Vuosi: 2007

F1:sten mestaruustaistelu näkyi myös Internet-liikenteen tilastoissa

Netti-tv:n käyttö on yleistynyt maksullisten Formula 1 -lähetysten myötä ja muun muassa Sopcastin ja TVU:n tarjoamat palvelut ovat toimivuudeltaan ja kuvaltaan melkein kelvollisia. Sunnuntain taistelu Formula 1:sten maailmanmestaruudesta näkyikin ”selkeänä” piikkinä Ficixin tilastoissa * (Internetin suurin solmupiste Suomessa), kun liikenne ylsi ”Tietoja koneesta” -blogin ”Tavisten netti-tv tukkisi internetin” -kirjoituksen mukaan 19,7 gigabittiin sekunnissa lisääntyen 33 prosenttia normaalista 15 gigabitistä.

Tiedä sitten onko kyseinen liikennepiikki suoraan Formuloiden ja netti-tv:n ansiota, mutta sen verran kutkuttava ja jännittävä viimeinen kilpailu Formula 1:ssä oli, ettei olisi mikään ihme. Jos parhaimpina aikoina ilmaisena näkyneet F1-lähetykset keräsivät lähes miljoona katsojaa ja tietojen mukaan MTV3 on myydyt kanavapakettinsa noin 280 000 kotitalouteen, on potentiaalisten katsojien määrä huima. Kiinnostus netti-tv:hen näkyi myös blogin kävijämäärässä käsiteltyäni Formuloiden seuraamista netti-tv:stä Linuxissa ja Windowsissa. Tällä kertaa seurasin mestaruustaistelun suorana televisiosta, sillä megasella yhteydellä netti-tv on turhan kitkuttelua.

Olen samaa mieltä Tietoja koneesta -blogin kanssa, että suuren yleisön suosiota ei netti-tv tule luultavasti koskaan keräämään, sillä sen verran monimutkaista ohjelman käyttäminen vieläkin on. Palveluiden käyttäminen ei ole niinkään laajakaistayhteyden leveydestä kiinni vaan palvelun toteutuksessa, tai ylipäätään tarjonnassa. Esimerkiksi Ylen Areenaa tai Sopcastia varten palveluntarjoajien monimegaiset laajakaistayhteydet ovat juuri passeleita, vaikkakin asiallisesti hinnoiteltu 2/1 Mbit/s -liittymä on hieman rajoitteinen ja vastaavasti 8/1 Mbit/s -liittymä on hinnoiteltu hieman suolaisesti. Ylen Areenakin jopa toimii Linuxilla, vaikkakin videosoittimen kontrollit jäävät saamatta ja ohjelmaa on pakko katsoa kuten televisiosta. Areenan kaltaisia palveluita toivoisi olevan enemmänkin tarjolla, sillä kysyntää varmasti olisi, ellei hintaa ja kuvanlaatua perinteiseen tyyliin kiskottaisi kipurajan yläpuolelle. Tietenkin ilmaispalvelut, eli mainosrahoitteiset, ovat nykyaikaa, mutta sellaisen toivominen olisikin jo hieman liikaa.

* Ficix voisi tarjota kiinteät linkit historia-tilastoihinsa, eikä vain tuoreinta tilannetta.

A List Apart ja Web Design Survey 2007 -tulokset

A List Apart ”The Web Design Survey 2007” -tulokset ovat valmistuneet ja ensimmäistä kertaa järjestetyn kyselyn tulokset lyhyine johtopäätöksineen ovat ladattavissa PDF-tiedostona. Keväällä täyttämäni kyselyn tulokset eivät paljastaneet mitään erikoisen kiinnostavaa, etenkin kun kyselyn kohdeyleisö, odotetusti, oli noin 48 prosenttisesti amerikkalaiset web-suunnittelijat. Kyselyyn vastanneita oli yhteensä lähes 33,000.

Kenties joku suomalainen arvostettu (eli seurattu) web-suunnitteluun keskittyvä sivusto voisi järjestää samanlaisen kyselyn. Toisaalta, ehkä en ole etsinyt oikeista paikoista, mutta ainakaan eteeni ei ole tullut mitään seuraamisen arvoista web-suunnitteluun keskittyvää suomalaista sivustoa.

Testattua: KDE 4.0 Beta 1, 2, 3

Linuxille on saatavissa useita työpöytäympäristöjä ja olenkin vuosien aikana siirtynyt KDE:stä Gnomeen, Xfce:hen ja Gnomen kautta takaisin KDE:hen. Jotenkin KDE on kokonaisuutena vaikuttanut toimivimmalta ja yhtenäiseltä. Syksyn aikana KDE:n seuraavasta versiosta on tihkunut tietoa ja ruudunkaappauksia ja loppuvuodesta ilmestyvä KDE 4.0 näyttääkin upealta. Viime viikolla julkaistiin KDE 4.0 Beta 3 ja uusimman Betan myötä KDE 4.0:n uusien ominaisuuksien kehitys on jäädytetty ja painopiste on KDE:n koodipohjan kiillottamisessa ja kirjastojen viimeistelyssä.

