Vuosi: 2007

WordPress päivittyi versioon 2.2

WordPress päivittyi versionumeroon 2.2 jo viime viikolla, mutta palveluntarjoajan huonon palvelun takia päivittäminen siirtyi. Nyt kuitenkin pääsin ensimmäistä kertaa testaamaan Instant Upgrade -lisäosan avulla blogin päivittämistä, joka onnistui helposti: yhdellä klikkauksella. Uusi WordPress pitää sisällään Widgets laajennuksen, bugikorjauksia, käyttöliittymäparannuksia ja turvakorjauksia. Samalla 2.1 -sarja väistyy, joten päivitys on vaadittua.

Kesätyöt, Helsinki, HOASnet ja Sonera

Muutin viime viikon tiistaina kesän ajaksi Helsingin Kannelmäkeen, hieman lähemmäksi kesätöitä, vaikka eipä Hyvinkäältäkään olisi kovin pitkä matka Pasilaan ollut. Kesätyöt eräässä valtion yrityksen tietoteknologia-tiimissä alkoivat kuun alussa ja vaikuttavat ihan mielenkiintoisilta ja monipuolisilta. Saa nähdä mitä kaikkea kesä tuo eteen.

Asuntona on HOASin solukämppä, joka on lappeen Rannan standardien jälkeen iso. Kämppis on ihan ok, vuokra halpa ja sijainti kohtalainen. Mitä nyt hieman läheiseltä ostarilta kuuluvaa älämölöä varsinkin perjantai- ja lauantai-iltaisin. Internet-yhteyskin löytyy HOASnetin ja Soneran tarjoamana, tai näin ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella pitäisi ennemminkin sanoa ”Internet-yhteyskin pitäisi löytyä”.

Soneralta kesti puoltoista viikkoa selvittää HOASnetin kirjautumiseen liittyvä ongelma ja heti muuton jälkeen alkanut Internet-vieroitus päättyi tänään, kun vielä kolmannen kerran soitin tekniseen tukeen. Tällä kertaa tuesta vastasi avulias tukihenkilö, joka ilmeisesti korjasi kirjautumiseen liittyvän ongelman jonon ohi. Samaa ongelmaa on kuulemma ilmennyt useilla muillakin.

Ei ole usein ollut tarvetta, onneksi, soitella palveluntarjoajien tukinumeroihin, mutta vähäisellä soittomäärällä ei valitettavasti ole vaikutusta jonotuksen pituuteen. Kolmen soiton otoksella keskimääräinen jonotusaika tukeen oli noin kolme hittibiisiä. Jos puhelimesta ei löydy MP3-soitinta, kannattaa siis soittaa palveluntarjoajien tukinumeroihin. Odottamani aika voidaan kyllä mieltää yleisen jonotusaikamittarin asteikolla lyhyeksi.

Ilmeisesti HOASnet ei ole kovin tuottavaa bisnestä Soneralle ja asiakkaista ei juurikaan välitetä. Yli viikko kirjautumisongelman korjaamiseen eikä yhtään teknistä tiedotetta asiasta. Koitin töissä surffailla Soneran sivuilta jotain lisätietoa, miksi Internet-yhteyteni ei toimi, mutta eihän siellä mitään tiedotteita ollut. Parempi vaan jättää tiedottamatta ja unohtaa palvelussa olevat katkot, niin hyvällä tuurilla ei niitä kukaan kuitenkaan ensi vuonna muista. HOASnetin kirjautumissysteemi on muutenkin aika nihkeä.

Lukuunottamatta Internet-yhteyden rajoittumista töissä nopeaan surffaukseen, ovat nämä ensimmäiset pari viikkoa Helsingissä olleet ihan mukavia. Kaupunkihan on suuri ja paljon uusia polkuja ja ulkoilureittejä pyöräiltävänä ja terasseja testattavana. Maastopyöräilyssä Helsingissä on aina edessä kohtalaisen paljon siirtymiä, ennen polkujen löytämistä, vaikka Keskuspuisto onkin melkein vieressä. Hieman erilaista verrattuna ”suoraan takapihalta polulle” -kaupunkeihin. Suuren kaupungin etuihin taas voi liittää toimivan joukkoliikenteen ja matkakortin.

Virkistävän Internet-tauon jälkeen uusin virikkein eteenpäin.

