Icron tarjoaa USB 2.0:aa sähköpistokkeesta

Icron yhdistää USB:n ulottuvuutta pidentävän ExtremeUSB -tekniikkansa Panasonicin sähköpiuhoja käyttävän HD-PLC -tekniikan kanssa ja tuloksena sähköpistokkeesta tulee USB 2.0 -liitäntä. eHomeUpgrade -sivuston uutisjutussa kerrotaan, että demonstroitu prototyyppi on neliporttinen USB 2.0 -kytkin, joka mahdollistaa normaalin ”plug and play” -yhteyden millä tahansa USB-laitteella.

Icronin järjestelmä ei tarvitse ajureita tai ohjelmistoja ja toimii käyttöjärjestelmälle läpinäkyvästi. Aivan normaalin USB 2.0:n nopeuksiin ei sähkölinjoja pitkin päästä, vaan nopeus on maksimissaan 190Mbps. Vaikka nopeus jääkin vajaaseen puoleen normaalista 480Mbps:sta, on se enemmän kuin ei mitään. Aikaisemmin Icron on jatkanut USB:n ulottuvuutta normaalista 5 metristä jopa kahteen kilometriin ExtremeUSB -tekniikallansa käyttäen verkkopiuhoja (CAT 5 ja kuitu) ja langattomia tekniikoita (802.11g ja UWB).

Gizmodon jutussa ehdotettiin käyttötarkoituksiksi esimerkiksi digiboxin liittämistä tietokoneeseen ja USB-kiintolevyn jakamista koko huoneistoon, jotka ovatkin ihan järkeviä ehdotuksia. Tuotetta vasta demottiin, joten markkinakelpoisesta ja viimeistellystä tuotteesta ei ole vielä tietoa.

Kyllä tekniikka on joustavaa, kun Ethernettiä ja USB:tä saadaan sähköpistokkeesta ja sähköä Ethernetistä.

Yhdestä tuolista on moneksi: Trey Chair

Trey Chair (sivuilla video) yhdistää normaalin työtuolin, eräänlaisen pelituolin ja jakkaran samaan pakettiin. Tuolista löytyy normaalit korkeus- ja kallistussäädöt, mutta erikoisuutena onkin tuolin yläosa, jonka voi irrottaa ja tuolista muodostuu tuolin ja jakkaran yhdistelmä.

Trey Chair on idealtaan oivaltava ja mainoskuvien perusteella ihan käyttökelpoinen ja toimiva yhdistelmä. Aina ei jaksa työskennellä työpöydän ääressä tai pelata pelikonsolilla sohvalta, vaan kaipaa hieman rennompaa, mutta jämäkkää istuinta. Kahden tuolin yhdistelmä on kätevä myös pieneen tilaan.

Hinnaltaan tuoli on normaalin työtuolin hinnoissa, maksaessaan 239 dollaria ja saatavilla on useita eri värejä kankaisena ja tekonahalla. Olisi varmaan kätevä myös Atlantin tällä puolella. (via Gizmodo)

Trey Chair Trey Chair Trey Chair

Apple julkistaa: Safarista Windowsin nopein selain

Apple piti vuotuisen kehittäjäkonferenssin WWDC 2007:n tänään ja jo huhuttujen OS X Leopardin ominaisuuksien ohella julkistettiin hieman odotetusti ja yllättäen Safari Windowsille. Safari 3 Public Beta on heti ladattavissa ja pitääkin tästä heti testailla Applen markkinapuheen mukaan maailman innovatiivisinta ja kaikilla alustoilla nopeinta selainta. Ilmeisesti tässä tarkoitetaan valtavirran selaimia ja jätetään ne Operat, Konquerorit ja muut pikkuselaimet niille harrastelijoille.

Aika ovela veto Applelta rynnätä Windows-maailman selainmarkkinoille: Internet Explorer menettää hitaasti kärkisijaansa, Firefox nostaa häntäänsä eikä Opera ole oikein lyönyt tulta. Taisteluasemien lähtökohtien suhteen Firefox ja Safari ovat kyllä hieman eri sarjassa: toinen on avoimen lähdekoodin projekti ilman takana olevaa yritystä ja toinen on ei-niin-avoimen koodin selain suuren yrityksen tukemana. Jännä nähdä valtaako Safari Firefoxin vai Internet Explorerin markkina-asemaa; vai kummankaan.

