Vuosi: 2009

Firefoxin mozvoikko-lisäosa ja Mac OS X

Suomenkielinen oikoluku on kätevä apuväline juttuja kirjoittaessa, mutta vaikka suomenkielinen oikoluku, eli voikko, on ollut jo pidempään saatavilla OpenOffice.org:lle myös Mac OS X:ssä, ei oikoluvun Mozilla-laajennusta eli mozvoikkoa ole ollut saatavilla kuin Windowille ja Linuxille. Kukaan ei ilmeisesti ole viitsinyt kääntää vaadittavia paketteja Mac OS X:lle, mutta nyt on.

Mozvoikko-lisäosa ja sen eri versiot löytyvät nyt Mozvoikko ja Mac OS X -sivulta

Lataamalla vaadittavien kirjastojen, Firefoxin, Voikon ja mozvoikko-laajennuksen lähdekoodit, lukemalla hieman Firefoxin kääntöön ja lisäosien tekoon liittyviä asioita, seuraamalla Voikon kääntöohjeita Mac OS X:lle ja muokkaamalla hieman mozvoikon tiedostoja, saatiin lopputuloksena käännetty mozvoikko-laajennus ja suomenkielinen oikoluku toimimaan myös Firefoxissa.

Mozvoikon käännössä käytin seuraavia versioita tarvittavista kirjastoista:

Kääntöalustana toimi Mac OS X Leopard 10.5.6, kääntäjänä GCC 4.0.1 (Apple Inc. build 5465) ja käänsin mozvoikko-laajennuksen Firefoxin 3.0.5 -version lähdekoodeja vasten.

Firefoxin mozvoikko-laajennukseen tarvittavat muutokset näkyvät tekemästäni diff-tiedostosta. Muutokset eivät ole suuria; Makefileihin lisätään vain uudeksi alustaksi Darwin, osoitetaan mistä tarvittavat kirjastot löytyvät ja mihin valmis käännös tehdään, korjataan kopiokomento Unixin mukaiseksi, valitaan alusta mozVoikkoUtils.cpp:ssä ”XP_MACOSX” -arvolla ja homma on sillä selvä. Lisäksi ”HOST_OS_ARCH” piti muuttaa ”OS_ARCH”, jotta käännös tuottaa halutun ”Darwin” -lopputuloksen, eikä ”darwin9.6.0”:aa.

Lopputuloksena sain siis aikaan mozvoikko-0.9.5-Darwin_x86-gcc3.xpi -tiedoston, joka asentui sopuisasti Firefoxin laajennukseksi ja näyttäisi toimivan. Lisäosaa voi kokeilla omalla vastuulla. Jos kääntöä haluaa kokeilla itse, kirjailin asiasta lyhyet muistiinpanot.

Meantime Coffee Porter -olut

Coffee Porter

Eksyin ohikulkumatkalla Kampin Narinkkatorin kulmilla sijaitsevaan Alkoon, joka olikin muuntautunut fiiniksi alkoholijuomamyymäläksi. Kahteen kerrokseen levittäytyvässä myymälässä löytyi valinnanvaraa alakerran vallanneista viineistä yläkerran väkeviin, kirkkaisiin ja mietoihin. Myös olutvalikoima oli kiitettävän kattava ja kassan kautta mukaan lähtikin Lontoolaisen Meantime-panimon Meantime Coffee Porter -oluen.

Meantime-panimon tuote-esitteen mukaan Coffee Beer on ”tehty” oikeasta kahvista ja pullon kofeiiniannos vastaa yhtä kupillista kahvia. Mausta pitäisi löytyä hieman suklaata ja vaniljaa, ja lisäksi olut on useasti palkittu. Coffee Porter on ilmeisesti sama olut, mutta uudelle etiketillä.

Meantime Coffee Porter on pullotettu tummaan 33cl vetoiseen, pientä viinipulloa tai oikeastaan karahvia muistuttavaan pulloon ja on voimakkuudeltaan 6.0%. Alkon tuoteseloste kuvailee juomaa seuraavasti: ”Musta, täyteläinen, kahvinen, paahtunut, hennon siirappinen, voimakkaasti humaloitu”. Porterhan on tumma pintahiivaolut, joka on tehty paahdetuista maltaista.