Kahdeksan tunnin unet vain muutamassa tunnissa

Sky News uutisoi löydöksestä, joka mahdollistaisi ”tehokkaat nokoset” (eng. power snap). Amerikkalaiset Wisconsin-Madison yliopiston tutkijat ovat löytäneet keinon aktivoida syvä uni -vaihe käyttämällä laitetta, joka stimuloi aivoja ja luo syvään uneen liittyviä aivoaaltoja. Tuloksena on kahdeksan tunnin unet vain kahden tai kolmen tunnin unilla, tehokasta.

Vapaaehtoisten nukkujien aivoihin lähetettiin magneettisia signaaleja käyttämällä TMS -tekniikkaa (eng. transcranial magnetic stimulation), joka aktivoi elektronisia impulsseja ja REM-uneen liittyviä aivoaaltoja, hitaita aaltoja. Uniajasta 80 prosenttia sisältää hitaita aaltoja, jotka ovat ominaisia unen syvimmälle vaiheelle ja olennaisia oppimiskyvylle ja mielialalle.

Tutkimuksen johtaja, professori Giulio Tononi, sanoo, että ”hitaiden aaltojen tuottaminen voi joku päivä johtaa unettomuuden hoitoon ja teoreettisesti ’tehokkaisiin nokosiin’ ja kahdeksan tunnin uniin muutamassa tunnissa”. Tutkimus ilmestyi amerikkalaisessa ”Proceedings of the National Academy of Sciences julkaisussa otsikolla ”Triggering sleep slow waves by transcranial magnetic stimulation” (lyhennelmä).

Jos lupaus täysmittaisista unista muutamalla tunnilla pitää paikkansa, voi laitteelle ennustaa suurta menekkiä. Ainakin näin kesätöiden alettua tuntuu, että vuorokaudessa ei ole riittävästi tunteja. Muutama lisätunti olisi varmasti tervetullut uutinen myös kiireiselle bisnesmaailmalle ja yritysten johtajille. Nykyään kun tuntuu olevan trendinä, että aina on kiire ja aikaa ei ole koskaan riittävästi. Tämä tietenkin on vain markkinatalouden ja yritysten luomaa mielikuvaa ja ihmisten hyväksymä ideologia, ainakin länsimaissa.

Vähemmälläkin ehtisi.

(via Gizmodo)

Tekstin liittäminen Wordiin ilman muotoiluja

Microsoft Word haluaa tekstiä, esimerkiksi PDF:stä, liitettäessä ottaa mukaan tekstissä olevat muotoilut, mutta en muista, että olisin montaakaan kertaa tai kertaakaan muotoiluja halunnut. En ainakaan Microsoft Word 2002:sta löytänyt asetusta, jolla liitä -komennon toimintaa olisi voinut muokata haluamakseen, eli että teksti liitettäisiin aina ilman muotoiluja. Valikoista kyllä löytyy ”Paste Special” -komento (suom. Liitä määräten), mutta toistuva käyttö on hieman hankalaa.

Tähänkin pieneen ongelmaan löytyi apu googlettamalla, joka tarjosi ratkaisuksi makron tekemistä ja sen liittämistä esimerkiksi CTRL-V -pikanäppäimeen. Aihetta käsittelevä kysymys ja ratkaisu löytyi Tech Support Guy! -foorumilta ja pikanäppäinvinkki usealtakin sivustolta.

Ohje menee hieman mukaillen seuraavasti:

Klikkaile valikosta ”Tools – Macros – Record Macro” ja anna makrolle nimeksi ”PasteUnformatted”. Valitse makro osoittamaan kaikkia dokumentteja ja klikkaa ”Keyboard” -kuvaketta, josta voit liittää makron esimerkiksi CTRL-V -pikanäppäimeen. Sulje ikkuna ja aloita makron nauhoittaminen.

Nauhoita makro klikkailemalla ”Edit – Paste Special”, ”Unformatted Text” ja ”OK”, jolloin teksti liittyy dokumenttiin ilman muotoiluja. Nyt makro on valmis ja voit lopettaa makron nauhoittamisen.

Avaa Alt-F11 -näppäinyhdistelmällä Visual Basic -editori ja näet juuri nauhoittamasi makron. Periaatteessa nauhoittamasi makron pitäisi toimia, mutta en itse ekalla yrittämällä sitä saanut toimimaan. Onneksi foorumilla oli annettu valmis makrokoodi, jonka voit kopioida nauhoittamasi päälle.