Kovat ovat Applen Safari -sivujen hehkutukset selaimen nopeudesta ja ylivertaisuudesta, mutta saa sitten nähdä käytännössä:

The fastest web browser on any platform, Safari loads pages up to 2 times faster than Internet Explorer 7 and up to 1.6 times faster than Firefox 2.

Executes JavaScript up to 2.8 times faster than Internet Explorer 7 and up to 1.6 times faster than Firefox 2

Tosiasia kuitenkin on, että nopeudella ei valtavirtaa juurikaan käännytetä. ”12 syytä rakastaa Safaria” -listan ominaisuudetkin jäävät aika laihoiksi ja jo muissa selaimissa nähdyiksi. Se siitä innovatiivisuudesta.

Jää nähtäväksi miten hyvin Safari integroituu Windows-maailmaan ja miten käyttäjät ottavat sen vastaan. Onko mitään syitä vaihtaa pois IE:stä tai Firefoxista? Asioita, jotka todella ratkaisevat selainherruuden, jos sitä nyt IE:ltä edes voi riistää. Itse en ole kylläkään edes OS X:n puolella kaivannut Safarin ominaisuuksia, kun tarvittavat ominaisuudet löytyvät esimerkiksi Operasta, mutta nykyaikaisista selaimista menee nyt mikä tahansa (paitsi IE).

Oli miten oli markkinaosuuksien suhteen, ainakin ne web-kehittäjät, jotka välittävät sivuistaan, koodistaan ja kädenjäljestään, ovat varmasti iloisia, kun nyt ei tarvitse kikkailla WebKitin kanssa, kuten aikaisemmin kirjoitin.

Nettijuttujen ja yleisen tietämyksen mukaan Safari julkaistiinkin lähinnä iPhonea ajatellen, eikä niinkään kilpailemaan IE:tä ja Firefoxia vastaan. Applen iPhone käyttää Safaria ja näin kehittäjät voivat kehittää sille web-sovelluksia Windows-ympäristössä ja varmistaa niiden Safari-yhteensopivuuden. Myös iPhonen ohjelmistorajapintojen julkaisemisen tarve vähenee ja siitä voidaan pitää enemmän salassa.

Safari on OS X and Windows

Päivitys 13.6.2007:
Safari 3 Public Betasta on uutisoitu useissa teknologia-blogeissa ja bugeja ja haavoittuvuuksiakin löydetty. Tällä kertaa Beta -sovellus todella on Beta-asteella, eikä totutusti ”lähes täydellisesti toimiva”. Omatkin testaukset jäivät lyhyeen, kun Safari ei suostunut näyttämään ollenkaan tekstejä. Hicksdesign kirjoittaa hyviä huomioita Safari 3:sta, Gizmodo pikatestaa ja Arstechnica testaa Safari 3:sen OS X -versiota ja Windows -versiota kuvien kera.

Cooltek 3000 HTPC -kotelo Muropaketin testissä

Muropaketti testasi Cooltek 3000 HTPC -kotelon, joka on varustettu integroidulla seitsemän tuuman kosketusnäytöllä. Kotiteatterikäyttöön suunnitelluissa koteloissa erillinen näyttö on kätevä esimerkiksi musiikin kuunteluun ilman television tai videotykin käynnistämistä. Yleensä kosketusnäytölliset kotelot ovat hinnoiteltu suolaisella lisähintalapulla, mutta Cooltek 3000 HTPC -kotelo löytyy Jimm’s PC-Storesta houkuttelevaan 349 euron hintaan.

Oikeastaan Cooltek 3000 HTPC:n kotelon selkein poikkeama normaaleihin koteloihin verrattuna, hieman ahtaamman sisätilan lisäksi, on vain etupaneelin ominaistarkkuudeltaan 800 x 480 (WVGA) oleva 7″ kosketusvärinäyttö. Näyttö kykenee maksimissaan 1600 x 1200 kuvantarkkuuteen, mutta skaalattuna ja pieneltä näytöltä kuva ei ole tällöin kovinkaan käyttökelpoinen.

Pienellä laajakuvanäytöllä artikkelissa harrastettiin kuitenkin onnistuneesti kaikkea mitä normaalikokoisellakin näytöllä. Parhaimmillaan pikkunäyttö onkin HTPC:n kakkosnäyttönä, etenkin jos käytössä on jokin helppokäyttöinen käyttöliittymä. Artikkelin mukaan vastaavan kokoisia ja laatuisia alumiinisia HTPC-koteloita saa selvästi alle 200 euroon, joten yli 150 euroa 7″ kosketusnäytöstä on mielestäni kohtalaisen paljon.