Yleisesti ottaen, Porter-oluista pitäisi löytyä seuraavia ominaisuuksia:

  • Silmissä: Hyvin tumma, lähes musta ja läpinäkymätön. Rusehtava vaahto.
  • Nenässä: Paahtunutta maltaisuutta, hedelmäisyyttä, humalan mausteisuutta.
  • Suussa: Leipämäistä maltaisuutta, hedelmää, humalan katkeruutta, kahvimaisuutta, joskus lääkemäisyyttä.
  • Nielussa: Tummaa mallasta, kuivaa hedelmäisyyttä, kirpeänkuivaa humalaa.

Coffee Porterista löytyy tyypilliset Porter-oluiden ominaisuudet, mutta pitäisi ehkä hieman treenata makunystyröitä, sillä en kyllä osaa sanoa, maistuiko oluessa paahdettu mallas, humalan katkeruus vai kahvimaisuus. Olut oli ihan kelvollista ja täyteläistä, ja jälkimaku oli katkeran kuiva. Oikeastaan hieno pullo onkin oluen parasta antia, sillä olut itsessään ei positiivisesti yllätä, vaikka ei kyllä ole pahaakaan.

Internetin, asiantuntevampien, makuarvioiden perusteella Coffee Porterista pitäisi löytyä selkeähkö kahvin tuoksu ja selkeämmin siirappimaista makua, jälkimakuna espressoa. Toisaalta kirjoitusten perusteella Meantime-panimo muuttelee juomien reseptejä ja Coffee Porterin osalta muutos ei ole mennyt parempaan suuntaan. Mainospuheet lupaavat paljon, mutta antavat vähän.

Gotham Cityn yön ritari

Kävin muutama viikko sitten viimeinkin katsomassa yhden tämän vuoden parhaimmista elokuvista, ”Yön ritarin” (”The Dark Knight”). Elokuva on saanut IMDB:ssä hieman yllättävästi yhdeksän tähteä ja onkin IMDB:n kaikkien aikojen Top -listalla neljäntenä.

Uudet Christopher Nolanin ohjaamat Batman-elokuvat ovat nostaneet Batmanin uudelle tasolle, pois aikaisempien elokuvien sarjakuvamaailmasta. Yön ritari jatkaa ”Batman Begins” -elokuvassa luotua tarinaa, jossa palattiin takaisin alkuun, kun Batmanista tuli Batman. Tim Burtonin hyvin aloittama ja Joel Schumacherin heikommin jatkama tarina olikin jo tiensä päässä. Synkempi ja realistisempi maailma sopii Batmanin tarinalle paremmin, kuin aikaisempi enemmän tai vähemmän camp-henkinen ilme.

”Yön ritarissa” on tosin Jokerin tarina kerrottu mielestäni heikommin, kuin ensimmäisessä Batmanissa, jossa käytettiin yleisintä ja mielestäni parempaa syntytarinaa, eli Jokerin liottamista kemikaalijätteessä. Myös Kaksinaaman tarina on Yön ritarissa muutettu alkuperäisestä, sarjakuvan tarinasta.

Yön ritari on loistava elokuva ja täyttää sille asetetut ennakko-odotukset, vaikka onkin pituudeltaan hieman pitkähkö (152 min, 2h 52min), käytännössä noin 2h 35min. Heath Ledger vetää Jokerin roolin juuri niin mielipuolisella antaumuksella, kuin Jokerilta voi olettaa ja saikin roolistaan postuumisti Oscar-ehdokkuuden. ”Yön ritari” jäi Ledgerin viimeiseksi elokuvaksi, ja vaikka hän näyttelikin Jokerin roolin mainiosti, näkyy Ledgerin poismeno myös elokuvan IMDB:n tähdissä.

Katsoin leffan Tennispalatsin salissa 13, johon mahtuu 112 katsojaa. Ei siis mikään suuri sali, mutta ihan riittävän iso, vaikka otinkin paikan takarivistä. Pari riviä edempää olisi ollut hieman paremmat katselupaikat, eikä filmiprojektori olisi suhissut hiljaisissa kohdissa korvan juuressa.

Teema- ja juhlapäiviä vuoden jokaiselle kuulle

Jo vakiintuneiden perinteisten juhlapäivien lisäksi on aikojen saatossa muodostunut erilaisia teemapäiviä, joilla osoitetaan arvostusta tai halutaan herättää keskustelua erilaisista asioista. Teema- ja juhlapäiviä löytyykin melkein vuoden jokaiselle kuulle.