Testausta varten KDE 4 on mahdollista asentaa KDE 3:n rinnalle ja asennus on myös kohtalaisen helppoa käyttämällä esimerkiksi Gentoon KDE-overlayta. Lisäksi KDE:n Techbasesta löytyy ohjeet KDE 4:n asentamiseksi myös FreeBSD:hen, Microsoft Windowsiin ja Mac OS X:ään, jos kokeiluhalua vaan löytyy riittävästi. Tämän kirjoituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli käytännössä testata KDE 4.0:n Beta-versiota, mutta suunnitelmat muuttuivat, koska KDE 4.0 Betalla varustettu SuSe:n LiveCD ei ollut oikein suostuvainen yhteistyöhön Qemun eikä VMware Serverin kanssa. SuSe:n lisäksi KDE 4:n Betaa voi kokeilla myös Kubuntussa.

Uudesta KDE:sta ja uusista ominaisuuksista saa helpoiten käsityksen lukemalla Arstechnican KDE 4.0 Beta 1 esittelyn, KDE 4 Beta 2 -testin ja Posh Linux -sivuston lyhyen katsauksen. Lisäksi ruudunkaappauksia löytyy muun muassa Vizzzion.org-sivustolta ja KDE Pinheiro -blogista. Ruudunkaappausten ja testien perusteella uusi KDE vaikuttaa lupaavalta.

Uusina ominaisuuksina KDE 4.0 tuo mukanaan muun muassa Dolphin-tiedostomanagerin, Kickoff -KDE-valikon, Phonon-multimediakehyksen, vektoripohjaiset Oxygen-ikonit ja muita graafisia uudistuksia. Kenties mielenkiintoisin uutuus on Plasma, joka korvaa KDE:n aikaisemman työpöydän ja sen toiminnallisuudet kuten paneelin, run-dialogin ja task managerin. Lisäksi Plasma tuo mukanaan muun muassa plasmoidit, jotka ovat hieman kuten widgetit Vistassa ja OS X:ssä. Graafisella osastolla KWin-ikkunamanageri saa tuen compositelle, joten Compizin tarjoaman silmäkarkin käyttäminen helpottuu eikä erillistä Compiz Fusion -ikkunamanageria tarvita.

Käyttäjille suoraan näkyvien ominaisuuksien lisäksi KDE 4.0 uudistaa paljon käyttäjälle näkymätöntä puolta. Yksi näistä taustalla olevista uudistuksista on Trolltechin Qt 4.3:n käyttäminen. Qt 4.3 -kirjaston tuomien uusien ominaisuuksien lisäksi KDE 4:n kirjastot ja ohjelmistot eivät ole enää sidottu tietylle alustalle, koska Qt on saatavilla X:lle, OS X:lle ja Windowsille. Ohjelmat, jotka eivät ole sidottu X:ään kuten esimerkiksi AmaroK, voidaan nyt kääntää muillekin alustoille. KDE 4 voidaan esimerkiksi asentaa OS X:n alle.

KDE 4.0 pitäisi olla aikataulun mukaan julkaisukunnossa joulukuun 11. päivä. Kirjoitusten perusteella uusien ratkaisujen ja kirjastojen todelliset hyödyt ja viimeistelty lopputulos nähtäneen vasta 4.1/4.2 -versioissa.

Ensin Linux-käyttäjän työpöytää koristamaan saatiin Compiz ja kohta uusittu KDE, joten hyvältä näyttää.

Applen Leopard lokakuun lopussa

Internetin uutissivustoilla on uutisoitu pitkin vuotta Applen uudesta Mac OS X -käyttöjärjestelmästä, sen ominaisuuksista ja julkaisupäivästä. Eilen Apple viimein julkisti Leopardin ilmestyvän ensi perjantaina 26.10. Käyttäjäystävällisesti Leopardista on tarjolla vain yksi täydellinen versio, joka maksaa tutut 129 euroa. Microsoftin kannattaisi ottaa Applesta mallia miten käyttöjärjestelmät hinnoitellaan. Oman Leopardinsa voi laittaa ennakkotilaukseen Applen verkkokaupasta, jolloin se toimitetaan ilman toimituskuluja.

Leopardissa on yli 300 uutta ominaisuutta ja kehitysversioiden perusteella Leopard ei näyttäisi olevan Vistan kaltainen floppi. Laitteistovaatimukset ovat maltilliset, mutta vaikka 1,33 GHz G4-prosessorilla varustettu iBookini täyttääkin uuden OS X:n vaatimukset, taitaa se silti jäädä hankkimatta. Tiikeri palvelee nykymittapuilla hieman alitehoista iBookkia ihan riittävästi.

Pitäisi melkein laittaa iBook myyntiin ja katsella toisesta pöytäkoneesta luopumista ja Leopardilla varustetun Macbookin hankintaa.