Sen enempiä artikkelia referoimatta, Muropaketin Cooltek 3000 HTPC -artikkelin loppukommentit totevat kotelon olevan ihan asiallinen HTPC-kotelo.

Toki OrigenAE S21T HTPC -kotelo, josta kirjoitin aikaisemmin, on noin kolme kertaa kalliimpi kuin Cooltekin versio kosketusnäytöllisestä kotelosta, mutta on ainakin kaksi kertaa elegantimpi toteutus.

Formula 1, Montreal: täynnä toimintaa

Kerrankin Formula 1:n katsojat saivat kanavapakettimaksuilleen vastinetta, kun normaalin perässä ajelun ja varikkotaktikoinnin sijasta nähtiin lukuisia ajovirheitä, kolareita, ohituksia ja turva-autoja. Hamilton otti ensimmäisen voittonsa, rajusti seinään ajanut Kubicakin selvisi pienillä vammoilla ja Alonso näytti ajotaitonsa, kun tiimikaveri olikin nopeampi, ja ajeli pitkin nurmikoita useamman kerran. Nähtävää riitti, vaikka aivan näin toimintapitoista kisaa ei välttämättä olisikaan toivonut.

Liikuntasuoritusten seurantatyökalut: SportsTracker

Harrastan vapaa-ajallani tietotekniikan lisäksi myös liikuntaa, kesäisin maastopyöräilyä ja uintia ja talvisin lisäksi hiihtämistä. Toki aina ajoittain myös muitakin lajeja, kuten sulkapalloa, rullaluistelua, laskettelua ja lumilautailua. Koska tykkään seurata liikuntasuorituksiani, pidän taulukkolaskentaohjelman avulla taulukkoa mitä urheilin, missä, milloin ja kuinka paljon. Tilastoja onkin kertynyt jo useilta vuosilta.

Luin aiemmin keväällä Linux.com -sivustolla olleen esittelyn kahdesta avoimen lähdekoodin projektista, joilla voi pitää kirjaa urheilusuorituksista ja piirtää käppyröitä ja tilastotietoja. Jotenkin ei ole koskaan aikaisemmin tullut mieleen etsiä jotain ohjelmaa liikuntasuoritusten seurantaan, sillä omat taulukoinnit ovat olleet ja ovat edelleen ihan kätevä ja riittävä keino. Urheilusuoritusten seurantaan esiteltiin kaksi eri ohjelmaa: SportsTracker ja Pytrainer, josta kenties myöhemmin enemmän.

SportsTracker
SportsTracker on urheilusuoritusten seurantaohjelmisto, joka toimii käyttäjäystävällisesti sekä Linuxissa että Windowsissa. Ulkoasultaan ohjelma on selkeä ja erilaiset toiminnot ovat helposti löydettävissä. Sovellus on toteutettu käyttämällä C#:ia ja GTK#:ia, eli .NET:iä vastaavaa Mono -alustaa. Windowsille ei ole saatavilla valmista asennusohjelmaa, vaan käyttäjän pitää itse kääntää ohjelma skriptien avustuksella ja tarvittaessa asentaa vielä Mono-alusta. Kokonaisuutena ohjelman asennusprosessi oli kuitenkin yksinkertainen. Linuxissa valmiit paketoinnit löytyvät Ubuntulle, Debianille, Mandrivalle ja Gentoolle ebuild Bugzillasta. Testasin ohjelmasta 2.5.1-versiota.

Toiminnaltaan SportsTracker on selkeähkö ja ohjelmalla voidaan seurata urheilusuorituksia luomalla eri lajeille omat kategoriat ja alalajit kuten ”pyöräily” ja ”maastopyöräily”. Alalajien luonti on pakollista, joka tosin tuntuu hieman monimutkaiselta tavalta joidenkin lajien kohdalla. Harrasteuimarille uintityylien lajittelu krooliin ja sammakkoon tuntuu hieman turhalta, mutta urheilusuoritusten kategorisointi alaluokkiin on hyvä ja toimiva idea.

Käyttöliittymältään ohjelma on minimalistinen ja yleisesti ottaen hieman liiankin yksinkertainen ja asetuksia on vähän. Käyttö on helppoa, mutta urheilusuoritusten lisäämisessä toivoisi hieman enemmän kenttiä haluttujen tietojen tallentamiseen. Urheilusuoritusten tallettamisen jälkeen halutuista tai kaikista urheilulajeista näkee erilaisia tilastoja halutulta aikaväliltä, esimerkiksi kaikkien suoritusten kokonais-, keskimääräisen ja minimi ja maksimikeston. Suorituksista saa myös graafista tilastoa käppyrän muodossa, joka voi näyttää esimerkiksi matkaa, keskinopeutta ja kalorikulutusta. Graafisten tietojen näyttäminen ei tosin suostunut toimimaan Windowsissa, vaan ohjelma kaatui joka kerta kyseistä nappia painettaessa. Vielä on siis kehitettävää myös perustoiminnoissa.

