Vuosi: 2007

OpenOffice.org ja tiedostojen käyttö NFS:n ylitse

OpenOffice.org on kelpo toimisto-ohjelma, mutta toimivuudesta löytyy välillä ovelia ominaisuuksia. Tällä kertaa OpenOffice.org Writer ei halua avata NFS:llä jaettuja tiedostoja kirjoitus-tilaan, vaan käsittelee tiedostoja vain luku-tilassa. Tähänkin ominaisuuteen taisin törmätä jo aikaisemmin, mutta jo kertaalleen unohdin miten asian ratkaisin.

OpenOffice.orgin ja NFS:llä jaettujen tiedostojen ongelmasta löytyy keskustelua LinuxQuestions.org -foorumilta ja OpenOffice.orgin -foorumilta ja ongelmaan on ilmeisesti kaksi ratkaisua. Ratkaisu 1) on vaihtoehdoista parhain.

1) Saadaan tiedostojen lukittuminen toimimaan eli NFS:n rpc.statd on toiminnassa sekä palvelimella että asikas-koneessa. Omalla kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä NFS-levyjakojen liittämistä uudelleen (/etc/init.d/nfsmount restart).

2) Muokataan soffice-tiedostoa ja kytketään tiedostojen lukot pois päältä. Gentoossa soffice löytyy hakemistosta /usr/lib/openoffice/program/soffice. Kyseisestä tiedostosta etsitään alla olevat rivit, jotka kommentoidaan pois:

# file locking now enabled by default
SAL_ENABLE_FILE_LOCKING=1
export SAL_ENABLE_FILE_LOCKING

Tiedosto-lukkojen poistaminen on periaatteessa turvatonta, mutta yhden käyttäjän ympäristössä ei NFS:llä jaettuun tiedostoon ole pääsyä kuin itsellä. Ilmeisesti myös NFSv4:n käyttäminen korjaisi tiedostojen lukkojen kanssa olevat ongelmat, mutta tällä hetkellä NFSv4 on merkitty kernelissä vielä kokeelliseksi ominaisuudeksi. Parempi luottaa tiedostojärjestelmiin liittyvien asioiden kanssa testattuihin ominaisuuksiin ja NFSv3:een.

Päivitys, 5.9.2007:
Ilmeisesti ongelma OpenOffice.orgin ja NFS:n kanssa ei ollutkaan OOo:ssa, sillä hieman lisää testailtuani ja planeettojen osuessa oikeaan asentoon, tiedostolukot alkoivat toimia ihan normaalisti. Enää ei tarvitse uudelleen liittää NFS-levyjä, vaan statd hoitaa homman suoraan startista. Perinteisesti, heti kun asiasta valitettaa tai tässä tapauksessa kirjoitettaa, ongelma mystisesti häviää.

Formula 1 -lähetykset netistä näkyvät myös Linuxissa

Aiheesta kannattaa lukaista tuoreempi Formula 1 -lähetykset netistä 2009 -kirjoitus.

Kirjoitin aikaisemmin Formula 1 -lähetysten katsomisesta netistä Windowsissa ja sama onnistuu myös Linuxissa. Sopcastista on Linuxille tarjolla komentoriviltä toimiva ohjelma, jolla ensin haetaan videostreami, jota voidaan sitten katsella Mplayerilla tai Vlc:llä. Alkutoimenpiteet ovat hieman työläämmät verrattuna Windowsiin, mutta vain lopputulos merkitsee.

SopCastin komentoriviohjelman käyttämiseksi Linuxissa löytyy pääasiassa kaksi vaihtoehtoa. 1) käytetään SopCastin komentoriviohjelmaa ja määritellään kanava käsin tai 2) käytetään graafista käyttöliittymää QSopCastia ja klikkaillaan näkyviin halutut kanavat. Kolmantena vaihtoehtona olisi tietenkin SopCastin ajaminen Winen kautta, mutta se vaatii jo hieman enemmän virittämistä.

1) SopCastin tarjoaman Linux-ohjelman käyttäminen komentoriviltä vaatii hieman työtä, koska katsottavan kanavan osoite pitää määritellä käsin, eikä sopivaa kanavaa voi vaan klikkailla selaimesta kuten Windowsissa. Kanavan hakemiseksi ja katsomiseksi ajetaan ensin komento, joka on muotoa: ./sp-sc-auth sop://broker.sopcast.com:3912/<kanava> 3908 8908 > /dev/null &. Komennossa määritellään osoite, josta kanava löytyy, kanavan numero ja viimeiseksi portti (8908), johon ohjelma kanavaa lähettää. Tämän jälkeen voidaan katsella kanavaa suuntaamalla Mplayer osoitteeseen: http://localhost:8908/tv.asf. Kanavien numerot löytyvät MyP2P urheilukanava -sivustolta.