Teemapäiviä

Tietoteknillisiä teemapäiviä:

Hieman humoristisempia teemapäiviä:

Perinteisempiä teemapäiviä:

  • la 14.2.2009: Sinkkujen päivä
    Vaihtoehto ystävänpäivälle, helmikuun 14. päivä. (Ystävänpäivä 14.2.)
  • pe 12.6.2009: Helsinki-päivä
    Ohjelmaa kaupungissa aamusta iltaan kesäkuun 12. päivänä.
  • Naistenviikko
    Naistenviikkoa vietetään 18.–24. heinäkuuta, jolloin almanakassa on vain naisten nimiä.
  • ma 21.9.2009: Autoton päivä
    Jätä maanantaina 21.9.2009 auto kotiin ja käytä julkista liikennettä, pyöräile tai kävele
  • to 12.10.2009: Käytettävyyspäivä
    Marraskuun toisena torstaina pyritään tekemään elämisestä helpompaa ja pohditaan käytettävyyteen liittyviä asioita sekä tietotekniikan osa-alueella että yleisesti
  • to 22.10.2009: Kansainvälinen änkytyspäivä
    Lokakuun 22. päivä on kansainvälinen änkytyspäivä ja eri tutkimusten mukaan asia koskettaa 0,5–2,4 prosenttia väestöstä.

Vakiintuneita juhla- ja merkkipäiviä

Tammikuu

  • to 1.1.2009: Uusivuosi
    Uutenavuonna juhlistetaan vuoden vaihtumista uudenvuodenaaton ja uudenvuodenpäivän taitteessa. Uuttavuotta juhlitaan ympäri maailmaa eri tavoin, esimerkiksi ilotulitteilla. Uuden vuoden alkaessa kaikkialla on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle.
  • ti 6.1.2009: Loppiainen
    Loppiaista vietetään 6. tammikuuta ja se on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhät. Sitä nimitetään myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi, ja se on todennäköisesti joulua vanhempi kristillinen juhla.

Helmikuu

  • to 5.2.2009: J.L. Runebergin päivä
    Johan Ludvig Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta, jolloin liput nostetaan salkoon ja syödään Runebergin torttuja.
  • la 28.2.2009: Kalevalan päivä
    Suomen kansalliseepoksen Kalevalan päivää vietetään helmikuun 28. päivänä. Elias Lönnrotin 11 keruumatkalta kymmeniltä eri runonlaulajilta yksittäisistä runoista ja säkeistä 15 vuoden aikana kerätty eepos, vanha Kalevala valmistui 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me Kalevalan tunnemme, ilmestyi 1849. Virallinen liputuspäivä.

Maaliskuu

  • to 19.3.2009: Minna Canthin päivä
    ”Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä on yleinen liputuspäivä Suomessa joka vuosi 19. maaliskuuta. Kirjailija Minna Canth syntyi samana päivänä vuonna 1844. Yleiseksi liputuspäiväksi se tuli vuonna 2007.”

Huhtikuu

  • to 9.4.2009: Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä
    ”Mikael Agricolan päivää vietetään Suomessa 9. huhtikuuta ja päivä on vakiintunut liputuspäivä. Päivää vietetään Mikael Agricolan kuolinpäivänä, vaikka yleensä henkilön kunniaksi liputetaan tämän syntymäpäivänä. Agricolan tarkkaa syntymäaikaa ei kuitenkaan ole tiedossa. Päivä tunnetaan myös nimellä suomen kielen päivä, sillä Agricola loi suomen kirjakielen muun muassa kirjoittamalla Abckirian ja suomentamalla Uuden testamentin. Kalevalan koonnut Elias Lönnrot on myös syntynyt suomen kielen päivänä.”
  • su 12.4.2009: Pääsiäinen
    ”Pääsiäinen on kristinuskon juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Pääsiäistä edeltää Hiljainen viikko, joka huipentuu pitkäperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Nämä päivät ovat julkisia vapaapäiviä Suomessa ja monessa muussa kristillisen enemmistökulttuurin maassa. Pääsiäispäiväksi on vakiintunut kevään ensimmäistä täysikuuta seuraava sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.”
  • ma 27.4.2009: Kansallinen veteraanipäivä
    Huhtikuun 27. päivää on vuodesta 1987 lähtien vietetty kansallisena veteraanipäivänä. Päivä on virallinen liputuspäivä.