Sykemittarin omistajat voivat tallettaa sykemittarin harjoitustiedostot integroidun PolarViewerin kautta ja liittää ne urheilusuorituksiin. Harmillisesti omasta sykemittaristani ei tietokoneliitäntää löydy. Ohjelma tukee Polarin ja CicloSportin sykemittareita, mutta SportsTracker ei osaa itse ladata harjoitustiedostoja mittareista, joten niiden lisäämiseksi tarvitaan vielä sykemittarien omia työkaluja.

SportsTracker tallentaa kaiken datansa XML -muodossa, joten urheilusuoritusten lukeminen onnistuu ilman ohjelmaakin ja myös mahdollinen siirto toisiin ohjelmiin on kohtalaisen helppoa verrattuna jos tiedot olisivat binäärimuodossa tai ohjelman omassa formaatissa.

SportsTrackerin sivuilta löytyy ruudunkaappauksia ohjelman eri toiminnoista Linuxissa käytettynä ja Windowsiin verrattuna ulkoasu on Linuxissa kyllä paljon nätimpi. Totesin ohjelman muutaman suorituksen lisäyksen jälkeen hieman liian yksinkertaiseksi omiin tarpeisiini, joten omien ruudunkaappausten näyttäminen ei sanoisi ohjelmasta mitään.

SportsTracker on varmasti ihan hyvä ohjelmisto urheilusuoritusten seuraamiseen ja suorituksista saa irti erilaisia tilastoja, jos sellaisia haluaa. Ohjelman ominaisuudet vain ovat hieman rajatut, mutta riippuen käyttötarpeista, varmasti ihan riittävät. Pikaisella testauksella ohjelman toimivuudesta on vaikea sanoa enempää, mutta ainakin Windowsissa asennuspaketoinnissa ja käppyrän piirrossa riittää vielä kehitettävää. Myös ohjelman ominaisuuksiin toivoisi hieman lisäystä.

Launchy tuo OS X -tunnelmaa ohjelmien käynnistämiseen

OS X:ssä ohjelmia voi käynnistää käyttämällä Spotlightia tai vielä helpommin Quicksilverillä; muutamalla näppäinpainalluksella. Samantapaista toimintoa Windows -maailmassa tarjoaa ilmainen ja avoimen lähdekoodin Launchy.

Launchy on joustava ja kevyt taustalla pyörivä apuohjelma ohjelmien ja dokumenttien aukaisemiseen. Launchy indekstoi ”Käynnistä”-valikon, käyttäjän määrittelemät hakemistot ja halutut tiedostotyypit ja tarjoaa ohjelmat parilla näppäinpainalluksella. Pikanäppäimen voi valita itse ja itse valitsin pikanäppäimeksi Win+Spacebar, joka on idealtaan hieman sama kuin Omena+Spacebar OS X:ssä.

Nyt ohjelmien käynnistäminen Windows XP:ssä sujuu hetkessä, eikä ”Käynnistä”-valikkoa tarvitse selata ja etsiä mistähän kansiosta haluttu ohjelma löytyisi. Riittää kunhan muistaa ohjelman nimen ja kirjoittaa siitä muutaman kirjaimen ja Launchy ehdottaa eri vaihtoehtoja.

Olen käytellyt Launchyä viime syksystä alkaen ja perustoiminnallisuuden lisäksi Launchy osaa nyt muitakin temppuja, kuten hakea muun muassa Googlesta, tarkistaa sään, selata hakemistoja ja toimia laskimena.

En ole vielä ehtinyt testailemaan, miten Microsoftin kopioitu Spotlight Vistan ”käynnistä” -valikossa toimii käytännössä, mutta toivottasti edes samalla tavalla kuin Spotlight tai Launchy, joten ei siitä enempää.

Onneksi saatavilla on kolmannen osapuolen ohjelmistoja, jotka tarjoavat käyttöjärjestelmäkehittäjien unohtamia ominaisuuksia. Miksei tälläisiä ohjelmia ole ollut jo vuosikausia, myös Windows -maailmassa?

Launchy search with open