PasteUnformatted -makro:

Sub PasteUnformatted()
'
' Paste Unformatted Text Macro
'
Selection.PasteSpecial Link:=False, _ 
DataType:=wdPasteText, Placement:= _
wdInLine, DisplayAsIcon:=False
End Sub

Nyt aina CTRL-V -pikanäppäimellä teksti liittyy dokumenttiin ilman turhia muotoiluja ja tarvittaessa voi aina valita liitä -komennon valikoista klikkaamalla, jos haluaa säilyttää liitettävän tekstin muotoilut.

WebKit-selaimen asentaminen ja käyttö Windows- ja Linux-ympäristöissä: melkein kuin OS X:n Safari

Monday By Noon -blogi kirjoittaa WebKit -selaimen kääntämisestä Linuxille Qt-kirjaston kanssa. Koska tällä hetkellä pääkäyttöjärjestelmäni on vaihteeksi Windows XP, tuli mieleen kokeilla WebKit -selaimen kääntämistä Windowsin puolella. Linuxissahan se näytti onnistuvan helposti.

WebKit on avoimen lähdekoodin web-selainmoottori. WebKit nimellä tunnetaan myös Mac OS X:n järjestelmäympäristön versio kyseisestä moottorista, jota käytetään muun muassa Mac OS X:n Safari, Dashboard ja Mail -sovelluksissa. On kuitenkin huomattava, että Safari ja WebKit ovat kaksi täysin eri asiaa; Safari on selain, joka käyttää WebKitiä sivujen renderöimiseen. WebKitin HTML ja JavaScript koodit ovat saaneet alkunsa KDE -projektin KHTML ja KJS kirjastoista ja joitain WebKitiin tehtyjä muutoksia ja korjauksia nähdään myös KHTML:n koodissa.

Ennen WebKit-selaimen kääntämistä testasin Monday by Noon -blogikirjoituksen kommenteissa viitattua Swift -selainta Windowsille, joka käyttää moottorinaan WebKitiä. Swift on kehitysasteeltaan vasta 0.2 alpha ja osoittautuikin epävakaaksi. Myös selaimen perusominaisuuksissa oli suuria puutteita, eikä kestänyt kauaa, kun jo sain Swiftin kaatumaan. Jutun kommenteissa hieman viitattiin, että Swift näyttäisi CSS-renderöintivirheet samalla tavalla kuin Safari, mutta en tätä itse testannut. Jos kommentti pitää paikkansa, on Swift helppo, joskin tässä vaiheessa vielä epävakaa testiselain www-sivujen ulkonäön tarkasteluun.

Seuraavaksi testivuoroon WebKitin kääntäminen Windowsissa ja nopea katsaus Googlen löytämiin tuloksiin tarjosikin WebKitin Wikistä löytyvät ohjeet WebKitin kääntämiseksi Windowsissa, käyttäen cygwiniä ja muutamia tarvittavia lisäkirjastoja.

Windowsissa WebKitin kääntäminen vaati hieman pohjustusta muun muassa cygwin -ympäristön asentamisessa, mutta ohjeet olivat selkeät. Lisäksi tarvittiin WebKit -projektin checkout, eli lähdekoodien hakeminen, versionhallinnasta, muutamia lisäkirjastoja asennusskriptillä, muutaman paketin lataaminen ja lopulta kaikki tarvittavat materiaalit olivat valmiina. Kun vielä kääntämiseen oli tarjolla valmis skripti cygwiniä tai Visual Studio -projektia käytettäessä, tarvitsi vain aloittaa kääntäminen haluamallaan tavalla.

Rivit vilisivät ruudulla, kun kääntöprosessi sulatteli lähdekoodeja, mutta koska mikään ei ole koskaan liian helppoa, antoivat sekä cygwinissä että Visual Studiossa ajettu kääntö saman vastauksen: ”Build failed”. Ei onnistu. Liian helpoltahan tämä jo vaikuttikin.

Windows-arpa oli tällä erää kokeiltu ja tyhjähän sieltä paljastui. Kääntö aiheutti vielä sen verran runsaasti virheitä ja varoituksia, ettei mielenkiinto eikä aika riittänyt niiden tutkimiseen. Vaihtoehtona oli vielä WebKitin kääntäminen Linuxille Qt-kirjaston kanssa ja Linux-arvan katsomisen vuoro. Samalla tämän kirjoituksen otsikkokin muuttui aiheen lipsuessa Windowsista Linuxiin.