Toukokuu

  • pe 1.5.2009: Vappu
    Vappu on 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja Suomessa yleinen vapaapäivä. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden, kansainvälinen työväen juhlapäivä. Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.
  • ti 5.5.2009: Kirjan ja ruusun päivä
    Kirjan ja ruusun päivän perinne, jossa mies lahjoittaa naiselle punaisen ruusun ja nainen lahjoittaa kirjan miehelle. Päivää vietetään eri maissa eri aikoina, Suomessa toukokuussa.
  • su 10.5.2009: Äitienpäivä
    Kunnia äideille lipun kera toukokuun toisena sunnuntaina. Äitienpäivän vieton historia juontaa Yhdysvaltoihin. Anna Jarvisin äidin kuolema vuonna 1905 toi esille, ettei yhteiskunta huomioinut äitejä kansakunnan teollistumisen ja lasten kasvatuksen keskiössä. Vuonna 1914 Yhdysvaltojen presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi, jota juhlittaisiin toukokuun toisena sunnuntaina. Päivää vietetään joissain maissa eri aikoina. Monien perheiden perinteeseen kuuluvat esimerkiksi aamiainen äidille vuoteeseen tai itse tehty kortti ja äideille on perinteisesti kerätty valkovuokkoja.
  • ti 12.5.2009: J. V. Snellmanin tai suomalaisuuden päivä
    Suomalaisuuden päivää vietetään Suomessa 12. toukokuuta. Päivä on Johan Vilhelm Snellmanin syntymäpäivä ja vakiintunut liputuspäivä. Liputuspäiväksi päivä tuli vuonna 1952 ja suomalaisuuden päiväksi Snellmanin päivä nimettiin 1978.
  • to 21.5.2009: Helatorstai
    ”Helatorstai on kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi. Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai.”
  • su 17.5.2009: Kaatuneiden muistopäivä
    ”Kaatuneiden muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina ja siihen kuuluu pääjuhla, paikallisia muistotilaisuuksia jumalanpalveluksineen ja sankarihaudoilla käynteineen.”

Kesäkuu

  • to 4.6.2009: Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
    ”Puolustusvoimain lippujuhlan päivä on 4. kesäkuuta. Se on virallinen liputuspäivä. Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Puolustusvoimat pitää valtakunnallisen paraatikatselmuksen ja ohimarssin.”
  • ke 24.6.2009: Juhannus
    ”Juhannus on vuoden valoisimman ajan juhla, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen lähellä 24. kesäkuuta. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät sitä Johannes Kastajan muistopäivänä, mihin juhlan suomenkielinen nimikin viittaa. Juhannusperinteitä on muun muassa juhannuskokon polttaminen. Päivä on myös Suomen lipun päivä ja virallinen liputuspäivä.”

Heinäkuu

  • ma 6.7.2009: Eino Leinon päivä
    ”Eino Leinon päivää vietetään runoilija Eino Leinon syntymäpäivänä 6. heinäkuuta. Se on ollut vuodesta 1992 vakiintunut liputuspäivä, jota vietetään runon ja suven päivänä.”
  • ma 27.7.2009: Unikeonpäivä
    ”Unikeonpäivä, vanhemmalta nimeltään seitsemän unikeon päivä on vanha kristillinen merkkipäivä, jolla muistettiin seitsemää Efesoksen marttyyriä. Saksassa se on 27. kesäkuuta, mutta Suomessa 27. heinäkuuta. Legendan mukaan nuorukaiset pakenivat 200-luvulla kristittyjä vainonnutta keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin. Näkyvimmin sitä vietetään Naantalissa, jossa herätetään joku julkisuuden henkilö heittämällä hänet sängystään venesataman altaaseen aamulla kello 07.00.”

Elokuu

Lokakuu

  • la 10.10.2009: Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä
    ”10. lokakuuta on ollut pitkään Suomessa vakiintunut liputuspäivä. Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän perinteisiin kuuluu seppelten laskeminen kansalliskirjailijan patsaalle Helsingissä ja Nurmijärvellä.”