2) Käyttämällä QSopCastia eli SopCastin komentoriviohjelmalle löytyvää graafista käyttöliittymää, saadaan hieman samantyylinen liityntä ohjelman käyttöön kuin Windowsissa. QSopCastin käyttäminen Gentoossa on helppoa, sillä Gentoon Bugzillasta löytyy ebuildit sekä SopCastin binäärille että QSopCastille. Käytännössä QSopCast käyttää taustalla SopCastin komentoriviohjelmaa, hakee käyttäjälle kanavalistauksen ja tarjoaa napin halutun toisto-ohjelman kuten Mplayerin käynnistämiseksi. Ennen ohjelman toimimista piti tosin hieman korjata Bugzillasta löytyvää ebuildia, koska ebuildiin oli määritelty väärä hakemisto, josta SopCastin paketti löytyy. Käytettävyydeltään QSopCast on näppärämpi kuin komentoriviohjelma, mutta välillä kanavalistauksen hakemisessa tuntuu olevan vaikeuksia.

Urheilulähetysten katsominen ei ole kenties yhtä yksinkertaista Linuxissa kuin Windowsissa, mutta yhtä lailla toimivaa. Turkin Formula 1 -kisat näkyivät kelvollisesti, vaikka Star Sportsin tarjoama kuva tuntui olevan pikselimössömpi kuin viime kerralla SpeedTV:n kanavavirtaa katseltaessa. Parhainta tälläkin kertaa oli selostus, joka tarjosi jotain muutakin kuin yltiöpäistä hehkutusta. Kokonaisuutena F1-ajot olivat (tälläkin kertaa) kohtalaisen tylsää katsottavaa.

SopCastin tarjoamien kanavien kuvanlaatu vaihtelee, ollessaan parhaimmillaan kelvollista ja heikoimmillaan siedettävää. SopCastin kanavalistauksesta löytyy kaikenlaisia ohjelmia ja esimerkiksi luultavasti kiinan- ja englanninkielellä tekstitetty Linnunradan käsikirja liftareille oli laadultaan jo melkein hyvä. Ei toki lähelläkään edes television kuvanlaatua, mutta parempaa viihdettä kuin televisiosta yleensä.

SopCast ja Mplayer Kanavalista ja asetukset
QSopCast QSopCast

Aja komentoja X:n käynnistyessä

Usein X-ikkunoinnin käynnistyessä on tarvetta ajaa erilaisia komentoja kuten esimerkiksi xmodmap. Tämä onnistuu muutamalla eri tavalla, kuten liittämällä komentojen ajaminen ikkunointimanagerin käynnistymiseen tai kirjautumisen yhteyteen. Gentoo Wikin mukaan useimmissa tapauksissa on kuitenkin yksinkertaisinta lisätä komennot .xprofile -tiedostoon.

Käyttäjän kotihakemistossa sijaitseva .xprofile ajetaan X:n käynnistymisen jälkeen ja on riippumaton X:n käynnistymistavasta (esim. KDM, GDM, xstart, xinit).

~/.xprofile voi näyttää vaikka tältä:

xbindkeys
xmodmap .Xmodmap

Aivan kaikkiin tapauksiin ~/.xprofile ei sovellu, sillä esimerkiksi conky jää piiloon KDE:n käynnistyessä. Conky ja muut KDE:n käynnistyessä ajettavat komennot voidaan ajaa tekemällä esimerkiksi ~/.kde/Autostart/basic -tiedosto: 

#!/bin/bash
conky

Lisäksi kyseiselle tiedostolle kannattaa komentaa chmod u+x.

Nyt halutut komennot ajetaan aina X:n käynnistyessä käytettävästä ikkunointimanagerista huolimatta.

Kesäloma

Kesätyöt tällä erää takanapäin ja edessä uudet haasteet. Jotenkin sitä ei osannut kesän alussa kuvitella, miten hyvältä pieni kesäloma tuntuukaan.

Ei ihme, että työpaikoilla tarjotaan lomapullaa ja ollaan lomasta niin innoissaan. Kesäloman arvoa ei voi väheksyä, oli se sitten vain pari päivää tai muutaman viikon. Jää aikaa muullekin kuin työlle.

Junamatkustajilla on kiire odottamaan

Tuntuu jotenkin uskomattoman tyhmältä, että junamatkustajat kiirehtivät junan eteiseen melkein jo edelliseltä pysäkiltä lähdettäessä. Kyllä sieltä junasta ehtii ulos pienemmälläkin kiireellä. Ei tuossa toki mitään väärää muuten ole, mutta kun ne hätäisimmät istuvat tietenkin siellä ikkunapaikalla. Siinä sitten poukkoillaan ja väistellään täydessä junassa. Erityisen ärsyttävää varsinkin, jos itse istuu reunimmaisena ja on jäämässä samalla pysäkillä kuin kiirehtijä.

Samaa joukkohysteriaa on nähtävissä myös junaa tai bussia odottaessa ja sinne mentäessä. Hyvä että edelliset pääsevät ulos, kun jo pitää ängetä sisään pienimmästäkin raosta. Ihan kuin se juna lähtisi ja jättäisi asemalle, jos sinne ei ensimmäisten joukossa ehdi. Toki kiirehtimällä saattaa saada paremman istumapaikan.