Linuxiin löytyikin jo valmiit ohjeet, joten terminaali auki, tarvittavien lisäkirjastojen asennus ja kääntö käyntiin annettujen ohjeiden avulla. Rivit vilisivät ruudulla, kunnes kääntö pysähtyi virheeseen. Ongelmaan auttoi WebKitin Wikistä lötyvän ”Building the Qt port on Linux” -kirjoituksen ohjeet muutamiin yleisiin käännösongelmiin. Tämän jälkeen WebKit kääntyikin ongelmitta. Vielä LD_LIBRARY_PATHin asettaminen osoittamaan ”WebKit/WebKitBuild/Releases/lib/”-hakemistoon, jotta QtLauncher löysi libWebKitQt:n ja selain oli käynnissä. Vaikka ohjeet olivat tehty käyttäen Ubuntua, onnistui kääntäminen samoilla ohjeilla myös 64-bittisessä Gentoossa.

Ei siis WebKit-selainta Windowsille, ohjeista huolimatta, vaan WebKit Linuxille. Voi hyvinkin olla, että tekiessäni checkoutin, oli kyseinen versio jostain hajalla ja ei siksi kääntynyt Windowsissa. Toisaalta veikkaan, että käyttäjässä oli vikaa. Onneksi kääntöprosessi on tehty kohtalaisen helpoksi, joten kääntämistä voi yrittää myöhemminkin vain parilla klikkauksella.

Linuxissa Qt-kirjastoa käyttävä WebKit on käytettävyydessä jotakuinkin hieman samaa tasoa, kuin aikaisemmin mainitsemani Swift-selain Windowsissa: näyttää web-sivut safarimaisesti ja sivuhistoriassa voi liikkua eteen- ja taaksepäin. Ja siihen selaimen toiminnallisuus rajoittuukin. Ulkoasukin on karu, sisältäen vain muutamat navigointinapit ja osoitekentän. Kokonaisuutena Swift tarjoaa kuitenkin parempaa selausta välilehtien ja viimeistellymmän ulkoasunsa ansiosta.

Odotin Linuxissa toimivalta WebKitiltä hieman enemmän, mutta kuten aikaisemmin kirjoitin, WebKit ja Safari ovat kaksi eri asiaa. Mielikuvat liikkuivat Safarimaisessa selaimessa, mutta sain pelkän selainmoottorin ja pari hassua nappia. Ohjesivuilla oli kyllä ruudunkaappauksia, mutta jotenkin sivuutin koko asian.

Periaatteessa WebKit-moottorilla Windowsissa tai Linuxissa renderöidyn web-sivun pitäis näyttää samalta kuin OS X:n Safarissa, mutta käytännössä tämä ei välttämättä toteudu. WebKitiä voi kuitenkin soveltaa nopeaan testaukseen, jos Safaria ei ole saatavilla. Linuxissa myös Konqueror, joka käyttää myös WebKitin pohjana olevaa KHTML-moottoria, soveltuu web-sivujen testaamiseen ja lukemani perusteella näyttää sivustot Safarimaisesti lomakkeita lukuunottamatta.

Parhain ja varmin testitulos web-sivujen testauksessa saavutetaan kuitenkin käyttämällä autenttista OS X -ympäristöä, virtualisoiden tai ilman. WebKit on kuitenkin vain osa Safarin tarjoamaa kokonaisuutta.

Lisäys 17.7.2007:
Apple julkaisi kesäkuussa WWDC:n yhteydessä Safari-selaimensa myös Windowsille. Nyt ei ole enää ei ole tarvetta viritellä WebKitiä ihan vain web-sivujen testaamiseksi. Safari 3 Public Beta tosin käynnistyi hieman ontuen, kun Windows-versiossa oli ikäviä toimivuusongelmia. Varsinaista Beta-tasoa.

Päivitetty Google Reader OS X -teema

Hicksdesign on päivittänyt Google Reader OS X -teeman vastaamaan Googlen tekemiä muutoksia Google Readerin merkkauksessa. ”Further work on the display of entries still to come…” – hicksdesign