matkaa Applen iMacin kaltaiseen eleganttiuteen. :) Erillinen digi-TV viritin (esim. EyeTV 400) ja iMac on kyllä paljon tyylikkäämpi paketti.

MySQL:n käyttöönotto aloittelijoille

Reallylinux.comissa on hyvä artikkeli MySQL:n käyttöönotosta Linuxissa. ”So You’d Like To Use MySQL – Getting Started with the World’s Most Popular Open Source Database” esittelee lyhyesti MySQL tietokannan ja antaa ohjeita asennukseen (rpm, binaarit ja lähdekoodi) ja lyhyet vinkit toimenpiteistä, mitä pitää tehdä ennen käyttöönottoa.

Ihan hyvä artikkeli vähemmän Linuxia käyttäneille. Artikkeli mainitsee jakelupakettien kautta saatavat MySQL-paketit, mutta kehottaa käyttämään MySQL:n omia paketteja nopeamman päivitystahdin vuoksi. On silti syytä pysyä jakelupakettien pakettijärjestelmän (mm. apt-get, portage, YaST, yum, up2date) omissa MySQL-paketeissa, sillä yhteensopivuus järjestelmän kanssa on parempi (init-skriptit, logitus jne.)

Artikkeli on ihan hyvää luettavaa, jos MySQL ja tietokannat eivät ole tuttuja ja suunnittelmissa on tietokannan asentaminen nurkassa nököttävälle Linux-purkille.

MySQL ei ole ainoa olemassa oleva tietokanta, mutta ehkä se helpoiten alkuunpäästävä ja ohjelmien tuki on hyvää. Toinen mainio vaihtoehto on myös PostgreSQL. Tehokkuudesta ja nopeuseroista ja tuen laajuudesta en lähde tässä spekuloimaan. Molemmille on hyvät dokumentoinnit verkossa, joilla pääsee alkuun.

Torstain linkkivinkit

Energiansäästötila säästää sähköä

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt toimistolaitteidensa sähkönkulutusta sekä keinoja sen vähentämiseen.

Tutkimuksen mukaan toimisto- ja atk-laitteissa on valmius monipuolisiin energiansäästömahdollisuuksiin, mutta niitä ei useinkaan tunneta, eikä niitä ole otettu tehokkaasti käyttöön. Selvityksen perusteella suurimmat säästöt saadaan aikaan tietokoneiden, näyttöjen ja kopiokoneiden energiansäästöasetuksilla sekä valitsemalla vähän energiaa kuluttavia laitteita kuten litteitä näyttöjä. Muutamissa laitteissa kulutus väheni useita kymmeniä prosentteja ja esimerkiksi kuvaputkinäytöissä jopa puolet.

Myös Digitoday uutisoi aiheesta, joka tuntuu hieman itsestään selvyyden toistelulta. Energiaa säästämällä virrankulutus laskee ja sähkölasku pienenee. Rivien välistä pystyi kuitenkin lukemaan, että selvitys oli virransäästöominaisuuksien käyttämisestä ja tehokkaiden asetusten löytämisestä toimistoympäristössä.

Jopa maalaisjärki sanoo, että energiaa säästämällä sitä yleensä myös säästyy. Jos asian vielä tieteellisesti ja empiirisin kokein todistaa, niin sen täytyy olla totta :)