Marraskuu

  • la 31.10.2009: Pyhäinpäivä
    ”Pyhäinpäivää vietetään monissa maissa pyhäpäivänä aina 1. marraskuuta, mutta Suomessa ja Ruotsissa luterilaiset viettävät pyhäinpäivää nykyään aina lauantaina, aikaisintaan 31. lokakuuta ja viimeistään 6. marraskuuta. Suomessa päivä on yleinen vainajien muistopäivä, jolloin monet vievät läheisten haudalle esimerkiksi kynttilän tai kukkia kuolleiden muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi.” ”Anglosaksiseen perinteeseen kuuluu pyhäinpäivän aattona (31. lokakuuta) vietettävä Halloween-juhla.”
  • su 9.11.2009: Isänpäivä
    Vakiintunut juhla- ja liputuspäivä, jota vietetään isien kunniaksi ja muistoksi marraskuun toisena sunnuntaina. Alkujaan isänpäivä on tullut Yhdysvalloista Pohjoismaihin ja päivää vietetään eri maissa eri aikoina. Yhdysvalloissa päivää vietetään kesäkuun kolmas sunnuntai. Isänpäivänä isälle on tapana antaa pieniä lahjoja. Lapset usein piirtelevät ja askartelevat lahjoja ja kortteja isälleen päiväkodissa tai koulussa.
  • pe 6.11.2009: Ruotsalaisuuden päivä
    Ruotsalaisuuden päivä eli Svenska dagen on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Suomenruotsalaisille päivä merkitsee oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta päivän tarkoituksena on myös Folktingetin mukaan kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata. Päivää vietetään kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä.

Joulukuu

  • su 6.12.2009: Itsenäisyyspäivä
    ”Joulukuun kuudentena päivänä vuonna 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin 4. joulukuuta 1917 antaman Suomen itsenäisyysjulistuksen. Joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien ja päivä on vuodesta 1937 lähtien yleinen juhla- ja vapaapäivä.” Itsenäistymistä juhlistetaan liputtamalla ja muun muassa presidentti pitää perinteisen itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa.
  • su 13.12.2009: Lucian päivä
    ”Lucian päivää vietetään Pyhän Lucian muistoksi 13. joulukuuta ennen kaikkea ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu valkoisiin vaatteisiin ja kynttiläkruunuun pukeutunut Lucia-neito, joka pitää kädessään kynttilää ja tuo valoa talven pimeyteen. Juliaanisessa kalenterissa talvipäivänseisaus osui Lucian päivän tienoille, ja tämän vuoksi päivää vietetään valon juhlana. Luciaan liittyvät perinteet ovat peräisin Italiasta, mutta nykymuodossaan perinne sai alkunsa 1700-luvulla Ruotsissa. Suomessa Lucia-neito valitaan yleisöäänestyksellä Folkhälsanin ja sanomalehti Hufvudstadsbladetin yhteistyöllä. Lucia kruunataan Helsingin Tuomiokirkossa, ja hän osallistuu useisiin tapahtumiin. Tämän lisäksi useilla paikkakunnilla ja kouluissa valitaan omia Lucia-neitoja.”
  • pe 25.12.2009: Joulu
    ”Joulu on vuosittainen 25. joulukuuta vietettävä juhla, jota on länsimaissa vietetty perinteisesti talvipäivänseisaukseen liittyvänä sydäntalven juhlana. Nykyjoulu on pitkälti maallinen ja kaupallinen juhla, jossa on erilaisia historiallisia ja uskonnollisia kerrostumia. Sitä vietetään eri puolilla maailmaa ja monet muutkin kuin kristilliset kulttuuriyhteisöt ovat sijoittaneet juhlansa sen tienoille.”

Vuoden 2009 suosituimmat teema-, juhla- tai merkkipäivä ovat torstai 10:llä ja sunnuntai 8:lla merkinnällä. Suosituimpia juhlakuukausia ovat toukokuu 8:lla ja lokakuu 5:llä merkinnällä. Otsikosta poiketen, näköjään elokuu jää ilman omaa teema- tai juhlapäiväänsä.

Yllä oleva listaus teema-, juhla- ja merkkipäivistä ei varmastikaan ole täydellinen, mutta etenkin teemapäivien osalta täydentynee ajan myötä. Tarkempaa tietoa ajasta ja kalenterista voi lukea esimerkiksi Lintukodon tänään -osiosta, josta löytyy myös suomalaiset pyhä, merkki- ja nimipäivät sekä viikkonumerot iCal-kalenterimerkintöinä.