Ihmisillä on kiire odottamaan ja aivan turhaan, sillä vähemmälläkin ehtisi. Kiirehtimisen ymmärtäisi, jos kyse olisi vain miehistä, mutta ilmeisesti myös naisille opetetaan ”kiire odottamaan”-ideologiaa.

Maisemakuvien ehostusta samanlaisten kuvien avulla

Aina ei lomalla otetut kuvat onnistu kuten tahtoisi ja maisemakuviin jää epämiellyttäviä kohteita. Eikö olisikin mainiota, jos pieleen menneitä maisemakuvia voisi ehostaa ja luoda haluamansa maiseman.

Carnegie Mellon yliopiston James Hays ja Alexei Efros ovat luoneet tekniikan, algoritmin, jonka avulla voidaan hyödyntää tietokantaan tallennettuja samanlaisia valokuvia, yhdistämällä niitä oman maisemakuvan kanssa ja luodaan maisemakuvasta ehostettu versio. Maisemakuvasta rajataan ensin pois haluttu alue, jonka jälkeen etsitään sopivaa korvaavaa aluetta muista valokuvista.

Hays ja Efros selittävät Siggraph 2007 -konferenssin paperissaan ”Scene Completion Using Millions of Photographs” (11MB PDF) kuvantäydennysalgoritminsa toimintaa, joka perustuu Webistä kerättyihin miljooniin valokuviin.

The algorithm patches up holes in images by finding similar image regions in the database that are not only seamless but also semantically valid. Our chief insight is that while the space of images is effectively infinite, the space of semantically differentiable scenes is actually not that large. For many image completion tasks we are able to find similar scenes which contain image fragments that will convincingly complete the image. Our algorithm is entirely data-driven, requiring no annotations or labelling by the user. Unlike existing image completion methods, our algorithm can generate a diverse set of results for each input image and we allow users to select among them. We demonstrate the superiority of our algorithm over existing image completion approaches.

Maisemakuvien ehostaminen samanlaisten kuvien avulla vaikuttaa ovelalta idealta ja näyttäisi esimerkkikuvien perusteella kohtalaisen toimivaltakin. Lopputuloksena voi saada aivan uusia maisemia, joita voi sitten tyytyväisenä esitellä.

Valokuvien muokkaus on toki ollut mahdollista jo ennen digiaikaakin, mutta nykyään se on jo naurettavan yksinkertaista. Usko valokuvien aitouteen vain murenee ja valokuvien muokkaamisesta onkin ollut paljon puhetta muun muassa uutiskuvien ja luontokuvien kohdalla.

Linux-ytimen sääennustusta, mitä on odotettavissa

MBnetin net.nyt kirjoittaa Linux Foundationin pystyyn laittamasta ”Linux-ytimen sääennustuksesta. Sivuston tarkoituksena on kertoa, mitä uusia ominaisuuksia ytimeen on lähiaikoina ja hieman pidemmällä aikavälillä odotettavissa. Päämeteorologina toimii LWN.netin Jonathan Corbet ja sääennustus käsittelee Linus Torvaldsin julkaisemaa ytimen päälinjaa eli ns. vanilla-ydintä. Tällä hetkellä ytimessä ollaan versiossa 2.6.22.

Linuxin ytimestä löytyy mielenkiintoisia ominaisuuksia kuten 2.6.20-versioon lisätty Kernel Virtual Machine (KVM) ja tulossa on esimerkiksi 2.6.23-versiossa Completely Fair Scheduler (CFS) -ajanjakaja, sekä Xen ja Lguest -virtualisointiratkaisut. Vastaavasti Sun Microsystemsin Solariksesta löytyvää ZFS-tiedostojärjestelmää ei harmittavasti ole ihan heti odotettavissa. Myös Ext3:n seuraavaa versiota Ext4:sta saadaan odotella. NVidian näytönohjaimia käyttäville Nouveau-projekti on toteuttamassa avoimia ajureita, joita voitaisiin käyttää binääriajureiden asemesta.

Tietenkin jos mielenkiintoa ja osaamista löytyy, voi uusia ominaisuuksia testailla lisäämällä tarvittavat ominaisuudet itse, eli pätsäämällä ytimen. Esimerkiksi useat Linux distribuutiot lisäävät ytimeen omia pätsejään suorituskykyä ja toiminnallisuuksia varten. Lisäksi on olemassa erilaisia ydinpaketteja, joihin on lisätty testattavia ominaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa Git-, Mm-, Openvz-, Suspend2- ja äskettäin lopetettu Ck-ydin.

Linux-ytimen sääennustus -sivusto on hyvä idea, varsinkin jos ytimen kehitys ja uudet ominaisuudet kiinnostavat. Meille hieman ylemmän tason käyttäjille eri käyttöjärjestelmiin liittyviä uutisia ja kehittymistä voi seurata esimerkiksi OSnews-sivustolta.