Vuokra-asunnot ja Helsinki

Olen parisen viikkoa katsellut pääkaupunkiseudulta sopivia vuokra-asuntoja ja tarjonta ei näytä oikein lupaavalta. Asuntoja on kyllä tarjolla kohtalaisesti (lue niukasti), mutta hyvien liikenneyhteyksien tai asunnon kuntoon suhteutettuna vuokraltaan asiallisia kämppiä on markkinoilla heikosti. Kysyntä ylittää tarjonnan ja reilusti.

Vuokran ylittäessä 600 e/kk, on tarjolla jo hyviäkin asuntoja, mutta neliöiden määrä ja vaadittu euromäärä tuntuu sikamaiselta. Usein myöskään asunnon kunto ei vastaa hinnoittelua. Kohtuuhintaisissa asunnoissa vähintäänkin kylpyhuone on suoraan 70-luvulta, samoin kuin usein myös keittiön kalusteet, eikä näky ole komea. Ja jos luulet löytäneesi käyvän asunnon hyvältä paikalta ja kohtuullisella vuokralla, ovat sen varmasti löytäneet muutkin vuokra-asunnon hakijat. Harmittavasti en ole ainoa, jolle kelpaisi asunto esimerkiksi Helsingin luoteisosasta tai Leppävaaran tai Vantaankosken radan tuntumasta.

En olettanutkaan, että kohtuuhintaisen, rauhallisella paikalla ja hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevan yksiön löytäminen pääkaupunkiseudulta olisi helppoa, mutta en uskonut sen olevan näin hankalaa. Vajaan kymmenen näytön keskiarvolla, on jokaisessa näytössä ollut vähintään parikymmentä ihmistä. Tänään en edes ehtinyt paikalle, kun asunto oli jo vuokrattu. Luotettavaksi uskomani Helsingin julkinen liikenne jätti kaksi bussia välistä ja muutaman minuutin odottelu pysäkillä vaihtui varttituntiin.

Onneksi Hyvinkäältä ei ole liian hankalaa kulkea junalla Pasilan kautta Huopalahden asemalle, mutta lyhyemmät työpäivät olisivat suotavia. Hyvän ja kohtuuhintaisen asunnon löytäminen voi olla mahdoton yhtälö, mutta ainahan sitä voi yrittää ja tarvittaessa lisätä vuokrabudjettia.

Wii!

Nintendo Wii ja peleiksi Zelda: Twilight Princess ja Super Paper Mario. Virtual Consolen puolelle Mega Man ja Metroid. Wii!

Saatavilla ei ollut Classic-ohjainta eikä Wii Play:tä, joten varustepuolella täytyi tyytyä RGB-kaapeliin ja 2 GB:n microSD-muistikorttiin adapterilla.

Hieman yllättäen, Nordean Visa Electronille löytyi viimeinkin jotain käyttöä sen toimiessa Wii Shop Channelissä.

Linux ja hämmentynyt DVD-asema

Päivitin noin kuukausi sitten kotikoneen Windowsin Linuxiin ja vaihdos sujuikin helposti. Ainut mikä ei ilman googlettamista toiminut oli DVD-RW-asema, joka oli logien mukaan hämmentynyt. Ongelma johtui Intelin P965 -piirisarjalla varustetun Asus P5B Deluxe -emolevyn Jmicron piirillä toteutetusta IDE-liitännästä (JMicron 20360/20363 AHCI Controller), johon DVD-RW-asema oli liitetty. Gentoon foorumilta löytyi kuitenkin aihetta käsittelevä kirjoitus ja ongelma olikin helposti korjattavissa: kerneli tarvitsi hieman erilaiset asetukset kuin aikaisemmin.

DVD-RW-aseman kanssa ollut ongelma ilmeni KDEn tunnistaessa levyn olevan asemassa, vaikka asemassa ei mitään ollutkaan. Lisäksi dmesg ja logituskonsoli (F-12) näyttivät pitkän listan parin sekunnin välein toistuvia virheitä.

hda: cdrom_pc_intr: The drive appears confused (ireason = 0x01). Trying to recover by ending request.

ja

hda: status error: status=0x58 { DriveReady SeekComplete DataRequest }
ide: failed opcode was: unknown
hda: drive not ready for command

Ratkaisu oli asettaa kernelistä päälle JMicron PATA support, joka löytyy Device Drivers –> Serial ATA (prod) and Parallel ATA (experimental) drivers -kohdasta. Asuksen P5B Deluxe emolevystä ei löydy muita IDE-liitäntöjä ja perinteistä ATA/ATAPI/MFM/RLL tukea ei tarvita.

Niin sanottuun ongelmaan löytyi selkeä ja looginen ratkaisu. Kernelin lukuisat asetukset eivät ole aina kovin selkeitä ja uuden raudan ominaisuuksien määrittäminen voi välillä tuottaa hankaluuksia. Onneksi piirisarjojen ja palikoiden versioiden tarkasteluun löytyy lscpi ja dmesg ja tietenkin emolevyn käyttöohjettakin voi lukea.